Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Haltia-Tammi
Työtämme ohjaavat arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan 2017-2021. Vasuperusteissa määritellyt arvot: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa Varhaiskasvatusyksikössämme olemme nostaneet keskeisiksi arvoiksi näistä lapsuuden itseisarvon, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja moninaisuuden sekä terveellisen ja kestävän elämäntavan. Lapsuuden itseisarvo tarkoittaa meillä halua elää lapsen kanssa siinä hetkessä mitä lapsi elää sillä hetkellä. Annamme lapselle mahdollisuuden ajatella ja oivaltaa rauhoittuen lapsen maailmaan yhdessä. Mahdollistamme lapselle lapsuuden. Lapsen tarpeet, toiveet ja halut tulevat huomioiduksi ja ovat merkityksellisiä. Haltia- Tammessa yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus tarkoittaa, että lapsilla tulee olla mahdollisuus kehittää taitojaan ja tehdä valintoja sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöön liittyvistä syistä riippumatta. Terveelliseen ja kestävään elämäntapaan liittyen harjoittelemme tavaroista huolehtimista sekä niiden ekologista käyttöä yhdessä. Osallistamme lasta ajattelemaan toimintatapoja terveellisen ja kestävän elämäntavan näkökulmasta. Luomme positiivista ilmapiiriä terveelliseen ja kestävään elämäntapaan liittyen. Luonnon arvon sekä merkityksen opettaminen lapsille on meille tärkeää. Aikuisina mallinnamme terveellistä ja kestävää elämäntapaa, muistaen hyvät elämäntavat lepoon, ravintoon ja liikkumiseen. 26.11.2018 Etunimi Sukunimi 2
Lapsen aloittaminen varhaiskasvatuksessa Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa olennaista on, että sekä lapsi että hänen vanhempansa tuntevat olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Arkemme on jokapäiväistä kasvua, lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Lapsen turvallisuudentunne pohjautuu luottamukseen ja tämä on työmme lähtökohtana. Toivotamme perheet tervetulleiksi päiväkotiin uusien perheiden illassa kesäkuussa. Siellä sovitaan varhaiskasvatuksen aloittamisesta, tutustumisesta, aloituskeskustelusta sekä tutustutaan henkilökuntaan. Koko perhe on tervetullut uusien perheiden iltaan. Lapsen aloittaessa meillä päiväkodissa toivomme vanhempien varaavan aikaa tutustumisjaksoon ennen varsinaista päivähoidon aloitusta. Tänä aikana lapsi pääsee vanhempiensa kanssa tutustumaan uuteen päivähoitopaikkaan, päiväkodin henkilökuntaan ja arkeen Haltia- Tammessa. Tutustumisen kesto on yksilöllistä ja se sovitaan yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa annamme kotiin Tervetuloa Haltiaan/ Tammeen -esitteen, jossa on kattavasti tietoa päivähoitoyksiköstämme ja tarkemmin tietoa lapsen päiväkodin toimintatavoista. Vanhempien kanssa käytävän aloituskeskustelun aikana oleellinen tieto lapsesta siirtyy ryhmän aikuiselle varhaiskasvatuksen aloituksen sujumiseksi. Vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin jotka liittyvät lapsen varhaiskasvatuksen aloittamiseen. Aloituskeskustelu on myös mahdollista käydä lapsen kotona. Lapsen kasvun ja kehityksen tueksi laaditaan yhdessä lapsen vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on tavoitteellisen kasvun ja kehityksen pohjana. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, kehitettävät osa-alueet sekä mahdolliset tuen tarpeet. 26.11.2018 Etunimi Sukunimi 3
