Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät



Samankaltaiset tiedostot
Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

hinnoitteluun ja puukauppaan

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

ARVO ohjelmisto. Tausta

ARVO ohjelmisto. Tausta

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Leimikon arvonmuodostus vaihtoehtoisissa loppukäyttökohteissa

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti

Sahauksen kustannuslaskenta

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Developing the Pinus Sylvestris L resource

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

Metsänkasvatuksen kannattavuus

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Metsätalouden näkymät

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Puukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK

Puukaupan sanastoa (1)

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Puukauppa, marraskuu 2012

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

HINNOITTELUMENETELMÄN VAIKUTUS PUURAAKA-AINEEN OH- JAUTUMISEEN - SIMULOINTITARKASTELU

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

FOEX. Kaupallinen hintaindeksi puukaupassa seminaari TEM Timo Teräs Toimitusjohtaja FOEX Indexes Oy

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Puukauppa, toukokuu 2008

OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitos Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen. *

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Onnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla

Metsänmittausohjeita

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Energiapuun mittaus ja kosteus

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 /

METSÄ SUUNNITELMÄ

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kangasmaiden lannoitus

Sahayritysten muuttuvat

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus

Puukauppa, joulukuu 2012

Runkohinnoitteluselvitys

Transkriptio:

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa 21.1.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Sisältö Leimikon arvosaanto Tavaralajihinnoittelun ongelmia Vaihtoehtoisia raakapuun hinnoittelumenetelmiä Raakapuun hinnoittelumenetelmiä vertailevan tutkimuksen tavoitteet ja taustat Tutkimuksen aineisto ja menetelmät Tutkimuksen alustavia tuloksia Alustavia johtopäätöksiä Tutkimuksen hyötynäkökohdat 25.1.2010 2

Leimikon arvosaanto, metsänomistajan näkökulma (MTK:n metsänhakkuusopimus) 25.1.2010 3

Leimikon arvosaanto, puun käyttäjän näkökulma Ole Salvén: Laatupuulla parempiin päiviin - seminaariesitys 13.2.2008 25.1.2010 4

Tavaralajihinnoittelusta nousevia ongelmia Tavaralajihinnoittelussa on epätasapainoinen tietämys raakaaineen arvosta Laadukkaasta raaka-aineesta ei siis makseta riittävästi ja näin kannustimet laadukkaan ja järeän puuraaka-aineen kasvattamiseksi ovat vähäiset Tavaralajihinnoittelu lyhentää leimikoiden kiertoaikaa sillä se motivoi realisoimaan puustoon sitoutuneen pääoman mahdollisimman aikaisin vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin Tukkisuman keskijäreys laskee Metsätalouden kannattavuus heikkenee Puukaupan kehittämisen kannalta tulisikin siirtyä hinnoitteluun, jossa raaka-aineesta maksetaan sen ominaisuuksien ja jalostusarvon perusteella Leimikon ennakkotieto on ensiarvoisen tärkeää Hinnoittelu tulisi siis saada vapaaksi katkonnasta 25.1.2010 5

Vaihtoehtoisia hinnoittelumenetelmiä Runkohinnoittelu Korjatulle käyttöosalle on yksi hinta Selkeä, helppotajuinen, myyjän helppo vertailla tarjouksia Ollut käytössä itsenäisillä sahoilla jo 2000-luvun alkupuolelta Matriisihinnoittelu Hintamatriisihinnoittelussa jokaiselle puulajille ja laadulle on määritelty läpimitta ja pituusluokittainen hinta. Käytössä mm. Ruotsissa ja Norjassa Rungonosahinnoittelu/ arvo-osuushinnoittelu Ostaja on määrittänyt kokorajat, joiden perusteella maksettava hinta määräytyy katkonnasta riippumatta, eli runko jaetaan osiin sen arvon perusteella Puusta maksetaan käyttöarvon mukaan 25.1.2010 6

Vaihtoehtoisia hinnoittelumenetelmiä Tienvarsihinnoittelu Myös pystykaupoissa hinta määritetään tienvarsihintana Tukkien hinta määräytyy matriisihinnoittelulla Välittömät korjuukustannukset vähennetään mittaustodistuksella kaupanteon yhteydessä sovitun taksan mukaisesti Leimikkohinnoittelu Leimikko ostetaan kiinteään hintaan riippumatta korjattavasta puutavaralajikertymästä Ostajalla oltava kuitenkin suhteellisen tarkat ennakkotiedot leimikosta Tavaralajipainotteinen laatuhinnoittelu Tavaralajihinnoittelu, jossa painotetaan puuston laatua Painohinnoittelu Hinta määräytyy suoraan raakapuun tilavuuden tai painon mukaan. Käytössä esim. Skotlannissa toimituskaupoissa selluksi ja hakkeeksi menevällä puulla 25.1.2010 7

