Päätös Nro 139/2015/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4834/2014

Päätös Nro 139/2015/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4834/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.11.2015 ASIA HAKIJA Parkkuun Alamyllyn vesivoimalaitoksen uudelleen käyttöönotto ja padon kunnostaminen, Ylöjärvi Parkkuun Ekosähkö Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 www.avi.fi/lansi PL 200, 65101 Vaasa Parkkuun Ekosähkö Oy on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 22.9.2014 vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Parkkuun Alamyllyn vesivoimalaitoksen uudelleen käyttöönottamiselle Ylöjärven kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 :n 2 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Hämeen läänin kuvernööri on 30.9.1906 antanut luvan (päätös N: 1300) mm. myllyn perustamiseen ja padon rakentamiseen Parkkuun alakoskeen. Päätöksessä on annettu määräykset patokorkeuksille, veden virtaamamäärille ja vedenkorkeuksille. Länsi- ja Sisä-suomen aluehallintovirasto on 26.3.2014 antanut Parkkuun osakaskunnalle luvan (päätös 31/2014/2), joka on oikeuttanut Jakama-järven lasku-uoman kalataloudelliseen kunnostamiseen sekä kalatien rakentamiseen Parkkuun Ylisenkoskeen ja kalaportaan rakentamiseen Parkkuun Alisenkoskeen. Alisenkosken kalaportaan mitoitus on tehty minimivirtaamalla 10 l/s. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 25.7.2012 antanut Parkkuun osakaskunnalle luvan (päätös 54/2012/2) rakentaa vaarantorjuntatoimena pohjapadon Jakama-järven luusuaan. Kaavoitustilanne ja suojelualueet

2 Pirkanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) Parkkuun Alamyllyn alue on merkitty arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Parkkuunkosken mylly ja saha ympäristöineen kuuluvat Parkkuun kulttuuriympäristön merkittävimpiin ydinkohteisiin. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Parkkuun Alamyllyn vesivoimalaitos sijaitsee Jakama-järvestä Näsijärveen laskevassa Alisenkoskessa hakijan omistamalla kiinteistöllä 980-458-6-73. Vesivoimalaitoksen vieressä sijaitsee kalaporras. Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Alisenkosken paikalla on ollut myllytoimintaa 1500-luvulta asti. Kiinteistöllä on ollut sahaus- ja myllytoimintaa 1970-luvun lopulle. Siellä on ollut myös voimalaitos 1920-luvulta 1980-luvulle asti, jolloin kiinteistö on liitetty valtakunnan sähköverkkoon. Voimalaitos on tuottanut sähkön lähinnä oman kiinteistön tarpeisiin. Vesistötiedot ja vesi- ja ranta-alueiden käyttö Parkkuunkoski kuuluu Kokemäenjoen Näsijärven-Ruoveden vesistöalueen Jakaman valuma-alueeseen (35.34). Kosken yläpuolisen Jakamajärven pinta-ala on noin 1,26 km 2, valuma-alue on noin 157 km 2 ja järvisyysprosentti on 6,24 %. Jakama-järvi laskee Parkkuun Ylisen- ja Alisenkosken kautta Näsijärveen. Jakama-järven Ylisenkoskelta purkautuva keskivirtaama (MQ) on 1,57 m 3 /s, keskiylivirtaama (MHQ) on 9,68 m 3 /s ja keskialivirtaama on 0,155 m 3 /s. Parkkuun alisenkosken pudotuskorkeus on noin 4 metriä. Alisenkoskeen rakennetaan kalatie. Suoritettavat toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Turbiinille menevä vesikouru on uusittu vuonna 2014 vanhan mallin ja Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Laitoksen vesikourun leveys on noin 1,5 metriä, laitojen korkeudet ovat 1,0 metriä ja pituus padolta turpiinikammion suulle on noin 22 metriä. Voimalaitosruuhen vieressä on 1,5 metriä leveä neulapato, joka toimii tulva-aukkona.

