Viite: Pohjois-Suomen aluehallintoviraston täydennyspyyntö 24.1.2018 (Dnro PSAVI/2744/2017, PSAVI/3701/2016) Kohta 35 Hakijan arvio siitä, ovatko muodostuvat rikastushiekat miltä osin hydrometallurgisen prosessin jätteitä, jolloin niihin ei sovellettaisi kaivannaisjäteasetusta. Hakijan näkemyksen mukaan vähintään kaikki autoklaavin läpi mennyt on hydrometallurgisen prosessin jätettä, eli toisin sanoen ainakin CIL-hiekka. Myös neutraloinnin jätteessä (NP-hiekka) osa liuoksesta ja siten saostumistakin on hydrometallurgisesta prosessista peräisin, joten NP-hiekankin voidaan katsoa olevan hydrometallurgista jätettä. Kohta 36 Miten rikastushiekka-altaiden osalta on varauduttu tilanteisiin, joissa rikastus keskeytetään tilapäisesti esimerkiksi liian alaisen kullan hinnan takia? Miten tämä vaikuttaa altaasta aiheutuviin riskeihin? Tilanteessa, jossa rikastus keskeytetään tilapäisesti jostain syystä, on varauduttu rikastushiekka altaiden osalta pitämällä altaiden normaali operointi esim. vesien pumppauksen suhteen toiminnassa ja jatkamalla normaalia tarkkailua. Kittilän kaivoksen rikastushiekka altaiden padot on luokiteltu 1 luokan padoiksi ja niille on tehty erillinen turvallisuustarkkailuohjelma. Turvallisuustarkkailuohjelman mukaista tarkkailua jatkettaisiin normaaliin tapaan, vaikka muu toiminta olisikin alhaalla. Lisäksi altaiden toimintoja esimerkiksi vesien pumppausten suhteen jatkettaisiin tarpeen mukaan. Vettä voitaisiin edelleen pumpata ympäristöön ympäristölupaehtojen mukaan. Vesienhallinnan ongelmaa ei täten pääsisi muodostumaan, kun altaille ei joka tapauksessa tulisi tuotannon ollessa seis lisää vettä (muutoin kuin sadannan kautta). Edellä mainittujen toimintojen turvaamiseksi kaivosyhtiö on asettanut vakuudet. Kohta 37 Ympäristönsuojelulain 115 :n mukaisesti laadittavat/päivitetyt toimintaperiaateasiakirja, turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja sisäinen pelastussuunnitelma. Kittilän kaivos on turvallisuuselvityslaitos, eli kaivosyhtiö on velvollinen toimittamaan TUKES:lle turvallisuusselvityksen (viimeisin päivitys toimitettu Tukesille maaliskuussa 2018). Rikastushiekka altaiden pelastussuunnitelma on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman liitteenä. Kaivosyhtiö on sitoutunut noudattamaan MAC:n (Mining association of Canada) TSM järjestelmää (Towars sustainable mining), jonka yhtenä osana on rikastushiekka altaiden operointi. Turvallisuusselvitys on tämän dokumentin liitteenä 1. Kohta 38 Jätehuoltosuunnitelman täydentäminen siltä osin, että siinä on esitetty kaivannaisjätteiden keskeiset mineraalit. Päivitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on liitteenä 2. Kohta 39 Arvio kaikkien kemikaalien kulkeutumisesta kaivannaisjätteen jätealueilla.