Vaihtoehtoisia hinnoittelumenetelmiä Puuhuutokauppa Avoimia ja suljettuja huutokauppoja Hinta perustuu ostajan karkeaan arvioon käyttöarvosta Kauppaa tehdään jopa rungoittain Puupörssi Kehitteillä 1990-luvun ja 2000-luvun alussa Metsä Sanomat, jossa puupörssi Lisäisi markkinoiden avoimuutta, yhtenäistäisi hinnoittelua Raaka-aine ohjautuisi paremmin optimaaliseen käyttötarkoitukseen Vaihtoehtoiset hinnoittelumenetelmät ovat yksi mahdollisuus aktivoida metsänomistajia puukauppaan (Pekka Rajala UPM Metsä) 25.1.2010 8

Tutkimuksen tavoitteet ja taustat Tutkimus toteutettiin hankkeessa Devoloping the Scots Pine Resource, joka rahoitetaan EU:n pohjoisen periferian ohjelmasta Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää erilaisten raakapuun hinnoittelumenetelmien vaikutukset leimikoiden myynti- ja käyttöarvoihin Tutkimuksessa vertaillaan eri hinnoittelumenetelmillä saatuja myyntiarvoja ja käyttöarvoja, sekä analysoidaan syntyneiden erojen syitä Myynti- ja käyttöarvojen eroja tutkitaan kolmen erilaisen markkinatilanteen, sekä kolmen ostajatyypin kautta Myynti- ja käyttöarvojen vertailu leimikkotyypeittäin (laatuluokittain) Myynti- ja käyttöarvot laskettu, vertailut ja analyysit keskeneräisiä 25.1.2010 9

Tutkimuksen aineisto ja menetelmät Tutkimukseen aineistona oli 61 mäntyvaltaista avohakkuuleimikkoa eri puolilta Suomea, joista mitattiin yhteensä 2331 koepuuta Kaikki leimikot olivat vähintään yhden hehtaarin kokoisia ja männyn pohjapinta-ala oli niillä vähintään 5 m2 Jokaiselta leimikolta mitattiin 1-6 ympyräkoealaa ja kaikki rinnankorkeusläpimitaltaan yli 7 senttimetriä paksut puut olivat koepuita Koepuista mitattiin normaalit dimensiotunnukset, sekä tarkat vikatiedot apteeraussimulaattoria varten Apteerauksen simuloinnit tehtiin Metlan apteeraussimulaattorilla Perustuu arvoapteeraukseen Kaupallisista sovelluksista poiketen simulaattori kykenee huomioimaan runkojen teknisen laadun Apteerausohjelma pölkyttää aineiston rungot yksitellen ja laskee pölkkyjen perusteella puutavaralajitteiset tilavuus- ja arvotiedot 25.1.2010 10

Tutkimuksen aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa testattiin eri hinnoittelumenetelmiä kolmessa erilaisessa markkinatilanteessa Perusmarkkinatilanne Pitkien tukkipituuksien kysyntä kasvaa Ostaja saa korkeamman käyttöarvon pitkästä tukista Sahatavaran kysyntä laskee ja tästä johtuen minimiläpimitat nousevat Tukin käyttöarvo tippuu ja mittoja on nostettava Myynti- ja käyttöarvojen muodostusta testattiin myös kolmella erilaisella teoreettisella ostajatyypillä Yksityinen saha Konserni Ei osta pikkutukkia, käyttää kuitupuun itse, joten se lasketaan käyttöarvoihin Tyvitukin käyttäjä Tyvitukkien arvoa painotettu 25.1.2010 11

Tutkimuksen aineisto ja menetelmät Simuloinneissa testattiin ainoastaan pystykauppoja Testattavia hinnoittelumenetelmiä tutkimuksessa oli viisi Tavaralajihinnoittelu Järeyteen perustuva laatuhinnoittelu Tavaralajisaantoarvioon perustuva runkohinnoittelu Tavaralajisaantoarvio leimikon arvonmuodostus hankkeessa laadittujen puutavaralajisaantomallien avulla (Piira) Rungonosahinnoittelu Matriisihinnoittelu 25.1.2010 12

Tutkimuksen aineisto ja menetelmät Runkojen apteerauksen simuloinneissa käytetyt puutavaralajit ja niiden yksikköhinnat (euroa) Tyvitukki A 63,00 Tyvitukki C 55,00 Tukki + 15 50,00 Tukki + 18 55,00 Tukki + 26 57,00 Tukki 55,00 Pikkutukki 27,00 Kuitu 15,71 25.1.2010 13

