Päästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla

Samankaltaiset tiedostot
Uusia ohjeistuksia päästömittausten laadunvarmistukseen (BeQu-hanke)

Ohjeistuksia ja parhaita käytäntöjä päästömittausten laadunvarmistukseen Suomessa Päästömittaajapäivät, Tuula Pellikka, johtava tutkija

TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R

Päästömittauslaboratorioiden QAL2- ja AST-raporttien laadullinen evaluointi

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT

MITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA

Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta

Päästömittausten epävarmuuspohjat TUTKIMUSRAPORTTI. Tuula Pellikka, Tuula Kajolinna, Olli Antson ja Richard Högström. Luottamuksellisuus:

LCP päästöjen valvonta miksi sitä tarvitaan?

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NAB LABS OY

LCP BAT -päätelmien kansallinen täytäntöönpano

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö

MASSA JA PAPERITEOLLISUUDEN BREF VAIKUTUKSET ILMANSUOJELUUN

VAPO OY PALTAMON LÄMPÖKESKUKSEN 2,5 MW:n KPA-KATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET

1. JOHDANTO 3 2. PÄÄSTÖJEN TARKKAILU YM:N NÄKÖKULMASTA 3 3. KIINTEÄSTI ASENNETTUJEN MITTALAITTEIDEN LAADUNVARMISTUS (EN14181) 6

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.

Ilmapäästöjen ennakoiva valvonta teollisuusympäristössä

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Energiatekniikka / voimalaitos- ja prosessisuunnittelu. Mari Kanerva

LCP-BAT Toiminnanharjoittajan näkökulma päätelmien täytäntöönpanoon. Ilmansuojelupäivät 2017 Heidi Lettojärvi

Mittausten jäljitettävyysketju

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

VALIO OY SEINÄJOEN TEHTAIDEN KUIVAIMIEN PÖLYPÄÄSTÖ- MITTAUKSET

Teemu Näykki ENVICAL SYKE

VIRANOMAISTEN VAATIMIEN PÄÄSTÖMITTAUKSIEN TUOMAT HAASTEET TALVIOLOSUHTEISSA

N:o Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

JÄTTEENKÄSITTELYN PARHAITA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIA TEKNIIKOITA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

CABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta

Ajankohtaista suurten ja pienten polttolaitosten päästösääntelyssä

CABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta

ASIA LUVAN HAKIJAT. PÄÄTÖS Nro 136/2013/1 Dnro PSAVI/101/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Ylitarkastaja Anneli Karjalainen

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000

Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

IPR:n mukaisia laatuvaatimuksia - mitä mittaajilta odotetaan? Ilmanlaadun mittaajapäivät Helsinki Mika Vestenius, Kaisa Korpi IL

ASIA LUVAN HAKIJAT. PÄÄTÖS Nro 135/2013/1 Dnro PSAVI/105/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R

ADVEN OY, JEPUAN POLTTO- LAITOS

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

Ympäristöministeriö/YSO JÄTEVESIIN LIITTYVIEN LYHYEN AIKAVÄLIN PÄÄSTÖRAJA-ARVOJEN SOVELTAMINEN YMPÄRISTÖLUVISSA

Vertailulaboratorion. kuulumisia. Katriina Kyllönen, Karri Saarnio, Kaisa Lusa, Sisko Laurila ja Mika Vestenius

MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

Varausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE (5)

MITTAUSPALVELUT. Päästö-, takuu- ja kunnonvalvonta-, melu ja tuulimittaukset

Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen

Polttolaitosten päästöjen viranomaisraportoinnin uudistaminen

PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO

Kansalliset päästömittausten vertailumittaukset 2010

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 2018 OSA IV: ILMAPÄÄSTÖTARKKAILUJEN ILMAPÄÄSTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 YHTEENVETO

