FRESHABIT Life IP, Puruvesi. Etelä-Savon ELY-keskus hanketyöt Kitee (Kesälahti)

Samankaltaiset tiedostot
Sisävesi LIFE ip PURUVESI Hankeen esittely

Sisävesi LIFE IP -diat

LEHDISTÖTIEDOTE FRESHABIT LIFE IP PURUVESI

Freshabit LIFE IP Puruvesi

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Sisävesi LIFE IP Puruvesi 1. valmistelukokous. 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

FRESHABIT LIFE IP 1. Puruveden aluehankkeen ohjausryhmän kokous

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

FRESHABIT Vesien tilaa ja monimuotoisuutta parannetaan yhteistyöllä

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

FRESHABIT Life IP Puruvesi

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

Metsätalouden vesiensuojelu

Missä mennään kahden ensimmäisen hankevuoden jälkeen?

FRESHABIT LIFE IP Puruveden aluehankkeen ohjausryhmän kokous 1/2017

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Järviin kohdistuvat toimet Niemisen ja Sintsin Seudun Kyläyhdistys ry

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Vesien tila ja vesiluvat

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Palvelukokonaisuuksien sisällöt ja palvelukanavat. Projektiryhmä Pekka Häkkinen

Valuma-aluekunnostusten toteutus ja niihin saatava vesienhoidon rahoitus

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Lapinlahden Savonjärvi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Joroisten vedet Joroisten vesienhoitotilaisuudet P.Manninen/ Etelä-Savon ELY- keskus

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta Pirjo Särkiaho

TASO-hankkeen esittely

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

FRESHABIT Life IP Puruvesi, YLEISESITTELY. Puruvesi-seminaari

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta Pirjo Särkiaho

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Joroisselän alueen toiminta 12/2011

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Tutustumisretki metsien vesiensuojeluun Vehka- ja Kuonanjärvien alueelle

1) Tulvavahinkojen väheneminen

Freshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Vesienhoidon suunnittelu

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

Luonnonvarakeskus, kalatutkimuksia Puruvedellä

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

FRESHABIT LIFE IP - Pohjanmaan joet: Lapväärtin-Isojoki, Ähtävänjoki ja Karvianjoen latva-alueet

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Transkriptio:

FRESHABIT Life IP, Puruvesi Etelä-Savon ELY-keskus hanketyöt 2018-2021 Kitee (Kesälahti) 27.7.2019

FRESHABIT Life IP Puruveden aluehanke (tiivistetysti) 6-vuotinen vesiensuojelun- ja hoidon hanke 1.1.2016 30.9.2022 (2.jakso käynnissä) 7 hankekumppania (ESAELY, POKELY, MH, SYKE, SMK, ProPuruvesi, LUKE) ja 2 osarahoittajaa (Slinna, Kitee) sekä 12 muuta hanketoimijaa 2 milj. budjetti (ESAELY 690 000 ) Pääpaino valuma-aluekunnostuksissa. Kosteikkoja 12-16 kpl (n. 15 ha) ja muut vesiensuojelurakenteet 45-55 kpl (SMK ja ESAELY, POKELY). FRESHABIT LIFE IP Puruvesi, kohdealueet ESAELY: Jouhenjoen monitavoitekosteikko rakennettu. Viimeistelytyöt käynnissä. Hoitokalastus pääosin tehty, jatkuu 2019-2020. n. 70 tn kalaa poistettu. Niitot pääosin tehty, jatkuu 2019-2020. Niitetty 42 ha ja n. 450 m 3 läjitetty (tavoite 65 ha) Toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta, kartoitus ja tutkimus jatkuvatoimista koko hankekauden ajan. Pohjavesitutkimus valmistunut 2/2019 Koordinointi ja verkostoituminen Muu toiminta hankekumppaneittain: ympäristökasvatus/viestintä, kaukokartoitus, kuormitus/eroosio/hydrologinen -mallinnus, luontoarvoselvitykset, luontotyyppikartoitukset, kalastorakenneselvitykset, luontopolut, metsänkäytön ja - hoidon neuvonta ja ohjeistus Integroituja hankkeita mukana mm. Operandum Life, vesienhoidon hankkeet esim. Kerimäen Kirkkorannan ruoppaus, KEMERA, Kuormitus kuriin -hanke jne. Hankkeiden kokonaisarvo n. 4,3 milj.

