Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka



Samankaltaiset tiedostot
MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Fysikaalisen kemian syventävät työt CCl 4 -molekyylin Ramanspektroskopia

EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet

ModerniOptiikka. InFotonics Center Joensuu

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

2. Fotonit, elektronit ja atomit

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi Satelliittikartoitus

Prosessimittaukset. Miksi prosessikierroista tehdään mittauksia

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva

MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma

Infrapunaspektroskopia

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

Mikroskooppisten kohteiden

Online DGA mittausteknologiat. Vaisala

UAV-alustainen hyperspektrikuvaus; testimittaus Terrafame Oy:n kaivosalueella Sotkamossa Maarit Middleton Geologian tutkimuskeskus

Luku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

Projektisuunnitelma ja johdanto AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla

Fysiikan laboratoriotyöt 2, osa 2 ATOMIN SPEKTRI

3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa

1. Malmista metalliksi

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a)

n=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

Mustan kappaleen säteily

Atomien rakenteesta. Tapio Hansson

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Ydinfysiikkaa. Tapio Hansson

Fysiikka 8. Aine ja säteily

The spectroscopic imaging of skin disorders

Kanelihappokiteiden fotodimerisaatio ja röntgen-ramanmittaukset. Tuomas Talka

TopA Hub laiteverkosto

Luku 13: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

Linssin kuvausyhtälö (ns. ohuen linssin approksimaatio):

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Kvanttisointi Aiheet:

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

Puhtaat aineet ja seokset

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka kevät 2017

Materiaalien käytettävyys: käsikäyttöisten lämpömittarien vertailututkimus

Matterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO V

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset

Fimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen. Jaana Vesterinen Solutilaisuus

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Infrapunaspektroskopiaa - Lisää IR-spektrien tulkintaa

Liian taipuisa muovi

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus

Polaarisatelliittidataan perustuva lumentunnistusalgoritmi (valmiin työn esittely)

LIIAN TAIPUISA MUOVI TAUSTAA

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

On-site-analysointimenetelmät

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

Dislokaatiot - pikauusinta

c λ n m hf n m E m = h = E n 1. Teoria 1.1. Atomin energiatilat ja säteily

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

Valonlähteen vaikutus värinäytteiden spektreihin eri mittalaitteilla

by 43 Betonin kiviainekset 2018 Betonin kiviainesten valmistajan näkökulma Tero Virtanen Laatupäällikkö Rudus Oy

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

FYSA2031/K2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 TIETOTEKNIIKKA / SALO FYSIIKAN LABORATORIO V

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

S Mittaustekniikan erikoistyö. Fluoresoivat materiaalit ja fluoresenssimittaussovellukset

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

metallianalytiikan työkalu

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Datan käsittely. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

RAAKA-AINEIDEN TUNNISTUS RAMAN-SPEKTROSKOPIALLA

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

Mikkelin lukio. Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi

Tieteen popularisointi Kvanttipiirit

Transkriptio:

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka

Kalliokiviaineksen tunnistaminen ja luokittelu Nykymenetelmät Hitaita (päiviä, viikkoja) Asiantuntijoiden tekemää kenttätyötä ja laboratorio analyyseja Määrä minimoitava kustannussyistä Arvokasta kiviainesta (kovaa kiveä) saatetaan hukata rakentamisen tai louhinnan yhteydessä Tämähän on priimaa!

Spektroskopia Tutkitaan aineen ja sähkömagneettisen säteilyn vuorovaikutusta Saatu tieto esitetään yleensä spektrin avulla Eri menetelmiä on runsaasti (Raman, LIBS, XPS ) Käytetty menetelmä valitaan sen mukaan mitä halutaan tutkia (Atomeita, molekyylejä, kiteitä..) ja missä olomuodossa ja ympäristössä kohde sijaitsee Useiden menetelmien avulla on mahdollista selvittää kohteen spektrinen sormenjälki

Laser Induced Breakdown Spectroscopy (LIBS) Laserpulssin avulla irrotetaan erittäin pieni määrä ainetta tutkittavalta pinnalta. Irronnut aine on yli 10000 C:ista plasmaa. Virittyneiden atomien ja ionien palatessa perustilaan ne emittoivat fotoneita, joiden aallonpituus ja intensiteetti paljastavat tutkittavan kohteen alkuainekoostumuksen. Rehse. S. J. 2015. What is LIBS? CHESNER, W.H. and MCMILLAN, N.J., 2012. IDEA 150 4