Pintamaiden läjitysalueille (Rouravaara, Suurikuusikko) läjitetään esimerkiksi rakentamisen tieltä poistettua pintamaata. Pintamaan poistaminen suoritetaan kaivinkonetyönä. Näin pintamaiden läjitysalueille ei pääse kulkeutumaan kemikaaleja. Myös vuonna 2017 pintamaille suoritetut ympäristötarkkailuohjelman mukaiset liukoisuustestin tulokset osoittavat, että pintamaista liukenevien aineiden määrä on vähäinen ja tulosten perusteella pintamaat eivät ylitä kaatopaikkajätteille asetettuja raja-arvoja. Liukoisuustestien tulokset on esitetty liitteessä 3. Arvio kemikaalien kulkeutumisesta NP3 altaalla, CIL2 altaalla ja sivukiven läjitysalueella on esitetty liitteenä 4. Kohta 40 Arvio siitä, kuinka paljon sivukiveä louhitaan vielä läjitykseen ja paljonko sivukivialueelle jää loppusijoitettavaa ennakoitavissa olevan hyödyntämisen jälkeen. Sivukiven louhinta PWRkivi OKkivi Louhostäyttöihin rakentamiseen PWRkivi 80% OKkivi 20% Läjitykseen PWR-kiveä Läjitykseen ja rakentamiseen OK-kiveä Sivukivialueelle jäävä PWR-kivi 31.12.2017 16.40 2018 1.77 0.68 1.09 0.41 0.27 1.37 16.67 2019 1.92 0.81 1.11 0.42 0.45 0.36 0.09 0.03 1.02 16.70 2020 1.82 0.98 0.85 0.33 0.45 0.36 0.09 0.29 0.76 16.99 2021 1.64 0.93 0.71 0.45 0.45 0.36 0.09 0.11 0.62 17.10 2022 1.59 0.97 0.63 0.71 0.45 0.36 0.09-0.11 0.54 17.00 2023 1.47 0.80 0.67 0.66 0.45 0.36 0.09-0.22 0.58 16.77 2024 1.56 0.63 0.93 0.70 0.45 0.36 0.09-0.43 0.84 16.27 2025 1.34 0.81 0.53 0.60 0.45 0.36 0.09-0.16 0.45 16.11 2026 1.34 0.66 0.68 0.44 0.45 0.36 0.09-0.13 0.59 15.98 2027 1.12 0.59 0.53 0.60 0.45 0.36 0.09-0.37 0.44 15.60 2028 1.34 0.60 0.74 0.44 0.45 0.36 0.09-0.19 0.65 15.40 2029 0.89 0.52 0.38 0.56 0.45 0.36 0.09-0.39 0.29 14.97 2030 0.73 0.41 0.31 0.62 0.45 0.36 0.09-0.57 0.22 14.19 2031 0.61 0.31 0.30 0.62 0.45 0.36 0.09-0.66 0.21 13.23 2032 0.40 0.27 0.13 0.53 0.45 0.36 0.09-0.62 0.04 12.34 2033 0.17 0.17 0.01 0.39 0.45 0.36 0.09-0.58-0.08 11.53 2034 0.03 0.03 0.00 0.24 0.00 11.32 2035 0.03 0.03 0.00 0.23 0.00 11.11 2036 0.00 0.00 0.00 0.19 0.00 10.93 2037 0.01 0.01 0.00 0.19 0.00 10.74 TOTAALI 10.74
Yllä olevassa taulukossa on esitetty tämän hetkinen arvio sivukiven louhinnasta, sekä hyötykäyttöön ja sivukivikasalle menevän kiven määrä. Laskennassa on oletettu, että kaikki louhittava OK - sivukivi tullaan käyttämään hyödyksi eri rakentamiskohteissa ja sivukivikasalle menee ainoastaan kapseloitiin/maisemointiin tarvittava OK-kivi, sekä ei-hyötykäytetty PWR kivi. Kohta 41 Taulukoituna kaivoksen kunkin toimintavuoden aikana louhittu malmi, sivukivi, tarvekivi, sivukivialueelta hyödyntämiseen siirretty sivukivi, jä-tealueelle sijoitettu rikastushiekka, pastatäyttöön toimitettu rikastushiek-ka, muut jätealueille sijoitut sakat ja jätteet, jne. Muut jätealueille sijoitetut sakat ja Muodostunut jätteet Louhittu Sivukivi Hyötykäytetty Sivukiveä Läjitetty NP-hiekka CILhiekka Pastatäyttöön CIL2 (2011 alk.), NP3 CIL- MK-altaan LIP-lieju vesienkäsitt vuosi (t) menevä aiemmin NP (t) altaalle (t) altaalle ruoppausjäte [t] elylaitoksen malmi (t) (t) sivukivi (t) läjitykseen kumulatiivinen rikastushiekka (t) [m 3] sakeuttimen (t) (t) sivukivi (t): (NP) (t) alite [t] 2009 780 000 8 989 000 4 230 400 4 758 