Tulosten laskenta Myynti- ja käyttöarvot laskettiin leimikon pinta-alaa kohti (euroa/hehtaari), sekä puutavaran tilavuutta kohti (euroa/kuutio) Käyttöarvojen laskennassa käyttöosan arvo muodostuu sahatavaran ja sivutuotteiden myyntihinnasta, sekä sahauskustannuksista Kuitu on laskettu mukaan käyttöarvoihin ainoastaan ostajatyypillä konserni, koska se käyttää kuidun itse. Muut ostajatyypit myyvät kuidun pois ostohinnalla ilman syntyneitä kuluja. Kuidun jalostusarvo on karkea laskelma, jossa mäntykuidulle yksi hinta Myyntiarvolaskuissa tulokset skaalattu perusmarkkinatilanteen myyntiarvoista laskettujen kertoimien avulla, eli tulokset ilmaisevat suhteelliset muutokset 25.1.2010 14

Myyntiarvo e/m3 MARKKINATILANNE Tavaralajihinnoittelu Laatuhinnoittelu Runkohinnoittelu Rungonosahinnoittelu Matriisihinnoittelu Perus 46,21 46,21 46,21 46,21 46,21 Kysyntä pitkiin pit. 44,53 45,72 46,21 46,21 45,27 Kysyntä laskee 46,21 46,21 46,21 46,21 46,21 25.1.2010 15

Leimikoitten luokittelu Leimikkotyypit muodostettu jakamalla leimikot kasvupaikan viljavuuden ja keskijäreyden perusteella Luokka 1 kasvupaikka OMT/MT keskijäreys alle 0,6 m3 Luokka 2 kasvupaikka OMT/MT keskijäreys 0,6-0,75 m3 Luokka 3 kasvupaikka OMT/MT keskijäreys yli 0,75 m3 Luokka 4 kasvupaikka VT/CT keskijäreys alle 0,55 m3 Luokka 5 kasvupaikka VT/CT keskijäreys yli 0,55 m3 25.1.2010 16

Myyntiarvot leimikkotyypeittäin e/ha Tavaralajihinnoittelu Järeyteen perustuva laatuhinnoittelu Runkohinnoittelu Rungonosahinnoitte lu Matriisihinnoittelu Luokka 1 43,68 43,82 44,75 44,09 41,81 Luokka 2 45,38 46,15 46,46 46,70 45,87 Luokka 3 47,23 47,87 47,31 49,21 50,14 Luokka 4 42,58 42,84 44,63 42,73 40,92 Luokka 5 48,77 49,00 47,62 46,09 48,30 Vaihteluväli luokissa 1-3 (%) 7,52 8,45 5,42 10,41 16,60 Vaihteluväli luokissa 4-5 (%) 12,70 12,57 6,29 7,29 15,29 25.1.2010 17

Alustavat johtopäätökset Perustasossa kaikki hinnoittelumenetelmät on kalibroitu samalle tasolle, jolloin eroja hinnoittelumenetelmien välillä ei ole Hinnoittelumenetelmistä tavaralajimenetelmä, laatuhinnoittelu ja matriisihinnoittelu sitovat katkonnan eikä markkinatilanteen mukaan pystytä katkontaa optimoimaan Runkohinnoittelu ja rungonosahinnoittelu vapauttavat katkonnan eikä metsänomistajan myyntitulo riipu suoritetusta katkonnasta. Matriisihinnoittelu mukailee parhaiten leimikon todellista jalostusarvoa tuottaen keskimääräistä parempaa myyntituloa hyvälaatuisista järeistä leimikoista ja keskimääräistä huonompaa myyntituloa heikkolaatuisista leimikoista Toimiakseen runkohinnoittelu vaatii tarkimman ennakkotiedon leimikon ominaisuuksista. Rungonsahinnoittelussa leimikon keskimääräisestä järeydestä ei vaadita yhtä tarkkaa tietoa, mutta jonkinlainen laatukuvaus hinnoittelun pohjaksi silti vaaditaan. 25.1.2010 18

Tutkimuksen hyötynäkökohdat Yritysten kiinnostus vaihtoehtoisia hinnoittelumenetelmiä kohtaan vaihtelee suuresti, kuitenkin kiinnostusta esim. runkohinnoittelua kohtaan on ollut Tulosten perusteella on tarkoitus laatia suosituksia hinnoittelumenetelmien kehittämisestä ja käytöstä Tavoitteena on lisätä puunostajien ja puun myyjien tietämystä raakapuun hinnoittelumenetelmien vaikutuksista puukauppaan ja arvosaantoon ja Edistää laadukkaan puuraaka-aineen kasvatuksen taloudellista kannattavuutta Vapauttaa puuraaka-aineen katkonta hinnoittelumekanismien sidoksista 25.1.2010 19

Kiitos! 25.1.2010 20