TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ Vuosikertomus 2010
Sisällysluettelo I TÄNÄÄN JA HUOMENNA Talvivaara lyhyesti...8 Vuosi 2010 lyhyesti...10 Puheenjohtajan katsaus...12 Toimitusjohtajan katsaus...14 Strategia ja toimintaympäristö...16 Kaivosalan näkymät...20 II LIIKETOIMINTAKATSAUS Johdon vuosikatsaus 2010...24 Mineraalivarannot...30 Teknologian kehitys...33 III KESTÄVÄ KEHITYS Kestävä kehitys...38 Tuotantoprosessien ja tuotteiden turvallisuus...42 Ympäristövastuu...46 Henkilöstö...54 Työturvallisuus...56 Taloudellinen ja sosiaalinen vastuu...58 IV HALLINNOINTI Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä...64 Riskienhallinta ja merkittävimmät riskit...72 Hallitus...78 Johtoryhmä...79 Johdon palkitseminen...80 Osakkeet ja osakkeenomistajat...85 Graafinen suunnittelu, taitto ja kuvankäsittely: Briiffi Oy. Tekstintuotanto: Talvivaara ja Miltton Oy. Valokuvat: Neodes Oy / Esko Tuomisto, paitsi kansikuva sekä kuvat aukeamilla 6 7, 36 37 ja 46 47 istockphoto. Kirjapaino: Finepress Oy 3
Raaka-aineita maailman kasvaviin tarpeisiin Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja. Keskitymme ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun menetelmän avulla. Kaivoksemme sijaitsee Itä-Suomen Sotkamossa, jossa omistamme yhden Euroopan suurimmista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Tavoitteenamme on kasvattaa tuotantoamme ja hyödyntää maailmanluokan malmivarantojamme mahdollisimman tehokkaasti minimoiden toimintamme ympäristövaikutukset. Nyky-yhteiskunnassa tuotteillamme on lukemattomia eri käyttökohteita ajoneuvoista tietokoneisiin ja putkistoista tuulivoimaloihin. Kehittyvien maiden elintason nousu vauhdittaa entisestään pitkäikäisten ja materiaalitehokkuutta edistävien metallien kysyntää. Uuden tekniikan sekä kustannuksiltaan edullisen ja energiatehokkaan tuotantomenetelmämme avulla voimme edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja tuottaa merkittäviä määriä metalleja nyky-yhteiskunnan kasvaviin tarpeisiin. Vuonna 2010 jatkoimme tuotantomme ylösajoa ja veimme eteenpäin uraanin talteenottoa metallien rikastamisen sivutuotteena. Ni Nikkeli Nikkelin yleisin ja tunnetuin käyttökohde on ruostumaton ja haponkestävä teräs. Nikkeliä käytetään runsaasti myös metalliseoksissa, kuten erikoisteräksissä. Kehittyneessä yhteiskunnassa nikkelille on lukemattomia eri käyttökohteita. Yksi nikkelin ominaisuuksista on antibakteerisuus, jonka vuoksi esimerkiksi sairaalat ja suurkeittiöt suosivat nikkelöityjä pintoja. Nikkeliä käytetään myös autojen rungoissa, akuissa, paristoissa, polttokennoissa ja katalyyttinä sekä elektronisten laitteiden ja CD-levyjen pinnoituksissa. Zn Sinkki Sinkkiä, aivan kuten nikkeliä, käytetään korkeatasoisten terästuotteiden valmistamisessa. Sinkki on yksi metalliteollisuuden yleisimmin käyttämistä metalleista. Sinkin pääasiallinen käyttökohde on metallien galvanointi eli ruostesuojaus. Ruostesuojauskohteita on lukemattomia nauloista merivedelle altistuviin putkistoihin. Sinkki pidentää teräksen käyttöikää, joten se on erittäin käyttökelpoinen metalli muun muassa ajoneuvo- ja rakennusteollisuudessa. Lisäksi sinkki on ihmiselle välttämätön hivenaine, jota tuotetaan myös elintarviketeollisuuden käyttöön.
Cu Kupari Kuparia käytetään sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä rakentamisessa muun muassa katto- ja koristemateriaalina. Kuparilla on myös erinomaiset antibakteerisuusominaisuudet. Sen yleisimpiä käyttökohteita ovat sähköjohdot ja kupariputket. Sinkistä ja kuparista voidaan lisäksi valmistaa messinkiä, jota käytetään muun muassa vaskisoittimissa, ruuveissa ja venttiileissä. Co Koboltti Koboltin suurin käyttäjä on terästeollisuus. Kobolttia käytetään muun muassa matkapuhelinten ja kannettavien tietokoneiden akuissa, kestomagneeteissa ja lentokoneiden suihkumoottoreissa. Lasiteollisuudessa kobolttia käytetään sinisen värin aikaansaamiseksi.
Talvivaara lyhyesti Yhtiön esittely Kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy nikkelin ja sinkin tuotantoon Listattu Lontoon pörssin päälistalle ja Nasdaq OMX Helsinkiin Mukana FTSE 250 indeksissä Lontoon pörssissä ja OMXH25 -indeksissä Nasdaq OMX Helsingissä. Suunniteltu vuotuinen tuotanto 2012 alkaen: - nikkeli 50 000 tonnia/vuosi - sinkki 90 000 tonnia/vuosi - kupari 15 000 tonnia/vuosi - koboltti 1 800 tonnia/vuosi Henkilöstömäärä (joulukuu 2010): 389 Arvioitu henkilöstömäärä täydessä tuotannossa: 450 Suomi ja kaivostoiminta Poliittisesti vakaa ja suotuisa ympäristö kaivostoiminnalle Hyvä ja kattava infrastruktuuri Pätevää työvoimaa Geologisia tietokantoja saatavilla Tutkimus ja teknologia pitkälle kehittynyttä Valtavien mittasuhteiden kaivos 2 Kaivosalueen pinta-ala 61 km 2 Rakennettavien maa-alueiden pinta-ala 20 km Kaivoksen sisäisiä tieyhteyksiä 25 km Alueellisia putkilinjoja 100 km Bioliuotuksen kastelu- ja keräysputkistoja 6 700 km Liuoskiertojen pumppausmäärä 30 000 m 3 /h 3 Rakennuksia yli 900 000 m Yhtiön rakenne Kaivososakeyhtiö Oyj Talvivaara Sotkamo Oy (80%) Lontoo Sotkamo Helsinki Yritys perustetaan Kaivosoikeudet hankitaan 17 000 tonnin biokasaliuotuskoe kaivosalueella YVA luovutetaan viranomaisille 7m rahoituskierros Ympäristölupahakemus 33m rahoituskierros Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2003 2004 2005 2006 2007 Kannattavuusselvitys valmis, ympäristölupa myönnetään $320m projektilaina allekirjoiteta 302m listautumisan
Tuotantoprosessi Louhinta Suuri avolouhos, jota louhitaan poraus- ja panostusmenetelmillä Louhintatavoite 24 miljoonaa tonnia malmia vuodessa. Arvioitu sivukivi-malmi-suhde kaivoksen toiminta-aikana 1:1 Materiaalinkäsittely Nelivaiheinen murskaus, jonka jälkeen 80 % materiaalista on raekooltaan enintään 8 mm Malmin agglomerointi rikkihapolla pienempien ja karkeampien hiukkasten yhdistämiseksi Murskatun ja agglomeroidun malmin kasaus aumaksi biokasaliuotusta varten Biokasaliuotus Mahdollistaa nikkelin erottamisen matalapitoisestakin malmista taloudellisesti Hyödyntää alueen kotoperäistä bakteerikantaa Prosessin päävaiheet ovat malmin murskaus, agglomerointi ja kasaus sekä kasojen kastelu liuoksella ja niiden ilmastus hapen saamiseksi bakteereille Metallien talteenotto Metallisulfidien saostaminen rikkivedyn avulla biokasaliuotuksen tuloksena saadusta liuoksesta Tuottaa kiinteitä metallisulfideja myytäväksi jalostamoille Varannot Kuusilammen ja Kolmisopen monimetalliesiintymät Sotkamossa Mineraalivarannot 1 550 Mt, josta 1 121 Mt (72 %) todettuja ja todennäköisiä Keskimääräinen metallipitoisuus (nikkelin rajapitoisuus 0,07%) Nikkeli 0,22 % Sinkki 0,49 % Kupari 0,13 % Koboltti 0,02 % Avolouhos louhinnan kannalta helppo ja kustannustehokas Erittäin vähän irtomaata an ti Louhinta alkaa 85m vaihtovelkakirjalaina Kasaus ja liuotus alkaa Ensimmäiset metallit saostettu Ensimmäiset metallien myynnit 50m käyttöpääomalaina 82m osakeanti Rautatie käyttöön Sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus Nyrstar NV:n kanssa Projektilainan jälleenrahoitustalvivaara Lupahakemus uraanin talteenotosta Metallitehtaan toinen tuotelinja käynnistyi Merkittävä lisäys mineraalivarantoihin Ympäristöjohtamisjärjestelmän sertifiointi Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 2008 2009 2010 2011 2012
Helmikuu Uraanin talteenottohankkeen julkistaminen Talvivaara julkisti helmikuun alussa suunnitelmansa aloittaa muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenotto ja hyödyntäminen uraanipuolituotteena. Yhtiö kertoi samalla valmistelevansa talteenottoprosessille tarvittavia lupahakemuksia ja jatkavansa selvityksiä uraanipuolituotteen hyötykäyttöä varten. Tammikuu Sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus Nyrstar NV:n kanssa Talvivaara allekirjoitti tammikuussa pitkäaikaisen tuotevirtasopimuksen sinkkituotannostaan monimetalliyhtiö Nyrstarin kanssa. Sopimusehtojen mukaisesti Talvivaara toimittaa koko sinkkituotantonsa Nyrstarille kunnes 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä on toimitettu. Nyrstar maksaa sinkkituotevirrasta 335 miljoonan dollarin etumaksun sekä erillisen louhinta- ja