600 645 610 203 580 645 610 203 580 2010 1 131 114 9 400 000 1 171 000 7 009 502 22 634 900 817 760 121 821 817 760 121 821 2011 1 030 173 6 338 430 235 659 6 102 771 28 788 671 985 944 173 371 173 371 985 944 2012 1 220 061 2 189 803 511 191 1 745 862 30 467 283 910 262 176 178 44 234 176 178 866 028 2013 1 059 818 663 379 1 425 334 29 827 374 740 864 152 118 192 715 152 118 548 149 2014 1 168 993 830 053 1 132 512 29 576 963 987 292 169 076 209 674 169 076 777 618 2015 1 484 655 1 240 418 1 751 352 29 093 903 1 224 864 213 722 252 255 213 722 972 609 2016 1 652 974 1 310 588 1 581 362 704 731 24 547 903 1 462 694 224 160 381 794 224 160 1 080 900 2017 1 684 627 1 490 085 1 271 236 1 093 103 24 356 887 1 496 631 238 739 434 386 238 739 1 062 245 2 142 19000 46000 Kohta 42 Selvitys onko hakijalla tarve varastoida muuta malmia marginaalimalmialueella. Hakijalle ei ole tarvetta varastoida muuta malmia marginaalimalmialueelle. Tämän hetken arvion mukaan marginaalimalmikasat tullaan rikastamaan vuoteen 2019-20 mennessä. Sen jälkeen marginaalimalmialueella ei tule olemaan merkittäviä määriä malmia. Kohta 43 Jätteiden ja sakkojen laatutiedot kokonaispitoisuudet, liukoiset pitoisuudet, jne. Rikastushiekkojen, pintamaiden ja vedenpuhdistuksen lietteiden analyysitulokset vuodelta 2017 ovat liitteenä 3. Sivukiven analyysitulosten kooste vuodelta 2017 on esitetty Rikastushiekka- ja sivukiviraportissa vuodelta 2017 (liitteenä 5). Kohta 44 Arvio kaivettujen ja läjitettyjen pintamaiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta sulkemistoimenpiteisiin. Tämä arvio tullaan ottamaan huomioon päivityksen alla olevassa sulkemissuunnitelmassa. Sulkemissuunnitelma tullaan toimittamaan muuta täydennystä myöhemmin. Kohta 45 Pintamaiden laatutulokset vuoden 2017 osalta ja hakijan näkemys pintamaiden läjitysalueiden luokittelusta kaivannaisjätteen jätealueiksi.
Pintamaiden laatutulokset on esitetty liitteessä 3. Tulosten mukaan liukenevien aineiden määrä on vähäinen ja pintamaat eivät ylitä kaatopaikkajätteille asetettuja raja-arvoja. Pintamaat tullaan kaivoksen sulkemisen yhteydessä käyttämään maisemointi- ja sulkemistoimenpiteisiin. Näin ollen ne ovat täysin hyötykäytettävissä. Edellä mainitun perusteella, pintamaita ei tulisi luokitella kaivannaisjätteen jätealueiksi. Kohta 46 Lainvoimaisen ympäristöluvan lupamääräyksen 32 mukaiset perusmäärittelyraportit eri jätejakeista. Rikastushiekkojen, pintamaiden ja vedenpuhdistuksen lietteiden analyysitulokset vuodelta 2017 ovat liitteenä 3. Sivukiven analyysitulosten kooste vuodelta 2017 on esitetty Rikastushiekka- ja sivukiviraportissa vuodelta 2017 (liitteenä 5). Kohta 47 Arvio mitä maaperän kunnostamistoimenpiteitä jätealueiden vaikutusalueella on tarve tehdä kaivostoiminnan päättymisen yhteydessä. Tämä arvio tullaan ottamaan huomioon päivityksen alla olevassa sulkemissuunnitelmassa. Sulkemissuunnitelma tullaan toimittamaan muuta täydennystä myöhemmin. Kohta 48 Hakijan arvio siitä, onko happoa tuottavalla sivukivellä sellaisia ominaisuuksia, että se olisi jätelain 7 :n mukaan luokiteltava vaaralliseksi jätteeksi. Suurikuusikon ympäristöluvan (72/2013/1, 26.6.2013) mukaisen PWR-kiven koostumuksessa