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypv/

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

LYHYEN AIKAVÄLIN PÄÄSTÖRAJA-ARVOT SUOMESSA. BAT-päätelmissä määritettyjen jätevesipäästötasojen soveltaminen ympäristöluvissa

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Polttolaitosten sääntely. Kaukolämpöpäivät Heidi Lettojärvi

BAT-prosessin kautta ennakoitaviin lopputuloksiin. BAT-prosessi hyötykäyttöön, Esa Vakkilainen

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

Miten prosessi etenee, kun BAT-päätelmät on hyväksytty. Ilmansuojelupäivät Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Onko BAT tilastotiedettä vain puolet kelpaa? Esa Vakkilainen. Lappeenranta University of Technology, Finland

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

Kymijärvi IIIlämpölaitoshanke. luvitusprosessi. Ilmansuojelupäivät Eeva Lillman

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN

heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence

Päästömittausten laadunvarmistus Päästöjen määrityksen epävarmuuteen vaikuttavat tekijät

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata?

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL FINLAND OY, ILMANLAATU JA MELU RAMBOLL FINLAND LTD.

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL FINLAND OY, ILMANLAATU JA MELU RAMBOLL FINLAND LTD.

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys

Ympäristömittaukset sivu 1 (7)

Ajankohtaiset BAT-asiat. Sami Rinne Ympäristönsuojelun neuvottelupäivät

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Case: ilmanlaadun standardit, CEN TC 264 ja ISO TC 146 SC1

ACX-analysaattorijärjestelmä. Kaasunäytteiden jatkuvatoimiseen analysointiin

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

Transkriptio:

Päästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla Ilmansuojelupäivät 2019 Johtava tutkija Tuula Pellikka, VTT VTT beyond the obvious Esityksen sisältö Päästömittaukset: - jatkuvatoimiset mittausvaatimukset (continuous emission monitoring systems, CEMS) - kertaluonteiset mittaukset BAT-AEL-päästötasoista ja uusista mittausvaatimuksista Mitä tulevaisuudessa? Esimerkkejä EMPIR-hankkeista - Sulf-Norm - Heroes VTT beyond the obvious 1

Teollisuuden päästöjen mittaaminen Tyypillisesti päästöt mitataan useimmista kohteista (voimalaitokset, jätteenpoltto) kiinteästi asennetuilla, jatkuvatoimisilla analysaattoreilla, Continuous Emission Monitoring Systems, CEMS, joista käytetään myös nimitystä AMS (Automated Measuring Systems) CEMS:ien (uudet asennukset) on oltava tyyppihyväksyttyjä EN 15267-3-mukaisesti CEMS:ien mittaustekniikkaa ei ole rajattu mitenkään! Mutta, CEMS:ien laadunvarmistus ja kalibrointi tehdään standardireferenssimenetelmien (SRM) avulla ja niiden mittaustekniikat, mukaan lukien toiminnalliset kriteerit, on tarkkaan määritelty niiden omissa eurooppalaisissa EN-standardeissa VTT beyond the obvious Kiinteästi asennettujen mittalaitteiden laadunvarmistus, SFS-EN 14181-pääperiaatteet Sopiva mittalaite Mittalaite asennettu oikein ja se toimii oikein Mittalaitteen käytönaikainen laadunvarmistus QAL1 QAL2 - tyyppihyväksyntätestit - toiminnalliset testit sekä - vertailumittaukset (15 mittaparia) SFS-EN 14181 QAL3 AST - nolla- ja spannäyttöjen tarkastus säännöllisin väliajoin - vuosittaiset toiminnalliset testit ja minivertailumittaukset (5 mittaparia) 2