Nuhrautuneet vesialueet Natura-alue 3

TAVOITE: Hankkeen hallinnointi ja yhteistyö Koordinointi. ESA-ELY Taloudellinen ja tekninen raportointi -Koko hankkeen ohjausryhmän kokoukset, alueelliset ohjausryhmän ja kokoukset sekä työryhmäkokoukset, temanttiset työryhmät - Sidosryhmäyhteistyö TYÖPAKETIT: ESAELY POKELY SMK MH ProPuruvesi LUKE SYKE A3,C2,C7,C8,D1,D2,D3,D4,D5,D7,E1,E2,E7,E8,F1,F2,F3,F4,F6 A3,C2,E1, E2, F3 A4,C2,E1,E2,F1 C11,D4,E2,E7 A2,E1,E2, E4,E7,F4 A1,A3,A6,D7,E1,E2,E7,F3 D7,E2 PÄÄPAINO PAKETEISSA C ja D 4

RAHOITUS Savonlinnan ja Kiteen kaupungit ovat osarahoittajia, joiden rahoitusosuudet kohdennetaan valuma-alueen vesiensuojelurakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen -> Suomen metsäkeskukselle 350 000 -> Etelä-Savon ELY-keskukselle 165 000 -> Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle 110 000 Ympäristöministeriön ELYille myöntämä rahoitus kohdennetaan ESA-ELY:lle vesistökunnostuksiin- ja toimenpiteisiin, ympäristön tilan seurantaan ja koordinointiin Suomen metsäkeskus Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Suomen ympäristökeskus YHT 600 000 590 000 235 000 190 000 Luonnonvarakeskus (LuKe) RKTL 150 000 Pro Puruvesi ry. 125 000 Metsähallitus luontopalvelut 75 000 Luonnonvarakeskus (LuKe) Metla 35 000 5 2 000 000

Rahoituksen jakautuminen % kustannus VESIENSUOJELURAKENTEET (Rakentaminen, kunnostukset) 60,875 1 217 500 Urakointi 41,75 835000 Suunnittelu ja sen toteutusvaiheet 14,75 295 000 Vesistökunnostukset, vh-toimenpiteet 4,375 87500 Koordinointi, yleiskustannukset 10,25 205000 Kaikki muu 36,375 727 500 Kohdeseuranta, tp-seuranta, mallinusdata 5 100000 Mallinnus 5,25 105000 Pohjavesipaketti 2,625 52500 Kaukokartoitus 6 120000 Kartoitukset, habitaattiselvitykset, kalastoselvitykset ym. 7,5 150000 Muu toiminta (tiedotus, ymp. kasvatus, virkistyskäyttö jne) 10 200 000 YHTEENSÄ 2 150 000 Mukaan on laskettu metsäkeskuksen KEMERA-rahat Lisäksi muiden toimijoiden työpanos Puruvedellä mm. biodiversiteettiseurannan kehittäminen ESA-ELY:n työosuus hankkeelle 1415 http = 70,8 htkk = 5,9 htv 6

TAVOITE: VESISTÖJEN HOITO JA KUNNOSTUS Latvavesien tilan parantaminen Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen ja toimien kohdentaminen Eliöyhteisöjen tilan sekä ekosysteemien toiminnan parantaminen ja Natura-arvojen turvaaminen Integroidun valuma-aluetason suunnittelun kehittäminen - Valuma-aluekohtaisten yhteistyöverkostojen kehittäminen Puruvedellä yleissuunnittelua tarkemmassa suunnittelussa ja verkostojen toimeenpano toteutettavilla toimenpidealueilla. Paikallistason huomioiminen suunnittelussa. 7

Yleissuunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet. Osa toteutettaisiin Liferahoituksella Kosteikot 101 kpl, 170 ha Pintavalutusalueet 30 kpl, 80 ha Tulvitusalueet 1 kpl, 100 ha Virtaaman hidastaminen 13 km Erilliset pohjapadot 28 kpl Putkipato/allas rakenne 96 kpl Laskeutusaltaat 114 kpl Suojavyöhykkeet ym. Seppo Ollikainen, Suomen Metsäkeskus 8