prosessointimaksun kustakin toimitetusta sinkkitonnista. Projektilainan jälleenrahoitus Talvivaara maksoi Nyrstarilta sopimuksen voimaantulon yhteydessä 11.2.2010 saamallaan tuotevirtamaksulla 320 miljoonan Yhdysvaltain dollarin projektilainansa ja sulki kaikki projektilainaan liittyneet metalli- ja valuuttasuojat. Projektilainan takaisinmaksu lisäsi Talvivaaran taloudellista ja strategista toimintavapautta huomattavasti. Joulukuu 225 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina Joulukuun alussa Talvivaara toteutti menestyksellisesti 225 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan tarjoamisen kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille. Vaihtovelkakirjalaina erääntyy 2015 ja on vaihdettavissa Talvivaaran osakkeiksi lainan erääntymiseen asti. Vaihtovelkakirjalaina lisäsi yhtiön mahdollisuuksia kehittää toimintojensa laajuutta ja rakennetta. Ympäristöjohtamisjärjestelmän sertifiointi Talvivaaran ympäristöjohtamisjärjestelmän auditointi suoritettiin hyväksytysti joulukuussa 2010 ja yhtiölle myönnettiin 4.1.2011 ISO 14001 ympäristösertifikaatti osoituksena ko. standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän virallisesta hyväksymisestä. Sertifikaatti kattaa Talvivaaran kaikki toiminnot ja ohjaa jatkossa yhtiön toimintaa ympäristöasioissa. Lokakuu Merkittävä lisäys mineraalivarantoihin Talvivaara ilmoitti lokakuussa merkittävästä lisäyksestä mineraalivarantoihinsa. Lisäys kokonaismineraalivarantoihin oli 54% joulukuussa 2008 ilmoitetuista 1 004 miljoonasta tonnista 1 550 miljoonaan tonniin. Mineraalivarantojen lisäyksen seurauksena yhtiö alkoi tutkia kasvumahdollisuuksiaan kaivoksen tuotantoa laajentamalla.
Huhtikuu Lupahakemus uraanin talteenotosta Talvivaara jätti 20.4.2010 Työ- ja elinkeinoministeriöön ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin taltenottamisesta sivutuotteena. Kaivosalueella oli jo aikaisemmin käynnistetty tarvittavat selvitykset uraanin talteenottotoiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Kesäkuu Metallitehtaan toinen tuotelinja käynnistyi Talvivaaran kaivoksen metallien talteenottolaitoksen toinen tuotantolinja käynnistyi 9.6.2010 sinkkisulfidin saostuksella. Nikkelisulfidin saostus aloitettiin seuraavana päivänä. Toisen tuotantolinjan käyttöönotto oli tärkeä virstanpylväs tuotannon ylösajossa ja antaa Talvivaaralle tarvittavan kapasiteetin tuotannon nostamiseksi tavoitetasolle, n. 50 000 tonniin nikkeliä vuodessa. 100 miljoonan euron luottolimiittisopimus Talvivaara allekirjoitti kesäkuun lopussa kolmevuotisen 100 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen ja ilmoitti samalla tuotannon ylösajon etenevän suunnitelmien mukaan. Konsernin yleisiin tarpeisiin tarkoitetun luottolimiitin allekirjoitus oli tärkeä virstanpylväs ja osoitus yhtiön muuttumisesta projektista tuotannollista toimintaa harjoittavaksi yhtiöksi. Tunnuslukuja 2010 Liikevaihto...EUR 152.2m Liikevoitto...EUR 25.5m Tilikauden tappio...eur 13.1m Investoinnit...EUR 115.7m Korolliset nettovelat...eur 315m Rahavarat vuoden lopussa...eur 165.6m Henkilöstö vuoden lopussa... 389
Hallit Viimevuotisen katsaukseni lopussa totesin, että Talvivaara panostaa edelleen tuotantoprosessin onnistuneeseen ylösajoon ja uskoo, että yhtiö on hyvää vauhtia kasvamassa yhdeksi maailman merkittävimmistä perusmetallien tuottajista. Tyytyväisenä ja ylpeänä voin nyt ilmoittaa, että yhtiö saavutti molemmat tavoitteensa vuonna 2010. Vuoden alussa Talvivaara solmi Nyrstarin kanssa sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen, jonka mukaan yhtiö toimittaa koko sinkkituotantonsa Nyrstarille, kunnes 1,25 miljoonaa tonnia on toimitettu. Nyrstar maksaa Talvivaaralle 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun sekä 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta sinkkitonnista. Lisäksi sopimus käsittää Lontoon metallipörssin sinkin hintanoteeraukseen perustuvan hinnanjakomekanismin. Markkinat sekä etenkin Nyrstarin ja Talvivaaran osakkeenomistajat arvostivat tätä liiketointa. Osa sopimuksesta saaduista varoista käytettiin projektilainan takaisinmaksuun. Laina oli eri syistä käynyt epätarkoituksenmukaiseksi. Projektilainan takaisinmaksun yhteydessä suljettiin myös lainaehtojen mukaisesti tehtyjen nikkelitermiinisopimusten suojauspositiot, mistä realisoitui nettotuottoa. Vuoden puolivälissä Talvivaara allekirjoitti 100 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen, ja vuoden lopulla yhtiö laski liikkeeseen vuonna 2015 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan, joka ylimerkittiin ja josta yhdessä greenshoe-option kanssa kertyi 225 miljoonaa euroa. Yhtiön taloudellinen asema vuoden lopussa oli siis vahva. 12
uksen puheenjohtajan katsaus Markkinatutkimusten mukaan nikkelin tarjonnassa oli vuonna 2010 vajetta noin 50 000 tonnia, ensimmäisen kerran sitten vuoden 2006. Vaje johtui lähinnä nikkelin kysynnän voimakkaasta kasvusta kiinalaisten ruostumattoman teräksen valmistajien keskuudessa. Nikkeli menestyikin toiseksi parhaiten Lontoon metallipörssissä vuoden aikana. Näkemyksemme mukaan kysynnän kasvu saattaa hidastua hieman vuonna 2011, kun Kiinan viranomaiset pyrkivät hillitsemään kasvua rahapoliittisten toimien ja kiinteistöjä koskevien säädösten avulla. Markkinaennusteiden mukaan nikkelin kysyntä kasvaa vuonna 2011 noin 6,5 prosenttia 1,56 miljoonaan tonniin ja tarjonta 12 prosenttia 1,58 miljoonaan tonniin. Tosin ei ole ollenkaan varmaa, että koko ennustettua tarjonnan lisäystä vastaava tuotanto todellakin käynnistyy vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan tulevan vuoden markkinanäkymät ovat myönteiset. Teemme kaikkemme sen varmistamiseksi, että Talvivaaran kustannukset laskisivat odotetusti alan alimpaan kvartaaliin, kun tuotannon ylösajo etenee. Toimitusjohtajan katsauksessa käsitellään tuotantoa yksityiskohtaisemmin. Haluan kuitenkin todeta, että olin sekä tyytyväinen että vaikuttunut siitä, että kaikki ylösajoprosessin aikana ilmaantuneet ongelmat määritettiin ja ratkaistiin niin nopeasti ja tehokkaasti, että niistä koitui tuotannolle mahdollisimman vähän haittaa. Erityisen merkittävää oli metallitehtaan toisen tuotantolinjan onnistunut käyttöönotto kesäkuussa. Vuoden tapahtumista on syytä mainita tässä vielä kaksi. Ensinnäkin lokakuussa annettiin ilmoitus 54 prosentin lisäyksestä mineraalivarantoihin Kolmisopen esiintymässä tehtyjen täydennyskairausten jälkeen. Toiseksi yhtiö ilmoitti käynnistävänsä muiden metallien tuotantoprosessien sivutuotteena syntyvän uraanin talteenoton puolituotteena. Tarvittavia lupia koskevat hakemukset jätettiin valtioneuvostolle. Mineraalivarantojen lisäyksen johdosta Talvivaara ilmoitti tutkivansa mahdollisuutta lisätä nikkelin tuotantoa nykyisin tavoitellusta 50 000 tonnista. Asiasta tiedotetaan tarkemmin tulevien kuukausien aikana. Uraanin talteenotosta on todettava, että uraanin hinta on noussut yli 45 prosenttia vuoden aikana, kun Kiina ilmoitti aikeestaan tuottaa 5 prosenttia sähköstään ydinvoimalla vuoteen 2020 mennessä. Useimpien ennusteiden mukaan tämä nelinkertaistaa uraanin kulutuksen. Talvivaaran vuosituotanto olisi nykyisten suunnitelmien mukaan 350 tonnia, mikä tekisi Suomesta uraanin osalta lähes omavaraisen. Aikojen saatossa on ollut useita esimerkkejä niin isoista kuin pienistäkin nikkelikaivoshankkeista, jotka ovat joko epäonnistuneet, viivästyneet merkittävästi tai ylittäneet kustannukset huomattavasti. Näin ollen Talvivaara erottuu kaivosalalla mielestäni yhtenä viime vuosien suurimmista menestyjistä ja on osoitus Suomen kaivosteollisuuden hyvästä laadusta ja tehokkuudesta. Tällainen menestys on tietysti yhtiön kaikilla tasoilla tehtävän tiimityön tulosta. Haluankin esittää lämpimät kiitokseni Pekka Perälle ja yhtiön muulle johdolle hyvästä työstä vuonna 2010. Kiitokset myös hallituksen jäsenille auliista tuesta ja sitoutumisesta sekä osakkeenomistajille heidän osoittamastaan luottamuksesta. Odotamme vuodelta 2011 vakaata tuotantoa ja myyntiä suotuisilla hyödykehinnoilla. Edward Haslam hallituksen puheenjohtaja 13
Toimitusjohtajan kat Vuosi 2010 oli jälleen mielenkiintoinen ja tärkeä vuosi Talvivaaran Kaivososakeyhtiölle. Koko kauden liiketulos nousi ensimmäistä kertaa positiiviseksi. Tämä tärkeä virstanpylväs saavutettiin kahdeksan vuotta yhtiön perustamisen jälkeen, ja se saavutettiin tuhansien yhtiöön sitoutuneiden henkilöiden ja miljoonien tuntien työpanoksen ansiosta. Kuluneen vuoden aikana kaikki Sotkamon kaivoksen toiminnot saatiin täysimittaisesti käyttöön otetuiksi, ja tuotantotasot alkoivat kasvaa tasaisesti. Vaikka tuotantotavoitteisiin ei aivan päästy, tuotimme yli 10 000 tonnia nikkeliä ja yli 25 000 tonnia sinkkiä. Nämä määrät ovat huomattavia myös kansainvälisessä mittakaavassa. Nikkelimarkkinoiden suotuisa kehitys auttoi osaltaan yhtiötä saavuttamaan vuodelle 2010 asetetut taloudelliset tavoitteet. Vuoden aikana tehtiin kaksi merkittävää markkinatransaktiota, jotka parantavat yrityksen taloudellisia ja teknisiä toimintavalmiuksia edelleen: helmikuussa Nyrstarin kanssa solmittu 335 miljoonan dollarin arvoinen sinkin tuotevirtasopimus ja vuoden lopussa liikkeelle laskettu 225 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina. Muita tärkeitä vuoden 2010 uutisia oli Talvivaaran mineraalivarantojen kasvu. Merkittävintä varantojen 500 miljoonan tonnin lisäyksessä on se, että valtaosa siitä on peräisin Kolmisopen esiintymästä, jota ei ollut aiemmin tutkittu. Varannoissa on edelleen huomattavaa kasvupotentiaalia myös nykyisen kaivospiirin alueella. Perusteellisten ja innovatiivisten testien jälkeen julkistimme vuoden 2010 helmikuussa aikeemme tuottaa uraanioksidia eli uraanipuolituotetta (yellow cake). Uskomme, että luvitusprosessi saadaan päätökseen vuoden 2011 kuluessa, jolloin uraanipuolituotteen tuotanto voi käynnistyä vuonna 2012. Uraani on herkkä aihe, joka saattaa herättää paljon kysymyksiä ja keskustelua, ja olemme huomioineet tämän panostamalla sekä paikalliseen että valtakunnalliseen hanketiedottamiseen. Hanke onkin saanut varsin myönteisen vastaanoton. Vaikka tuotanto kehittyi lupaavasti vuoden aikana, kausi ei missään nimessä ollut helppo. Kohtasimme lähes kaikki ongelmat, joita tällaisen tuotantoprosessin ylösajovaiheen aikana kuvitella saattaa, kuten kipsisakka-altaan vuodon. Lisäksi jalostusvaiheen rikkivetytasot kohosivat yllättävän korkeiksi, ja koimme myös hyvin odottamattoman muuntajarikon. Näiden ongelmien ratkaiseminen vaati paljon aikaa ja työtä, aiheutti lisäkustannuksia ja supisti tuotantoa. Henkilöstö oli jo varsin työllistetty tyypillisten ylösajovaiheen haasteiden parissa, joten nämä lisäongelmat vaativat heiltä venymistä. Tiimi osoitti kuitenkin jälleen kerran vahvuutensa ja ratkaisi nämäkin haasteet. Tuotannon ja organisaation kasvaessa ja toimintatapojemme muuttuessa projektityöskentelystä prosessityöskentelyksi oli aika arvioida Talvivaaran ajattelu- ja toimintamalleja uudelleen. Tämä haastava prosessi jatkuu edelleen, ja odotamme konkreettisia tuloksia jo vuoden 2011 aikana saostus- ja liuotuskemikaalien sekä kaluston ja urakoitsijoiden käytön tehostuessa. Kiinnitämme huomiota myös entistä parempaan siisteyteen ja järjestykseen. Metallimarkkinat osoittivat ailahtelevaisuutensa myös vuonna 2010, mutta vuoden lopulla hinnat nousivat suhteellisen korkealle tasolle. Hintojen vaihtelu on jatkunut vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä vaikuttaa suoraan liikevaihdon kehitykseen. Vuoden 2011 nä- 14
saus kymät ovat kuitenkin positiiviset, sillä laitos on kokonaisuudessaan käyttövalmis ja kaikki sen tärkeimmät prosessivaiheet on nyt kahdennettu. Lopullisten tuotantotavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin vielä paljon työtä. Lopuksi haluan esittää Talvivaaran henkilökunnalle, neuvonantajille ja osakkeenomistajille lämpimän kiitoksen heidän merkittävästä panoksestaan ja tuestaan tämän haasteellisen vuoden aikana. Pekka Perä toimitusjohtaja 15
Strategia ja toimintaympäristö Strategia ja toimintaympäristö Talvivaara on maailmanlaajuisesti merkittävä nikkelin tuottaja, jonka tavoitteena on jatkaa kasvuaan laajentamalla tuotantoaan. Maailmanluokan varannot, edullinen tuotantomenetelmä ja suotuisa toimintaympäristö luovat Talvivaaralle erinomaiset kasvun edellytykset. T alvivaaran tavoitteena on jatkaa kasvuaan kansainvälisesti merkittävänä perusmetallien tuottajana, jonka tärkeimmät tuotteet ovat nikkeli ja sinkki. Talvivaara omistaa Sotkamossa yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista monimetallisista sulfidisen nikkelin esiintymistä, jota yhtiö pyrkii hyödyntämään mahdollisimman kustannustehokkaasti biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Talvivaaran toiminnan tärkeimpiä tavoitteita ovat tuotantoprosessin ja toimintatapojen jatkuva parantaminen ja tehostaminen, luonnonvarojen kestävä ja sääs- teliäs käyttö sekä kaivostoiminnan ympäristövaikutusten minimointi. Nikkelin tuotanto on Talvivaaran talouden perusta. Nikkelistä tulee tällä hetkellä noin 90 prosenttia yhtiön tuloista. Täydessä tuotannossa nikkelistä arvioidaan saatavan noin 75 prosenttia liikevaihdosta lopun 25 prosentin jakautuessa sinkin, koboltin ja kuparin kesken. Mineraalivarantojen tehokkaaseen käyttöön pyrkivän strategiansa mukaisesti Talvivaara tutkii aktiivisesti mahdollisuutta ottaa malmistaan talteen myös muita kaupallisesti hyödynnettävissä olevia metalleja, kuten 16
Strategia ja toimintaympäristö päätuotteiden mukana prosessiliuokseen liukenevaa uraania. Huhtikuussa 2010 yhtiö haki valtioneuvostolta lupaa uraanin talteen ottamiseksi muiden metallien rikastamisen sivutuotteena. keitä kumppaneita, mutta yhtiö tutkii myös mahdollisuutta ottaa käyttöön tuotteiden jalostusarvoa nostavaa teknologiaa ja valmistaa itse teollisuuden käyttöön soveltuvaa metallista nikkeliä. Pääpaino tuotantokapasiteetin varmistamisessa Tuotannossa kasvupotentiaalia Talvivaara on perustamisestaan lähtien päässyt eteenpäin määrätietoisella toiminnalla ja tarttumalla nopeasti tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Tuotannon odotettua hitaammasta kasvusta huolimatta vuosi 2010 osoitti, että ketterä yhtiö on oikealla tiellä. Talvivaaran tuotteiden metallipitoisuudet ovat koko ajan olleet juuri niin hyvällä tasolla kuin alun perin on suunniteltu, ja nikkelin maailmanmarkkinahinta on pysynyt pitkään hyvällä tasolla. Nikkelin hintatason myös ennustetaan jatkuvan korkeana. Talvivaaran nikkelin vuosituotanto on jo nykyisellä tasolla maailmanlaajuisesti verrattuna suurta, mutta yhtiö pyrkii kasvattamaan omistaja-arvoa aikaistamalla varantojensa hyödyntämistä. Tällä hetkellä Talvivaara kuuluu arviolta maailman kahdentoista suurimman nikkelin tuottajan joukkoon ja nykyisen suunnitelman mukaisella 50 000 tonnin vuotuisella tuotannolla Sotkamon kaivoksesta tulee yksi maailman kuudesta suurimmasta nikkelikaivoksesta. Viimeisen kolmen vuoden ajan Talvivaaran toiminta on keskittynyt ensisijaisesti kaivoksen tuotantoprosessin ylösajoon, joka pyritään saattamaan päätökseen vuoden 2012 aikana. Käytössä oleva biokasaliuotustekniikka on jo osoittanut toimivuutensa, ja lähitulevaisuudessa yhtiön suurin huomio kiinnittyy tuotantokapasiteetin nostamiseen suunnitellulle tasolle sekä tuotannon toimintavarmuuden parantamiseen. Talvivaaran pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää metallitehtaan tuotantoprosessia siten, että yhtiöllä olisi edellytykset hyödyntää teknologiaansa myös muualta tuotujen monimetallisten rikasteiden jalostamiseen. Tällä hetkellä Talvivaara tuottaa metallipuolituotteita, tarkalleen ottaen metallien sulfidisuoloja, joita yhtiön nykyiset asiakkaat Nyrstar ja Norilsk Nickel Harjavalta jalostavat edelleen metalleiksi. Suuret, pitkäaikaiset metallipuolituotteiden ostajat ovat Talvivaaralle erittäin tär- 17
Strategia ja toimintaympäristö Jos yhtiön tuotantokapasiteetti pystytään vielä kaksinkertaistamaan arviolta 5 8 vuoden aikajänteellä vuonna 2010 aloitetun, laajennusta selvittävän projektin alustavien suunnitelmien mukaisesti, on Talvivaaralla mahdollisuus nousta tuotantonsa koon puolesta maailman nikkelintuottajien kärkikolmikkoon. Vahvuutena mittavat varannot ja kustannustehokas menetelmä Maailmanlaajuisessa mittakaavassakin merkittävät mineraalivarannot ja alhaisten kustannusten tekniikka luovat Talvivaaralle erinomaiset edellytykset toimia kannattavasti ja kasvaa entistä merkittävämmäksi perusmetallien tuottajaksi. Talvivaaran mineraaliesiintymissä malmit ovat helposti ja edullisesti louhittavassa muodossa yhtenäisenä massana lähellä maan pintaa. Malmin metallipitoisuus on suhteellisen alhainen, mutta biokasaliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti. Biokasaliuotuksen vaatimat investoinnit ja käyttökustannukset ovat pienemmät kuin perinteisillä metallinerotusprosesseilla, sillä prosessi tarvitsee toimiakseen vain ilmaa, vettä ja mikrobeja. Yhtiön tuotantokustannukset kuuluvat alan alhaisimpiin: keskimäärin 75 prosenttia maailman nikkelituottajista rikastaa metalleja kalliimmalla kuin Talvivaara. Perinteisiin tuotantomenetelmiin nähden biokasaliuotus on myös merkittävästi puhtaampi ja energiatehokkaampi rikastustekniikka. Toimintaympäristö kannustaa vastuullisuuteen Strategian avaintekijät Talvivaaran aseman varmistaminen maailman johtavana alhaisten tuotantokustannusten nikkelintuottajana - Suunnitellun tuotanto- ja kustannustason saavuttaminen Vahvan taloudellisen aseman ylläpitäminen - Vakaa kassavirta - Käyttö- ja investointikustannusten tiukka hallinta Kasvu ympäristöä säästävän teknologian avulla - Mahdollinen mangaanin ja uraanin talteenotto - Lopputuotteiden laadun optimointi - Lisäarvon luominen toimintojen ympäristövaikutuksia minimoimalla Kasvu kaivoksen tuotantoa laajentamalla - Omistaja-arvon kasvattaminen maailmanluokan mineraalivarantojen tehokkaalla hyödyntämisellä. Keskittyminen henkilöstön kehittämiseen, motivoimiseen ja suoritusten parantamiseen. Talvivaaralla on toimintansa tukena kaikki kehittyneen yhteiskunnan edut. Suomi on tarjonnut kaivostoiminnalle suotuisan ja poliittisesti erittäin vakaan toimintaympäristön, jossa kaivosyhtiöllä on ollut hyvät edellytykset toimia vastuullisesti ja ennustettavasti. Kaivostoimintaa edesauttaa Suomen hyvä ja toimiva infrastruktuuri. Tie- ja raideliikenneverkosto on kattava, minkä lisäksi energian ja raaka-aineiden saatavuus on maassa erinomaisella tasolla. Kehittyneen suomalaisen tutkimus- ja teknologiaosaamisen sekä pitkän kaivostoiminnan perinteen ansiosta Talvivaaran on ollut mahdollista verkostoitua kotimaassaan muiden kaivosalan yritysten, osaajien ja tutkimuslaitosten kanssa ja kehittää siten toimintaansa. Korkea peruskoulutuksen taso ja valtion osallistuminen koulutuskustannuksiin ovat puolestaan taanneet sen, että Talvivaaralla on ollut hyvät edellytykset kouluttaa tarpeitaan vastaavaa pätevää työvoimaa. Talvivaaran toimintaa säätelee suuri joukko erilaisia lakeja ja lupamenettelyjä, joiden taustalla on paljon EUtason lainsäädäntöä. Suomen lainsäädäntö on länsimaalaisittain verrattuna selkeää ja byrokratia määrältään kohtuullisen kevyttä. Esimerkiksi paikallinen kaivoslainsäädäntö on tähän mennessä turvannut hyvin sekä maanomistajan ja lähiasukkaiden oikeudet että kaivostoiminnan edellytykset. Kokonaisuutena suomalainen lainsäädäntö määrittelee erittäin korkean lähtötason liiketoiminnan läpinäkyvyydelle, työsuojelulle, ympäristötoiminnalle ja ihmisoikeuksien kunnioitukselle sekä muille Talvivaaralle tärkeille yritysvastuun osa-alueille. 18
Strategia ja toimintaympäristö Liuosta sakeuttimessa. 19
Kaivosalan näkymät Kaivosalan näkymät Mineraalisten luonnonvarojen kysyntä on viime vuosina kasvanut ennätysmäistä vauhtia. Nikkelin ja sinkin kysyntää pitävät yllä erityisesti nousevien markkinoiden talouskasvu sekä uusien teknologioiden materiaalivaatimukset. Samaan aikaan edullisen tuotantokustannuksen nikkelivarantoja ollaan kuluttamassa loppuun. N yky-yhteiskuntien elintaso perustuu suurelta osin mineraalien ja metallien hyödyntämiseen. Esimerkiksi kehittynyt infrastruktuuri, uudenaikaiset tuotantolaitokset ja tietotekniikka edellyttävät mineraalien ja metallien käyttöä, ja siten aktiivista kaivannaistoimintaa. Myös Talvivaaran päätuotteille nikkelille ja sinkille on kehittyneessä yhteiskunnassa lukemattomia eri käyttökohteita. Nikkelin yleisin ja tunnetuin käyttökohde on ruostumaton ja hapon kestävä teräs. Sinkkiä käytetään pääasiassa metallisen galvanointiin, eli ruostesuojaukseen, jolle on runsaasti tarvetta esimerkiksi rakennus- ja ajoneuvoteollisuudessa. Mineraalien ja metallien kysyntä on kasvanut viime vuosina ennennäkemätöntä vauhtia. Väestönkasvu, kiihtyvä kaupungistuminen ja elintason nousu kehittyvissä maissa ovat merkittävimpiä trendejä, jotka pitävät yllä metallien rakenteellista kysyntää. Kulutusmarkkinat ja talouskasvun odotukset Nikkelin ja sinkin maailmanmarkkinahintaa ohjaavat erityisesti teollisuuden raaka-ainetarpeet sekä kehittyvien maiden talouskasvun odotukset. Hyödykemarkkinoilla nikkelin maailmanmarkkinahintaa sanelee eniten ruostumattoman teräksen kysyntä. Sinkin hintakehitykseen puolestaan heijastuvat muun muassa rakennus- ja autoteollisuuden metallien tarve. Kehittyneet maat kärsivät pahoin vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä, mutta niiden talouskasvun odo- 20
Kaivosalan näkymät tetaan silti jatkuvan nousujohteisesti. Kehittyvät maat puolestaan selviytyivät finanssikriisistä huomattavasti kehittyneitä maita paremmin. Niissä teräksen kulutuksen määrä henkilöä kohden on toistaiseksi kehittyneitä maita alhaisempi, mutta ero on hiljalleen kaventumassa kehittyvien maiden elintason kasvaessa. Vuonna 2010 ruostumattoman teräksen kysyntä oli jo korkeammalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä. Alhaisten tuotantokustannusten nikkelivarannot vähenevät Monia halvan kustannustason nikkelivarantoja ollaan kuluttamassa loppuun. Niiden korvaamiseksi on eri puolilla maailmaa suunnitteilla useita suuren volyymin, mutta korkean kustannustason, nikkeliprojekteja, joiden onnistuminen on keskipitkällä aikavälillä merkittävin nikkelin maailmanmarkkinahintaan vaikuttava tekijä kehittyneiden maiden ja nousevien talouksien, erityisesti Kiinan, ylläpitämän kulutuskysynnän ohella. Nikkelin hintakehityksen kannalta on ratkaisevaa, miten uudet projektit kykenevät vastaamaan niille asetettuihin odotuksiin projekti- ja ylösajoaikataulujen sekä toteutuneiden tuotantokustannusten ja -volyymien osalta. Projekteihin kohdistuvia tuotto-odotuksia vaimentaa se, että ne perustuvat kustannuksiltaan yleensä kalliiseen korkeapaineiseen happoliuotukseen, joka on myös teknisesti haastava menetelmä. Uusien nikkeliprojektien käynnistyminen vie myös paljon aikaa, eikä niiden ennakoitujen tuotantokustannustasojen tai tuotantokapasiteettien toteutumisesta ole vielä tällä hetkellä varmuutta. Pitkällä aikavälillä on todennäköistä, että nikkelin keskimääräinen markkinahinta nousee keskimääräisten tuotantokustannusten nousun myötä. Talvivaaran NiCo-sulfidia. ilmanmarkkinahinnan pysymistä hyvällä tasolla. Hinnan madaltuessa markkinoilta häviäisi nopeasti tarjontaa, ja esimerkiksi pienten NPI:n tuottajien toiminta kävisi kannattamattomaksi. Kiinan kysyntä näyttää suuntaa Sinkistä ylitarjontaa Nikkelin maailmanmarkkinahintaan vaikuttaa merkittävästi myös Kiinan ostohalukkuus verrattuna maan omaan nikkelintuotantoon. Kiinasta löytyy runsaasti pieniä nikkelintuottajia, jotka valmistavat merkittäviä määriä alhaisen laadun ferronikkelituotetta, niin kutsuttua NPI:tä (NickelPigIron) pääosin muualta Aasiasta tuodusta rauta- tai nikkelimalmista. Samanaikaisesti Kiina ostaa kansainvälisiltä markkinoilta suuria määriä primäärinikkeliä ruostumattoman teräksen valmistukseen, sillä NPI:n tuotantokustannus on korkea, ja sen käyttökohteet ovat laadukasta primäärinikkeliä rajallisemmat. Vaikka kaikkein haastavimmatkin uudet nikkeliprojektit onnistuisivat ja nikkelin tarjonta kasvaisi merkittävästi, ei Talvivaara näe markkinoilla suurta ylitarjonnan vaaraa. Ruostumattoman teräksen kysynnän oletetaan jatkuvan vahvana etenkin kehittyvillä markkinoilla ja pitkällä aikavälillä alhaisen tuotantokustannusten nikkelin tarjonnan supistuminen edesauttaa nikkelin maa- Sinkille on nyky-yhteiskunnassa runsaasti kysyntää, mutta sinkin maailmanmarkkinahinnan kehitysnäkymiä varjostaa vuodesta 2006 jatkunut primäärisinkin rakenteellinen ylitarjonta. Merkittäviä uusia, nykyhinnoilla kannattavia sinkkiprojekteja ei kuitenkaan ole tiedossa. Sinkin ylitarjontatilanteen uskotaan helpottuvan väliaikaisesti vuosina 2012 2013, jolloin tarjonnan ennustetaan olevan yhtä suurta tai hieman pienempää kuin kysyntä. Ylitarjontatilanteen kuitenkin uskotaan palautuvan jo vuonna 2014, mutta tämän toteutumiseen samoin kuin epätasapainon suuruuteen vaikuttaa myös sinkin hintakehitys. Merkillepantavaa on, että jatkuvasta ylitarjontatilanteesta huolimatta sinkin hinta ei ole painunut pysyvämmin tasolle, joka pakottaisi kalleimpien tuotantokustannusten sinkkikaivoksia lakkauttamaan toimintansa. 21