Oppimisympäristö Tammi ja Haltia sijaitsevat Itä-Pakilassa ja Omenatarha-ryhmä Oulunkylässä. Kehitämme oppimisympäristöä päiväkodin tilat ja lasten tarpeet huomioon ottaen. Käytämme tiloja joustavasti ja muuntelemme niitä käyttötarpeen mukaan. Oppimisympäristö järjestetään yhdessä lasten kanssa siten, että se houkuttelee lasta tekemään, leikkimään, oppimaan ja kokeilemaan. Leikkivälineet ovat lasten nähtävillä ja saatavilla sekä helposti siirreltävissä tilasta toiseen. Lasten ideat, leikit ja heidän tekemänsä työt näkyvät oppimisympäristössämme. Ryhmillä on toimipisteestä riippuen käytössä ryhmätiloja ja erillisiä jakotiloja. Lapsille koko päiväkoti on yhteistä oppimisympäristöä ja tätä hyödynnämme käyttämällä eri aikoina vapaina olevia tiloja myös pienryhmätoiminnassa. Yhdessä luomme turvallisen ja kannustavan ilmapiirin, jossa lapsi saa ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan. Alueemme ulkoilumahdollisuudet ovat loistavat ja käytämme paljon alueen puistoja sekä retkeilemme lähimetsissämme. Muita lähiympäristön oppimispaikkoja ovat mm. kirjasto, koulut, urheilukentät, liikuntasalit, Tuomarinkylän kartano, Pakin talon pihapiiri ja lähialueen kirkot. Alueelta on hyvät bussi- ja junayhteydet ympäri Helsinkiä, joita hyödyntämällä ryhmät retkeilevät Helsingin alueella. Yksikkömme on aktiivisesti mukana alueen omissa tapahtumissa, kuten Itä-Pakila päivässä, Woodstockissa, Etupellon liikennepäivässä, sekä Oulunkylän yhteiskoulun konsertissa.
Toimintavuoden yhteiset tavoitteet Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa 26.11.2018 Etunimi Sukunimi 5
Toimintavuoden yhteiset tavoitteet jatkuu Tavoite: Aikuisen osallisuuden lisääminen lasten leikeissä. Toimenpide: Aikuinen on mukana lasten leikeissä leikkijänä viikoittain suunnitellusti. Tavoite: Kaikki lapset pääsevät osalliseksi kielellisestä moninaisuudesta. Toimenpide: Ryhmässä olevat kielet tuodaan näkyväksi/kuuluvaksi toiminnassa. Digitaalisaation tavoite varhaiskasvatuksessa: Varhaiskasvatusyksikkömme tavoitteena on digitaalisaation ja sen pedagogiikan määrittäminen sekä sen tavoitteiden ja toimintamallien sopiminen pedagogiikan toteutumiselle ikä-ryhmittäin. Toimenpide: Kokoontuminen koko yksikön opettajien kesken ikäryhmittäin ja pedagogiikan suunnittelu. 26.11.2018 Etunimi Sukunimi 6
Toimintakulttuuri Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu mm. arvoista, normeista, oppimisympäristöstä ja vuorovaikutuksesta. Varhaiskasvatuksessa kaikkien työtapojen tulee tukea lapsen oppimista ja kehitystä ja olla pedagogisesti perusteltavissa. Leikkiin kannustava toimintakulttuuri Haltia-Tammen toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Leikkiminen on lapsen omaehtoista toimintaa. Leikin kautta lasten oppimat asiat ja taidot saavat harjoitusta ja heidän ongelmanratkaisutaitonsa kehittyvät. Kuuntelemme lasten ajatuksia ja toiveita sekä huomioimme myös sanattoman viestinnän leikin rakentamisessa. Leikkitilamme muuntuvat leikin mukaan ja leikeissä hyödynnämme koko talon tiloja. Päiväkodin ulkopuolella leikimme esim. leikkipuistoissa, metsissä, urheilukentillä ja lähimaastossa. Leikkivälineet ovat lasten saatavilla ja lapset saavat käyttää välineitä monipuolisesti. Lapset leikkivät luonnonmateriaaleilla ja myös ilman valmiita leikkivälineitä. Mahdollistamme pitkäkestoisen leikin erilaisin toimintatavoin esim. jäämällä aamupäiväksi sisälle tai varaamalla koko päivän ainoastaan leikkiä varten. Sisällä alkanutta leikkiä on myös mahdollista jatkaa ulkona. Lapsen kehityksen kannalta sekä itsenäinen leikki että leikit kavereiden kanssa ovat yhtä tärkeitä. Kiinnitämme huomiota aikuisten läsnäoloon leikeissä sekä kehitämme aikuisen roolia lasten tarpeiden mukaan. Toimimme leikin mahdollistajina, virittäjinä, osallistumme leikin kulkuun ja kehitämme yhdessä lasten kanssa leikkiä eteenpäin. Havainnoidessamme lasten leikkiä saamme paljon tietoa lasten kiinnostuksen kohteista, ajatuksista sekä kokemuksista. Havainnoinnista saatua tietoa hyödynnämme lasten kanssa tehtävien projektien suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä lasten osallisuuden lisäämisessä. 26.11.2018 Etunimi Sukunimi 7
Toimintakulttuuri jatkuu Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Olemme osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa. Näemme erilaiset kulttuurit voimavarana, jotka auttavat lapsia ymmärtämään asioita monesta näkökulmasta. Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Olemme lapsille kielellisiä malleja ja kiinnitämme huomiota omaan kielenkäyttöömme. Monikielisyyden näkyväksi tekeminen tukee lasten kehitystä kulttuurisesti moninaisessa maailmassa. Arvostamme lapsen omaa äidinkieltä ja mahdollistamme sen käytön suomenkielen oppimisen rinnalla. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Edistämme osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassa. Lasten ideoihin, ehdotuksiin ja kysymyksiin tartutaan, niistä keskustellaan lasten kanssa ja tuomme niitä osaksi toimintaa lisäämään lasten osallisuutta ja mielenkiintoa. Kannustamme lasta kokeilemaan ja löytämään vastauksia kysymyksiin sekä autamme lasta tekemään itse. Huomioimme lasten erilaiset tavat oppia ja toimimme pienemmissä ryhmissä, jolloin varmistamme, että lapset tulevat nähdyksi ja kuulluksi yhdenvertaisesti. Omalla toiminnallamme edistämme lasten oikeudenmukaista ja tasa-arvoista suhtautumista toisiin; näytämme omalla käytöksellämme esimerkkiä, miten toisia ihmisiä lapsia, vanhempia ja työtovereita- kohdellaan. Harjoittelemme vuorottelua, jakamista ja ristiriitatilanteiden selvittämistä sekä toisten kunnioittamista ja arvostamista. 26.11.2018 Etunimi Sukunimi 8
Laaja-alainen osaaminen Laaja-alainen osaaminen käsittää viisi toisiinsa liittyvää osa-aluetta varhaiskasvatuksen suunnitelmanperusteissa sekä Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmassa: 1. Ajattelu ja oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 4. Monilukutaito ja tieto-ja viestintäteknologinen osaaminen 5. Osallistuminen ja vaikuttaminen. Kannustamme lasta havainnointiin, ajatteluun, ihmettelyyn sekä mahdollisuuteen osallistua ja vaikuttaa mm. toiminnan ideoimiseen ja toteutukseen. Autamme lapsen itsenäistä ajattelua kehittymään erilaisin keinoin, muun muassa erilaisten apukysymyksien avulla ja ongelmatilanteissa emme tarjoa suoria vastauksia vaan yhdessä lapsen kanssa mietimme erilaisia vaihtoehtoja ja kannustamme lasta itsenäiseen ajatteluun. Lapsi oppii itsestä huolehtimista ja arjen taitoja harjoitellaan erilaisissa tilanteissa. Omatoimisuuden harjoittelussa autamme lasta suoriutumaan itse lapsen kehitystason ja vireystilan mukaan. Tavoitteenamme on, että lapsista kasvaa suvaitsevaisia ja tasa-arvoisia yksilöitä mm. kaveritaitoja harjoittelemalla, lapsia kehumalla ja positiivista palautetta yksilöllisesti antaen. Ohjaamme toimimaan lasta ryhmässä sekä auttamaan muita. Laaja-alaisen osaamiseen osa-alueet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla. Tarkempaa tietoa ikäryhmän painotuksista saatte ryhmäkohtaisista suunnitelmista ja viikkokirjeistä. Oppimisen osa-alueita ovat kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan liikun ja kehityn näitä avaamme ryhmien suunnitelmissa. 26.11.2018 Etunimi Sukunimi 9
Yhteistyö ja viestintä Huoltajilla on mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Päivittäistä yhteistyötä huoltajien kanssa on lapsen tuonti- ja hakutilanteet. Ryhmät kertovat huoltajille suunnitelmista ja tavoitteista sekä arvioivat toimintaa sähköpostilla lähetettävissä viikko-kirjeissä. Toivomme huoltajia osallistumaan ja tutustumaan ryhmän toimintaan vuoden aikana, esimerkiksi osallistumalla aamupalalle tai retkelle. Lisäksi järjestämme yhteisiä tapahtumia ja juhlia, joihin perheet voivat osallistua sekä esittää ideoita ja toiveita niiden toteuttamiseen. Juhlat ja tapahtumat liittyvät usein suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. Yhteisiä tapahtumia perheille järjestävät myös päiväkotien vanhempaintoimikunnat. Toimintasuunnitelma päivityksen jälkeen pyydämme vanhemmilta kommentteja ja kysymyksiä toimintasuunnitelmaan liittyen. Joka vuotisessa lapsen varhaiskasvatuskeskustelussa huoltajalla on mahdollisuus kehittää ja arvioida toimintaa oman lapsen näkökulmasta. Yhteistyömme tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen. Lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisen kannalta tärkeimmät yhteistyökumppanimme ovat alueen kiertävä erityislastentarhanopettaja, S2-opettaja, neuvola, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, lastensuojelu, sekä muut vaihtuvat yhteistyötahot. Lisäksi teemme yhteistyötä lähialueen koulujen, päiväkotien sekä liikunta-ja kulttuuritoimijoiden kanssa. 26.11.2018 Etunimi Sukunimi 10
Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Pedagoginen dokumentointi on pedagogisen toiminnan tallentamista eri tavoin. Dokumentoimme muun muassa lasten toimintaa ja leikkejä kuvaamalla, lasten töitä ja projekteja esille laittamalla, viikkokirjeillä, lasten haastatteluilla sekä kirjaamalla havaintoja ylös eri arjen tilanteista. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä ryhmän toimintasuunnitelmien kanssa on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia. Toimintaa dokumentoimalla saamme kokonaisvaltaista tietoa yksittäisistä lapsista, koko ryhmästä ja mm. mielenkiinnonkohteista, vuorovaikutussuhteista ja lasten tarpeista. Pedagoginen dokumentointi on keskeinen menetelmä lapsilähtöisen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Arvioimme toimintaamme säännöllisesti viikko- ja kuukausitasolla keskustelemalla ja palaamalla dokumentoituihin tuotoksiin esimerkiksi tiimeissä ja ammattiryhmien foorumeissa. Arvioimme kasvattajayhteisön toimintaa arjessa sekä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytysten toteutumista. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti. Viikkotasolla keskustelemme toiminnastamme ja sen kehittämisestä talon kokouksissa, jonka jälkeen keskustelu jatkuu tiimeittäin tiimipalavereissa. Lasten kuuntelu, toiminnan arviointi ja keskustelut lasten, työntekijöiden ja vanhempien kanssa vaikuttavat toimintaamme. Toimiva keskusteluyhteys niin lasten, vanhempien kuin henkilökunnankin välillä onkin ensiarvoisen tärkeää.