LIBS - Highway IDEA Project 150 Chesner Engineering & New Mexico State University Tutkittiin onko LIBS:n avulla mahdollista selvittää kiviaineksen laatuparametreja tai identifioida louhoksia. Tutkittuja parametreja oli mm. jäädytys-sulatuskestävyys, happoon liukenemattoman rediduaalin määrä karbonaateissa (AIR) ja louhosten identifiointi. Analyyseissä käytettiin: PCA (Principal Components Analysis) & PLS (Partial Least Squares Regression) Jäädytys-sulatuskestävyys: (hyväksytty/hylätty) 100% AIR: 1-2% tarkkuudella laboratorioarvoista Louhosten identifiointi: (16 eri louhosta) 100% 5

LIBS Heikkoudet ja vahvuudet Nopea ja edullinen Antaa kvalitatiivista (aallonpituus) ja kvantitatiivista (intensiteetti) tietoa Pienikokoinen laitteisto Lähes tuhoamaton menetelmä Tunnistaa myös kevyet alkuaineet: vety, natrium, hiili, litium, beryllium, boori, yms. Mahdollistaa syvyysprofiloinnin Heikkouksina ns. matriisiefekti ja mittausten toistettavuus SciAps Z - High Performance, Handheld LIBS Analyzer 6

Raman-spektroskopia Perustuu valon epäelastiseen sirontaan (Raman-sirontaan) Sironneen fotonin aallonpituus on suurempi tai pienempi kuin saapuneen Alkuperäinen monokromaattinen säteily (laser) suodatetaan pois ja tutkitaan Raman-siirtymää Tapahtunut siirtymä on suhteessa aineen molekyylikoostumukseen Erittäin heikko ilmiö (P 10 6 ) RRUFF Raman spectra database 7

Raman-spektrin ominaisuudet 8

Raman Heikkoudet ja vahvuudet Nopea Pienikokoinen laitteisto Täysin tuhoamaton menetelmä Toimii nesteissä kaasuissa ja kiinteissä Mahdollistaa kvantitatiiviset tutkimukset Erottaa eri yhdisteet, vaikka koostuisivat samoista alkuaineista Heikko ilmiö Fluoresenssi voi peittää alleen Ei voida tutkia puhtaita metalleja tai metalliseoksia DeltaNu RockHound Raman spectrometer 9

Heijastavuus Hyperspektrikuvantaminen Hyperspektrikuvantamisella tarkoitetaan informaation keräämistä ja prosessointia näkyvää valoa laajemmalta sähkömagneettisen spektrin alueelta. Mineraalien tutkimisessa käytetyt aallonpituudet asettuvat yleensä alueelle VIS/SWIR (400 2500 nm). Perustuu tutkittavan kohteen kykyyn absorboida tiettyjä aallonpituuksia Tästä johtuvat heijastusspektrissä näkyvät kullekin aineelle ominaiset absoptiokaistat. Absorptioprosessit jaetaan: elektronisiin sekä rotaatio- ja värähtelyprosesseihin Voidaan suorittaa joka aktiivisena tai passiivisena 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Oliviini 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Aallonpituus (µm) 10

Hyperspektrikuvantaminen Testattiin Geodeettisen laitoksen hyperspektristä superjatkumo-lidaria kiviainesten tutkimiseen. Näytteinä rakennuskiviä, joista osasta oli mitattu taivutusmurtolujuus. Näytteistä suurin osa erilaisia graniitteja Tarkoituksen tunnistaa eri kivilajit niiden spektrin avulla ja löytää mahdollinen yhteys heijastusspektrin ja taivutusmurtolujuuden välillä Rajoittavana tekijänä tutkittujen kanavien rajallinen määrä (8) ja diskreettisyys Lappia Blue 16,5 Mpa 7,8 Mpa 2,5 Mpa Kuru Grey 11

Heikkoudet ja vahvuudet Voidaan suorittaa lentokoneista, satelliiteista tai maasta Voidaan kattaa suuria alueita kerrallaan Kuvantaminen on nopeaa Jokaisella mineraalilla on oma spektrinen sormenjälki Referenssikirjastoja on saatavilla Hyperspektrinen on-line monitorointi on mahdollista Herkkä valaistuksen muutoksille (passiivinen kuvantaminen) Saatu tietomäärä on suuri ja vaatii prosessointia CSC Publishing. Transdermal 12

0-kiviainesrakentaminen? Massataseen hallinta Määrä, laatu, sijainti Murskattavan kiviaineksen laadun ennakointi ja arviointi Nopeat ja edulliset esitutkimukset Reaaliaikainen laadunvalvonta Murskausparametrien säätö? Pilaantuneiden maiden tunnistus

0-kiviainesrakentaminen?

Kiitoksia! Lisätietoja: Professori Jussi Leveinen jussi.leveinen@aalto.fi Lasse Kangas lasse.kangas@aalto.fi Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka