Asuntomessut Tampereen Vuoreksessa 2012. Loppuraportti. Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 1

Asuntomessut Tampereen Vuoreksessa 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 1

Asuntomessut Tampereella 2012 Järjestyksessä 43. Asuntomessut järjestettiin Tampereella 13.7. 12.8.2012. Järjestäjinä olivat Tampereen kaupunki ja Suomen Asuntomessut. Messut olivat avoinna päivittäin kello 10 18. Asuntomessualue sijaitsee uudessa Vuoreksen kaupunginosassa, noin seitsemän kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Noin 15 hehtaarin asuntomessualue oli yksi Vuoreksen ensimmäisinä valmistuneista asuinalueista. Messualueelle rakentui tapahtumaan mennessä 185 asuntoa noin 500 asukkaalle. Koko Vuorekseen rakennetaan asuntoja yli 13 000 asukkaalle vuoteen 2020 mennessä. Asuntomessuilla oli näytteillä 27 omakotitaloa sekä 4 rivitalo-, 3 paritalo- ja 3 kerrostaloasuntoa. Tapahtumassa esiteltiin myös kehitysvammaisten palveluasumista sekä Tuotetalossa rakennusmateriaaleja ja -tekniikoita. Kaikkiaan näyttelykohteita oli 39 ja maksaneita näytteilleasettajia 140. Asuntomessujen teema oli moderni puutarhakaupunki ja alateema keittiöt. Asuntomessuilla Tampereella vieraili 145 581 (tarkastamaton luku) maksanutta kävijää. Kävijätutkimukseen vastanneista 90 prosenttia antoi messuille yleisarvosanaksi hyvä tai erinomainen ja 95 prosenttia piti näyttelykohteiden laatua hyvänä tai erittäin hyvänä. Sisällysluettelo Yleiskatsaus Asuntomessuihin...3 Asuntomessut Tampereella esitteli asumisen ekolaatua...4 Vuoreksen teemat näkyivät hyvin messujen toteutuksessa...5 Asuntomessut Tampereella täyttivät järjestäjien tavoitteet...6 Messujen valmistelu ja toteutus...7 Tärkeitä päivämääriä messuhankkeessa...13 Messutapahtuma...14 Messukohteet, -sisältö ja -teemat...16 Paras talo -äänestys...22 Messujen näytteilleasettajat...23 Aluekartta ja päänäytteilleasettajat...24 Messukävijät...26 Ryhmävierailut...28 Mediatiedotus ja markkinointi...29 Messukävijöiden viipyminen kaupungissa...31 Asuntomessujen toimijaryhmät ja yhteistyötahot...32 Messuprojektin tulot ja kustannukset...33 Vuoreksen tulevat hankkeet...34 Asuntomessut oli todellinen yhteistyöhanke...35 Tekstit: Reetta Hynynen, Arto Vuorijärvi, Tiina Rantala, Tarja Hannonen, Leena Honkajuuri Kuvat: Antero Tenhunen, Reetta Hynynen, Maaret Väkinen, Taru Kokkonen, Eija Koski, Lentokuva Vallas Oy, Jussi Sillanpää, Jari Mäkinen Taitto: Mainoskenttä Oy Paino: Juvenes Print 2 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 3

Asuntomessut Tampereella esitteli asumisen ekolaatua Vuoreksen teemat näkyivät hyvin messujen toteutuksessa Asuntomessut Tampereella olivat kaupungin näkökulmasta monessa mielessä menestys. Messujen pääteema, moderni puutarhakaupunki, oli ajankohtainen ja kansainvälinen. Messutalot kiinnostivat kävijöitä ja mediaa. Järjestelyt toimivat hyvin ja samalla Tampereen uusin kaupunginosa, Vuores, sai paljon positiivista huomiota osakseen. Asuntomessuilla esiteltiin nollaenergiataloja, passiivienergiataloja ja monia uusiutuvan ja älykkään energian ratkaisuja, mutta myös uusia kestävän asumisen malleja, kuten jätteiden putkikeräystä, luonnonmukaista hulevesien käsittelyä, ekopihoja, ruohokattoja, huippunopeita tietoliikenneyhteyksiä ja esteettömän asumisen ratkaisuja. Kaupunki myös tuki energiatehokkaita ratkaisuja antamalla passiivi- ja nollaenergiataloille viiden vuoden ja 50 prosentin alennuksen tontinvuokrasta. Se lienee osaltaan kannustanut siihen, että kolmasosa pientaloista täytti tämän tavoitteen. Messualue oli monipuolinen myös asuntomuodoiltaan, sillä pientalojen lisäksi esiteltiin rivi- ja kerrostaloasuntoja, omistus-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja sekä palveluasumista. Näin toteutui yksi asuntomessujen perusidea, esitellä uusia ja monimuotoisia ratkaisuja suomalaiseen asumiseen. Tampereen kaupungille messut eivät olleet muusta asuntorakentamisesta erillinen ponnistus. Vuorekseen nousee uusi asuinalue 13 000 asukkaalle. Asuntomessuilta saimme monia suuntaviivoja uudisrakentamiseen. Monimuotoista asumista ja uusia energiaratkaisuja toteutetaan myös Vuoreksen muissa kortteleissa, samoin esimerkiksi jätteiden putkikeräys ja ledtekniikkaan perustuva puisto- ja katuvalaistus otetaan käyttöön koko kaupunginosassa. Asuntomessujen järjestäminen on aina iso ponnistus myös järjestävälle kaupungille. Parin vuoden työ kuitenkin palkitsi tekijänsä, sillä niin alueen asukkaat, messujärjestäjät kuin kävijät ovat ilmaisseet tyytyväisyyttään messujen sisältöön ja järjestelyihin. Myös Tampereen elinkeinoelämä hyötyi messuista, sillä moni messuvieras kävi Tampereen kesätapahtumissa ja viihtyi kaupungissamme pidempäänkin. TIMO P. NIEMINEN Tampereen pormestari Yksi Tampereen kaupungin tärkeimmistä tavoitteista Asuntomessuille oli monipuolinen näyttelytarjonta ja asuntorakenne. Tavoitteena oli myös lisätä uuden Vuoreksen kaupunginosan tunnettuutta ja houkuttelevuutta asuntoalueena. Vuoreksen projektijohtaja Pertti Tamminen Tampereen kaupungilta on tyytyväinen Asuntomessujen toteutukseen. Se mitä suunniteltiin, myös toteutui. Vuoreksen teemat, kuten ekologisuus, tulivat oikein hyvin esille messujen toteutuksessa ja saivat paljon näkyvyyttä julkisuudessa. Asuntomessuilla välittyi Vuoreksen pikkukaupunkimainen tunnelma. En keksi, miten olisimme voineet onnistua tässä paremmin, Tamminen sanoo. Näyttelytarjonnasta muodostui tavoitteiden mukaisesti hyvin monimuotoinen. Esillä oli asuntoja eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa olevilla asukkaille omakoti-, pari-, rivi- ja kerrostaloihin. Oman lisänsä toivat kehitysvammaisten palvelukoti sekä kerrostaloasuntoon sijoittunut SOS-lapsikylän sijaisperhekoti. Energiatehokkuus toteutui hienosti omakotitaloissa. Toiveena on voida seurata ja tutkia talojen energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä myös käytön aikana. Asuntomessualuetta Tamminen pitää arkkitehtonisesti onnistuneena ja toimivana kokonaisuutena. Olen tyytyväinen esimerkiksi näkymään Vuoreksen puistokadulta, joka on kaupunkikuvallisesti tärkeä. Kerrostalokortteleihin saatiin luotua hyvin yhtenäisyyttä yhteisellä autokatoksella, jossa on taideaihe sekä viherkatto, Tamminen toteaa. Tammisen mielestä Asuntomessut järjestettiin sopivaan saumaan Vuoreksen kaupunginosan rakentumisen suhteen. Vuoreksen ja Tampereen keskustan yhdistävä Särkijärven silta sekä Vuoreksen puistokatu oli avattu edellisenä kesänä ja käynnissä oli viereisen Vuoreskeskuksen sekä Mäyränmäen asuinalueen rakentaminen. Messuilla on ollut selvästi positiivinen vaikutus kaupunginosan kehitykseen, tunnettuuteen sekä asuntomarkkinoiden vilkastumiseen. Asuntomessut ovat pitäneet projektijohtajan kiireisenä, sillä Vuores kaupunkirakentamisen kohteena on kiinnostanut suuresti alan ammattilaisia niin ennen Asuntomessuja, tapahtuman aikana kuin sen jälkeenkin. Esimerkiksi Vuoreksen hulevesien hallintajärjestelmää sekä jätteiden putkikeräysjärjestelmää on tullut katsomaan runsaasti myös kansainvälisiä vieraita. Haluan lämpimästi kiittää laadukkaasta toteutuksesta Vuoresprojektissa työskennellyttä asuntomessutoimiston henkilöstöä ja Suomen Asuntomessujen organisaatiota, jonka kanssa yhteistyö sujui erinomaisesti koko projektin ajan. Kiitokset ansaitsevat luonnollisesti myös muut messuprojektin parissa työskennelleet tahot, Tamminen sanoo. 4 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 5

Asuntomessut Tampereella täyttivät järjestäjien tavoitteet Messujen valmistelu ja toteutus Suomen Asuntomessujen tavoitteena on edistää suomalaisen asumisen laatua ja esitellä esimerkiksi kaupunkisuunnittelun, asuntorakentamisen ja sisustamisen uusia innovaatioita suurelle yleisölle. Suomen Asuntomessujen kannalta Asuntomessut Tampereella täyttivät tavoitteet ja tapahtuma oli onnistunut. vuokra- ja asumisoikeusasuntoja kerrostaloissa, omakotitaloja ja erityisasumisen monia muotoja. Esimerkiksi SOS-lapsikylä-hankkeen merkitys on viime aikojen uutisoinnissa erityisesti korostunut. Näin ollen messualue on myös näiltä osin osoitus Tampereen kaupungin tahdosta tarjota asuinmahdollisuuksia kaikille väestöryhmille. Vuorekseen rakennettu asuntomessualue on kaupunkisuunnittelun parasta suomalaista osaamista. Vuoreksen puutarhakaupunki-ideologiaan perustuva ratkaisu tiivistää osaltaan Tampereen kaupunkirakennetta ja luo näin edellytyksiä kestävän kehityksen edistämiselle. Vuoreksen messualue on poikkeuksellisen monipuolinen paitsi teknisesti myös asuntojakaumaltaan. Oli arvokasta saada esitellä yhdellä messualueella samaan aikaan omistus-, Suomen Asuntomessut haluaa kiittää Tampereen kaupunkia ja messuorganisaatiota hyvästä yhteistyöstä ja ennen kaikkea toivottaa onnea asuntomessualueen uusille asukkaille Vuorekseen. pasi heiskanen Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Asuntomessuilla esiteltiin myös kehitysvammaisten palveluasumista. Asemakaavoitus Messualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta etelään, Vuoreksen uudessa kaupunginosassa. Virolaisten järvien luoteispuolella oleva alue oli ennen rakentamista pääosin tasaista peltoa ja eri-ikäistä ja -tyyppistä metsää. Kaava-alueen pinta-ala on 15,8 hehtaaria. Asuinkorttelien rakennusoikeus on 34 215 ja muiden toimintojen 490 kerrosneliömetriä, yhteensä 34 705 kerrosneliömetriä. Virolaiseksi nimetty asuntomessualue on tiivis, säännönmukainen ja selkeästi rajattu kokonaisuus noin 600 asukkaalle. Alueen korttelisto rakentuu Vuoreksen puistokadun kaareen ja säteittäisiin kulkuyhteyksiin. Puistokatua rajaava kerros- ja pientalorivistö muodostaa kaupunkikuvallisesti jatkumon Vuoreskeskuksen puistokadun varren kerrostalorivistölle. Alueen massoittelu madaltuu ja väljenee itää kohti. Vuoreksen keskuspuisto ulottuu alueen etelärajalle asti ja saa luontevan jatkeen alueen halkaisevasta puistoakselista. Asemakaavatyö käynnistyi 2007. Suunnittelun lähtökohtana oli 27.9.2006 lainvoiman saanut Vuoreksen osayleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualue oli osoitettu tiiviiksi ja matalaksi pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi ja lähivirkistysalueiksi. Asemakaavaa tehtäessä oli jo tiedossa, että alueella järjestetään Asuntomessut. Suomen Asuntomessujen edustajat osallistuivatkin kaavasuunnittelun ideointiin ja kaavan ohjausryhmän toimintaan. Konsultti oli laatinut suunnittelun pohjaksi kaksi luonnosvaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi vaihtoehdon Kukka jatkosuunnittelun pohjaksi. Alueeseen sisältyi kaksi asumatonta pientilaa Pilkkakuusi ja Pirttisuo, joista toisen asuinrakennus tuhottiin ilkivaltaisesti alueen kunnallistekniikan rakentamisen ollessa käynnissä. Asuinrakennukset toimivat alueella lepakkojen suojapaikkoina. Lepakoiden ja liito-oravien elinolosuhteet pyrittiin turvaamaan kaavamerkinnöillä. Samoin asemakaavassa ohjattiin hulevesijärjestelmien toteutusta erilaisin määräyksin. Yhteisvaikutukseltaan korttelikohtaiset ja valuma-aluetason menetelmät varmistavat alueen vesistöihin kohdistuvan kuormituksen minimoinnin. Hulevesien hallinnasta voi lukea lisää sivulta 19. Messualue laajensi asumisvaihtoehtojen tarjontaa Vuoreksessa. Asemakaavan maankäyttö ja rakennusalat mahdollistivat monimuotoisen rakentamisen ja uusien asuinratkaisujen kokeilun erityisesti Asuntomessuja ajatellen. Rakentamisohje Asemakaavamääräysten täydennykseksi alueelle laadittiin rakentamisohje. Ohjeen tavoitteena oli riittävän yhtenäisen kaupunkikuvan aikaansaaminen mahdollistaen samalla Asuntomessujen vaatiman monimuotoisuuden ja vapauden. Erityisesti ohjeessa korostettiin rakennusten energiatehokkuutta ja korkeatasoista pihojen suunnittelua ja toteutusta. Hulevesien tonttikohtainen käsittely antoi uusia mahdollisuuksia omaleimaisten pihojen toteuttamiselle. Rakentamisohjetta valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Suomen Asuntomessujen ja Viherympäristöliiton kanssa. 6 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 7