CEMS:ien laadunvarmistus, vertailumittaukset (QAL2 ja AST) ulkopuolisen mittaajan kanssa Päästömittaajalla oltava laadukkaat, jäljitetysti kalibroidut mittalaitteet, osaava henkilöstö ja akkreditointi EN ISO/IEC 17025:n mukaisesti Mittaukset tehtävä EN- standardireferenssimenetelmien (SRM) ohjeita seuraten SRM:n epävarmuuden on (olisi!) oltava luonnollisesti pienempi kuin sen, mitä CEMS:n epävarmuudelta vaaditaan, vain näin voidaan tehdä luotettavat kalibroinnit, mutta SO 2 -CEMS sallittu epävarmuus 20 % (k=2) Kalibroinnin luotettavuus? SO 2 -SRM sallittu epävarmuus 20 % (k=2) VTT beyond the obvious BAT-vertailuasiakirjat BAT-vertailuasiakirjojen (BAT Reference document (BREF)) tärkein osa ovat BAT-päätelmät (BAT-conclusions) BAT-päätelmissä esitetään mm. päätelmät parhaista käytettävissä olevista tekniikoista ja niihin liittyvät BAT-AEL-päästötasot (Associated Emission Level) BREF-dokumentteja: - LCP-BREF (Large Combustion Plant), päivitys hyväksytty 2017 - WI-BREF (Waste incineration), päivitys hyväksytty 6/2019 VTT beyond the obvious 3

BAT-AEL-päästötasoista (1) BAT-AEL-päästötasoja käytetään lähtökohtana laitoksen lupia määrättäessä Esimerkiksi kiinteää biomassaa ja/tai turvetta polttavalle laitokselle elohopean päästötasot ovat <1-5 µg/m 3 (n) (kolmen peräkkäisen näytteenoton (min. 30 min) keskiarvo) Viereisessä kuvassa esimerkki vuoden 2014 vertailumittausten tuloksista, josta näkyy mitattujen Hg-pitoisuuksien vaihtelu Tällä hetkellä päästömittausstandardeissa on keskitytty pääosin näytteenottoon ja kemiallisen analyysituloksen varmistamista ei ole juurikaan huomioitu VTT beyond the obvious BAT-AEL-päästötasoista (2) Keskustelua käydään (ainakin standardisointityöryhmissä): - miten BAT-tasot on mitattu, siitä ei ole tietoa? - kuinka luotettavia ovat jäsenmaiden lähettämät tiedot, sillä usein käytössä on vain pieni datajoukko - BAT-päästötasojen yhteydessä ei ole mainittu/huomioitu mittauksissa aina mukana olevaa mittausepävarmuutta VTT beyond the obvious 4

BAT-vertailuasiakirjat - uusia mittausvelvoitteita Uusia mittausvelvoitteita on esitetty muun muassa seuraaville komponenteille: ASH 3 ja SbH 3 Kloori ja klooridioksidi Formaldehydi H 2 S TRS SO 3 Näille komponenteille ei ole olemassa eurooppalaista ENstandardia tai muuta kansainvälistä standardia (ISO) Kuinka mittaukset tulisi tehdä, jotta saadaan maittain vertailukelpoisia tuloksia? VTT beyond the obvious Mittausepävarmuuden huomiointi Kun mitattua pitoisuutta verrataan laitokselle annettuun rajaarvoon, miten mittauksiin aina sisältyvä epävarmuus huomioidaan? Esimerkiksi Tanskassa ei huomioida lainkaan, Suomessa epävarmuus vähennetään mitatusta pitoisuudesta Päästöraja-arvojen pienentyessä oikein määritetyllä mittausepävarmuudella ja sillä, miten se huomioidaan, on entistä suurempi merkitys! VTT beyond the obvious 5

Epävarmuuskriteereitä CEMS-mittauksille sellaisille komponenteille, joille ko. vaatimusta ei ole direktiivissä VTT beyond the obvious Lähde: CEN/TC264/Task Force Emissions, N107 Mitä jatkossa? Nykyisten tekniikoiden ja mittausmenetelmien parantaminen siten, että niillä voidaan mitata tulevaisuuden alhaisia pitoisuustasoja? Uusien tekniikoiden ja mittausmenetelmien kehittäminen? Voitaisiinko toimia niin, ettei alhaisia pitoisuuksia tarvitsisi mitata lainkaan? Mittaamisen sijaan tarkasteltaisiin puhdistinlaitteiden toimintaa sekä sitä, että CEMS:t toimii? VTT beyond the obvious 6

Mitä jatkossa? Unohdetaanko termit limit of detection (LOD) ja limit of quantification (LOQ) ja keskitytään vain (realistisiin) epävarmuuskriteereihin? Pitäisikö muuttaa epävarmuusvaatimuksia? Nykyisillä standardireferenssimenetelmillä ei päästä alhaisilla pitoisuuksilla niin pieniin epävarmuuksiin mitä direktiivissä vaaditaan Useat Euroopan maa (mm. Ranska ja UK) ovat laatimassa ns. alhaisen pitoisuuden määritelmää eri komponenteille ja tätä pitoisuutta pienemmillä pitoisuuksilla sallitaan suuremmat epävarmuudet kuin mitä standardit esittävät VTT beyond the obvious Esimerkkejä EMPIRhankkeista (the European Metrology Program for Innovation and Research) VTT beyond the obvious 7

Sulf-Norm-hankkeen tutkimuksia EU-Sulf-Norm-hankkeessa tehtiin vuonna 2017 SO 2 -vertailumittaukset. Mittausmenetelminä olivat: - kuplitusmenetelmä (EN 14791), (SRM-menetelmä SO 2 :lle) - FTIR (analyysi kuumista ja kosteista kaasuista) - UV-fluoresenssi & laimennussondi - NDIR & kondenssikuivain sekä NDIR & permeaatiokuivain Sulf-Norm-hankkeen tulokset Tutkimuksessa verrattiin jatkuvatoimisia SO 2 -mittalaitteita standardireferenssimenetelmään (SRM) EN 14791, tilastollinen käsittely EN 14793-standardin ohjeita seuraten Mitattu pitoisuusalue oli ~2-800 mg/m 3 (n), näytteitä otettiin 26 kpl, jokaisella menetelmällä kaksi mittauslinjaa Kaikki tutkitut menetelmät täyttivät vaihtoehtoiselle menetelmälle asetetut kriteerit (Alternative Method, AM), jolloin niitä voidaan käyttää SRM-menetelmän sijasta. Huom! Ainoa poikkeus on NDIR ja kondenssikuivain pitoisuusalueella 0-200 mg/m 3 (n), tämä yhdistelmä ei täytä kriteereitä! Enemmän ko. tutkimuksesta löytyy artikkelista: Pellikka, T. et al, JAWMA, https://doi.org/10.1080/10962247.2019.1640809 VTT beyond the obvious 8

Esimerkki SO 2 -CEMS:in QAL2-funktioista, jotka on määritetty eri mittaus- ja kaasun kuivausmenetelmillä (Sulf-Norm-hanke) VTT beyond the obvious Heroes-hanke Determining new Uncertainty Requirements for Increasingly Stringent Legislative HCl Industrial Emission Limits Projektin kesto 6/2019-6/2022, partnerit: UK, FR, FIN, CZ IE-direktiivin HCl-päästörajat ovat 10 mg/m 3 (n) ja mittausepävarmuusvaatimus tälle pitoisuustasolle 30 % (k=2) Nyt esim. WI-BREF-päästötasoina on 2-6 mg/m 3 (n) Epävarmuudet eivät käyttäydy lineaarisesti, vaan ne ovat tyypillisesti suurempia alemmilla pitoisuustasoilla Heroes-hankkeen tavoitteena on selvittää laajojen tutkimusten avulla, mikä on saavutettavissa oleva mittausepävarmuus alemmilla pitoisuustasoilla VTT beyond the obvious 9

Tuula Pellikka tuula.pellikka@vtt.fi +358 40 583 1868 @VTTFinland www.vtt.fi 10