tai ominaisuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia, jonka vuoksi luokitusta olisi muutettava. Kohta 49 Arvio sivukivialueen huokosveden ja valumaveden laadun perusteella siitä, miten kapselointirakenne on käytännössä toiminut. Onko sivukivialueella havaittavissa viitteitä ARD- tai NRD-ilmiöstä? Sivukivialueen huokosveden laadun seurannassa ei ole tapahtunut systemaattista muutosta minkään alkuaineen suhteen, mikä viittaa kapselointirakenteen toimivuuteen. Samaan suuntaan viittaa huokosveden viimeaikaiset ph-arvot, jotka ovat pysyneet neutraaleina tai lievästi alkalisen puolella. Lievästä alkalisuudesta huolimatta myöskään arseenin pitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia. Kapselointirakenteen neutralointikapasiteetti riittää estämään ARD-ilmiön ja metallien pitoisuuksissa ei ole havaittavissa NRDilmiötä. Kohta 50 NP- ja CIL -hiekkojen keskimääräiset vuotuiset alkuainepitoisuudet (laajojen analyysien tulokset myös) vaihteluväleineen myös vuosilta 2012, 2013, 2014 ja 2015 sekä 2017. Analyysitulokset on esitetty liitteessä 3. Kohta 51 Liukoisuustestien ph ja redox, jos niitä on määritetty. Kaikki liukoisuustestitulokset on esitetty liitteessä 3.
Kohta 52 Tarkempi selvitys CIL -hiekan sulfidirikkipitoisuuksista (nykyisin noin 2 %) ja mahdollisista syistä miksi sulfidirikki ei ole hajonnut autoklaavissa. Hakijaa pyydetään lisäksi arvioimaan missä mineraalissa rikki on kiinnittyneenä sekä toisaalta muodostuuko sitä uudelleen autoklaavin jälkeen. Kaivosyhtiö kontrolloi sulfidirikin hapetusastetta, jotta saavutetaan maksimaalinen kullan saanti. Hapettumaton sulfidirikki on tutkimusten mukaan kiinni pyriitissä. Vuoden 2017 keskimääräinen sulfidirikkipitoisuus autoklaavin tuotteessa oli 0,46 %, mikä eroaa analysoiduista CIL-hiekan pitoisuuksista merkittävästi (sulfidirikkiä ei pitäisi muodostua autoklaavin jälkeen). Kaivosyhtiö tutkii, mistä ero autoklaavin tuotteen ja CIL hiekan pitoisuuksissa johtuu. Tuloksia eivät ehdi tähän täydennykseen. Alustavien tutkimusten mukaan ero selittyy altaalle johtuvilla muilla rikkiyhdisteillä. Kohta 53 Sulfaatinpoistolaitoksen sakan alitteen laatuselvitys (VTT). VTT:n selvitys vesienkäsittelylaitoksen sakeuttimen alitteesta on liitteenä 6. Kohta 54 Ruoppauslietteen laatutiedot. Lietteiden sijoittaminen on sallittu NP3 - tai CIL2 -altaille perustelut sille, miksi päädytty CIL2 altaan käyttöön. Ruoppauslietteen laatutiedot on esitetty liitteessä 3. Ruoppauslietteet päätettiin sijoittaa CIL2 altaalle, koska altaalla on enemmän läjityskapasiteettia, kuin NP3 altaalla. Kohta 55 Kartta, jossa näkyvät pintamaiden läjitysalueet, sivukivialue ja rh-altaat. Kartta on liitteenä 7. Kohta 56 Liitteenä oleva sulkemissuunnitelma on vuodelta 2011 eikä se näin ollen ole ajantasainen. hakijaa pyydetään toimittamaan päivittetty sulkemissuunnitelma, jossa on esitetty -allas sekä muut rakenteilla olevat altaat. Kaivoksen sulkemissuunnitelma on päivityksen alla. Päivitetty sulkemissuunnitelma tullaan toimittamaan muusta täydennysmateriaalista myöhemmin. Kohta 57 Alkuperäisestä hakemusasiakirjasta kaikkine liitteineen sekä kaikista täydennyksistä liitteineen kaksi (2) kpl kirjallisia kopioita.