9 Yleissuunnitelma yhdessä muutaman jo valmistuneen tarkemman kohdesuunnitelman kanssa antavat hyvän aloituspohjan valuma-aluekunnostuksille Puruvedellä Hyvin valmisteltujen ja toteuttamiskelpoisten suunnitelmien myötä Puruvedellä voidaan ryhtyä tekemään hankkeeseen sisällytettäviä konkreettisia kunnostus- ja vesiensuojelutoimenpiteitä heti, kun hanke alkaa (SMK,POK-ELY ja ESA-ELY). Toteutus 2 kohdealuetta, 2 suunnitteluun 2016-2017. Poistokalalastus valuma-alueen vesistöissä aloitetaan 2 kohdealueella 2016-2017 (ESA-ELY)

TOIMENPIDEALUEET FRESHABIT, PURUVESI 1. kausi 1. kausi 1. kausi Käytännön toimenpiteet ravinnekuormituksen vähentämiseksi Puruveden valuma-alueilla on suunniteltu kohdennettaviksi pääosin viidelle kohdealueelle, joiden merkitys on arvioitu erityisen suureksi sekä koko Puruveden että varsinkin sen Natura 2000 -alueen tilan kannalta. 10

Metsäkeskus Paikallistason yhteistyöverkostojen luominen kohdealueilla, 2016 Toteutuskohteiden priorisointi kohdealueilla yleissuunnitelman ja yhteistyöverkostojen aloitteiden pohjalta, 2016 2017 Toteutuskohteiden suunnittelu, neuvottelut ja sopimukset maanomistajien kanssa aloitetaan (kohdealueet 1 ja 5), 2016 Ensimmäisten kohteiden kilpailutus hankehakumenettelyllä 2016, toteutukset alkavat viimeistään 2017 Toteutetaan metsätalouden tarkennettu vesiensuojelun suunnittelu koko Puruveden valuma-alueella kohdistuen metsänkäsittelymenetelmiin turvemaametsien ojitus- ja uudistusaloilla sekä pohjavesialueilla, 2016 2017 Tiedottaminen

ESA-ELY Kirkkorannan-Jouhenjoen alue, Savonlinna. Toimenpidealue 1 Jouhenjoen kosteikon rakentaminen. Toteuttaja ESA-ELY Jouhenjoen pohjapatojen rakentaminen. Toteuttaja ESA-ELY (AVIn lupa) Muut kosteikot ja rakenteet yläosaan sekä Lautalahden kosteikko. Toteuttaja Metsäkeskus. 12

POK-ELY Hummonselän pohjoispään valumaalueet, Kitee. Toimenpide-alue 4. 13 Hamalonsuon ja Myllypuron vesiensuojelurakenteet mm. Myllylahteen laskevan uoma (altaiden rakentaminen ja laajentaminen, vesien ohjaus sekä pohjapadot). Yleissuunnitelma valmis. Vaatii tarkentavaa suunnitelmaa ja luvitustarve arvioitava. Toteuttaja Metsäkeskus. Ketolanlahden/Suokonlahden pengerrysalueen vesiensuojelutyöt. Yleissuunnitelma valmis. Rahoitustarpeen arviointi (maatalousavustus). Toteuttaja POK-ELY.

SUUNNITELUUN 2017-> Toimenpidealueet 2,3,5 Ristilahden, Naaranlahden ja Susiniemen valuma-alueet, Kitee Haukonlahden pengerrysalueen kosteikko. Rakennussuunnitelma valmis. Tarkennettava suunnitelma (laajennus). Toteuttaja POK-ELY / Metsäkeskus. Hälvänjoki, Hirsivalkamanjoki, Hanhijoki: vesiensuojeluratkaisut mietittävä. Pohjavesialueelta tulevan kuormituksen selvittäminen (diblomityö 2018-2019) Savonlahden-Kuonajoen valuma-alue, Savolinna Kosteikot, pintavalutuskentät, virtaushidasteet, poistokalastus, niitot Pajuselän pohjoisosan valuma-alueet, Savonlinna Virtaushidasteet, kosteikot, niitot, poistokalastus Puntusen tasalle. Toteuttaja Metsäkeskus ja ESA-ELY. Savonsuon entisöinti ja maisemointi sekä osa pelloksi, kosteikko. Ei enää turvetuotantoa. Toteuttaja VaPo. 15