Tonttien haku ja rakentajien valinta Tontinluovutuskilpailu Messualueen tuottajamuotoisista tonteista järjestettiin tontinluovutuskilpailu, jonka kilpailuaika päättyi 30.9.2009. Kilpailulla pyrittiin löytämään mielenkiintoisia ja innovatiivisia asuinrakennus- ja asuntotyyppejä sekä yhteisöllisyyttä tukevia kortteliratkaisuja. Kilpailuun ilmoittautuneessa työryhmässä tuli olla mukana sekä rakennuttaja sekä arkkitehti. Kilpailun kautta toteutukseen valikoitui kolme rakennuttajaarkkitehti-paria. SRV Rakennus Oy ja Arkkitehdit A3 Oy, Juha Väisänen Rakennustoimisto Pohjola Oy ja Arkkitehdit Lahdelma & Mahlamäki Oy, Ilmari Lahdelma YH Länsi Oy ja Arkkitehtihuone Nieminen, Antti Nieminen Toteutettavaksi valittujen ehdotusten jatkokehittelyä ja kaupunkikuvallista yhteensovittamista tehtiin workshop-tyyppisenä työskentelynä. Jokaiseen tuottajamuotoiseen kohteeseen sisältyi sekä kerros- että rivi/paritalorakentamista. Asuntojen hallintamuodot jakautuivat omistus-, vuokra- ja asumisoikeuskohteisiin. Pientalotontit Tonttien hakuaika oli 15.4.2010 15.6.2010. Samalla hakemuksella sai hakea useaa, enintään viittä, vaihtoehtoista tonttia. Messualueelta oli haettavana 27 omakotitalotonttia, 2 yhtiömuotoisen pientalorakentamisen tonttia sekä yksi rivitalotontti. Asuntomessurakentamista esiteltiin 22.4.2010 Vanhalla kirjastotalolla pidetyssä tilaisuudessa ja tontteja esiteltiin maastossa 22.5.2010. Molempiin tilaisuuksiin osallistui noin 70 messurakentamisesta kiinnostunutta ihmistä. Määräaikaan mennessä saatiin yhteensä 76 tonttihakemusta. Suosituimpia tontteja olivat päättyvien asuntokatujen päässä olleet puistoon rajoittuvat tontit. Rakentamisohje oli kaksitasoinen. Ohjeessa esitettiin sitovia määräyksiä, jotka täydensivät asemakaavan määräyksiä. Sitovat määräykset koskivat lähinnä messualueen pääkadun Frans Emilin kadun vartta, missä rakennuksilta vaadittiin muun muassa kaksikerroksisuutta ja yhtenäistä harjan suuntaa. Lisäksi rakentamisohjeessa annettiin suosituksia ja esitettiin esimerkkejä ja malleja. Messualueelle rakennettavien talojen tuli täyttää voimassa olleiden energiamääräysten mukaisen A-energialuokan vaatimukset. Niiden omakotitalojen, joita ei liitetä aluelämpöön, pääasialliseksi energiaratkaisuksi suositeltiin maalämpöä. Myös uusiutuvan energian hajautettua tuotantoa suositeltiin. Pihojen osalta tavoiteltuun lopputulokseen pyrittiin asettamalla suunnittelijoille ja toteuttajille pätevyysvaatimukset. Rakentamisohjeen mukaan pihasuunnittelijan tuli olla koulutukseltaan suunnitteluhortonomi, miljöösuunnittelija tai maisema-arkkitehti. Viherrakentajan työstä vastaavan työnjohtajan tuli olla koulutukseltaan hortonomi, puutarhateknikko tai puutarhuri. Pihasuunnitelmat tarkastettiin lisäksi kaupungin vihersuunnittelussa. Messurakentajien valinnasta ja suunnittelun ohjauksesta vastasi messutoimikunnan alaisuudessa toimiva laaturyhmä. Siinä oli edustettuna molemmat messujen järjestämisestä vastaavat tahot eli Suomen Asuntomessut ja Tampereen kaupunki. Tavoitteena oli saada aikaan mielenkiintoinen ja monimuotoinen asuntoalue. Rakentajien valinnassa painotettiin tonttihakemuksen yhteydessä esitettyjen idea/luonnossuunnitelmien laatua erityisesti suhteessa rakentamisohjeeseen, messuille valittujen alustavien teemojen huomioon ottamista ja hanketta suhteessa alueen muuhun tulevaan rakentamiseen. Etusija annettiin keskenään erilaisille perheille, ideoille, suunnitelmille ja toteutustavoille. Suomen Asuntomessujen toimintaidea parantaa asumisen laatua Suomessa oli myös esillä rakentajia valittaessa. Tampereen kaupunki houkutteli messurakentajia rakentamaan energiatehokkaita koteja lupaamalla 50 prosentin alennuksen tontinvuokrasta ensimmäisen viiden vuoden ajalta, mikäli asuinrakennus täyttää vähintään passiivienergiatalon kriteerit. Kannustimen tukemana Asuntomessuista Tampereella muodostui kaikkien aikojen energiatehokkaimmat Asuntomessut. Asuntomessujen laaturyhmä käsitteli hakemuksia heinä-elokuussa 2010 ja lopullisen päätöksen tontinsaajista teki asuntomessutoimikunta 17.8.2010. Muutama rakentaja luopui rakentamisesta tonttien varausaikana, mutta alkuperäisistä tontin hakijoista löytyi tilalle aina uusi. Yksi rivitalotontti ja yksi yhtiömuotoinen pientalotontti jäivät rakentamatta, mutta näille tonteille sijoitettiin messuaikana ulkonäyttelyalueita ja messupalveluita. Valituille rakentajille järjestettiin kaupungin puolesta asiantuntijaohjausta muun muassa perustamistavan valinnassa, rakennuksen ja pihan suunnittelussa sekä rakentamisen energiakysymysten ratkaisussa. Omakotitonttien pinta-alat messualueella ovat 507 935 neliömetriä ja rakennusoikeutta niillä on 180 300 kerrosneliömetriä. Kaikki messualueen tontit ovat kaupungin vuokratontteja, ja omakotitonttien vuokrat vaihtelevat 1 600 eurosta 2 721 euroon vuodessa. Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan rakentaminen messualueella alkoi marraskuussa 2010. Rakentamisen alkua viivästytti päätös jätteiden putkikeräysjärjestelmän rakentamisesta alueelle. Talvi 2010 2011 oli runsasluminen pakkastalvi, mikä osaltaan vaikeutti maanrakennustöitä alueella. Tästä huolimatta talonrakentajat pääsivät tonteilleen toukokuun alussa 2011, vaikkakin katujen ja viheralueiden rakentaminen alueella jatkui viimeistelyjen osalta aivan messujen alkuun saakka. Tilaajia yhteisurakassa oli runsaasti. Kun alueella toimi yhtä aikaa kadun, vesihuollon, sähkölaitoksen, kaukolämmön, jäteputkien, televerkon ja viheralueiden rakentajia, tila katualueilla kävi ajoittain varsin ahtaaksi. 8 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 9

Kaupunki panosti yleisten alueiden laadukkaaseen toteutukseen. Alueen pääkatu Frans Emilin katu on asfaltoitu ja siinä on reunakivin korotettu betonikivetty yhdistetty jalkakulku- ja pyörätie toisella ja hieman kapeampi jalkakäytävä toisella puolella. Tiukan aikataulun vuoksi kivitöitä tehtiin myös lämmitettävän teltan suojassa talvityönä. Pääkadun katualueen leveys on 14 metriä. Katualueen ja tonttien välissä on kolmen kiven levyinen nupukiviraita. Omakotitontit ovat päättyvien katujen Kiplinginkuja, Sartrenkuja, Manninkuja ja Hessenkuja, varrella. Tonttikadut ovat asfaltoituja ja kahdeksan metriä leveitä. Katujen piennaralueet on päällystetty harmaalla nurmikivellä. Messualueen kadut on nimetty Nobel-kirjailijoiden mukaan. Maaperäolosuhteet messualueella olivat haasteelliset. Alueella vuorottelevat pehmeiköt ja kallioalueet. Alueen kuivatuksen ja viemäröinnin vuoksi katualueilla ja tonteilla vaadittiin monin paikoin 1-2 metrin täyttöä suhteessa luonnolliseen maanpinnan korkeuteen. Osalla pientalotonteista pehmeä maaperä ja täytöt muodostivat yhdessä niin vaikean yhtälön, että perustamistapaa jouduttiin pohtimaan perusteellisesti. Kaupunki päättikin kustannus- ja aikataulusyistä tehdä osalla messualueen pientalotonteista massanvaihdon louheella ja louhepenkereen pudotustiivistyksen. Työ tehtiin toukokuussa 2011 ja näidenkin tonttien rakentajat pääsivät lopulta ajoissa aloittamaan varsinaiset rakennustyöt. Merkittävin yhdyskuntatekniikkaan liittyvä innovaatio asuntomessualueella oli jätteiden putkikeräysjärjestelmä, josta voi lukea lisää messujen sisällöstä kertovasta osuudesta sivulta 19. Uusi ratkaisu oli myös led-tekniikalla toteutettu katu- ja puistovalaistus, jota voidaan esimerkiksi katukohtaisesti himmentää haluttuun tasoon liikennemäärien mukaan. Messualueen tietoliikenneverkko toteutettiin valokuidulla. Sen päälle rakennetun alueverkon avulla asukkaille tarjottiin huippunopeat 100/100 Mbps:n laajakaistaliittymät. Viheralueet Messualueen viheralueiden suunnitteluun haettiin ideoita pienimuotoisen suunnittelukilpailun kautta. Kilpailuun osallistui neljä suunnittelutoimistoa. Asuntomessujen laaturyhmä arvioi ehdotukset ja valitsi jatkotyön pohjaksi MA-arkkitehtien ehdotuksen Vuoreksen Solina. Idealuonnoksessa ollutta aukion ja puiston välimuotoa pidettiin onnistuneena sekä muuria veistoksellisena ja identiteettiä luovana. Ehdotus antoi mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan puistossa. Jatkotyössä taide yhdistettiin Kirjailijanpuiston suunnitteluun siten, että muurin suunnittelijaksi valittiin kuvanveistäjä Pertti Kukkonen. Kirjailijanpuisto valmistui pääosiltaan jo syksyllä 2011, jotta istutukset saivat kasvaa yhden kasvukauden ennen messutapahtuman alkua. Muilta osin messualueen vihertöitä tehtiin aivan messujen alkuun saakka ja viimeiset nurmialueet alkoivat vihertää vasta messujen alkupäivinä. Messukesän vaihtelevat säät auttoivat istutusten ja nurmikoiden kasvuun lähtöä niin puistoissa kuin yksityispihoillakin. Kirjailijanpuiston kulkuväylä on punertavan sävyistä betonikiveä. Värillisen betonisen taidemuurin rajaamalla istutusalueella on kaikkiaan yli 80 eri lajia sisältävä perenna- ja heinäkasvi-istutus. Asetelma muuntuu vuodenaikojen mukaan alkaen keväällä kukkasipuleilla ja päättyen syksyn perennojen ja heinien loistoon. Puiston reunalla kukkivat koristeomenapuut. Niiden joukossa on myös puiston nimeen soveltuva lajike Malus Kirjailija, purppuraomenapuu. Taidemuuriin on upotettu tamperelaisten runoilijoiden Risto Ahdin, Kari Aronpuron, Mirkka Rekolan ja Kirsi Kunnaksen runoja. Messualueen eteläpäähän rakennettiin keväällä ja kesällä 2012 laadukas leikkipuisto, jonka teemana on formula-autoilu. Puiston sponsorina on Lappset Group ja yhteistyötahona SOS-Lapsikylä. Vuoreksen moni- ja yksivuotisia palstoja sisältävä palstaviljelyalue sijoittuu osittain messualueelle, ja Asuntomessuilla esiteltiin tapahtuman aikana näytepalstoja. Palstaviljelystä voi lukea lisää sivulta 21. TALOJEN JA PIHOJEN RAKENTAMINEN Ensimmäisten messutalojen rakentaminen alkoi toukokuussa 2011. Pääosa messutaloista saatiin harjakorkeuteen ja säältä suojaan vuoden 2011 aikana. Pitkä ja lämmin syksy suosi tältä osin rakentajia. Ensimmäinen talo oli valmis helmikuussa 2012 ja viimeinen valmistui esittelykuntoon avajaispäivän aamuna. Messutalojen runkorakenteissa oli edustettuna kaikki yleisimmät rakennusmateriaalit puu, betoni, harkko, hirsi ja tiili. Vaikka suurin osa Suomessa rakennettavista pientaloista tulee tänä päivänä talotehtaista, messutaloista yli puolet tehtiin rakennuspaikalla. Tämä selittyy suurella määrällä kivitaloja, joista valtaosa muurattiin tai valettiin rakennuspaikalla harkoista. Yhdeksän omakotitaloa oli puurakenteisia elementtitaloja, neljä paikalla rakennettua puurunkoista taloa, yksi massiivihirsitalo ja yksi paikalla muurattu täystiilitalo. Talojen eristekerrosten vahvuudet ovat kasvaneet: seinärakenteen paksuus saattoi olla jopa 500 mm ja yläpohjissa eristekerros jopa 700 mm. Samalla rakenteiden ilmantiiveyteen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Uusi ja hyväksi havaittu käytäntö oli se, että ennen piharakentamisen käynnistämistä jokaisella tontilla pidettiin aloituskokous. Kokoukseen kutsuttiin myös naapurit mukaan sopimaan esimerkiksi yhteisistä aidoista sekä hulevesipainanteiden rakentamisesta tonttien rajoille. Työskentelyä helpotti se, että usealla tontilla oli sama piharakentaja. Asemakaavan määräys hulevesien viivyttämisestä tonteilla toi mielenkiintoisia yksityiskohtia pihoille ja rakentamisohjeen vaatimus ammattitaitoisesta pihasuunnittelijasta näkyi lopputuloksessa. Messukohteiden pihat saivatkin vierailta ansaitsemaansa kiitosta. Liikennejärjestelyt Suurtapahtumana Asuntomessut edellyttivät mittavia liikennejärjestelyjä, joista Tampereen kaupunki vastasi. Messuvieraiden autojen paikoitusalue sijaitsi Sarankulmassa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen (TESC) pysäköintialueilla osoitteessa Ilmailunkatu 20. Alueelta oli non-stopperiaatteella toimiva bussikuljetus messualueelle. Matkan pituus pysäköintialueelta Pyhäjärventietä (vt 9) ja Vuoreksen puistokatua Särkijärven sillan yli Vuoreksen messualueelle oli noin 7 km ja matka kesti bussilla 10 minuuttia. Parhaimmillaan väliä liikennöi 12 Tampereen Kaupunkiliikenteen sinistä bussia. Riihimäen perhe Suurimmat syyt messurakentajaksi ryhtymiseen olivat into uuden oman kodin suunnitteluun ja rakentamiseen, kiinnostus Vuorekseen alueena ja myös se, että rakentamalla messuille saimme loistavan tilaisuuden tuoda omaa työtä ja ammattitaitoa näkyvästi esille. Rakennusprojekti sujui vauhdikkaasti, rivakasti ja onneksi ilman mitään ihmeempiä vastoinkäymisiä tai mutkia matkassa. Kovaa ja pitkäjänteistä työtä se vaati, peräänantamattomuutta homman eteen joka ikinen päivä. Mutta oli myös mukavaa ja antoisaa! Yhteistyö messuorganisaation kanssa sujui hyvin, asiat hoituivat mutkitta puolin ja toisin. Messujen ajan olimme itsekin erittäin tiiviisti paikan päällä. Oli mukava keskustella messuvieraiden kanssa, vastailla kysymyksiin ja kuulla heidän ajatuksiaan. Messufiilis kokonaisuudessaan alueella oli hyvä koko ajan, joskin neljän viikon rupeama oli rakentamisurakan päälle kyllä aika rankka. Varsinkin viimeisellä viikolla odotimme jo melkoisesti muuttamaan pääsemistä. Messualue tuntuu asuinalueena vähän kuin pieneltä omalta kylältä, jossa suuri osa asukkaista tuntee toisensa. Se luo mukavan tunnelman alueelle. Lapsille on löytynyt paljon uusia kavereita, ja kävelytiet ja leveät jalkakäytävät ovat houkuttaneet heitä jatkuvaan pyöräilyyn porukalla ympäri alueen. Samoin leikkipuisto on todella mainio monen ikäisille lapsille, siellä onkin iltaisin aina paljon väkeä. Naapurustossa asuu mukavia ihmisiä, joiden kanssa on jo ehditty viettää yhteistäkin aikaa muuttohässäköiden keskellä. Kulkuyhteydet kaikkialle toimivat hyvin ja luonnon läheisyys todella tuntuu: ruokaillessa illalla olemme saaneet seurata ikkunasta, kun hirvetkin käyvät metsän reunassa syömässä! Tärkeimmät palvelutkin, kuten kauppa, löytyvät jo alueelta, joten sekin helpottaa asumista. Pysäköinti oli maksullinen ja pysäköintimaksu tarkastettiin tai rahastettiin alueelta pois lähdettäessä. Pysäköintilippuja ostettiin kaikkiaan 31 709, joista portilta 30 160, pysäköintialueelta 894 ja verkosta 655 kappaletta. Parhaana päivänä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen pysäköintialueil- Aeroc-kivitalo Louhen rakennuttajat Niina ja Tommi Riihimäki 10 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 11

la oli noin 1 400 pysäköityä autoa. Keskimääräinen määrä oli hieman yli 1 000 pysäköintiä päivässä. Kaikille Tampereen pääsisääntuloväylille oli sijoitettu väliaikaiset messuopasteet, jotka ohjasivat liikennettä pysäköintialueelle ja messuportille. Kaikkiaan messujen ajaksi asennettiin teiden ja katujen varsille sekä pysäköintialueille 134 opastetta ja 60 väliaikaista liikennemerkkiä. Opasteiden lisäksi liikennettä olivat ohjaamassa Valkeakosken Haka ry:n liikenteenohjaajat, joille kertyi työtunteja messuajalta yhteensä 3 580 tuntia. Liikenteenohjaamiseen osallistui kaikkiaan yli kaksisataa pääosin talkooperiaatteella toiminutta hakalaista. Vuorekseen ohjattiin ainoastaan messuilla työssä olevat henkilöt, lehdistö sekä messuvieraat, jotka saapuvat moottoripyörällä, tilausbussilla, polkupyörällä, invaliditunnuksella varustetulla autolla tai henkilöautolla saattoliikenteenä. Messuportin läheisyydessä oleva näytteilleasettajapysäköinti oli mitoitettu 300 henkilöautolle ja 20 tilausliikenteen linja-autolle. Vilkkaimpina päivinä nämä pysäköintitilat olivat lähes täynnä. Polkupyöräily oli suosittu tapa saapua messuille, ja messuportin viereen sijoitettu pyöräparkki oli kovassa käytössä. Moottori- ja polkupyöräilijöille oli varusteiden säilytystä varten messualueen sisällä lukollisia säilytyslokeroita. Tampereen keskustasta järjestettiin bussikuljetus messualueelle Tampereen joukkoliikenteen linjan 5 busseilla. Messujen ajaksi linjan 5 vuorotiheyttä lisättiin siten, että bussien vuoroväli oli 15 minuuttia. Linjan 5 käyttäminen oli messuvieraille maksullista vain menomatkan osalta; paluumatka keskustaan oli maksuton messualueen pysäkiltä kyytiin noustessa. Linjalla 5 tehtiin messujen aikana yhteensä 76 007 matkaa, joista ilmaisia paluumatkoja oli yhteensä 31 503. Liikekeskus Ideapark järjesti pysäköintialueillaan messuvieraille ilmaisen pysäköinnin ja kuljetuksen messualueelle. Ideaparkin busseilla saapui messukuukauden aikana arviolta 5 500 asiakasta. Messualueelta oli myös suora bussiyhteys Helsinkiin ja Poriin Onnibussin busseilla. Messuportti Vuores-projekti järjesti loppuvuodesta 2011 ideakilpailun messualueen pääsisäänkäynnin portista. Kilpailu suunnattiin Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) arkkitehtiopiskelijoille ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kulttuurialan opiskelijoille. Määräaikaan mennessä kilpailuun tuli kahdeksan kilpailuehdotusta. Vuores-projektin ja oppilaitosten edustajista koostuva kilpailuraati valitsi voittajaksi nimimerkin Puusto, jonka tekijäksi paljastui arkkitehtiylioppilas Milla Vuorinen. Ehdotus rakentui erikokoisten vanerilevyjen muodostamasta kuusen muotoisesta profiilista, johon on yhdistelty kasvillisuutta. Raati arvioi ehdotuksen muodostavan selkeän porttiaiheen, ilmentävän kekseliäästi alueen puustoa ja sopivan messujen teemoihin. Voittajaehdotus päätettiin myös toteuttaa ja portin rakentajaksi valittiin Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen Mansetti-työpajatoiminta. Portti valmistui aikataulussa ja pystyttämisvaiheessa siihen lisättiin turvallisuutta lisäävät teräksiset tukirakenteet. Messutoiminnot Ulkonäyttelyosastoja varten messualueelle oli varattu tilaa noin 1 500 neliötä. Tämän lisäksi alueella oli 1 600 neliön näyttelyhalli, 1 000 neliön ravintolahalli sekä muita pienempiä telttoja. Suomen Asuntomessut yhteistyökumppaneineen vastasivat hallien ja telttojen toteutuksesta, ja näytteilleasettajat rakensivat omat osastonsa ulkonäyttelyalueilla. Pohjatöistä ja kunnallisteknisistä liittymistä vastasi pääasiassa Tampereen kaupunki. Suomen Asuntomessut toteutti yhteistyökumppaneineen muun muassa seuraavat messuaikaiset toiminnot: Opastus messualueella, talo- ja energiataulut sekä messuinfo oppaineen Lipunmyynti Alueen aitaaminen Ravintola- ja kahvilapalvelut, Muksula, ensihoito ja neuvontaklinikat Messututkimus Tampereen kaupunki toteutti yhteistyökumppaneineen muun muassa seuraavat messuaikaiset toiminnot: Yleisö-wc:t Alueen siivous ja jätehuolto Alueen vartiointi ja järjestysmiehet Liikenneopasteet ja liikenteet ohjaus Bussikuljetukset Tärkeitä päivämääriä messuhankkeessa Puitesopimus Tampereen asuntomessujen järjestämisestä allekirjoitettiin 29.8.2008 Virolaisen alueen asemakaava vahvistui 7.5.2009 Tuottajamuotoisten tonttien tontinluovutuskilpailu päättyi 30.9.2009 Asuntomessutoimisto perustetaan ja projektipäällikkö aloittaa työt 1.10.2009 Pientalotonttien hakuaika hakuaika 15.4. 15.6.2010, määräaikaan mennessä saatiin yhteensä 76 tonttihakemusta Asuntomessutoimikunta teki päätöksen tontin saajista 17.8.2010 Messualueen kunnallistekniikan rakentaminen alkoi 1.11.2010 Messualueen rakentajat pääsivät tonteilleen 1.5.2011 Särkijärven sillan avajaiset 30.6.2011 Tampereen asuntomessuilla oli oma osasto Kokkolan asuntomessuilla 15.7. 14.8.2011 Ensimmäinen rakentajien ja näytteilleasettajien messukokous 5.10.2011 Lehdistön 1. ennakkoretki messualueelle 1.11.2011 Asuntomessujen teemat esiteltiin Matka 2012 -messuilla pidetyssä tiedotustilaisuudessa 19.1.2012 Lehdistön 2. ennakkoretki messualueelle 3.5.2012 Viides ja viimeinen messukokous rakentajille 13.6.2012 Vuoreksen kauppakeskuksen 1. vaiheen avajaiset 12.7.2012 Lehdistöpäivä 12.7.2012 Messujen avajaiset 13.7.2012 Messuportit sulkeutuivat 12.8.2012 12 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 13

Messutapahtuma Ensihoito Messutoimiston yhteydessä oli myös maksuton ensiapupiste, josta ohjattiin tarpeen vaatiessa lääkärihoitoon. Pistettä ylläpiti Akaan Hoivapalvelu Oy. Messuravintola Messualueen ravintolatoiminnasta vastasi Casseli Catering Oy. Varsinaisen messuravintolan lisäksi tapahtumaan järjestettiin ensimmäistä kertaa à la carte -ravintola. Alueella oli myös pienempiä kahviloita ja kioskeja. Neuvontapisteet Asuntomessujen neuvontapalvelut olivat Tampereella erityisen monipuoliset. Suomen Asuntomessut järjesti yhdessä kumppaniensa kanssa messuille maksuttomat sisustus-, rakennus- ja remontointi-, piha-, energia-, sisäilma- ja keittiöneuvontapisteet. Neuvontapisteiden toimijat olivat: Rakennus- ja remontointineuvonta: Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL Sisustusneuvonta: yhdeksän eri sisustusalan ammattilaista Pihaneuvonta: Viherympäristöliitto ry, Tampereen puutarhaseura, Tampereen kaupunki, Maisemasuunnittelijat ry, Kotipuutarha-lehti sekä Viheraluerakentajat ry Energianeuvonta: Motiva Oy, Ekokumppanit Oy sekä Tampereen kaupungin rakentamisen ja asumisen neuvontapalvelu Rane Sisäilmaneuvonta: Allergia- ja Astmaliitto ry, Hengitysliitto HELI ry, Sisäilmayhdistys ry, Säteilyturvakeskus STUK, Kosteus- ja hometalkoot sekä Sosiaali- ja terveysministeriö Keittiöneuvonta: Työtehoseura TTS Messu- ja tiedotustoimisto Messutoimisto palveli pääsääntöisesti messujen näytteilleasettajia ja tiedotustoimisto median edustajia. Toimistot sijaitsivat kehitysvammaisten palvelukodin rakennuksessa. Asuntomessujen avajaiset pidettiin 13.7.2012. Messujen suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja messut avasi opetusministeri Jukka Gustafsson. Messut olivat avoinna 13.7. 12.8.2012 päivittäin kello 10 18. Lippulajit ja hinnat Aikuiset 19 Lapset (7 15 v.) 10 Opiskelijat, eläkeläiset, invalidit ja varusmiehet 15 Perhelippu (2 aikuista ja 7 15-v. lapset) 38 Ryhmälippu (vähintään 15 henkilöä, samanaikainen sisääntulo) 16 / hlö Isäntäkortti (vapaa sisäänpääsy koko messujen ajan) 49 Kahden päivän lippu 34 Pysäköinti maksoi 8 /auto messualueelta ostettuna ja 10 /auto pysäköintialueelta ostettuna. Non-stop-bussikuljetus pysäköintialueelta messualueelle sisältyi pysäköintimaksun hintaan. Moottoripyörien pysäköinti messualueen vieressä maksoi 8, ja hintaan sisältyi varustesäilytys. Lippuja myytiin sekä messuportilla että internetissä. palvelut Muksula ja vauvan hoitopaikka Messutoimiston yhteydessä sijaitsi Akaan Hoivapalvelu Oy:n järjestämä Muksula, jonne oli mahdollisuus jättää 2 7-vuotiaat lapset lastenhoitajien seuraan leikkimään, lukemaan ja askartelemaan vanhempiensa messukierroksen ajaksi. Hoitomaksu oli lasta kohden 5 euroa/alkava tunti. Muksulassa oli myös vauvojen hoitotila. Asuntomessuille järjestettiin ensimmäistä kertaa a la carte -ravintola. Taide- ja designlainaamo Tampereen Taiteilijaseura ry:n taidelainaamossa ja Modus ry:n designlainaamossa oli esillä pirkanmaalaisten ammattitaiteilijoiden ja -muotoilijoiden teoksia, joita kävijöiden oli mahdollista vuokrata tai ostaa. Lainaamoiden teoksia oli nähtävillä myös Asuntomessujen näyttelyasunnoissa osana sisustusta. Leikkiasuntomessut Asuntomessuille järjestettiin ensimmäistä kertaa lapsille suunnatut Leikkiasuntomessut, josta voi lukea lisää sivulta 21. Messututkimus Messukävijöiden oli mahdollista osallistua messututkimukseen sekä Paras Talo, Sisustus ja Piha -äänestyksiin lipunmyynnin yhteydessä. Asiakaspalvelu infopiste Messuinfo sijaitsi messureitin alkupäässä, sisustus- ja rakentajahallin läheisyydessä. Infossa päivystivät messuoppaat, joilta sai tietoa messupalveluista ja -tarjonnasta. Tampere-osasto Tampereen kaupunkia, matkailua ja Vuoreksen kaupunginosaa esiteltiin Taatanaukiolla sijainneella Tampere-osastolla, josta voi lukea lisää sivulta 30. 14 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 15

Messukohteet, -sisältö ja -teemat Talojen energiatehokkuus Omakotitaloista yhdeksän on passiivienergiatasoista ja kaksi nollaenergiatasoista. Tampereen kaupunki kannusti energiatehokkaaseen rakentamiseen tarjoamalla vähintään passiivienergiatalon rakentaville tonteista 50 prosentin vuokranalennuksen viiden ensimmäisen vuoden ajaksi. Taloissa on runsaasti erilaisia lämmitysratkaisuja. Kerros-, rivi- ja paritalot hyödyntävät kaukolämpöä. Omakotitalojen lämmityksessä käytetään kaukolämmön lisäksi pääosin uusiutuvan energian ratkaisuja. Taloissa on maa- ja ilmalämpöpumppuja, aurinkokeräimiä, varaavia takkoja ja muita puulämmitysjärjestelmiä. Nollaenergiataloissa tuotetaan lisäksi sähköä aurinkopaneeleilla. Taloissa pyritään lisäksi minimoimaan veden sekä valaistuksen ja kodinkoneiden käyttämän energian kulutus, missä toimii tukena esimerkiksi erilaiset kodinhallintajärjestelmät. Nollaenergiatalot Messuilla esiteltiin kaksi nollaenergiataloa, Aalto-yliopiston, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n, TA-Yhtymän sekä Sitran yhteinen kehityshanke Lantti-talo sekä Puutalokymppi Oy:n Aurinko-Tuulia. Nollaenergiatalot edustivat tulevaisuuden suuntausta pientalorakentamisessa ja saivat paljon julkisuutta osakseen. Aalto-yliopiston työryhmän suunnittelema Lantti-talon kokonaisenergiankulutusta kuvaava E-luku on -1, eli se tuottaa vuositasolla jopa vähän enemmän energiaa kuin kuluttaa. Talo tuottaa tarvitsemansa sähkön aurinkosähköpaneeleilla, joita on yhteensä 60 neliötä, ja se lämpiää aurinkokeräimillä ja kaukolämmöllä. Talon energiatehokkuus perustuu huolelliseen suunnitteluun ja toteutukseen: talo on hyvin eristetty, sen lämmitystapa on tehokas ja ilmanvaihto kuluttaa vain vähän sähköä. Energiatehokkaiden laitteiden ja koneiden sähkön kulutusta tarkkaillaan talossa reaaliaikaisesti. Messuteemat Asuntomessujen teemoilla tarkoitetaan sisältöä kuvaavia kantavia ajatuksia, jotka myös ohjaavat messualueen suunnittelua ja rakentamista. Markkinoinnissa ja viestinnässä niiden avulla yhtenäistetään asiasisältöä ja välitetään asumistietoutta. Messukohteet Messualueelle rakennettiin messuihin mennessä yhteensä 185 asuntoa. Näyttelytarjonta oli hyvin monipuolinen, ja kohteita oli kaikkiaan 39. Alueen 27 omakotitalosta pienin on 109 huoneistoneliötä ja suurin 270 huoneistoneliötä. Omakotitaloissa on sekä yksilöllisiä taloja että valmistalomalleja, joiden julkisivumateriaalina on käytetty niin kiveä, tiiltä, puuta kuin hirttä. Vaikka talojen arkkitehtuuri on pääasiassa modernia, mukana on myös perinteisempiä malleja. Omakotitalojen rakennuttajista miltei kaikki olivat yksityishenkilöitä, ja toteuttajina oli niin talotehtaita kuin suuria ja pieniä rakennusliikkeitä. Kolmessa tuottajamuotoisen rakentamisen korttelissa oli kerros-, rivi- ja paritalokokonaisuuksia, joissa on omistus-, vuokraja asumisoikeusasuntoja. Paritaloja sijoittui myös omakotitalokortteleiden läheisyyteen. Messutapahtumassa esillä oli neljä rivitalo-, kolme kerrostalo- ja kolme paritaloasuntoa. Näiden koot vaihtelevat 32 neliön yksiöstä 143 neliön perheasuntoon, joka oli suunniteltu sijaisperhetoimintaan. Hyvä lisä messutarjontaan oli kehitysvammaisten ryhmäkoti, jossa messukävijöiden oli mahdollista tutustua kehitysvammaisten palveluasumiseen. Sisustus- ja rakennushallissa sijainneessa Tuotetalossa esiteltiin erilaisia rakennustapoja, -materiaaleja ja -tekniikkaa. Moderni puutarhakaupunki Asuntomessujen pääteema oli moderni puutarhakaupunki. Teemalla viitattiin tulevaisuuteen suuntautuneeseen asumiseen, jossa yhdistyy luonnonläheisyys, ekologisuus ja uuden teknologian hyödyntäminen. Säännönmukaisen ja pienimittakaavaisen messualueen asuinkortteleita ympäröi metsäinen luonto, viheralueet ja pihat rakennettiin korkeatasoisiksi ja alueen laidalle sijoitettiin asukkaiden viljelypalstoja. Hyötypuutarhoja toteutettiin myös pihoille. Asuntomessuilla kävijät pääsivät tutustumaan lähialueen järviä suojelevaan hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn, mikä näkyy pihoilla esimerkiksi kasvillisuuden peittäminä viivytyspainanteina ja kivipuroina. Alueen arkkitehtuuri on pääosin modernia. Sekä taloihin että puistoihin integroitiin taidetta. Ekologinen kestävyys näyttäytyi talojen sisustuksissa laadukkaina, pitkäikäisinä ja kotimaisina tuotteina sekä kierrätysmateriaalien ja -kalusteiden kekseliäänä käyttämisenä. Talot rakennettiin energiatehokkaiksi ja niissä käytettiin uusiutuvaan energiaan pohjautuvia järjestelmiä, kuten aurinkokeräimiä ja -paneeleita. Teeman sisältyi myös alueen uutta teknologiaa hyödyntävät ja ekotehokkuutta tukevat ratkaisut: asukkaiden jätteet kerätään maanalaisella putkijärjestelmällä, kadut ja puistot valaistaan himmennettävällä led-tekniikalla ja huippunopeat 100/100 Mbps:n verkkoyhteydet mahdollistavat sujuvan etätyön. Teeman liittyivät myös Vuoreksen joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä tukevat liikenneratkaisut Vuoreksen puistokadulla on myös varaus kaupunkiraitiotien rakentamiselle sekä palvelujen ja harrastuspaikkojen sijaitseminen lähellä. 16 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 17

Keittiöt Asuntomessujen alateema oli keittiöt. Keittiöteemaviikkoa vietettiin 23. 29. heinäkuuta, jolloin monessa messukohteessa panostettiin tavanomaista enemmän keittiöiden esittelyyn ja Työtehoseuran keittiöneuvontapiste tarjosi messuvieraille monipuolista opastusta keittiöiden suunnitteluun. Viikon aikana messuvierailla oli mahdollisuus tavata julkisuudesta tunnettu kokki Sami Garam, joka teki messuilla näytösluonteisesti ruokaa yhdessä muiden kuuluisien kokkien, kuten Teresa Välimäen ja Maija Silvennoisen, kanssa. Teemaan liittyen Asuntomessujen verkkosivuille toteutettiin kattavat keittiösivut, joissa esitettiin tarkat tiedot messukohteiden keittiöstä messukartalle sijoitettuna. Teemasivuilla oli myös Työtehoseuran puolueettomat arviot jokaisen messukeittiön toimivuudesta. Sivuilla oli myös mahdollisuus äänestää kodikkainta keittiötä messukeittiöiden joukosta. Kaikkien äänestäneiden kesken arvottiin palkintona Sami Garam kokkaamaan omaan kotiin. Muuta messusisältöä Taide Kävijöiden oli mahdollista tutustua messuvierailullaan myös taiteeseen. Vuoreksessa taide kytketään saumattomasti kaupunkirakentamiseen, joten osa taiteesta oli rakennettuun ympäristöön integroitua. Alueen keskellä sijaitsevassa Kirjailijanpuistossa saattoi ihailla kuvanveistäjä Pertti Kukkosen suunnittelemaa 200 metriä pitkää veistosmuuria, joka rajaa puiston aaltoilevaa perennaaluetta. Muurin yläpintaan on upotettu tamperelaisten runoilijoiden tekstejä. Kerrostalojen autokatoksien seiniin asennettiin Kuusen silmu -teos, jonka kuviot muodostuvat kuusen silmuista otetuista mikroskooppikuvista. Autokatoksissa on myös viherkatto. Teosluonnoksen toteutti WSP Finland Oy:n monialainen työryhmä johtajanaan kuvanveistäjä Marjukka Korhonen. Taidetta löytyi myös messualueen sähkönjakokaapeista, joihin kiinnitettiin teippauksina valokuvaaja Juha Suonpään valokuvia Vuoreksen metsistä ajalta ennen rakentamisen alkamista. Tapahtuman aikaan messualueella oli myös väliaikaisia taideteoksia, kuten kaksi Pala taivasta -taidetaloa, joissa oli teoksia taiteilijatyöpareilta Outi Heiskanen ja Janne Laine sekä Janne Nytorp ja Johanna Lonka. Messutapahtumaan järjestettiin myös Pirkanmaan 5. Triennaalin satelliittinäyttely Taidetta asuinalueella, jossa oli esillä kolmen kuvanveistäjän, Krister Gråhnin, Kaisu Koiviston ja Anni Laakson teoksia. Myös itse näyttelyasunnoissa on runsaasti muotoilua ja taidetta. Teoksia on muun muassa kuvataiteilija Eino Vesalaiselta, Merja Saloselta, Jaakko Himaselta ja Aino Keinäseltä sekä muotoilija Päivi Rintaniemeltä ja Panu Turuselta. Uuden E-luvun esittely energiatauluissa Uudet rakentamismääräykset tulivat voimaan 1.7.2012, juuri ennen Asuntomessuja. Muuttuneiden energiamääräysten myötä uudisrakennuksille lasketaan kokonaisenergian käyttöä määrittelevä E-luku eli energialuku. Mitä pienempi E-luku on, sitä energiatehokkaampi rakennus on kyseessä. Messujen omakotitalojen kokonaisenergiankulutus haluttiin tuoda selkeästi ja ymmärrettävästi esille energiataulujen avulla. Tauluissa esiteltiin talolle laskettu E-luku, energiankulutuksen vuosikustannukset, ostoenergian kulutukset käyttökohteittain eriteltynä sekä myös paikallisesti tuotettu omavaraisenergia. Laskenta, energiataulut ja E-lukuun liittyvä muu materiaali kuten esitteet teetettiin Osuuskunta Suomen Asuntomessujen ja Sitran yhteishankkeena. Hankkeessa huomioitiin se, että messutalojen rakennusluvat oli myönnetty edellisten määräysten voimassaoloaikana. Tauluihin merkittiin sekä talolla voimassa olevan energiatodistuksen mukainen energialuokka että uusien määräysten mukaan laskettu energialuokka. Jätteiden putkikeräys ja hulevesien käsittely Asuntomessujen yhteydessä esiteltiin myös Vuorekseen toteutettuja uusia yhdyskuntateknisiä ratkaisuja. Paljon huomiota sai erityisesti jätteiden putkikeräysjärjestelmä, jonka toteuttaminen Vuoreksessa aloitettiin asuntomessualueelta. Ennen Vuoresta järjestelmä on rakennettu Suomessa vain Espoon Suurpeltoon. Järjestelmän etuja ovat huoltoliikenteen määrän väheneminen sekä viihtyisyyden, hygieenisyyden ja turvallisuuden lisääntyminen. Järjestelmän energiantarve ja siitä aiheutuvat päästöt ovat vain viidenneksen tavanomaiseen jätteiden noutoon verrattuna. Putkikeräysjärjestelmässä asukkaiden lajittelemat jätteet kulkevat automaattisesti laji kerrallaan keräyspaikalta keskitetylle koonta-asemalle omiin kontteihinsa. Asemalta kontit kuljetetaan jätteiden vastaanottajalle. Jätteet liikkuvat maanalaisia putkia pitkin alipaineen ja ilmavirran avulla. Kiinnostusta herätti myös se, ettei tekniikaltaan vastaavanlaista järjestelmää ollut toteutettu aiemmin koko maailmassa. Suurin ero muihin menetelmiin on se, että jäte muotoillaan jo syöttöpisteen formaattorissa, jolloin järjestelmään riittää pienempi putkikoko ja sen energiantarve on pienempi. Vuoreksen putkikeräysjärjestelmän rakennuttaja on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tytäryhtiö Pirkan Putkikeräys Oy ja laitetoimittaja suomalainen MariMatic Oy. Järjestelmä oli messujen ajan koekäytössä ja tuli normaaliin tuotantokäyttöön asukkaiden muutettua uusiin koteihinsa. Varsinkin ammattilaisten mielenkiinto kohdistui myös Vuorekseen rakennettavaan Suomen laajimpaan hulevesien hallintakokonaisuuteen. Asemakaavan mukaan hulevesiä eli sade- tai sulamisvesiä on viivytettävä ja osin imeytettävä tonttikohtaisesti ennen kuin vedet ohjataan hulevesiviemäreihin ja sitä kautta alueellisiin hulevesijärjestelmiin. 18 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 19

Hulevesiratkaisuja ohjattiin tarkemmin alueen rakentamisohjeissa, joiden perusteella tonteille rakennettiin sadepuutarhoja eli kasvillisuuden peittämiä viivytyspainanteita, kivipuroja tai pieniä vesialtaita. Kerrostalotonteilla käytettiin myös maanalaisia imeytyskasetteja. Hulevesien hallinnan lähtökohtana on estää liikenteen epäpuhtauksien, ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutuminen vesistöihin sekä säilyttää muuttumattomana valuma-alueen vesistön vesitase. Näyttävin hulevesien käsittelyalue on messualueen vierelle rakentuva Vuoreksen keskuspuisto, jonka on suunnitellut saksalainen Atelier Dreiseitl. Putkikeräystä ja hulevesien hallintaa tuotiin messujen yhteydessä esille niin viestinnässä kuin messualueelle sijoitetuilla tauluilla. Ryhmävieraiden oli mahdollista tutustua sekä keskuspuiston työmaahan että jätteiden putkikeräyksen koonta-asemaan. Messupihat ja viljelypalstat Tampereella messutalojen pihojen suunnittelun ja toteutuksen korkeatasoisuuteen haluttiin kiinnittää erityistä huomiota (lue lisää rakentamisohjeesta kertovasta kappaleesta sivulta 7). Tavoitteessa myös onnistuttiin. Pihoja arvioinut viheralan järjestöjen edustajista koostunut raati katsoi, että ammattimainen suunnittelu oli vaikuttanut myönteisesti lopputulokseen: se näkyi erityisesti hallittuina pihakokonaisuuksina, taloon sovitettuina materiaalivalintoina ja pihojen toimintojen huomioimisena. Pihoilla korostuivat paitsi erilaiset hulevesiratkaisut myös hyötypuutarhat, kasvihuoneet sekä yrtti- ja istutuslaatikot. Pihoille oli toteutettu laajoja terassi- ja oleskelualueita, kesäkeittiöitä, lasten leikkipaikkoja sekä myös kylpytynnyreitä ja pieniä uima-altaita. Erikoisempia ratkaisuja olivat esimerkiksi ruutanalampi ja hyönteispöntöt. Piharakentamisessa oli käytetty monipuolisesti eri materiaaleja: nurmea, puuta, betonija luonnonkiviä, erilaisia katteita sekä kunttaa eli metsäsiirrännäistä. Messuvieraille haluttiin myös esitellä nykyaikaista palstaviljelyä. Messurakentajilla ei luonnollisesti ollut vielä aikaa viljelypalstojen perustamiseen, minkä vuoksi messuja varten alueelle toteutettiin yhteistyössä alan yritysten ja järjestöjen kanssa viisi näytepalstaa. Palstoilla oli messujen aikana viljeltynä sekä hyötykasveja että kaunista kukkaloistoa. Myös istutuslaatikot olivat käytössä. Leikkiasuntomessut Asuntomessuilla järjestettiin ensimmäistä kertaa lapsille suunnatut Leikkiasuntomessut, jossa lapset pääsivät kurkistamaan eri teemoin sisustettuihin leikkimökkeihin ja osallistumaan monipuoliseen ohjelmaan, kuten vaihtuviin kädentaitopajoihin. Mökit toimivat yhtä lailla esittelykohteina, joista saattoi hakea ideoita vaikkapa lastenhuoneeseen. Lasten päivä ja olympialaisten kisakatsomo Asuntomessuilla vietettiin lasten päivää maanantaina 6. elokuuta. Lasten päivänä messualueella nähtiin Muumipeikko, Pikku Myy ja Herra Hakkarainen -hahmot sekä taikuri Simo Aallon Jokeri Pokeri Box -taikashow. Kaikki päivän aikana messuilla käyneet lapset saivat messuvierailun päätteeksi ilmaisen jäätelön. Asuntomessuilla otettiin huomioon samaan aikaan järjestetyt Lontoon 2012 olympialaiset. Messujen viimeisellä viikolla, elokuun 7. 12. olympialaisia oli mahdollista seurata messuravintolassa, jonne oli pystytetty kuuden screenin kisakatsomo. Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen esitteli asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurulle Lantti-talon energiataulua. 20 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 21

Lammi-Kivitalo Villa Ilo äänestettiin parhaimmaksi taloksi Messujen näytteilleasettajat Lammi-Kivitalo Villa Ilo Messukävijät äänestivät perinteisesti messujen parasta taloa kävijätutkimuksen yhteydessä. Yleisöäänestykseen otti osaa 16 565 kotitaloutta, mikä on 24 prosenttia kävijäperheistä. Yleisön suosikiksi nousi kohde numero 26, Lammi-Kivitalo Villa Ilo. Kohde keräsi 12,9 prosenttia äänistä. Yhteensä 237 huoneistoneliön kokoinen talo pitää sisällään viisi metriä korkean avaran oleskeluhuoneen ja viisi muuta huonetta sekä omat kuntosalitilat. Villa Ilo voitti myös äänestyksen parhaasta sisustuksesta. Tässä kategoriassa Villa Ilo keräsi 14,8 prosenttia äänistä. Villa Ilossa äänestäjät arvostivat varusteita, laatutasoa ja valoisuutta sekä erityisesti sen sisustusratkaisuja ja ulkonäköä. Talon rakennuttajana toimi Jenni Ahola-Keskinen miehensä Ville Keskisen kanssa ja näytteilleasettajana Lammi-Kivitalot Oy. Pääsuunnittelija ja arkkitehti oli Susanna Nabb ja sisustussuunnittelija Pia Hillgren-Pöyhönen Maskun Kalustetalo Oy:stä. Omatalo Ruusuvuori Paras talo -äänestyksessä toiseksi tuli Omatalo Ruusuvuori, joka sai yhteensä 9,3 prosenttia äänistä. Äänestäjät arvostivat erityisesti talon tilaratkaisuja sekä terassia. Talon keskellä on suojaisa, osin lasikatettu atriumpiha, joka toimii myös vapaaajan aktiviteeteissa. Kohteen näytteilleasettajana toimi Omatalo K-rauta ja rakennuttajina Sari ja Hemmo Ruusuvuori. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Omatalon Lasse Juselius. Kolmanneksi Paras Talo -äänestyksessä tulleessa Villa Harmonyssä yleisö arvosti sisustusratkaisuja ja rakennusmateriaaleja. Kohde sai äänistä 7,4 prosenttia. Näytteilleasettajana toimineen Honkatalojen moderni Villa Harmony oli messujen ainoa hirsirakenteinen talo. Talon rakennuttivat Tiina ja Juhani Orkas. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Honkatalojen Janne Kantee ja sisutuksesta Vepsäläisen Kaisa Kaihola. Parhaan talon ja sisustuksen lisäksi yleisö äänesti parhaimmasta pihasta. Tämän kategorian voitti 10,4 prosentilla äänistä Terca-Tiilitalo Mustikan piha, jonka suunnittelusta vastasi Vihersuunnittelu Hanna Hakala. Villa Harmony Asuntomessuilla oli yhteensä 140 maksanutta näytteilleasettajaa. Näistä 29 sijoittui asuntoihin, 22 sisänäyttelyhalleihin, 48 ulkonäyttelyalueille, 26 autotalleihin sekä 15 esittelypisteille. Tekes Smart Housessa ja Avittamon sisustustavaratalossa oli lisäksi useita kymmeniä alinäytteilleasettajia. Kaikki näyttelypaikat myytiin ennätyksellisesti loppuun jo muutamassa päivässä myynnin alkamisesta. Asuntomessuille toteutettiin ensimmäistä kertaa Tekes Smart House -teltta, jossa messukävijät saivat nähdä ja kokea arkielämäänsä helpottavia uusia ratkaisuja. Esillä olleista ratkaisuista pääosa oli jo saatavissa, osa oli piakkoin tulossa markkinoille. Tekes on ollut rahoittamassa esiteltävien ratkaisujen kehittämistä ja kaupallistamista. Teltassa esiteltiin muun muassa älyvaatekaappia, hybridimoottoripyörää, sormenjälkitunnistinta ja tviittaavaa kukkapurkkia. Rakennustutkimus RTS Oy:n tekemän näytteilleasettajatutkimuksen mukaan yritysten tavoitteet messuilla olivat erityisesti tunnettuuden ja profiilin nostaminen (88 prosenttia vastanneista) ja pyrkimys kauppaan (56 prosenttia vastanneista). Tavoitelluimmat kohderyhmät olivat omakotitalojen rakentajat ja remontoijat. Vastanneista 83 prosenttia koki tavoittaneensa kohderyhmänsä hyvin tai kiitettävästi ja 72 prosenttia oli melko tai erittäin tyytyväisiä messujen antiin kokonaisuudessaan. Näytteilleasettajien kokemuksia Asuntomessuilta Asuntomessut vahvistivat selvästi yrityskuvaa Asuntomessut Vuoreksessa olivat tärkeä porras yrityksemme kasvustrategiassa, ovathan Asuntomessut erittäin näkyvä ja pitkävaikutteinen markkinointitapahtuma. Tavoitteenamme oli tuotemerkkitunnettuuden nosto, uusien asiakkuuksien ja yhteistyökumppaneiden hankkiminen sekä mielikuvamarkkinointi. Asuntomessut vahvistivat ehdottomasti yritys- ja tuotekuvaamme. Messutalo on erittäin konkreettinen osaamisnäyte, jota ei voi photoshopata. Messukävijöiltä saatu ensikäden palaute oli positiivista. Asuntomessut ovat jo näkyneet myös myynnin kasvuna. Messujärjestelyt toimivat erinomaisesti. Tiesin historiasta suurin piirtein mitä odottaa, eivätkä järjestelyt tuottaneet pettymystä. Erittäin ammattimaisesti tuotettu tapahtuma vuodesta toiseen. Suunnittelimme kohteitamme 27 kuukautta, joten henkinen lataus ja into messuilla oli kova. Hyvä fiilis ja draivi jatkuvat pitkälle syksyyn. Kiitos järjestäjille, yhteistyökumppaneille, asukkaille ja ennen kaikkea messukävijöille, jotka mahdollistivat tämän ikimuistoisen kokemuksen. Tästä on hyvä jatkaa. Toimitusjohtaja Pasi Typpö, GreenBuild Oy Päänäytteilleasettaja kohteissa 22 ja 38 Tavoite ylittyi monikertaisesti Asettamamme tavoite ylittyi moninkertaisesti. Nämä Asuntomessut ovat olleet meidän osaltamme niin onnistuneet kuin vain olla voi. Messuilla on ollut hyvä henki ja ihmiset ovat olleet hyvällä tuulella, lisäksi järjestelyt ovat toimineet hyvin.. Aluepäällikkö Mika Kautto, Termex-Eriste Oy Osasto ulkonäyttelyalueella 22 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 23

Aluekartta ja päänäytteilleasettajat 1 Tuotetalo, Suomen Asuntomessut 2 As Oy Tampereen Vuoreksen Matti, SRV Rakennus Oy/ SRV Pirkanmaa 3 Tampereen SOS-Lapsikylä, SOS-Lapsikylä 4, 5, 6, 7 Asunto Oy Tampereen Vuoreksen Eemeli, Rakennustoimisto Pohjola Oy 8 Vuoreksen Welho D45 / Onnelankoti, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Hervannan seurakunta 9 Vuoreksen Welho F52, YH-Asumisoikeus Länsi Oy 10 Lakka Kivitalo HausKaks, Lakka Kivitalot/Lakan Betoni Oy 11 Hailuoto 153, Pohjolan Design-Talo Oy 12 Terca tiilitalo Mustikka, Wienerberger Oy 13 Passiivikivitalo Mutteri, Passiivikivitalot.fi 14 Lammi-Kivitalo Villa Hesse, Lammi-Kivitalot Oy 15 Muurametalot Vuorela, Muurametalot Oy 16 Jämerä-Onni, Jämerä-kivitalot Oy 17 Passiivikivitalo Skaala, Skaala Ikkunat ja Ovet Oy 18 Talo Encore, Suomen Kodikas-Talot Oy 19 Omatalo Ruusuvuori, Omatalo K-rauta 20 Estelle, Suomen Kodikas-Talot Oy 21 Villa Harmony, Honkatalot Oy 22 Ruislaine, GreenBuild Oy 23 Villa Rusko, HB Kivitalot Oy 24 Kastelli Woodpecker, Kastelli-talot Oy 25 Aurinko-Tuulia, Puutalokymppi Oy 26 Lammi-Kivitalo Villa Ilo, Lammi-Kivitalot Oy 27 Aeroc-kivitalo Louhi, Aeroc-kivitalot/Aroc-Finland Oy 28 Talo Korko, Tia ja Aleksi Korko 29 Lantti, TA-Yhtymä Oy 30, 31 Jämerä-Loft 1 ja 2, Jämerä-kivitalot Oy 32 Käpylä 163, Pohjolan Design-Talo Oy 33 Villa Pärssinen, Suomen Kuvatuotanto Oy 34 Passiivikivitalo Ideal, Passiivikivitalot.fi 35 Talo PikkuPuu, Kynnys ry 36 Deko-Talon Hyvinvointikoti, Deko-Talo Oy 37 Casa Forte, Sydänkivi Oy/Forte Kivitalot 38 Tervakukka, GreenBuild Oy 39 Lännen YH-Asunnot Oy/Vuoreksen ryhmäkoti, KVPS Tukena Oy 24 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 25

Messukävijät Messukävijät antoivat myönteistä palautetta esimerkiksi alueen viihtyisyydestä ja sopivasta koosta sekä selkeistä opasteista ja järjestelyistä. Messusisältöön kaivattiin lisää esimerkiksi tavanomaisempia taloja sekä levähdyspaikkoja. Messualue viehätti kävijöitä asuinympäristönä: messualueen kaltaista asuinaluetta piti omalta kannalta hyvänä tai erittäin hyvänä 77 prosenttia vastanneista. Kävijät rakentamis- ja remontoimisaikeissa Kävijätutkimuksen mukaan tärkeimmät syyt messuille lähtemiseen olivat mielenkiintoinen ajanviete (37 prosenttia), messujen läheisyys (24 prosenttia) ja ajankohtainen rakennusprojekti (21 prosenttia). Tutkimukseen vastanneista perheistä 65 prosentilla oli rakentamis-, remontointi- tai asunnon/lomaasunnon hankinta-aikomus. Asumisen tuotteista messukävijöitä kiinnostivat eniten sisustustekstiilit, keittiökalusteet ja valaisimet. Päätös lähteä Asuntomessuille tehtiin lähellä messujen alkamista tai messujen ollessa jo käynnissä: 19 prosenttia messuvieraista päätti lähdöstä vasta samana tai edeltävänä päivänä. Vastanneista 27 prosenttia teki lähtöpäätöksen alle viikko ja 27 prosenttia 2 3 viikkoa ennen messuille tuloa. Pirkanmaalaisia 37 prosenttia Kävijätutkimuksen mukaan Pirkanmaan elinkeinoalueelta saapuneiden messukävijöiden osuus oli noin 37 prosenttia. Tamperelaisten osuus oli noin 21 prosenttia. 19 prosenttia messuvieraista oli Uudeltamaalta. Tutkimukseen vastanneista kävijöistä 70 prosenttia oli saapunut messuille henkilöautolla. 21 prosenttia oli saapunut linja-autolla, mikä on selvästi enemmän kuin Asuntomessuilla keskimäärin. Messukävijöiden kokemuksia Asuntomessuilta: Aina on kiva nähdä uusimmat trendit, ja erityisesti minua kiinnostivat erilaiset materiaalivalinnat. Edeltäviin Asuntomessuihin verrattuna Tampereella on monipuolisempia sisustuksia. Sari Antikainen, Tampere Täällä on upeat pihat ja viheralueet aiempiin messuihin verrattuna. Messujen nimenhän pitäisi olla Viheraluemessut! Erkki Jokinen, Helsinki Asuntomessuilla on tullut kierrettyä paljon, ja mielestäni Tampereen messualue on kompakti ja järkevän kokoinen messukäyntiä ajatellen. Tero Tuominiemi Sadastuhannes messukävijä astui sisään messuportista 4. elokuuta noin kello 11.00. Pyöreiden lukujen kunniaksi kukitettiin pohjanmaalainen perhe, Åsa Carlsson, Christian Foxell sekä kahdeksanvuotias Frida Foxell. Kukkien lisäksi perhe sai ilmaisen sisäänpääsyn, messuluettelon, ruokaja juomakupongit messuravintolaan sekä pienen lahjan. Asuntomessuilla Tampereella vieraili yhteensä 145 581 (tarkastamaton luku) maksanutta kävijää. Määrä oli noin 18 000 enemmän kuin edellisenä vuonna Kokkolassa. Päivittäin messuihin tutustui keskimäärin noin 4 690 kävijää. Vilkkain päivä oli messujen viimeinen lauantai 11. elokuuta, jolloin tapahtumassa vieraili 6 864 kävijää. Kesää 2012 leimasi kylmä ja sateinen sää, millä oli oma vaikutuksensa ulkoilmatapahtumien, myös Asuntomessujen, kävijämääriin. Kävijät tyytyväisiä erityisesti näyttelykohteiden laatuun Kävijät olivat messutapahtumaan tyytyväisiä. Rakennustutkimus RTS Oy:n tekemään kävijätutkimukseen vastanneista 90 prosenttia antoi messuille yleisarvosanaksi hyvä tai erinomainen. Vastanneista 94 prosenttia katsoi, että messut vastasivat melko tai erittäin hyvin heidän odotuksiinsa. Tutkimukseen vastanneista 95 prosenttia piti näyttelykohteiden laatua hyvänä tai erittäin hyvänä. Samaa mieltä näyttelykohteiden monipuolisuudesta oli 84 prosenttia vastanneista. Muun messutarjonnan monipuolisuutta piti hyvänä tai erittäin hyvänä 86 prosenttia vastanneista ja laatua 89 prosenttia vastanneista. Kävijät viihtyivät messualueella keskimäärin 4,2 tuntia. 37 prosenttia vastanneista kävi lähes jokaisessa messujen 39 näyttelyasunnosta. Selvästi käytetyin palvelu oli messuravintola, jossa kävi 54 prosenttia vastanneista. 26 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 27

Ryhmävierailut Mediatiedotus ja markkinointi Ympäristöministeriön henkilökuntaa tutustumassa jätteiden putkikeräyksen koonta-asemaan. Esittelijänä toimi kehityspäällikkö Simo Isoaho Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä. Asuntomessuilla vieraili yhteensä noin 190 ryhmää, jotka hyödynsivät edullisempia ryhmälippuja ja esittelyitä. Kansainvälisiä ryhmiä saapui muun muassa Virosta, Ruotsista ja Valko-Venäjältä. Messuilla vieraili myös Tampereen ystävyyskaupunkien delegaatiot Tartosta Virosta, Miskolcista Unkarista, Linzistä Itävallasta, Chemnitzista Saksasta ja Kiovasta Ukrainasta sekä Olomoucista Tsekistä. Puolen tunnin Asuntomessuihin ja Vuorekseen keskittyvät esittelyt järjestettiin ryhmätiloissa, jotka sijaitsivat kehitysvammaisten palvelutalossa. Kymmenen minuuttia kestäneet, vain messutapahtumaa koskevat esittelyt piti opas messualueen infopisteellä. Tampereella ryhmävieraille tarjottiin ensimmäistä kertaa messualueen ulkopuolella järjestettäviä erityisesittelyjä, mitä hyödynsi useampi kymmenen ryhmää. Kahden viimeisen messuviikon aikana ryhmävierailla oli mahdollisuus tutustua sekä jätteiden putkikeräysjärjestelmän koonta-asemaan sekä Vuoreksen keskuspuistoon, jonne on rakentumassa Suomen suurin hulevesien käsittelyjärjestelmä. Samoina viikkoina ryhmien oli mahdollista yhdistää messuvierailuunsa tutustumiskäynti Pappilan kaupunginosassa sijaitsevaan Luhtaan päiväkotiin, joka on Suomen ensimmäinen passiivienergiataloksi rakennettu päiväkoti. Oheisohjelmaa ryhmävieraille tarjosi myös Tampereen kaupungin Vuores-projektin ja ECO2-hankkeen sekä Sitran järjestämä kansainvälinen Ekotehokkaan kaupunkisuunnittelun foorumi, joka pidettiin 9. elokuuta. Ennakkoretkiä ja -markkinointia Ennen messutapahtumaa erityisesti alueelliset tiedotusvälineet seurasivat messualueen rakentumista, osa rakentajaperheiden taloprojektien kautta. Median edustajille järjestettiin ennakkoretket asuntomessualueelle marraskuun ja toukokuun alussa sekä viisi pienempää tiedotustilaisuutta. Syksyn ennakkoretkelle osallistui yli 50 ja kevään retkelle noin 90 median edustajaa. Ennakkomarkkinointina Tampereen kaupunki esimerkiksi jakeli lähes 20 000 tapahtumaesitettä ja tuhansia Vuores-lehtiä, markkinoi Asuntomessuja muun muassa Matka- ja Asta-messuilla ja Vuoreksen muissa tapahtumissa sekä nosti tapahtumaa aktiivisesti esille Tampere-lehdessä. Muista ennakkomarkkinoinnin toimenpiteistä mainittakoon keväällä 2012 Facebookissa toteutettu kierrätysaiheinen ideakilpailu, jonka voittajaehdotukset toteutettiin osana messukohteen 8 sisustusta. Verkkosivuilla www.asuntomessut.fi/tampere kolme messurakentajaperhettä kirjoitti ahkerasti blogia projektinsa etenemisestä, ja messualueen rakentumista oli mahdollista seurata esimerkiksi VirtualTampere-palvelun kautta. Messujen alla julkaistiin messuluettelo TM Rakennusmaailma ja sisustusluettelo Deko, joissa esiteltiin näyttelykohteet ja niiden sisustukset. Virallinen messuradio oli YLE Tampere ja virallinen messulehti Aamulehti, joka julkaisi juuri ennen tapahtumaa 88-sivuisen messuliitteen. Myös Kaupunkilehti Tori teki messujulkaisun, jota jaettiin suorapostituksena Tampereen markkina-alueelle yli 150 000 kappaletta. Toimittajia rekisteröityi lähes 600 Toimittajia kävi messujen aikana akkreditoitumassa tiedotustoimistossa peräti 596, joista yli 230 osallistui messujen avajaisia edeltävään lehdistöpäivään. Akkreditoitumisen yhteydessä toimittajille annettiin kattavat mediapaketit, jotka sisälsivät muun muassa esitysaineistot, kohdetietoluettelon, juttuvinkkilistan, tiedotteet sekä messuluettelot. Messujen aikana tiedotustoimistosta lähetettiin noin 50 mediatiedotetta tai artikkelia osa vain paikallisille tiedotusvälineille ja osa valtakunnallisella jakelulla. Facebookia hyödynnettiin aktiivisesti päivittäin. Verkossa tarjottiin laajasti taustatietoa messuista ja esiteltiin kohteet kuvineen. Keittiöteemaan liittyvällä sivustolla esiteltiin näyttelyasuntojen keittiöt sekä arviot niiden toimivuudesta. Median verkkosivuilla oli lehdistöaineisto sähköisenä sekä kattava kuvapankki, jonne lisättiin valokuvia koko messutapahtuman ajan. Asuntomessut Tampereella -tapahtumaan liittyviä mediaosumia kertyi toukokuusta 2008 syyskuuhun 2012 kaikkiaan 1 394 28 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 29

(ei sisällä sosiaalista mediaa). Kesä-elokuussa 2012 osumia oli 1 040. Toimituksellista verkkomediaa seurattiin vain kesäkuukausien ajan, ja verkko-osumien osuus kokonaissaldosta oli 447 kappaletta. M-Brain Oy:n tekemän mediaseurantaan ei sisältynyt esimerkiksi Aamulehden kevättalvella 2012 julkaisema ja alati päivittyvä sivusto asuntomessut.aamulehti.fi, joka sisälsi kaikkiaan lähes sata messuja koskevaa verkkojuttua. Mediaseurannan mukaan kirjoitukset sekä tv- ja radiojutut olivat miltei kaikki sävyltään joko neutraaleja tai myönteisiä, mediaosumien kokonaismäärästä lievästi kielteisiä oli vain pari prosenttia. Vuores kiinnosti mediaa Vuores sai projektin aikana runsaasti myönteistä valtakunnallista mediajulkisuutta, mitä tuki messuteema moderni puutarhakaupunki. Mediassa nostettiin esille esimerkiksi näyttelyasuntojen monipuolisuutta sekä alueen ekotehokkuuteen ja uusiin teknisiin ratkaisuihin liittyviä aiheita varsinkin jätteiden putkikeräys herätti laajasti kiinnostusta. Messutaloista uutisoidessa korostuivat erityisesti nollaenergiatalot, ja Sitran yhteistyöhankkeen myötä myös rakentamisen uudet energiamääräykset ja E-luku saivat näkyvyyttä mediassa. Teknisten aiheiden vastapainoksi ihmisläheisempää otetta toi esimerkiksi messurakentajaperheiden runsas läsnäolo julkisuudessa. Toki myös näyttelyasuntojen sisustusratkaisut saivat paljon palstatilaa. Tampere-osasto esitteli matkailua ja Vuoresta Asuntomessuihin liittyvässä markkinoinnissa tehtiin tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n kanssa. Ennen messutapahtumaa Asuntomessut olivat näyttävästi esillä esimerkiksi Tampereen seudun yhteisosastoilla Matka 2012 -messuilla, ja messuja esiteltiin näkyvästi seudun matkailuesitteessä sekä Visit Tampere -portaalissa. Messutapahtumassa Taatanaukiolla sijainneella Tredea Oy:n organisoimalla Tampere-osastolla messukävijöillä oli mahdollisuus tutustua messukaupunkiin ja Vuoreksen kaupunginosaan. 200-neliöisellä osastolla esiteltiin muun muassa kaupungin matkailukohteita ja tapahtumia, ECO2-hanketta, joukkoliikennettä sekä asumis-, työ- ja koulutusmahdollisuuksia. Vetonauloina toimivat muun muassa Särkänniemen Angry Bird Landista saapuneet tunnetut hahmot sekä seudun tapahtumiin liittyvät vierailijat, kuten Kukkaistyttö 2012. Osastolla järjestettiin päivittäin myös asumiseen liittyviä tietoiskuja. Tampereen seutua, Vuoresta sekä seudun matkailukohteita, tapahtumia ja yrityksiä esiteltiin myös Tervetuloa Tampereelle -esitteessä, jota jaettiin omalla autolla saapuneille messukävijöille pysäköintialueen ja messualueen väliä liikennöivissä nonstop-messubusseissa. Esitteitä jaettiin kaikkiaan miltei 50 000 kappaletta. Messukävijöiden viipyminen kaupungissa Laaja-alaista mainontaa Suomen Asuntomessut vastasi valtakunnallisesta mainoskampanjasta, joka toteutettiin messukesän aikana televisiossa, radiossa, sanoma- ja aikakauslehdissä sekä verkkolehdissä, hakusanamainontana ja Facebookissa. Mainonnan ilmeen toteutti mainostoimisto TBWA\Helsinki. Paikallisesti Asuntomessut näkyivät myös esimerkiksi banderolleissa, ulkotauluissa ja bussien infotauluissa. MODERNI PUUTARHAKAUPUNKI 39 KOHDETTA VALTAKUNNAN SUURIN KEITTIÖNÄYTTELY ASUNTOMESSUT TAMPEREELLA SUOMEN KODIKKAIN TAPAHTUMA 13.7. 12.8.2012 OSTA LIPUT ENNAKKOON OSOITTEESSA ASUNTOMESSUT.FI JA KATSO OLETKO JO VOITTANUT KEITTIÖ- REMONTIN TAI JONKUN MUUN UPEISTA PALKINNOISTAMME. Mitä nopeammin ostat lippusi, sitä enemmän voittomahdollisuuksia sinulla on! Messut avoinna päivittäin klo 10 18. Liput ja lisätiedot: www.asuntomessut.fi. Liput: aikuiset 19, lapset 7 15-vuotiaat 10 ja 0 6-vuotiaat vanhempien mukana ilmaiseksi. Perhelippu kaksi aikuista ja 7 15-vuotiaat lapset 38. Pysäköinti 7/10. Lipunmyynti päättyy klo 17. www.asuntomessut.fi Asuntomessuista hyötyi myös Tampereen seudun elinkeinoelämä, erityisesti hotellit, ravintolat ja kauppiaat. Moni seudun majoituksentarjoajista oli paketoinut asuntomessulippuja omiin tuotteisiinsa. Kävijätutkimukseen vastanneista ulkopaikkakuntalaisista jopa noin 44 prosenttia viipyi kaupungissa vähintään kaksi päivää. Pidempään viipyneistä vajaa puolet majoittui hotellissa tai muussa majoituskohteessa. Tutkimuksen mukaan ulkopaikkakuntalaisista messukävijöistä 27 prosenttia kävi ostoksilla kaupungissa ja 11 prosenttia vieraili Särkänniemessä messuvierailun yhteydessä. Kävijätutkimuksen arvion mukaan messuvieraat kuluttivat messualueella yhteensä noin 5,3 miljoonaa euroa ja muualla messupaikkakunnalla yhtensä noin 5,5 miljoonaa euroa. Rahan kulutus on arvioitu eri palveluiden käyttäjämäärien ja perheiden ilmoittamien summien perusteella. Messualueen ulkopuolella rahaa kulutettiin erityisesti ravintola- ja majoituspalveluihin. Messupaikkakunnan palveluita hyödynsivät myös näytteilleasettajat. Tutkimuksen mukaan 79 prosenttia näytteilleasettajista käytti kauppoja, 81 prosenttia ravintoloita ja 33 prosenttia majoituspalveluita. Tapahtumia messujen aikaan Asuntomessujen aikana kaupungissa järjestettiin useita muita kesätapahtumia. Asuntomessujen avajaisviikonloppuna kaupungin täytti Tammerfest ja toisella messuviikolla vietettiin Tampereen flamencoviikkoa. Kansainväliset salsafestivaalit järjestettiin kaupungissa heinäkuun lopulla. Tampereen Kukkaisviikot tarjosivat kukkaloistoa ja monipuolisia ilmaistapahtumia heinä-elokuun vaiheessa. Viimeisellä messuviikolla vuorossa oli Tampereen Teatterikesä. Tampereella oli Asuntomessujen aikaan myös asumiseen liittyvää ohjelmaa. Esimerkiksi Amurin työläismuseokorttelissa rakennuskonservaattori antoi neuvontaa vanhojen rakennusten kunnostukseen. Annikinkadun puutalokorttelin uudistukseen oli mahdollisuus tutustua Asuntomessujen viimeisenä lauantaina 11.8.2012, ja tilaisuuden käyttikin hyväkseen noin 2 000 ihmistä. Seudun yritysten kokemuksia Asuntomessuista Ideaparkin kävijämäärä kasvoi kesällä, ja kasvuun vaikuttivat omalta osaltaan myös Asuntomessut. Messukuljetuksestamme tuli paljon positiivista palautetta, ja busseissa jaetussa kuponkivihkosessa mukana olleet kauppiaat olivat tyytyväisiä kuponkitarjouksensa toteutumaan. Kauppakeskusjohtaja Olli Gestranius, Ideapark Asuntomessut näkyivät erittäin hyvin vilkastaen Tampereella yleensä muutoinkin vilkasta kesää. Kun messujen avauspäivä lähestyi heinäkuun alkupuolella, alkoi hotelli täyttyä, ja teimme Hotelli Victoriassa yhden parhaista heinäkuista koskaan. Hotellipäällikkö Kirsi-Marja Lehto, Hotelli Victoria 30 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 31

Messujen toimijaryhmät ja yhteistyötahot Lassila & Tikanoja Oyj, suojaukset, messutapahtuman aikainen jätehuolto ja siivous Civita Plus Oy, palstaviljelyalueen toteutus Tredea Oy, Tampere-osasto Rakennustutkimus RTS Oy, messututkimus Taide Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen, Kirjailijanpuiston muuri Milla Vuorinen, messuportin suunnittelu WSP Finland Oy, taidekoordinointi, autokatosten taideseinä Pala Taivasta -taidetaloprojekti Tampereen taidemuseo Modus ry Tampereen Taiteilijaseura Pirkanmaan 5. Triennaali Asuntomessutoimikunta Timo P. Nieminen, puheenjohtaja Pasi Heiskanen, Pekka Hinkkanen, Pasi Hulkkonen (8.3.2012 saakka), Kirsi Koski, Jyrki Laiho, Sointu Lanki, Anna-Maria Maunu, Tommi Rasila, Irene Roivainen, Pertti Tamminen, Erkka Valkila, Heikki Vuorenpää (8.3.2012 alkaen), Arto Vuorijärvi, Tarja Hannonen, sihteeri Tappura, Heikki Vuorenpää (8.3.2012 alkaen), Arto Vuorijärvi Hannu Vuorinen Viestintä- ja markkinointiryhmä Kari Salmi puheenjohtaja (25.1.2011 alkaen) Johanna Holmberg, Reetta Hynynen, Anna-Leea Hyry, Nina Hyyppä (puheenjohtaja 25.1.2011 saakka), Anna-Maria Maunu, Marjut Raiskio, Kari Saikkonen, Lauri Savisaari, Ulla Tiilikainen, Arto Vuorijärvi, Pauli Välimäki Asuntomessujen neuvottelukunta Neuvottelukunnassa oli yli 60 jäsentä, jotka edustivat Tampereen kaupungin ja sen ympäristökuntien päättäjiä, viranomaisia, järjestöjä, elinkeinoelämää, korkeakouluja ja tiedotusvälineitä. Puheenjohtajana toimi apulaispormestari Timo Hanhilahti. Asuntomessutoimisto Arto Vuorijärvi, projektipäällikkö Tiina Rantala, aluevalvoja Reetta Hynynen, tiedottaja Taija Reilin, ryhmäkoordinaattori Tarja Hannonen, projektisihteeri Messujen järjestäminen on monipuolinen yhteistyöhanke. Tässä mainittuna osa messujen toteutukseen osallistuneista tahoista. Kaavoitus Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, asemakaavan laadinta Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, kaavalliset selvitykset, rakentamisohjeet Tontinluovutus Tampereen kaupunki, Kiinteistötoimi Kunnallistekniikka Tampereen Infra, kunnallistekniikan ja yleisten alueiden suunnittelu ja rakentaminen, liikennnesuunnittelu Tampereen Vesi, vesihuolto Tampereen Sähkölaitos- konserni, sähköverkko, valaistus, kaukolämpö Suovan Kaivin ja Kuljetus Oy, kunnallistekniikan rakentaminen Pirkan Putkikeräys Oy, jätteen putkikeräys Ramboll Finland Oy, valvojakonsultti Veljekset Mäkipelto Oy, pudotustiivistys MariMatic Oy, jätteen putkikeräysjärjestelmän tekniikka Rakentaminen Tampereen kaupunki, rakennusvalvonta, rakennusluvat Sitra, energiatehokkuuden demonstraatiohanke (mm. energiataulut) Lamit Oy, energialaskenta Vesitaito Oy, energialaskenta VTS Kiinteistöpalvelut Oy, tiiveysmittaukset TaloPeli, kustannuslaskenta Viheralueet MA-Arkkitehdit, Kirjailijanpuiston suunnittelu Tampereen Infra, vihersuunnittelu Messutapahtuma Matin Rakennuspalvelu, kirvesmiestyöt Tampereen Kaupunkiliikenne liikelaitos, bussikuljetukset Tampereen Infra / Liikennemerkkitoimisto, liikenneopasteet Valkeakosken Haka ry, liikenteenohjaus G4S Oy, vartiointi ja järjestysmiespalvelut Ahopelto Group Oy, messutekniikka Casseli Oy, ravintolatoiminta Hartwall Oy, juomatoimittaja Ingman Ice Cream Oy Ab, jäätelöt Honda, ajoneuvot Deko, sisustus- ja pihaluettelo TM Rakennusmaailma, messuluettelo Doberman, tietoverkkopalvelut Vuores Palvelu Oy, tietoliikenne KT-Ääni, äänentoisto TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, messuportin toteutus Laaturyhmä Heikki Vuorenpää, puheenjohtaja (8.3.2012 alkaen) Ranja Hautamäki, Auli Heinävä, Pasi Heiskanen, Pekka Hinkkanen, Pasi Hulkkonen (puheenjohtaja 8.3.2012 saakka), Taru Hurme, Sakari Koivisto, Eija Muttonen-Mattila, Reino Pulkkinen, Tiina Rantala, Pertti Tamminen, Arto Vuorijärvi Tekniikkaryhmä Risto Laaksonen, puheenjohtaja Pasi Hulkkonen (8.3.2012 saakka), Sakari Koivisto, Timo Koski, Jukka Kyrölä, Petri Pulli, Tiina Rantala, Timo Seimelä, Kari Asuntomessuprojektin tulot ja kustannukset (sisältää vain Tampereen kaupungin osuuden) Suomen Asuntomessut Pasi Heiskanen, toimitusjohtaja Heikki Vuorenpää, messupäällikkö Timo Hautakoski, kaupallinen johtaja Kari Salmi, markkinointi- ja viestintäjohtaja Mia Heimberg, hallintopäällikkö Marja-Liisa Löfman, talouspäällikkö Tanja Sund, myyntikoordinaattori Leena Honkajuuri, tiedottaja Sanna-Mari Pekkalin, verkkoviestintäassistentti Maaret Väkinen, viestintäassistentti 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Menot (euroa) Asuntomessutoimisto -19 426-144 311-304 121-283 190-751 048 Markkinointi ja tiedotus 0-67 729-78 332-106 417-252 478 Pysäköinti, kuljetukset ja opasteet 0 0-11 068-450 646-461 714 Messualue ja rakennelmat 0 0-57 868-1 100 000-1 157 868 Menot yhteensä: -19 426-212 040-451 389-1 940 253-2 623 108 Tulot (euroa) Lipputulot (kaupungin osuus) 0 0 0 378 199 378 199 Pysäköintimaksut 0 0 0 207 645 207 645 Muut tulot 0 0 0 52 858 52 858 Tulot yhteensä: 0 0 0 638 702 638 702 Netto: -19 426-212 040-451 389-1 301 551-1 984 406 Investoinnit (kunnallistekniikka) Tonttien vuokrauksesta saadut tulot Huom! Luvut ovat tilanteen 30.9.2012 mukaisia eivätkä sisällä arvonlisäveroa. 4 370 316 eur 125 603 eur/v 32 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 33

Vuoreksen rakentaminen jatkuu Asuntomessut oli todellinen yhteistyöhanke Lahdespohja Västinginmäki Tampereen keskusta Tampereen Vuoreksen asuntomessut olivat järjestyksessään 43. messutapahtuma ja samalla Tampere liittyi niiden messukaupunkien joukkoon, jotka ovat saaneet kunnian järjestää jo toiset asuntomessut. Ensimmäiset Tampereen asuntomessuthan järjestettiin 1990 Lapinniemessä ja Tammelassa. Koukkuranta Rimmi Isokuusi Vuoreskeskus Asuntomessualue Mäyränmäki Hervanta Messujärjestelyjä voidaan pitää onnistuneena. Yhteistyö Suomen Asuntomessujen ja Tampereen kaupungin kesken oli toimivaa. Näyttelykohteet ja messualue valmistuivat ajoissa, vaikka viimeistelytöitä tehtiinkin aivan messujen avajaisiin saakka. Liikenne, kuljetukset sekä varsinaisen messualueen yleisöpalvelut toimivat. Messutapahtuman aikana järjestelyihin tarvitut muutokset olivat varsin pieniä. Monipuolisella messusisällöllä pystyttiin lunastamaan messujen teema moderni puutarhakaupunki. Messujen järjestäminen on suuri ponnistus kaupungin organisaatiolle ja henkilöstölle. Rakennetaanhan kolmen vuoden aikana suunnittelu mukaan lukien kokonaan uusi asuntoalue täysin valmiiksi ja tässä tapauksessa koti noin 500 ihmiselle. Messuhankkeella oli kaupungin johdon tuki ja valmisteluissa hyödynnettiin laajasti kaupungin ja koko kaupunkikonsernin osaamista ja palveluita. Asuntomessut olivat Vuoreksen kaupunginosalle vain yksi joskin hyvin tärkeä välietappi. Vuoreksen rakentaminen jatkuu usealla asuinalueella: Mäyränmäessä, kaupunginosan palveluiden keskittymässä Vuoreskeskuksessa ja pian myös Koukkurannassa. Muun muassa Vuoreskeskuksen kortteleihin on nousemassa uusia kerrostaloja aivan kesällä avatun liikekeskuksen viereen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Vuoreksessa asuu jo arviolta 2 000 tamperelaista, ja valmistuessaan vuoden 2020 paikkeilla kaupunginosassa on yli 13 000 asukasta. Vehreään ja vesistöjen ympäröimään Vuorekseen rakennetaan monipuolisesti kerros-, rivi- ja omakotitaloja sekä kytkettyjä kaupunkipientaloja. Aluerakentamisessa yksi tärkeimmistä hankkeista on Isokuusi, jonka asemakaavoitus on käynnissä. Isokuuseen suunnitellaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua aluetta, jossa on puukerrostaloja, -liikerakennuksia ja -pientaloja. Alueesta on tulossa suurin nykyaikainen puukaupunkiympäristö Suomessa. Isokuusesta tavoitellaan myös hiilineutraalia aluetta, jossa energia- ja materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset elämäntavat otetaan huomioon suunnittelun alusta asti. Noin 4 000 5 000 asukkaalle suunniteltu alue sijaitsee Vuoreksen pohjoisosassa Särkijärven ja asuntomessualueen välissä. ensimmäiset julkiset terveydenhoitopalvelut: hyvinvointineuvola, suun terveydenhoitoyksikkö ja aikuisneuvontapiste. Kouluajan ulkopuolella rakennus toimii monipuolisena vapaaajankeskuksena Vuoreksen asukkaille. Koulukeskus on suunniteltu kestävän elämäntavan mallikouluksi: koululaisille ja muille rakennusta käyttäville esitellään esimerkiksi aurinkopaneelien ja tuulivoimalan avulla uusiutuvia energiamuotoja ja muita kestävään kehityksen ratkaisuja. Myös lepakot löysivät tiensä Asuntomessuille Asuntomessualueella pyrittiin turvaamaan lepakoiden ja liito-oravien elinolosuhteet. Tervakukka-talon autotallissa keskellä kiireisintä messupäivää nukkuneet lepakot osoittivat, että tavoitteessa on onnistuttu. Vuoreksessa luonto on läsnä kaikkialla! Kaavasuunnittelua on tehty kaupungin suunnittelupalveluissa, kiinteistötoimi luovutti tontit rakentajille, rakennusvalvonta on ohjannut rakentamista, Tampereen Infra vastasi yhdyskuntatekniikan ja väliaikaisten liikenneopasteiden suunnittelusta ja rakentamisesta, Tampereen Vesi vesihuollon ja Tampereen Sähkölaitos -konserni sähköverkon, valaistuksen ja kaukolämpöverkon toteutuksesta. Pirkan Putkikeräys Oy rakennutti alueelle innovatiivisen jätteiden putkikeräysjärjestelmän, Tampereen kaupunkiliikenne vastasi messukuljetusten järjestämisestä ja Tredea Oy:n vastuulla oli kaupungin messuosaston kokoaminen ja toiminta. Kaupungin taidemuseo osallistui taiteen liittämiseen messutapahtumaan. Messutoimisto on toiminut Vuores-hankkeen siipien suojassa. Tässäkin on mainittuna vain osa toimijoista. Messuilla vieraili messukuukauden aikana lähes 146 000 kävijää. Vaikka kävijämääräodotus ei täysin toteutunut, kaupungin kannalta tärkeää on ollut kaikki se positiivinen palaute, mitä messuvierailta on saatu. Messuvieraat ovat kävijätutkimuksen mukaan yöpyneet kaupungissa, käyneet ostoksilla ja vierailleet messumatkallaan myös muissa kohteissa. Tämä on tuonut toivottua piristystä kaupungin ja seudun elinkeinoelämälle. Vuores sai messutapahtuman yhteydessä runsaasti positiivista julkisuutta, minkä toivon jatkossa tuovan vielä lisää nostetta nyt hyvään rakentamisvauhtiin päässeelle alueelle. Lopuksi haluan lausua parhaimmat kiitokseni kaikille messurakentajille, jotka vaivojaan säästämättä ovat antaneet messuhankkeelle oman panoksensa ja sallineet messuvieraiden tutustua upouusiin koteihinsa. Toivotankin teille kaikille, nyt jo siis Vuoreksen asukkaille, oikein onnellista ja viihtyisää eloa Vuoreksen pikkukaupungissa luonnon kainalossa. Arto Vuorijärvi Projektipäällikkö, Tampereen kaupunki Messualue täyttyi asukkaista Valtaosa messualueen omakotitalojen rakennuttajista oli yksityisiä perheitä, jotka muuttivat koteihinsa heti messujen päätyttyä. Omakotitaloista vain yksi on myynnissä, ja tässäkin talossa asui rakennuttajaperhe loppuraporttia kirjoitettaessa syyskuussa 2012. Yksi omakotitaloista on vuokrakohde, johon haettiin vuokralaista syyskuussa 2012. Suurista tulevista hankkeista voidaan mainita myös Vuoreksen koulukeskus, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu syksyksi 2013. Rakennukseen sijoittuvat 1 200 oppilaan ala- ja yläkoulu, 60 lapsen esiopetusryhmät, 100 lapsen päiväkoti ja 1 000 neliön liikuntasali. Lisäksi koulukeskukseen tulevat alueen Messualueen vuokra-asunnoista (58 kpl) oli syyskuun 2012 lopussa vuokrattu 48. Samana ajankohtana asumisoikeusasunnoista (52 kpl) oli myyty 35 ja omistusasunnoista (41 kpl) oli myyty 22. 34 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti 35

36 Asuntomessut Tampereella 2012 Loppuraportti