3 Kiinteistötiedot Turbiinikammio rakennetaan puusta vanhan mallin ja alkuperäisen piirustuksen (vuodelta 1912) mukaisesti. Vanhat lahot rakenteet puretaan ja viedään pois. Jos vanhaa käytettyä Francis-turbiinia ei voida kunnostaa, uusi turbiini asennetaan kammioon ja sen rakenteisiin. Patomuurin kynnyskorkeudet pysyvät ennallaan. Nykyiset patorakenteet kunnostetaan kalaporras-luvan mukaisesti. Patomuurin korkeustaso on N 60 +98,75 m. Kalaportaaseen ohjataan tarvittava virtaama patorakenteeseen rakennettavan U-aukon kautta. Kosken nykyisestä patorakenteesta puretaan kosken keskikalliolta lähtien koko oikean puoleinen heikkokuntoinen patorakenne. Tilalle rakennetaan uusi patoseinämä teräsbetonista (K40). Padon harjana käytetään hyväksi padon oikealla laidalla sijaitsevaa kiveä, johon nykyinen patomuuri yhtyy. Padon oikealle puolelle jäävän vanhan betonipadon osat ja sen puiset neulat yms. tiivistetään tai uusitaan, jotta padon tiiveys saataisiin varmistuttua. Laitos liitetään sähkön jakeluverkkoon siirtoverkkoyhtiön ohjeiden mukaisesti. Koneistot sijoitetaan turpiinikuilun viereen rakennuksen sisätiloihin palo- ja turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Koskioikeus (vesivoiman käyttöoikeus) kuuluu Tienarin kantatilan kiinteistölle 980-458-6-87. Alamyllyn vesivoimalaitos sijaitsee kiinteistöllä 980-458-6-73. Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset Hankkeen vaikutukset Hakija on ostanut koskioikeuden (vesivoiman käyttöoikeuden) Tienarin kantatilan kiinteistöltä 980-58-6-87. Hakija omistaa kiinteistön 980-458-6-73. Hankkeella varmistetaan voimalaitoksen, mylly- ja saharakenteiden säilyminen ja kunnossapito. Voimalaitoksen uudella käyttöönotolla ei muuteta juoksutusta laitoksen aiempaan käyttöön verrattuna. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna ainoa muutos on, että vettä ohjataan vesikourua pitkin voimalaitokseen. Laitoksen uudelleen käyttöönotolla ei ole vaikutusta alapuoliseen Näsijärven vesistöön. Kalaportaan minimijuoksutus turvataan myös kuivana aikana. Hankkeella ei ole vaikutusta yläpuolisen Jakama-järven vedenkorkeuksiin. Hankkeella ei ole vaikutusta vesistön vedenlaatuun. Rakennustyöt tehdään kuivatyönä.

4 Hanke ei vaikuta Parkkuunkosken kalastoon tai kalastukseen. Kalaportaan rakentamisen myönteiset vaikutukset kalastoon on arvioitu kalaportaan omassa luvassa. Hankkeen hyödyt ja edunmenetykset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT Alamyllyn vesivoimalaitoksen teho on noin 50 kw, kun virtaama on 2,0 m 3 /s ja pudotuskorkeus on 4 m. Laitoksen keskimääräinen energiantuotto vuodessa on noin 200 MWh, kun vuotuinen käyttöaika on 5 000 h. Hankkeen kokonaishyöty on noin 160 000 euroa, kun energianhinta on 40 /MWh. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Ylöjärven kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 10.7.2015. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta (ELYkeskukselta), Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen patoturvallisuusviranomaiselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta sekä Ylöjärven kaupungilta sekä Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuskuulutuksesta on ilmoitettu Ylöjärven Uutiset sanomalehdessä 10.6.2015. 1) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on lausunnossaan todennut, että lupamääräyksissä tulee määrätä seuraavista asioista: Yläpuolisen suvannon rakenteet eivät saa aiheuttaa haitallista padotusta. Suvannosta lähteviin virtaamiin vaikuttavien rakenteiden yksityiskohdat ja korkeusasemat tulee sopia yhdessä valvontaviranomaisen kanssa. Yläpuoliseen suvantoon tulee asentaa vedenkorkeusasteikko ja sitä tulee seurata säännöllisesti ELY-keskuksen kanssa sovitulla tavalla. Vesilaitoksen ruuhen ja tarvittaessa kalaportaan virtaamaa tulee seurata ELY-keskuksen kanssa sopimalla tavalla. Lupapäätöksessä tulee antaa määräykset kalaportaaseen johdettavasta virtaamasta kalatalousviranomaisen lausunnon mukaisesti. Tarkkailutulosten ja rakennekuvien perusteella virtaamamääräykset voidaan muut-

5 taa valvontaviranomaisen ja luvan haltijan kanssa sopimalla tavalla vedenkorkeusmääräyksiksi. Luvan haltijan tulee toimittaa ELY-keskukseen valmistumisilmoituksen yhteydessä rakennepiirustukset yläpuolisen suvannon kaikista virtaamaan vaikuttavista rakenteista. Piirustuksista tulee käydä ilmi kaikki virtaamaan vaikuttavat mitat ja korkeustasot. Hankkeesta ei ole haittaa yleiselle edulle eikä vesienhoitosuunnitelman tavoitteille. Hankkeelle voidaan myöntää lupa, mikäli noudatetaan edellä mainittua. 2) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on lausunnossaan todennut, että hanke vaikeuttaa uhanalaisen taimenkannan elvyttämistä Näsijärven reitillä. Toisaalta hankkeen yksityinen hyöty on marginaalinen. Mikäli luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa, on luvan saaja määrättävä luovuttamaan korvauksetta Alisenkosken kalaportaan käyttöön vettä huhtimarraskuussa ( 1.4.-30.11.) välisenä aikana vähintään 100 l/s ja muina aikoina vähintään 50 l/s. Mikäli virtaama on liian pieni käytettäväksi sekä voimalaitoksessa että kalaportaassa, tulee vettä ensisijaisesti johtaa kalaportaaseen. Järven luusuaan on rakennettu luvan mukainen pohjapato vuonna 2014 ja samassa yhteydessä toteutettiin padon alapuolella uomakunnostusta sorastamalla padon alapuolista aluetta. Kalatien rakentaminen Ylisenkoskeen ja uomakunnostus toteutetaan vuosina 2015 ja 2016 aikana ja Alisenkosken kalaportaat rakennetaan vuosien 2016 ja 2017 aikana. Kunnostustoimien jälkeen jokeen tehdään taimenen mäti-istutuksia. Alisenkosken kalaportaan on suunniteltu toimivan niin, että nykyisen padon yli virtaava vesi toimisi houkutusvirtaamana. Kun voimalaitos toimii, kalaportaan houkutusvirtaama jää liian pieneksi, jolloin taimenet eivät osaa hakeutua kalaportaan alaosaan. Taimenet eivät myöskäänpysty nousemaan kalaportaita, jos virtaama on pieni. Jotta kalaporras toimisi hyvin, virtaaman tulee olla vähintään 100 l/s. Erityisen tärkeää on, että kalaportaan virtaama on riittävän suuri avovesikautena, jolloin taimenet voivat nousta Näsijärvestä lisääntymisalueelleen Parkkuun Ylisenkoskeen ja mahdollisesti Jakama-järveen laskeviin puroihin. 3) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen patoturvallisuusviranomainen on lausunnossaan todennut, että Parkkuun Alamyllyn pato ei ole luokiteltu pato eikä patoturvallisuusviranomaisella ole nykyisten tietojen mukaan aihetta epäillä, että patoa olisi tarvetta luokitella. Työn toteuttamiselle ei ole estettä. Työn toteutuksessa on kuitenkin hyvä ottaa huomioida, että luokittelemattomiakin patoja koskee kunnossapitovelvoite (patoturvallisuuslaki 494/2009, 15 ), jonka mukaan padon omistaja on velvollinen pitämään padon sellaisessa kunnossa, että se toimii suunnitellulla tavalla ja on turvallinen. Lisäksi luokittelemattomiinkin patoihin sovelletaan mitä patoturvallisuuslain 16 :ssä sääde-

6 tään padon käytöstä, 24 :ssä onnettomuuksien ehkäisemisestä ja 6 luvussa näiden säännösten valvonnasta. 4) Pirkanmaan maakuntamuseo on lausunnossaan todennut, että Parkkuun Alamylly on osa Parkkuun maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Parkkuunkosken mylly ja saha ympäristöineen kuuluvat arvoalueen merkittävimpiin ydinkohteisiin. Alueella on historiallinen myllynpaikka, joka tunnetaan jo 1500-luvulta ympärivuoden pyörineenä myllynä. Myllyn yhteyteen perustettiin 1850-luvulla saha. Teollisuuslaitoksesta kehittyi Näsijärven suurin saha, josta tavaraa toimitettiin myös vientiin. Nykyinen rakennuskanta on 1900-luvun alkupuolelta. Historiallinen myllynpaikka on todettu muinaismuistolailla rauhoitetuksi kiinteäksi muinaismuisjäännökseksi (Parkkuun Alamylly, mj.rekisterin nro 1000018695). Alamyllyn voimalaitoksen uudelleenkäytön lähtökohtana on voimalaitoksen vanhan asun palauttaminen ja mahdollisuuksien mukaan myös vanhan Francis-turbiinin kunnostaminen. Turbiinille menevä vesikouru on uusittu syksyllä 2014 vanhan mallin ja museoviraston ohjeiden mukaan. Betoniset patorakenteet ovat historiallisesti nuorempaa kerrostumaa koskialueella. Alamyllyn muinaisjäännösalueella tehdyn kalataloudellisen kunnostussuunnitelman yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseo on tässä kohteessa pitänyt patorakenteen uusimista mahdollisena. Hankkeella on positiivisia vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön sen jatkaessa Parkkuun Alamyllyn toiminnallista jatkumoa ja tukiessa alueen rakennetun ympäristön hoitoa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä toimittaessa on erityisen tärkeää kiinnittää suunnittelussa ja tehtävissä ratkaisuissa huomiota alueen kulttuuriympäristöarvoihin ja niiden säilymiseen osana alueen kehitystä. Kaiken uudisrakentamisen tulee olla luonteeltaan ympäristöön sopeutuvaa. Edeltävät vaatimukset tulee ilmetä lupapäätöksestä. Lupa-asiakirjoissa Parkkuun Alamyllyn kiinteää muinaisjäännöstä ei ole mainittu asianmukaisella tavalla vaikka toiminta sijoittuu muinaismuistolailla rauhoitetun muinaisjäännöksen rajauksen piiriin. Muinaismuistolaissa kielletään kiinteän muinaisjäännöksen ja suoja-alueen luvaton kajoaminen (1 ). Vesivoimalaitoksen uudelleen käyttöönottaminen on muinaismuistolain näkökulmasta tässä tapauksessa kuitenkin hyväksyttävä. Luvan saajalla tulee olla riittävät tiedot kiinteästä muinaisjäännöksestä ja sen rauhoituksesta (myös karttarajaus) ja tämä periaate tulee ilmetä päätöksestä. Lisäksi käyttöön ottamisen ehtona on, että mikäli voimalaitostoiminnassa on tarpeen tehdä muinaisjäännösalueella kosken uomaa ja muuta vesialuetta sekä rantavyöhykettä koskevia muutoksia, niitä koskevista suunnitelmista tulee pyytää lausunto museovirastolta. Kiinteää muinaisjäännöstä koskevia tietoja saa Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristön tietojärjestelmästä ja Museovirastosta.

7 MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 5) Näsijärven kalastusalue on todennut, että lupa voidaan myöntää seuraavin ehdoin: Luvan saajan tulee luovuttaa ja juoksuttaa korvauksetta vettä Alisenkosken kalaportaan käyttöön touko-marraskuun välisenä ajanjaksona vähintään 100 l/s. Mikäli kyseisenä aikana Alisenkosken virtaama pienenee alle 100 l/s, tulee vettä ensisijaisesti juoksuttaa kalaportaaseen. Alisenkosken kalaportaat on suunniteltu toimivaksi niin, että padon yli virtaava vesi toimisi houkutusvirtaamana. Kun voimalaitos on toiminnassa, virtaama kalojen houkuttamiseksi kalaportaaseen jää liian pieneksi, mistä johtuen taimenet eivät osaa hakeutua kalaportaan alaosaan. Kalaportaan toimiessa parhaalla mahdollisella tavalla, kalaportaan virtaaman tulee olla 100 l/s. Avovesikauden aikana on erittäin tärkeää, että kalaportaan vesivirtaama on riittävän suuri, jolloin taimenet voivat nousta Näsijärvestä lisääntymisalueelle Parkkuun Yläkoskeen ja Jakama-järveen laskeviin puroihin. Näsijärven vesialue on tärkeä uhanalaisen luonnontaimenen hoitoalue. Vesialueelle on tehty useita uomakunnostuksia, rakennettu uusia lisääntymisalueita purokunnostuksin ja poistettu vesiesteitä taimenen kulkualueiden parantamiseksi. Näin töihin on myös muistuttaja osallistunut. 6) Parkkuun osakaskunta on todennut, että Näsijärven vesialueella on tehty useita virtavesikunnostuksia sekä mätirasiaistutuksia. Parkkuunkosken kalatiet ovat tärkeä osa näitä kunnostuksia taimenkannan palauttamiseksi virtavesiin sekä Näsijärveen. Jakamajärven lasku-uoman kunnostamista on tehty aluehallintoviraston päätöksien mukaisesti niin, että pohjapato on valmistunut vuonna 2014, kalatie Ylisenkoskeen rakennetaan vuosina 2015-2016 ja kalatie Alisenkoskeen rakennetaan vuosina 2016-2017. Näiden töiden jälkeen Alisenkosken kalaportaan on suunniteltu toimivan niin, että nykyisen padon yli virtaava vesi toimisi houkutusvirtaamana. Kalaportaan virtaama voimalaitoksen toimiessa kuivana aikana on liian pieni. Avovesiaikana virtaaman pitäisi olla 100 l/s, jotta kalaporras toimisi. Taimenkannan elvyttäminen on ensisijainen tavoite. Jos lupa katsotaan mahdolliseksi, luvan saaja on määrättävä luovuttamaan kalaportaaseen vettä 1.4.-30.11. vähintään 100 l/s ja muina aikoina 50 l/s korvauksetta. Mikäli vettä tulee vähemmän, on kaikki vesi johdettava kalaportaaseen. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut, että on valmis turvaamaan vaaditun 100 l/s virtaaman kalaportaaseen vaadittuna aikana.

8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Hakijan käsityksen mukaan runsaan tulvaveden aikana voimalaitosruuheen ohjattava vesi vähentää tulvasta kalaportaalle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa ja näin osaltaan edesauttaa taimenkannan elpymistä. Hakija pitää kalaportaan ja hakemuksen mukaisen vesivoimalaitoksen toimintaa hyvin yhteen sovitettavana. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Parkkuun Ekosähkö Oy:lle luvan vesivoimalaitoksen uudelleen käyttöönotolle ja rakenteiden kunnostamiseen Hämeen läänin Kuvernöörin 30.9.1906 antaman päätöksen (N: 1300) mukaisesti, mutta luvan saajan on otettava huomioon lisäksi alla olevat uudet lupamääräykset. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräykset 1) Luvan saajan on hyvissä ajoin etukäteen ennen rakentamistöiden aloittamista toimitettava vesivoimalaitoksen rakenteita koskevat yksityiskohtaiset piirustukset Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Pirkanmaan maakuntamuseolle. 2) Voimalaitoksen rakenteet eivät saa aiheuttaa haitallista padotusta yläpuolisessa vesistössä. Suvannosta lähteviin virtaamiin vaikuttavien rakenteiden yksityiskohdat ja korkeusasemat tulee sopia yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. 3) Voimalaitoksen vedenottokanavaan on sijoitettava välppärakenne estämään kalojen joutuminen voimalaitoksen turbiiniin. 4) Padon ja muiden rakenteiden kunnossapidosta on huolehdittava asianmukaisesti. 5) Mikäli voimalaitoksen rakentamisen, käytön tai kunnossapidon aikana on tarpeen tehdä muinaisjäännösalueella kosken uomaa ja muuta vesialuetta sekä rantavyöhykettä koskevia muutoksia, tulee niitä koskevista suunnitelmista pyytää lausunto museovirastolta. 6) Mikäli töiden toteuttamistavasta ilmenee erimielisyyksiä, on asiassa meneteltävä muinaismuistolaissa säädetyllä tavalla. 7) Luvan saajan on juoksutettava korvauksetta Alisenkosken kalaportaan käyttöön vettä 1.4.-30.11. välisenä aikana vähintään 0,1 m 3 /s ja muina aikoina vähintään 0,05 m 3 /s. Mikäli virtaama on liian pieni käytettäväksi sekä voimalaitoksessa että kalaportaassa, tulee vettä ensisijaisesti johtaa kalaportaaseen. 8) Työt on toteutettava kuivatyönä tai vähän veden aikaan, siten että vesialueelle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä.

9 Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 9) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. 10) Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. 11) Yläpuoliseen suvantoon tulee asentaa vedenkorkeusasteikko ja sitä tulee seurata säännöllisesti Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa sovitulla tavalla. Vesilaitoksen ruuhen ja kalaportaan virtaamaa tulee seurata Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa sopimalla tavalla. 12) Töiden aloittamisesta on (30 päivää) etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pirkanmaan maakuntamuseolle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille. 13) Hankkeeseen kuuluvan rakennelman uudelleen käyttöönotosta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan maakuntamuseolle. Luvan haltijan tulee toimittaa ELY-keskukseen valmistumisilmoituksen yhteydessä rakennepiirustukset yläpuolisen suvannon kaikista virtaamaan vaikuttavista rakenteista. Piirustuksissa tulee käydä ilmi kaikki virtaamaan vaikuttavat mitat ja korkeustasot. Perustelut Voimalaitoksella on voimassa oleva Hämeen läänin Kuvernöörin 30.9.1906 antama päätös, jonka mukaan padon rakenteet on rakennettu. Luvan mukaiset patokorkeudet, veden virtaamamäärät ja vedenkorkeudet eivät muutu, koska vanhat rakenteet kunnostetaan vastaamaan luvan mukaisia rakenteita eikä yläpuolisella valuma-alueella ole tehty muutoksia vedenvirtauksiin. Luvan saaja on hankkinut omistusoikeuden käyttöönotettavaan vesivoimaan sekä tarvittaviin alueisiin. Asiassa on siten kyse uuden luvanhaltijan hakemuksesta ottaa käyttöön voimalaitos ja uusia rakenteita, mutta ei uuden voimalaitoksen rakentamisesta. Voimalaitoksen käyttöönotosta saatava kokonaishyöty on hakemuksen mukaan noin 160 000 euroa. Hanke edistää Parkkuun maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa, koska pato ja mylly entisöidään. Hanke ei

10 Sovelletut säännökset Lausuntoihin ja muistutuksiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN vaikuta yläpuolisen Jakama-järven vedenkorkeuteen, koska Jakamajärven luusuaan on rakennettu pohjapato. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan mahdolliseen vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava, kun otetaan erityisesti huomioon lupamääräys Alisenkosken kalaportaan käyttöön tarvittavan vesimäärän turvaamisesta. Voimassa olevan päätöksen vedenkorkeuksia ei ole ilmoitettu missään korkeusjärjestelmässä, joten vedenkorkeusasteikko on tarpeellinen. Vedenkorkeusasteikko on myös voimassa olevan luvan mukainen. Lupamääräyksellä 4) varmistetaan, että kalaportaaseen riittää vettä kaikkina aikoina turvaamaan kalojen kulku uomassa. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 6 :n 2 momentti, 7, 8, 10, 11 ja 18, 8 luvun 1 ja 2 Patoturvallisuuslaki 9 Aluehallintovirasto ottaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen, Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen patoturvallisuusviranomaisen, Pirkanmaan maakuntamuseon ja muistuttajien vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Käsittelymaksu on 4 573 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muuta vesivoimaa tai voimalaitosta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 14 070 euroa. Luvan muuttamista tai tarkistamista koskevan hakemuksen käsitellyn maksusta peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Tällöin maksun suuruus on 7 035 euroa. Lisäksi on katsottu, että asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi, jolloin maksu peritään vielä 35 prosenttia alempana.

11 Päätös Parkkuun Ekosähkö Oy Jäljennös päätöksestä Ylöjärven kaupunki (sähköpostitse) Ylöjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköpostitse) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen (sähköpostitse) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, patoturvallisuusviranomainen (sähköpostitse) Pirkanmaan maakuntamuseo (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksesta muistutuksia, vaatimuksia tai mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja Ylöjärven Uutiset lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Ylöjärven kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Ylöjärven Uutiset -nimisessä sanomalehdessä.

12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tarja Savea-Nukala Reko Vuotila Piia Nieminen Asian ovat ratkaisseet johtaja Tarja Savea-Nukala (puheenjohtaja) ja ympäristöneuvos Reko Vuotila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Piia Nieminen. PN/TKa.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.12.2015. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valitus-kirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.