TAVOITE: KARTOITUS, SEURANTA JA MENETELMIEN KEHITTÄMINEN Tiedon keruu ja hallinta ESA-ELY,SYKE: Ympäristötiedon hankinta ja olemassa olevan tiedon koostaminen vesistöistä sekä tausta-aineisto mallinnukseen ja kaukokartoitukseen (SYKE). Vesikemia, vesibiologia, hydrologia jne 2016 Luke: kalasto- ja kalastustiedot, kalastoselvitykset, elinympäristökartoitukset, 2016- SYKE: Sosioekonomiset vaikutukset (?) MHLP: Natura-alue arviot, vaikuttavuuden arviointi 2016, 2021 (?) ProPuruvesi: paikkatietoon pohjautuva kohdeinfo sekä historiatieto tilannekehityksestä 1950-luvulta (valokuvia, muistikuvia, lehtijuttuja ) 2016 ESA-ELY: Luonnonsuojelun kannalta tärkeimpien pohjavesialueiden tunnistaminen ja huomioiminen pohjaveden käytössä 16 - Pohjavesien purkautumisalueiden mittaukset: geologia, morfologia ja hydrologiset mittaukset. Metsähakkuiden vaikutukset osana kuormitusta pohjavesivaikutteisilla alueilla 2016 Fysikaalis-kemiallinen näytteenotto Pohjaeläimet Kasviplankton, piilevät,haittalevät Makrofyytit

TAVOITE: KARTOITUS, SEURANTA JA MENETELMIEN KEHITTÄMINEN SYKE: Kaukokartoitus 2016-> Vedenlaadun karttoja satelliitti-instrumenteilla tulkittuna ennen ja jälkeen toimenpiteiden vaikutusten arviointi. Alustava muuttujalista: Klorofylli, sameus, näkösyvyys. Makrofyytit (erityisesti pinnan päällä olevat) mukana esim. ruovikot kasvipeitteisyyden arviointi Satelliitti-instrumentien kyvykkyyden arviointi koko muodostuman tilan arvionnissa, alueellinen ja ajallinen vaihtelu SVH tyyppi SYKE ja Luke : Mallinnus 2016-> arvioidaan nykytilassa miten metsien kuormitus jakaantuu ajallisesti ja alueellisesti ottaen huomioon maaperän, puuston ja toimenpiteiden vaikutus huuhtoumaan ja lisäksi luonnonhuuhtouman vaihtelu tehdään skenaarioita erilaisten toimenpidevaihtoehtojen vaikutuksista kuormitukseen, niin että katsotaan koko alueella tehtäviä kaikkia toimenpiteitä ja niiden yhteisvaikutusta samanaikaisesti. arvioidaan lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutusta luonnonhuuhtoumaa ja toimenpiteiden kuormitusvaikutukseen. Eli millainen vesialueen kuormitus on ilmastonmuutostilanteessa ja ovatko suunnitellut kuormitusvähennystoimenpiteet siinä riittäviä. 17

TAVOITE: TIEDOTUS, YMPÄRISTÖKASVATUS, OSALLISTAMINEN Lasten ja nuorten sisävesiluonto- ja siihen liittyvän biotaloustietoisuuden parantaminen luontokasvatuksen keinoin - ProPuruvesi: Koulujen Puruvesi-päivä 2016-> Tietoisuuden lisääminen - MHLP ja ProPuruvesi: Ympäristökasvatuspaketteja kouluihin 2016-> - ProPuruvesi: Osallistuminen suuriin tapahtumiin ympäri Puruvettä (Puruveden seutukunnan tapahtumat) 2016-> - Puruvesi-seminaari vuosittain (Alueellinen ja FRESHABIT-aiheet) - FRESHABIT Puruveden ja kotisivut - rakennetaan omaksi kokonaisuudeksi Pro Puruveden omien kotisivujen ja Puruveden vesienhoidon seurantajärjestelmän yhteyteen Vapaaehtoistyön kehittäminen ja toteuttaminen sekä kansalaisten osallistaminen - Luke : vapaaehtoistyön organisointi kalastoselvityksissä (kalastus) - ProPuruvesi, ELYt: Vesien tilan havainnointi ja mittaaminen (Monitor2020, Envibase), osallistuminen ennalta sovittaviin vesienhoidon ja kunnostusten toimenpiteisiin esim. poistokalastuksiin Kestävän luontomatkailun ja virkistyskäytön edistäminen - MH LP Luonto- ja kulttuurillisesti arvokkaiden kulkuväylien rakentaminen Punkaharjulle (2016) ja 18 Hytermän saarelle (2017)

Pohjavesitutkimukset 2016-2019 (ESAELY, GTK, OY, SYKE, MH) Tutkimusongelmat Mikä on suoraan järveen purkautuvan pohjaveden määrä ja laatu sekä niiden vaikutus Puruveden ravinnekuormitukseen? Onko pohjaveden puhdistava vaikutus vähentynyt? Mikä on Puruveteen purkautuvan pohjaveden laadun vaikutus kalastoon ja esim. harjuksen kudun onnistumiseen? Mikä on muuttanut pohjaveden laatua/purkautumismääriä? Kuinka paljon toiselta Salpausselältä tai pohjoispuolen harjuilta on saatavissa hyvälaatuista pohjavettä yhdyskuntien vedenhankintaa varten? Miten Puruveden ympäristön pohjavesialueiden luokittelussa huomioidaan pohjavedestä riippuvaiset maa- ja vesiekosysteemit? Luokitus 1, 2, 1E, 2E ja E- luokkiin, III-luokan pohjavesialueista luovutaan. Diplomityö 2019 Janne Uusitalo: Järveen purkautuvan pohjaveden laadun ja määrän vaikutus Puruveden lahtien vedenlaatuun ja vesitaseeseen

FRESHABIT LIFE IP HOITOKALASTUKSET: Ristilahti/Haudanlahti: 2016 (syksy nuottaus) 2017 (syksy, nuottaus) 2017 (kevät, rysä) Kuonajärvi/Savonlahti: 2018 (syksy, nuottaus) 2019 (kevät, rysä))

Hoitokalastus 17.5. - 04.06.2019, Kuonajärvellä ja Savonlahdella kalastus suoritettiin kahdeksalla tiheällä rysällä, joista neljä oli Kuonajärvessä ja kalastus suoritettiin neljästä eri paikasta. Kuonajärvessä oleet rysät olivat uutta mallia, joissa kaksi rysää oli peräkkäin eli kalojen uinti rannan suuntaisesti saatiin katkaistua 180m:n matkalta. Poikkeuksetta ulommaisessa rysässä oli parhaiten kaloja. Tälläisessä järvessä, joka on tasaisesti matala, kalat oleskelevat mielummin ulompana kuin rannassa, eivätkä muodosta parvia. Yksittäiset rysäsaaliit jäävät näi ollen vähäiseksi koska järven pohja on niin tasainen eli syvänteet puuttuvat. Kuonajärvessä rysiin kertyi voimakkaan tuulen jälkeen turvehumusta, jonka takia rysät likaantuivat herkästi. Kuonajärvessä kannattaisi, ehkä kokeilla kahdella tai kolmella rysällä aikaista kevatpyyntiä Kuonajoen suulta. Rysissä tulisi olla pitkät aidat, jotta kalapesä saadaan tuotua kahteen metriin. Kuonajärven saalis koostui tasaisesti ahvenesta, salakasta ja lahnasta, keskipainon ollessa noin 10 gr, erittäin pientä kalaa. Isompia lahnoja yli kilo saatiin noin 200 kiloa, isompia ahvenia ja haukia oli poikkeuksellisen vähän? Kuha kanta on voimistunut selvästi edellisestä rysäkalastuksesta. Keskimäärin rysässä oli 20-70 kpl kuhia useita eri ikäluokkia, suurimmat kalat noin kahdeksan kiloa, kuhan suhteen järven tila näyttä hyvältä. Savonlahdella kalastusta suoritettiin neljällä rysällä ja 25.5. jälkeen kolmella rysällä. Kalastus tehtiin koko Savonlahden alueella yhdeksästä paikasta, joista löytyi kaksi hyvää paikkaa, 80 % kokonaissaaliista. Saalis koostui pyyntijakson alussa särjestä, salakasta ja ahvenesta, loppu jaksosta särjen määrä väheni ja lahnan määrä kasvoi. Saaliista otettiin tarkka näyte, joka saadaan syksyllä. Kuhia tuli 20-100 kpl / neljä rysää, kuhat olivat eri ikä luokkaa eli kuha kanta on kasvamassa Savonlahden alueella. Pyyntijakson lopussa kuhien määrä lisääntyi. Pyynnin aikana isot lahnat yli kilo sumputettiin ja toimitettiin jalostamoon elintarvikkeeksi, kokonaissaalis oli 2100 kg. Savonlahdella saadaan kahdella rysällä aikaisin keväällä alkavalla pyynnillä tehokkaasti pyydettyä kutemaan nousevaa kalaa. Avo-Puntuseen vietiin yksi rysä; saalis koostui pienestä särjestä, ahvenesta, kiiskestä ja sorvista. Yhden rysän pyynnillä ei voi sanoa tarkkaan onko kyseinen alue ns. kutualue. Mikäli alueella aiotaan kalastaa, kannattaisi kokeilla kahdella rysällä useammasta paikasta, jotta löydetäään kalojen kulkureitit. Alue on samanlainen kuin kuonajärvi, tasainen ja matala 1-2 m.

SAALISPÄIVÄKIRJA 17.5.04.06.2019 PV PAIKKA KG PAIKKA KG 17.5. SAVONLAHTI 1500 KUONAJÄRVI 350 18..5 1000 300 19.5. 800 250 20.5. 500 250 21.5 400 250 22.5 200 100 25.5 300 200 26.5 400 150 28.5 350 150 03.6 450 200 04.6 200 10.6 800 12 PV YHTEEENSÄ 6900 KG 2200 KG 25.5 AVOPUNTUNEN 100 26.5 70 28.5 50 03.6 50 04.6 30 YHTEENSÄ 300 KG SAALIS PYYNTI PAIKOITTAIN SAVONLAHTI 6900 KG LAHNAT 2100 KG KUONAJÄRVI AVO PUNTUNEN 2200 KG 300 KG KAIKKI YHTEENSÄ 11300 KG SAALIS TOIMITETTIIN TURKISTARHALLE, BIOJÄTELÄITOKSELLE JA OMAAN HAASKA KÄYTTÖÖN LAHNAT MENIVÄT ELINTARVIKKEEKSI NURMEKSEEN JA HIRVENSALMELLE

ESA-ELY Vesikasvillisuuden poistot Kerimäen Matinniemi (2016-18): Toteutus kolmen vuoden aikana yhteensä n. 30 ha (n. 10 ha/v) Villalassa Kevätösniemi/Ketolanlahti 2018-19: Toteutus kahtena vuotena n. 26 ha (n.13 ha/v) Ennen niittoja on kohteissa tehty luontokartoitukset (luontoarvoselvitys) ostopalveluna. Selvitykseen kuuluivat: EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintymät lintudirektiivin liitteen I lajien esiintymät muiden luonnonsuojelulailla suojeltujen lajien esiintymät mahdolliset muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Lajistoselvityksiä tehtiin viitasammakon ja pesivien vesilintujen osalta. Suojeltujen lajien lisäksi kartoitettiin muukin lajiryhmään kuuluva lajisto Vesialueen omistajien lupa (Savonlinnan kaupunki ja osakaskunnat) Kuva. Mikko Suonio.

SISÄVESI LIFE IP:N TAVOITTEITA PURUVEDELLÄ TOTEUTETTAVA KUSTANNUSTEHOKKAITA VESIENHOITO- JA KUNNOSTUS RATKAISUJA SEKÄ VALUMA- ETTÄ VESIALUEELLE PYSÄYTETTÄVÄ NUHRAUTUMISEN ETENEMINEN KAIKILLA VIIDELLÄ KOHDEALUEELLA SAATAVA TILANTEEN KORJAANTUMISTA JO HANKKEEN AIKANA JOILLAKIN KOHDEALUEILLA JA VARMUUS MYÖNTEISESTÄ KEHITYKSESTÄ MYÖS MUILLA KOHDEALUEILLA VARMISTETTAVA TOIMENPITEIDEN RIITTÄVYYS JA TARVITTAVAT JATKOTOIMET PURUVEDEN NATURA- LUONTEEN SÄILYMISEKSI KEHITETTÄVÄ UUSIA KUORMITUKSEN JA VESIENTILAN SEURANTAMENETELMIÄ LISÄTTÄVÄ YMPÄRISTÖTIETOISUUTTA PURUVEDESTÄ JA VESIENSUOJELUSTA PARANNETTAVA ALUEELLISTA VIRKISTYSKÄYTTÖÄ JA NATURA-ARVOJA KEHITETTÄVÄ YHTEISTYÖTÄ KANSALAISTEN JA VIRANOMAISTEN VÄLILLÄ

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus