MLL:N JÄRVI-SUOMEN PIIRIN
2 Sisällys 1 Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta... 3 2 Toimintaympäristö... 3 3 Vaikuttaminen... 5 4 Viestintä... 6 5 Järjestö- ja jäsentyö... 7 6 Vapaaehtoistoiminta lasten, nuorten ja perheiden kanssa... 9 6.1 Vapaaehtoisen lapsi- ja perhetoiminnan tuki ja ohjaus... 9 6.2 Tukihenkilötoiminnat... 10 6.3 Nuorten vapaaehtoistoiminta ja kouluyhteistyö... 11 6.4 MLL:n leikki- ja sukupolvityö... 12 6.5 Piiri osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman siltausvaihetta... 13 7 Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki... 14 7.1 Tuki kasvattajille... 14 7.2 Parisuhde paremmaksi -hanke... 15 8 Erillistoiminnot... 15 8.1 Rikosuhripäivystys (RIKU)... 15 8.2 Rikosten ja riitojen sovittelutoiminta... 18 9 Hallinto ja talous... 18 9.1 Luottamuselimet... 18 9.2 Henkilökunta... 19 9.3 Talous ja toimitilat... 19 9.4 Tietohallinto... 19 9.5 Varainhankinta... 20
3 1 Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on maan kattava järjestö, johon kuuluu 548 paikallisyhdistystä ja 10 piirijärjestöä sekä 86 183 henkilöjäsentä. MLL:n Suunta 2024 -strategian tahtotilana on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle, ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Lapsiystävällinen yhteiskunnan rakentaminen on jatkuva prosessi, johon kutsumme mukaan uusia jäseniä ja työmme tukijoita. Kuopiossa vuonna 2017 järjestetty MLL:n liittokokous vahvisti liiton kolmivuotissuunnitelman vuosiksi 2018-2020. Kolmivuotissuunnitelma ohjaa toiminnan suunnittelua keskusjärjestössä, piireissä ja paikallisyhdistyksissä. Kolmivuotiskauden keskeisiin teemoihin kuuluu perhekeskus-kumppanuuden vahvistaminen kunnissa ja maakunnissa. Liiton toiminnassa ja viestinnässä näkyvät perheiden monimuotoisuuden arvostaminen, lasten ja nuorten oman äänen esille tuominen sekä lapsuuteen liittyvän ilon ja arjen ymmärryksen välittäminen. Tavoitteena on myös vahvistaa lapsenoikeuksiin perustuvaa vaikuttamistyötä sekä kehittää jäsentyötä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin toimintaa ohjaavat piirin säännöt, MLL:n kolmivuotissuunnitelma 2018 2020 sekä Suunta 2024 -strategia. Toimintaa ja taloutta valvoo piirihallitus. Vuonna 2019 piirin kehittämistyön painopisteitä ovat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevan kumppanuuden vahvistaminen julkisen vallan ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Yhdessä liiton ja paikallisyhdistysten kanssa jatketaan jäsenkampanjointia ja käynnistetään MLL 100-juhlavuoden valmistelut. 2 Toimintaympäristö MLL tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden osallistua, toimia ja vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Halukkuus tehdä vapaaehtoistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi on korkea, mutta vapaaehtoisten odotukset ja valmius sitoutua vapaaehtoistyöhön on murroksessa. Työelämän vaativuuden kasvu voi vähentää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua järjestötoimintaan. Yhteiskunnalliset odotukset järjestöjä kohtaan kasvavat. Suomessa asui 1 066 261 lasta (0 17-v.) vuoden 2018 alussa. Lasten osuus koko väestöstä on 19,3 prosenttia. Lasten määrä ja osuus väestöstä on laskussa, kun taas vanhusväestön määrä ja osuus kasvavat. Itsenäisen Suomen historiassa syntyneiden määrä ei ole koskaan ollut niin pieni kuin tällä hetkellä. Vuonna 2017 syntyi 50 321 lasta, mikä on 10 659 lasta vähemmän kuin vuonna 2010. Syntyvyyttä alentaa muun muassa nuorten aikuisten heikentynyt asema työmarkkinoilla ja tulonjaossa, sopivan kumppanin puute, turvattomuuden tunne ja yksilöllistymiskehitys. Niin sanotusta Y-sukupolvesta (1980-1995 syntyneet) on tulossa ensimmäinen itsenäisyyden aikainen sukupolvi, jonka tulotaso jää edellistä sukupolvea heikommaksi. Nuorten asemaa ja perhepolitiikkaa tulee parantaa, jotta nuorten aikuisten mahdollisuus perheen perustamiseen vahvistuu. Globaalit ja eurooppalaiset kehityskulut vaikuttavat myös suomalaisten lapsiperheiden arkeen. Maailmanlaajuinen epävarmuus ja epävakaus vaikuttavat myös suomalaisten turvallisuuden tunteeseen. Digitalisaatio vaikuttaa monin tavoin oppimiseen, opetukseen, työntekoon ja vapaa-aikaan. Työmarkkinoiden muutos tulee olemaan suuri myös palvelualoilla.
4 Suomesta on tullut monikulttuurinen maa. Lähes 8 prosenttia lapsista on muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Lasten ja nuorten monikulttuurisuutta tulee arvostaa ja tukea. Rasismi ja vihapuhe ovat merkittävä uhkatekijä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja kehitykselle. Kriisialueilta tulleet pakolaiset edellyttävät toimimaan vahvemmin erilaisissa elämäntilanteissa elävien lasten ja perheiden arjen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aiempaa eriytyneempää. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, aiempaa suuremmalle määrällä lapsia ja nuoria kasautuu erilaisia ongelmia. Eri tavoin oireilevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut. Kiusaaminen, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat monen lapsen arkea. Lapsi tai nuori saattaa olla usean palvelun piirissä ja kohdata lukuisia ammattilaisia, mutta jäädä silti vaille vaikuttavaa tukea. Kohtaamisen ja palvelujen yhteensovittamisen parantaminen ovat olennaisia kehittäessä palveluja ja niiden vaikuttavuutta. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla on tärkeä rooli palveluiden kehittämisessä. Varhaiskasvatukseen, koulutukseen, erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sekä lapsiperheiden sosiaaliturvaan on kohdistettu leikkauksia viime vuosina. Lapsilisän ja kotihoidon tuen reaaliarvo on merkittävästi alempi kuin 20 vuotta sitten. Hyvä asia on, että vähimmäismääräisiä vanhempainpäivärahoja korotetaan vuoden 2019 alusta. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista. MLL on mukana ohjelman ohjausryhmässä, teemakohtaisissa työryhmissä ja useissa ohjelman alueellisissa ja kuntakohtaisissa työryhmissä. Ohjelman tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. Perhekeskukset verkostoivat lapsiperheiden palvelut toimivaksi ja yhteen sovitetuksi kokonaisuudeksi. Järjestöjen toiminnot ovat osana perhekeskuksia. Lape-hankkeen päättyessä on tärkeää huolehtia siitä, että hankkeen aikana rakentuneet toimintamallit säilyvät. Toteutuessaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) ja maakuntauudistus muuttavat merkittävällä tavalla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun on kaavailtu siirtyvän vuoden 2021 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 perustettavalle maakunnalle. Tarkoituksena on, että kunnille jää mm. varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä vapaa-ajan palvelujen, kuten liikunta- ja kulttuuripalvelujen ja nuorisotyön järjestämisvastuu. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä maakunnan että kunnan tehtäviin. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus pitää keväällä 2019. Sote- ja maakuntauudistuksen hyväksyminen eduskunnassa on kuitenkin epävarmaa. Hallitus käynnisti kesällä 2018 hankkeen kansallisen lapsistrategian valmistelemiseksi seuraava hallitusta varten. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat ajaneet YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan kansallisen lapsistrategian laatimista. Strategiaprosessin tavoitteena on käydä laajaa yhteiskuntapoliittista keskustelua lapsi- ja perhepolitiikasta sekä vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa. Vuosi 2019 on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlavuosi. Sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019.
5 Lasten lukumäärä Järvi-Suomen piirin alueella vuoden 2018 alussa: 1.1.2018 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Yhteensä Sukupuolet yhteensä Etelä-Savo 953 1028 1040 1142 1154 1133 1246 1197 1236 1250 1270 3161 1296 1359 1361 1344 1408 1408 23986 Keski-Suomi 2366 2613 2766 2938 2962 3035 3125 3192 3179 3112 3110 1645 2964 2966 2979 2891 2871 2967 51681 Pohjois-Karjala 1285 1420 1491 1558 1538 1639 1704 1631 1615 1615 2517 2625 1667 1569 1649 1652 1693 1741 30609 Pohjois-Savo 2062 2189 2391 2401 2529 2583 2580 2668 2643 2503 1331 1296 2638 2648 2559 2546 2757 2692 43016 Yhteensä: 6666 7250 7688 8039 8183 8390 8655 8688 8673 8480 8228 8727 8565 8542 8548 8433 8729 8808 149292 Perheiden lukumäärä Järvi-Suomen piirin alueella vuoden 2018 alussa: Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä: 1.1.2018 Aviopari ja lapsia 9261 19767 10382 16660 56070 Avopari ja lapsia 3257 6242 3748 5982 19229 Äiti ja lapsia 3761 6935 4053 6283 21032 Isä ja lapsia 959 1680 1028 1376 5043 Yhteensä: 17238 34624 19211 30301 101374 Lähde: Tilastokeskus 3 Vaikuttaminen MLL:n vaikuttamistyö perustuu lasten oikeuksiin, erityisesti ihmisoikeuksiin ja perusoikeuksiin. Tavoitteena on, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus toteutuu Suomessa mahdollisimman hyvin. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen; hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Vaikuttamistyö kohdistuu julkisen vallan eli valtion, kuntien ja suunnitteilla olevien maakuntien päätöksentekoon ja toimintaan. Lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen on jatkuva prosessi, jonka lähtökohtana on lasten ja lapsuuden arvostus. Lapsiystävällisen yhteiskunnan työvälineitä ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisen tavoitteellinen edistäminen, päätösten systemaattinen lapsivaikutusten arviointi sekä lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen ja eriarvoisuuden torjuminen. Sote- ja maakuntauudistus muuttaa merkittävästi lapsi- ja perhepalvelujen järjestämistä, kun sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisen on tarkoitus siirtyä vuoden 2021 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. Kuntien järjestämisvastuulle tehtävistä varhaiskasvatus, koulutus ja vapaa-ajanpalvelut muodostavat jatkossa valtaosan. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus järjestää keväällä 2019, mutta on epävarmaa, toteutuuko uudistus hallituksen esittämässä muodossa ja ajankohtana. Vaikuttamistyön painopisteet vuonna 2019 1) Eduskuntavaali-, maakuntavaali- (siinä tapauksessa, että maakuntavaalit järjestetään) ja eurovaalivaikuttaminen 2) Lapsen oikeuksien sopimuksen sisällön ja merkityksen esille tuominen (lapsistrategian valmistelu ja lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotisjuhlavuosi) 3) Lapsivaikutusten arvioinnin edistäminen julkisen vallan päätöksenteossa 4) Vapaaehtoistoiminnan merkityksen ja vaikuttavuuden esille tuominen
6 Piirin vaikuttamistyö MLL:n Järvi-Suomen piiri tekee vaikuttamistyötä muiden kansalaisjärjestöjen, erityisesti lapsi-, nuoriso- ja perhejärjestöjen sekä ihmisoikeustyötä tekevien järjestöjen kanssa. Eduskuntavaali- ja hallitusohjelmavaikuttamisen perustana toimii syksyllä 2018 julkaistava MLL:n eduskuntavaaliohjelma. Eurovaaliohjelma hyväksytään alkuvuodesta ja maakuntavaaliohjelma sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt sote- ja maakuntauudistuksen. Piiri antaa lausuntoja ja osallistuu erilaisiin yhteistyöverkostoihin, kuten maakunnallisiin perhekeskusverkostoihin ja alueellisiin työryhmiin. Piiri on aktiivinen vaikuttaja sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram, Twitter). Vaikuttamistyön tueksi pidetään koulutuksia ja työpajoja lapsen oikeuksista ja lapsivaikutusten arvioinnista. Vaikuttamisen tuki yhdistyksille. Yhdistyksiä tuetaan aktiiviseen paikalliseen vaikuttamiseen mm. perhekeskustoimintaan liittyen. Piiri hyödyntää keskusjärjestön koulutuksia vaikuttamistyöstä, lapsen oikeuksien sopimuksesta ja lapsivaikutusten arvioinnista ja vie tätä tietoa yhdistyksille. Keskusjärjestön ohjelmat, kannanotot, lausunnot, medianäkyvyys ja lausunnot tukevat myös paikallisyhdistysten vaikuttamistyötä. 4 Viestintä Liiton viestintä pohjautuu Suunta 2024 -strategiaan kirjattuihin kolmeen perustehtävään. Vapaaehtoistoiminta, vaikuttaminen sekä vanhempien, lasten ja nuorten tukeminen ovat myös viestinnän peruspilarit. MLL:n kaikessa viestinnässä keskeistä on lapsuuden arvostus, lasten ja nuorten oman äänen esille tuominen sekä perheiden moninaisuuden ymmärtäminen ja arvostus. Viesteissä kuuluvat niin ilo lapsista ja perhe-elämästä kuin avoimuus kaikille tulla mukaan. MLL:n Järvi-Suomen piirin viestintää tehdään ja kehitetään yhteistyössä keskusjärjestön viestinnän tiimin, piirien työntekijöiden ja yhdistysten vapaaehtoisten kanssa. Vahvan järjestökuvan ylläpitäminen vaatii yhteisen tekemisen vahvistamista. Keskusjärjestön ja piirien viestijöiden yhteistyön välineenä toimii Yhteispeliä viestintään -ryhmä. Yhdistysten viestintävastaaville perustetaan oma yhteisö. Vuonna 2019 valmistaudutaan liiton 100-vuotisjuhlavuoteen 2020. MLL:n ilmettä päivitetään niin että uudistuva ilme toimii myös juhlavuoden ilmeenä. Juhlavuoden näkyvyys ja viestit kaikissa MLL:n kanavissa suunnitellaan ja valmistellaan keskusjärjestössä yhdessä liittoyhteisön kanssa. Piiri osallistuu juhlavuoden toteutukseen ja viestintään ja tukee yhdistyksiä siinä. MLL:n Järvi-Suomen piirin verkkoviestinnän ytimessä ovat piirin uudistuvat verkkosivut. Piiri toimii pilottina yhteistyössä keskusjärjestön kanssa verkkosivujen uudistamisessa siten, että uudet sivut ovat myös muiden piirien käytettävissä vuonna 2019. Sosiaalisen median kanavia hyödynnetään toiminnasta tiedottamiseen, vapaaehtoisten rekrytointiin ja vaikuttamiseen. Verkkosivujen analytiikkaa kehitetään ja sosiaalisen median kampanjoiden osuvuutta seurataan ja kehitetään. Tiedotteet, kannanotot, blogikirjoitukset ja avustaminen median tiedonhaussa kuuluvat mediatyön välineisiin, joilla rakennetaan MLL:n näkyvyyttä. Piiri tiedottaa mediaa oman alueen toiminnasta. Yhdistysten tiedottamista tuetaan esimerkiksi kampanjoihin tehdyillä valmiilla tiedotepohjilla ja ohjeistuksilla. Järviset-uutiskirje, josta yhdistykset saavat ajankohtaista tietoa piirin sekä muista yhteiskunnallisista asioista, ilmestyy kuusi kertaa vuonna 2019.
7 Vuoden 2020 juhlavuoden jäsentavoite on 100 000 jäsentä; vuonna 2019 panostetaan jäsenviestintään. Yhdistysten tekemää jäsenhankintatyötä tuetaan uudistuneilla jäsenmateriaaleilla. Vapaaehtoisten rekrytointia tuetaan piirissä mm. sosiaalisen median mainonnalla ja ylläpitämällä näkyvyyttä verkkosivustoilla ja muilla kanavilla, sekä jakamalla keskusjärjestön jäsenviestejä piirin kanavilla. MLL:n Järvi-Suomen piiri esittelee toimintaansa erilaisilla messuilla ja tapahtumissa. Kampanjoilla ja tapahtumilla tavoitetaan toiminnan piiriin uusia ihmisiä ja saadaan näkyvyyttä. Lapset ensin -keräyksen kohteena on paikallinen toiminta ja se toteutetaan huhti- ja toukokuussa. Hyvä Joulumieli -keräys toteutetaan yhteistyökumppaneidensa Suomen Punaisen Ristin ja Yleisradion kanssa marras-, joulukuussa. Keräyksen tavoitteena on auttaa ja tukea Suomessa asuvia vähävaraisia lapsiperheitä lahjoittamalla heille Hyvä Joulumieli -lahjakortti. Keräys-tavoitteesta ja korttien määrästä päätetään vuosittain. 5 Järjestö- ja jäsentyö Piiri ohjaa ja neuvoo paikallisyhdistyksiä järjestötyöhön ja -hallintoon sekä yhdistyksen toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Yhdistyksiä tuetaan antamalla sisällöllistä ohjausta ja koulutusta, kehittämällä uusia koulutuksen ja ohjauksen toteutustapoja sekä tuottamalla ja päivittämällä aineistoja ja materiaaleja yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Yhdistyksiä ohjataan tarvittaessa myös keskusjärjestöstä saatavan asiantuntijatuen piiriin erityiskysymyksissä, kuten verotukseen, työnantajatehtäviin sekä yhdistyksen taloushallintoon liittyvät erityiskysymykset. Verkossa tapahtuvaa ohjausta kehitetään hyödyntämällä Yhdistysnettiä, verkko-oppimisympäristöjä ja sosiaalisen median mahdollisuuksia, esimerkiksi Facebook-ryhmiä. MLL:n Järvi-Suomen piiri osallistuu aktiivisesti keskusjärjestön järjestämiin työkokouksiin ja järjestökoulutus-päiviin sekä toiminnanjohtajapäiviin. Piiri jatkaa ja tiivistää yhteistyötä muiden piirien kanssa. Keskusjärjestö tuottaa ja päivittää yhdistystoimintaa tukevaa aineistoa, joka tuotetaan pääosin digitaalisesti Yhdistysnetissä. Keskusjärjestö lähettää Yhdistystiedotteen (11 krt/v) ja sähköisiä uutiskirjeitä sekä julkaisee Yhdistysnetin uutisia. Piiri jakaa keskusjärjestön viestejä ja tiedotteita sekä lähettää paikallisyhdistyksille suunnattua Järviset-uutiskirjettä kuusi kertaa vuodessa. Yhdistyksen hallituksen käsikirja tehtävät ja tuki. Vuonna 2018 uudistettu asiakirja on tiivis kuvaus MLL:n piirien ja keskusjärjestön yhdistykselle tarjoamasta tuesta, yhdistyksen sääntöjen ja MLL:n Suunta 2024 -strategian mukaisten tehtävien hoitamisessa ja toimii siten tärkeänä pohjana tuen ja ohjauksen toteutuksessa ja sen edelleen kehittämisessä, jota tehdään yhdessä keskusjärjestön ja muiden piirien kanssa. Yhdistysnetti. Keskusjärjestön ylläpitämä Yhdistysnetti on sekä MLL:n vapaaehtoistoimijoille että järjestön ammatilliselle henkilöstölle suunnattu, kansalaisjärjestötyötä monipuolisesti palveleva vuorovaikutteinen osallistumis-, ohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmä. Yhdistysnetti vahvistaa ja monipuolistaa vapaaehtoisille suunnattua sähköistä palvelua ja yhdistystoimintaa tukevaa informaatio-ohjausta sekä yhdistysten mahdollisuutta tehdä aktiivista jäsentyötä. Se edistää yhdistysten toiminnasta kiinnostuneiden osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla ajantasaista tietoa paikallisesta vapaaehtoistoiminnasta ja toiminnan paikoista. Se myös tuottaa tietoa paikallisesta toiminnasta, sen hyödyistä ja vaikutuksista. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden järjestön työntekijöiden kesken tapahtuvaan käytän-
8 töjen ja hyvien toimintamallien jakamiseen ja sitä kautta ohjaustyön edelleen kehittämiseen sekä järjestössä olevan osaamisen näkyväksi tekemiseen. Piiri kannustaa ja tukee yhdistyksiä Yhdistysnetin käytössä, ja osallistuu sen kehittämistyöhön. MLL:n tärkein yhteistyökumppani koulutusten järjestämisessä on OK-Sivis. MLL:n koulutusten tavoitteena on edesauttaa ja varmistaa MLL:n Suunta 2024 -strategiaan kirjattujen toiminta-alueiden toteutumista. Koulutusten toteutusta ohjaavat MLL:n koulutuksen vuosi- ja kokonaissuunnitelmat. MLL:n vapaaehtoistoiminnassa karttuneiden taitojen sekä osaamisen näkyväksi tekemiseksi MLL kehittää sähköisten osaamismerkkien (Open Badges) käyttöönottoa tekemällä yhteistyötä muiden piirien, keskusjärjestön ja Opintokeskus Siviksen kanssa. Keskusjärjestö järjestää syyskuussa 2019 MLL:n Järjestöristeilyn. Valtakunnallinen, järjestön eri tehtävissä toimiville vapaaehtoisille sekä ammatilliselle henkilöstölle suunnattava koulutusristeily tarjoaa foorumin vahvistaa ja jakaa osaamista. Piiri markkinoi järjestöristeilyä MLL:n yhdistyksille ja osallistuu mukaan risteilylle. Piiri osallistuu MLL:n ammatillisten ohjaajien järjestökoulutus-materiaalien uudistamiseen yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Materiaaleja käytetään vapaaehtoisten koulutuksissa. Lisäksi piiri osallistuu tukihenkilötoimintojen valtakunnalliseen koordinointiin liittyvään vapaaehtoisten koulutusten kehittämiseen, vastaten kaveritoiminnan kokonaisuudesta yhteistyössä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa. Jäsentyö Vahva jäsenkunta on MLL:n paikallisyhdistysten ja samalla koko järjestön perusta. Keskusjärjestö tukee jäsentyötä tarjoamalla jäsenpalvelun päivystävän puhelintuen sekä ylläpitämällä paikallisyhdistysten ja piirien jäsen-, luottamus- ja vastuuhenkilörekisteitä, Lapsemme-lehden tilaajarekisteriä sekä MLL:n vapaaehtoisia koskevaa rikosrekisteriote-rekisteriä. Keskusjärjestö vastaa myös jäsenkorttien toimituksesta, jäsen- ja lehtimaksulaskutuksista sekä jäsenmaksuosuuksien tilityksestä yhdistyksille ja piireille. Yhdistysnetin kautta jäsenyhdistykset näkevät ja voivat hyödyntää ajantasaisia jäsentietojaan. Täten mm. yhteydenpitoa jäseniin voidaan vahvistaa. Jäsenillä itsellään on käytössään ns. Jäsenikkuna, jonka kautta heillä on mahdollisuus muuttaa ja päivittää omia jäsentietojaan. Piiri ohjaa, neuvoo ja tukee yhdistyksiä jäsen-, luottamushenkilö- ja yhdistystietojen päivityksessä. Yhdistysten jäsenhankintaa tuetaan kampanjoin ja ohjaamalla yhdistyksiä jäsentyössä. Myös piirin toimijat ovat aktiivisia jäsenhankinnassa. Tavoitteena on, että jäsenmäärä MLL:n 100 -vuotisjuhlavuonna 2020 on 100 000 jäsentä, josta MLL:n Järvi-Suomen piirin osuus 15 261 jäsentä. Jäsentyötä ja -hankintaa toteutetaan keskusjärjestön jäsenhankinnan, -viestinnän ja -hoidon suunnitelmaan pohjautuen. Valtakunnallisen jäsen- ja järjestöpalvelun vastuulla ovat myös valtakunnalliset jäsenedut. Piiri neuvottelee uusista alueellisista jäseneduista.
9 6 Vapaaehtoistoiminta lasten, nuorten ja perheiden kanssa 6.1 Vapaaehtoisen lapsi- ja perhetoiminnan tuki ja ohjaus Vapaaehtoistoiminta lasten ja perheiden kanssa on MLL:n keskeinen toimintamuoto. MLL:n paikallisyhdistykset ja niiden vapaaehtoiset järjestävät monipuolista lapsi- ja perhetoimintaa lapsiperheille omilla alueillaan. Yhdistykset ylläpitävät perhekahviloita sekä järjestävät kerhoja, sukupolvia yhdistävää toimintaa, vertaisryhmiä ja tapahtumia lapsiperheille. MLL:n yhdistykset tekevät yhteistyötä kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävän perhekeskustoiminnan kanssa. MLL:n Järvi-Suomen piiri tarjoaa vapaaehtoisilleen koulutusta ja ohjausta, mikä vahvistaa vapaaehtoistoiminnan pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta. Vapaaehtoistoiminnan ohjauksen tuloksena perheiden kohtaamismahdollisuudet ja keskinäinen tuki lisääntyvät ja uutta toimintaa syntyy. Ohjauksella tuetaan paikallisyhdistyksiä vastaamaan perheiden toiveisiin ja tarpeisiin. Kouluttamalla ja tukemalla vapaaehtoisia vahvistetaan heidän osaamistaan, jaksamistaan ja motivaatiotaan. Piirin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit tukevat yhdistysten vapaaehtoistoiminnan johtamista, toimintaedellytyksiä ja perhekahvilatoimintaa. Koordinaattorit auttavat vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja tarjoavat vapaaehtoisille koulutusta ja ohjausta digitalisaatiota hyödyntäen. Piiri välittää ja ohjaa yhdistyksiä hyödyntämään keskusjärjestön tuottamaa ja ylläpitämää aineistoa Yhdistysnetistä, sekä kannustaa vapaaehtoisia osallistumaan keskusjärjestön toteuttamiin teemallisiin Skype-valmennuksiin. Vuoden 2019 painopistealueina ovat yhdistysten toimintaedellytysten tukeminen, perhekahvilatoiminnan tuki ja ohjaus erityisesti osana kuntiin muodostuvia kohtaamispaikkoja sekä vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Toiminnan seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia kehitetään ja otetaan käyttöön valtakunnalliset työkalut ja mittarit vapaaehtoisen lapsi- ja perhetoiminnan ammatilliseen ohjaukseen ja tukeen. Piiri osallistuu valtakunnalliseen vaikuttavuuden seurannan ja tiedonkeruun kehittämistyöhön. Toimivan paikallisyhdistyksen edellytys on hyvä johtajuus. Vuonna 2019 MLL uudistaa valtakunnallisesti Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen (VJK), joka jatkossa toteutetaan jatkuvana koulutuksena vuosittain. Tällä mahdollistetaan se, että yhä useampi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja voi käydä koulutuksen. Koulutuksen tavoitteena on tukea puheenjohtajia vapaaehtoistoiminnan johtamisessa ja kehittämisessä, jakaa hyviä käytäntöjä, edistää lapsiperheiden osallisuutta paikallistoiminnassa ja lisätä liiton sisäistä vuorovaikutusta yhteisen strategian toteuttamisessa. Koulutus sisältää valtakunnallisen seminaarin, aluetyöpajoja ja verkko-opiskelua. Keskusjärjestö vastaa koulutuskokonaisuudesta ja se toteutetaan piirien ja Opintokeskus Siviksen kanssa yhteistyössä. Tavoitteena on innostaa puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia koulutukseen sekä olla kehittämässä valtakunnallista mallia sekä toteuttaa aluetyöpajoja Järvi-Suomen piirissä yhteistyössä keskusjärjestön ja muiden piirien kanssa. MLL:n Järvi-Suomen piiri on osatoteuttajana vuoden 2019 loppuun kestävässä Tartu tarinaan -hankkeessa, jota hallinnoi Niilo Mäki Instituutti ja rahoittaa Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen aluerahasto. Osatoteuttajana on myös Jyväskylän kesäyliopisto. Hanke tavoitteena on tuoda lukuiloa 0-6 - vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen Keski-Suomen alueella. Hanke tuo alueen päiväkoteihin, MLL:n perhekahviloihin sekä Keski-Suomen ensi- ja turvakodin avoryhmiin erilaisiin teemoihin keskittyviä lukubokseja, jotka kannustavat toiminnalliseen lukemiseen. Lukuboksit sisältävät kirjojen lisäksi muuta-
10 kin teemaan liittyvä materiaalia kuten pelejä, leikki- ja askarteluideoita ja musiikkia. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä tietoa lukemisen merkityksestä ja sen puitteissa järjestetään erilaisia työpajoja ja luentoja ammattilaisille, vapaaehtoisille sekä vanhemmille. STEA rahoittaa MLL:n vapaaehtoistoiminnan ohjausta ja tukea. Lisäksi Järvi-Suomen piirin alueella 18 kunnan, Saarikan kuntayhtymän, Essoten ja Siun soten kanssa on solmittu kumppanuussopimuksia, jotka sisältävät mm. paikallisyhdistysten lapsi- ja perhetoiminnan ammatillisen ohjauksen, tukihenkilötoiminnan erilaiset muodot, yhteistyön kumppanien ja muiden alueen toimijoiden kanssa, ja osallistumisen paikalliseen lapsi- ja perhetoiminnan ja sen palveluohjauksen kehittämiseen. 6.2 Tukihenkilötoiminnat MLL:n tukihenkilötoiminnat (tukihenkilö-, perhekummi- kaveri- ja ystäväksi maahanmuuttajaäidilletoiminta) vahvistavat ja lisäävät kuntien varhaisen tuen ennaltaehkäiseviä palveluja, joilla ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä sekä vahvistetaan lapsiperheiden hyvinvointia ja arjen hallintaa. Toiminta on pääsääntöisesti kaikille avointa ja maksutonta. Toimintoja rahoitetaan kuntien ja STEA:n tuella sekä Sosiaalihuoltolain alaista tukihenkilötoimintaa kuntien erillisellä rahoituksella. Kaveritoiminnan tavoitteena on ehkäistä 4 17-vuotiaiden lasten ja nuorten yksinäisyyttä sekä vahvistaa heidän kaveri- ja vuorovaikutustaitojaan. Kaveriparitoiminnassa aikuinen kaveri tapaa lasta tai nuorta 2 4 kertaa kuukaudessa mukavan yhteisen tekemisen merkeissä. Lisäksi toimintaan kuuluu kerho- ja leiritoiminta, jossa pienissä ryhmissä harjoitellaan yhteisen toiminnan kautta kaveritaitoja. Kaveritoiminnan osana ja täydentäjänä kehitetään heppakaveritoimintaa, joka vastaa toiminnan tarpeeseen erityisesti pienemmillä paikkakunnilla, joissa on vaikeampi löytää vapaaehtoisia. Heppakaveritoiminta on talliympäristössä tapahtuvaa kaveritoimintaa, jota ohjaa vastuullinen aikuinen. Toiminta laajentuu koko piirin alueelle. MLL:n Järvi-Suomen piirillä on yhdessä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa vastuu kaveritoiminnan valtakunnallisesta koordinoinnista, jonka tavoitteena on toiminnan laadun varmistaminen ja laajentaminen muita piirejä tukemalla. Perhekummitoiminnan tavoitteena on tukea arkea ja vanhemmuutta lapsiperheissä, joissa on neuvola- ja alakouluikäisiä lapsia, vahvistaen perheen hyvinvointia ja arjen hallintaa. Tuen keinoina ovat läsnäolo. kuuntelu ja yhdessä tekeminen. Lähtökohtana toiminnalle on perheen ja vapaaehtoisen tasavertainen kumppanuus, jossa toiminta muodostuu perheen henkilökohtaisten tarpeiden kautta (esim. oma tukiverkosto voi olla riittämätön, kaivataan vahvistusta vanhemmuuteen tai helpotusta yksinäisyyteen). Perhekummi tapaa perhettä noin joka toinen viikko. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille-toiminnan tavoitteena on edesauttaa maahan muuttaneiden äitien kotoutumista, vahvistaa heidän suomen kielen taitoaan, auttaa yhteiskuntaan integroitumisessa sekä ehkäistä syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Sosiaalihuoltolain mukainen tukihenkilötoiminta on ostopalveluna toteutettavaa toimintaa, joka on tarkoitettu 5 17 -vuotiaille lapsille ja nuorille sekä lapsiperheille, jotka tarvitsevat luotettavaa aikuista arkeen rinnalla kulkijaksi. Tukihenkilötoiminta tarjoaa apua ja tukea lapsen, nuoren ja lapsiperheen arkeen keskustelun, kuuntelun ja tekemisen muodossa. Tukihenkilötoiminnan koordinaattorit kouluttavat, ohjaavat ja tukevat vapaaehtoisia. Tavoitteena on, että vapaaehtoiset kokevat tekevänsä merkityksellistä ja iloa tuottavaa vapaaehtoistyötä, ja saavat siihen riittävän koulutuksen ja tuen. Vuonna 2019 kaikkien tukihenkilötoimintojen volyymia kasvatetaan hallitusti laadusta huolehtien, alueellisiin tarpeisiin vastaten. Tavoitteena on pystyä tarjoamaan muutaman kuukauden sisällä tukisuhde kaikille sitä hakeville.
11 Vuonna 2018 on otettu käyttöön tietosuojattu asiakasrekisterijärjestelmä Sense, jonka avulla kootaan tietoa tukisuhteiden määrästä, toimintojen kehittämistarpeista ja vaikuttavuudesta. Toimintojen vaikuttavuuden arviointia ja systemaattista kehittämistä vahvistetaan toiminnassa mukana olevien tarpeita entistä paremmin vastaavaksi mm. ottamalla vuoden 2019 alusta käyttöön tukihenkilötoimintojen päivitetty laatukäsikirja. 6.3 Nuorten vapaaehtoistoiminta ja kouluyhteistyö Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia yläkoulun oppilaita, jotka toimivat kouluyhteisönsä hyväksi ja auttavat nuorempia koululaisia. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on ehkäistä yksinäisyyttä ja puuttua koulukiusaamiseen. Alakouluissa tukioppilaat ovat kummioppilaita ja toisella asteella tutoreita. Toiminnassa on keskeistä oppilaiden mahdollisuus itse ideoida, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Toiminnasta vastaa aina aikuinen ohjaaja. MLL:n Järvi-Suomen piiri tarjoaa koulutusta, ohjausta ja aineistoja sekä koulujen tukioppilaille että tukioppilastoiminnan ohjaajille. Piiri järjestää ohjaajille alueellisia ohjaajatapaamisia ja tekee kouluvierailuja. Tavoitteena on saada tukioppilastoiminta vahvemmin osaksi yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opetussuunnitelmaa. Tukioppilastoimintaa rahoitetaan STEA:n avustuksella sekä yritysten, yksityisten ja säätiöiden lahjoituksilla. Vesalan suurleirit Keski-Suomessa ovat jo perinteiksi muodostuneita tukioppilaiden jatkokoulutusleirejä, jotka toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Mahdollisen rahoituksen toteutuessa mallia on tarkoitus levittää muuallekin Järvi-Suomen alueelle. Kummioppilastoiminnan aktivoiminen. Syksyn painopistealueena on alakoulujen ja yhtenäiskoulujen kummiluokkatoiminta ja sen kehittäminen. Valtakunnallinen tukioppilasohjaajien jatkokoulutus on suunnitteilla MLL:n Järvi-Suomen piirin alueelle. Piirin nuorisotoiminnan koordinaattori osallistuu opettajien Vesopäiville mainostaen toimintaa. Mediakasvatuksessa kehitetään myönteistä nettikulttuuria ja koulut voivat tilata piirin kautta mediakasvatuskoulutuksia ja vanhempainiltoja. Syksyllä 2018 lanseerattua uutta mediavanhempainiltaa markkinoidaan piirin alueelle. Kouluttajia rekrytoidaan ja koulutetaan ja koulutuksia markkinoidaan enemmän. Kouluttajarekisteri Kore pidetään ajan tasalla ja sitä hyödynnetään markkinoinnissa sekä kouluttajien ja tilaajien apuna. MLL:n Järvi-Suomen piiri tekee jatkuvaa kiusaamisen vastaista työtä toteuttamalla koulutuksia, vanhempainiltoja, tukemalla paikallisesti järjestettäviä Kaveriviikko- ja Koulurauha-tapahtumia sekä osallistumalla kiusaamisen ehkäisyn työryhmiin kunnissa. MLL jakaa Itse tehty -stipendejä kiusaamisen ehkäisyä ja yhteisöllisyyttä edistäviin projekteihin tukioppilaille ja yhdistysten nuorisotoimintaan. Koulurauhan valtakunnallinen julistustapahtuma järjestetään Kajaanissa. MLL:n Järvi-Suomen piiri kannustaa alueensa kouluja osallistumaan Koulurauha-ohjelmaan sekä tekemään omia koulurauhatempauksia. Yhdistysten nuorisotoiminnan muotoja ovat esimerkiksi kouluyhteistyö kummi- ja tukioppilastoiminnassa, Kaveriviikko, verkk@riryhmät ja nuorten Itse tehty -projektit. Lisäksi nuoret toimivat eri tehtävissä osana yhdistysten toimintaa. Yhdistyksiä tuetaan hyödyntämään nuorisotoiminnan käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi kehitettyjä malleja, kuten Askeleet nuorisotoimintaan ja nuorten Unelmapaja. Koordinaattori tukee koulujen ja yhdistysten yhteistyötä, ja tukee niiden verkostoitumista muiden nuorisotoimijoiden kanssa.
12 Selviydytään kiusaamisesta -hanke (2017- ) on MLL Järvi- Suomen piirin projekti, jota rahoittaa STEA. Projektissa hyödynnetään kasvatustieteen tohtori Päivi Hamaruksen sekä Lahden Valopilkku-projektin työntekijöiden laatimaa Kiusaamisen jälkihoidon opasta (2015). Tiedetään, että kiusaamisen ennaltaehkäisyyn on jo paljon toimia ja työkaluja käytettävissä, mutta kiusaamisen jälkihoitoon erittäin vähän. Projektissa jatketaan kiusaamista kokeneille nuorille jälkihoidollisien vertaisryhmien kehittämistä ja toteuttamista. Uutta Selviytyjät -vertaisryhmämallia pilotoidaan ja kehitetään edelleen kokemusten pohjalta. Ryhmissä harjoitellaan elämänhallinnantaitoja sekä pohditaan omaa identiteettiä ja minäkuvaa. Ryhmiä järjestetään kaksi kertaa vuoden 2019 aikana, sekä Kuopiossa, että Jyväskylässä. Tavoitteena on laajentaa toimintaa Mikkeliin keväällä 2019. Projektissa jatketaan edelleen myös vanhempain vertaistapaamisten toteuttamista ja mietitään keinoja koko perheen tukemiseen. Vuoden 2019 aikana projektissa on tavoitteena suunnitella projektissa kehiteltyjen menetelmien, mallien sekä tiedon levittämistä myös valtakunnallisesti sekä edelleen alueellisesti. Toiminnan levittämiseksi pohditaan erilaisia rahoituskanavia ja sen tueksi kerätään tietoa vaikuttavuudesta. Tavoitteena on myös miettiä eri mahdollisuuksia laajentaa Selviytyjät-ryhmämallia asiantuntijoiden käyttöön ja sen myötä syventää eri sektoreiden kiusaamisen jälkihuollon osaamista. 6.4 MLL:n leikki- ja sukupolvityö MLL toteuttaa vuosina 2019-2020 STEAn tuella sukupolvitoiminnan kehittämis- ja laajentamishankkeen yhdessä piirien kanssa. Hankkeen tarkoituksena on edistää lasten ja ikäihmisten kohtaamista sekä tarjota ikäihmisille mielekkäitä vapaaehtoistehtäviä. MLL:n Järvi-Suomen piiri kouluttaa yhteistyössä yhdistysten kanssa kylämummeja ja -vaareja, lukumummeja ja -vaareja sekä leikkilähettejä toimimaan lasten kanssa eri vapaaehtoistehtävissä. Piiri auttaa paikallisyhdistyksiä sukupolvitoiminnan käynnistämisessä ja vapaaehtoisten rekrytoinnissa. Lukumummi- ja vaaritoiminnassa tehdään yhteistyötä Niilo Mäki Instituutin kanssa. Keskusjärjestö koordinoi ja kehittää toimintaa valtakunnallisesti sekä vastaa seurannasta ja arvioinnista. Tavoitteena on järjestää noin 60 sukupolvitoiminnan koulutusta ympäri maata, joista 10 Järvi-Suomen piirin alueella. Kylämummi- ja vaaritoiminnassa piiri kouluttaa yhteistyössä yhdistysten kanssa uusia kylämummeja ja vaareja ja etsii heille toimintapaikkoja perhekahviloista, kerhoista, päiväkodeista, kouluista tai kirjastoista yhdessä MLL:n paikallisyhdistysten kanssa. Piiri auttaa heitä kiinnittymään paikallisyhdistyksen toimintaan. Piiri järjestää kylämummeille ja -vaareille vuosittain vertaistapaamisia. Yhtenä muotona kylämummi- ja vaaritoiminnassa on MLL:n Järvi-Suomen piirissä kehitetty luontomummi- ja vaaritoiminta. Lukumummi- ja vaaritoiminnassa MLL:n Järvi-Suomen piiri kouluttaa yhdessä paikallisyhdistyksien kanssa lukumummeja ja vaareja Niilo Mäki Instituutin ja MLL:n koulutusmallin ja aineiston pohjalta. Piiri tai paikallisyhdistys hakee heille koulut, joissa he voivat toimia lukutaidon vahvistamista tarvitsevien lasten yksilöllisenä tukena. Paikallisyhdistyksen lukumummi- ja vaaritoiminnan vastaava (mentori) järjestää alueensa lukumummeille ja vaareille muutamia vertaistapaamisia aina lukukausittain. Piiri järjestää yhdistysten lukumummi- ja vaaritoiminnan vastaaville vuosittain vertaistapaamisia alueittain. Piiri saa tarvittaessa koulutusapua Niilo Mäki Instituutilta, joka vastaa myös toiminnan koulutussisällön kehittämisestä. Piirin tehtävänä on vahvistaa lukumummien ja -vaarien kiinnittymistä paikallisyhdistykseen. MLL edistää sukupolvia yhdistävää leikkiä leikkipäiväohjelmalla. Ohjelman tavoitteena on innostaa niin lapsia kuin aikuisiakin leikkimään, tarjota leikki-ideoita ja jakaa tutkittua tietoa leikin tärkeydestä. MLL ylläpitää Leikkipankkia, josta kuka tahansa voi etsiä sopivia leikkejä eri tilanteisiin ja jakaa omia
13 leikki-ideoita. MLL ylläpitää Leikkipäivä.fi-nettisivua, joka kokoaa leikkiin liittyviä asiantuntija-artikkeleita ja tarjoaa paikan ilmoittaa ja löytää leikkipäivätapahtumia eri puolelta maata. Vuosittainen Leikkipäivä on joka vuosi samana ajankohtana toteutettava kampanja, joka korostaa leikin merkitystä lapsen elämässä. Leikkipäivä-tapahtuman voi järjestää kuka tahansa ja tavoitteena on tavoittaa mahdollisimman laajasti lapsia, nuoria ja aikuisia. Leikkipäiväohjelman toteuttamisen tueksi MLL:n Järvi-Suomen piiri kouluttaa vapaaehtoisia Leikkilähettejä eri puolelle maata, auttaa kiinnittymään paikallisyhdistykseen ja tarjoaa heille leikkiä edistävää materiaalia. MLL:n Järvi-Suomen piiri kannustaa, tukee ja ohjaa yhdistyksiä toteuttamaan Leikkipäivä -tapahtumia sekä osallistuu mahdollisuuksien mukaan Leikkipäivän järjestämiseen eri paikkakunnilla. 6.5 Piiri osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman siltausvaihetta Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) tavoitteena on uudistaa lasten ja perheiden palvelut oikea-aikaisiksi ja perheiden tarpeita vastaaviksi, korjaavista ennaltaehkäiseviin palveluihin, kohti lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria. Tavoitteena on vahvistaa yhdessä piirin ja yhdistysten kanssa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja tukea osallisuutta. Jos LAPE-hanke onnistuu tavoitteissaan, vuonna 2025 lasten läheiset ihmissuhteet vahvistuvat, lähiyhteisöt kannattelevat kotona, koulussa, varhaiskasvatuksessa, harrastuksissa, hyvinvoinnin ja oppimisen yhdenvertaisuus lisääntyy, perheiden omat voimavarat vahvistuvat, kustannusten kasvu hidastuu, kun korjaavien palveluiden tarve ja huoltajuuskiistat vähenevät (Maria Kaisa Aula, 2018). MLL:n Järvi-Suomen piiri on toiminut maakunnallisissa LAPE-ohjelmissa osatoteuttajana matalan kynnyksen palveluissa Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla yhteistyössä maakuntien, kuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Pohjois-Karjalassa piiri on kehittämässä lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluita kumppanuudessa Siun soten kanssa. Jokaisessa maakunnassa piiri on ollut kehittämässä perheiden asukasosallisuutta sekä vanhemmuuden ja parisuhteen tukea osana laajempaa perhekeskustoimintamallia sekä tukemassa lapsi- ja perhemyönteistä toimintakulttuuria. Yhdistyksiä on kannustettu ja tuettu osallistumaan kuntien LAPE-ryhmiin sekä kehittämiseen ja toteuttamiseen. MLL:n yhdistysten ja piirin toimintaa on integroitu aktiivisesti osaksi avointen kohtaamispaikkojen toimintaa. Samalla on tehty tiivistä yhteistyötä eri järjestöjen kanssa ja mallinnettu, millaista toimintaa avoimet kohtaamispaikat voivat perheille tarjota ja miten avointen kohtaamispaikkojen kautta perheiden omaa osallisuutta voidaan edistää. Lapsi- ja perhemyönteisen toimintakulttuurin edistämisessä piiri on järjestänyt kumppanien kanssa seminaareja ja luentotilaisuuksia verkostoille esim. lapsivaikutusten arvioinnista. Piiri on pitänyt esillä perhekeskustoimintamallin suunnittelussa keskeisiä toimintaa ohjaavien arvoja, joita ovat lapsilähtöisyys, perheiden tasavertaisuus ja monikulttuurisuus. Yhdistysten ja perheiden roolia arjen asiantuntijoina on vahvistettu. Piiri on mukana palveluohjausta tukevien käytänteiden kehittämisessä ja käyttöönotossa tukemisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2019 jatketaan LAPE-hankkeessa rakennettujen toimintamallien, verkostoyhteistyön ja vaikuttamisen viemistä osaksi arjen työtä.
14 7 Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki MLL tarjoaa lapsille, nuorille ja vanhemmille sekä ammattikasvattajille tukea lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä. MLL:n Järvi-Suomen piiri jakaa tietoa MLL:n Lasten ja nuorten puhelimesta, nuorten mielenterveyttä tukevasta viikonloppuchatista sekä vanhempainpuhelimesta kuntiin, kouluihin, yhteistyökumppaneille, tapahtumissa ja tilaisuuksissa, ja yhdistysten kautta. Lisäksi tiedotetaan valtakunnallisista vanhempainnetistä ja nuorten netistä. Piiri toteuttaa mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan ryhmänohjaajakoulutuksia. Lastenhoitopalvelua toteutetaan niiden kuntien alueilla, joiden kanssa asiasta on sopimus. Vanhemmuuden tukea vahvistetaan hanketyöllä. 7.1 Tuki kasvattajille Mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa eri-ikäisten lasten vanhempien mentalisaatiokykyä eli kykyä pohtia ja ymmärtää sekä omia että lapsensa näkyvän käyttäytymisen taustalla olevia tunnetiloja, ajatuksia ja aikomuksia. MLL:n Järvi-Suomen piiri kouluttaa kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työntekijöitä Vahvuutta vanhemmuuteen- ja Lapsi mielessä -ryhmien ohjaajiksi. Vuonna 2019 toteutetaan 1-2 Vahvuutta vanhemmuuteen - ja Lapsi mielessä -ohjaajakoulutusta riippuen koulutustilauksista. Aiemmin koulutetuille perhe- ja vanhempainryhmien ohjaajille järjestetään jatkokoulutusta erityistuen vanhempainryhmän ohjaamisesta yhteistyössä MLL:n keskusjärjestön kanssa. Lisäksi järjestetään yhteistyössä MLL:n keskusjärjestön kanssa 3-4 alueellista jatkokoulutuspäivää, joiden tarkoituksena on vakiinnuttaa vanhempainryhmätoimintaa ja syventää ryhmänohjaajien mentalisaatio-osaamista. MLL:n Järvi-Suomen piiri osallistuu keskusjärjestön kehittämistyöhön, jossa kehitetään ammattilaisen ja vapaaehtoisen yhdessä ohjaamaa vanhempien vertaisryhmätoimintaa (Jututtamot). Lisäksi toteutetaan yhdessä keskusjärjestön kanssa ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteisiä ohjaajakoulutuksia. MLL järjestää syksyllä 2019 yhteistyössä kumppanuusjärjestöjen kanssa valtakunnallisen mentalisaatioseminaarin. MLL on mediakasvatuksen vahva osaaja ja asiantuntija. MLL koordinoi nuorisotyön kouluttajaverkostoa, joka tukee vanhempia ja lasten ja nuorten kanssa toimivia ammattilaisia järjestämällä mediakasvatus tilaisuuksia ja vanhempainiltoja, tarjoamalla koulutuksia ja tuottamalla aineistoja mediakasvatuksen tueksi. MLL:n kouluttajat vierailevat pyydettäessä kouluilla ja keskustelevat oppilaiden kanssa heidän median käytöstään, nettikiusaamisesta ja myönteisen nettikulttuurin edistämisestä. Koulutukset ja vanhempainillat tuotetaan kunkin kohderyhmän mukaisella tasolla varhaiskasvatuksesta toisen asteen kouluihin. Koulujen ja päiväkotien vanhempain- ja koko perheen illat ovat tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus yhteisön sosiaalisen pääoman kasvattamiseen, vanhemmuuden vertaistukeen ja aidon kasvatuskumppanuuden rakentamiseen. Koulut ja päiväkodit hyödyntävät mielellään MLL:n asiantuntemusta vanhemmuuden tukemisessa. MLL:n Järvi-Suomen piiri vastaa alueellaan vanhemmuuden tukemiseen liittyviin haasteisiin ja kysymyksiin yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa. Mediakasvatusaiheisten iltojen lisäksi piiri toteuttaa esimerkiksi lapsen ja nuoren kehitykseen, vanhempana kasvamiseen ja muihin ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä vanhempien ja koko perheen iltoja. Toiminnallisten, osallistavien iltojen tuloksena on oivalluksia vanhemmuudesta, yhteisöllisyyttä, iloa ja luottamusta.
15 Mannerheimin Lastensuojeluliiton tilapäinen lastenhoitoapu on ennaltaehkäisevää arjen apua ja varhaista tukea lapsiperheille tilapäisissä lastenhoitotarpeissa. Lastenhoitotoiminta, joka käsittää lastenhoitokurssien järjestämisen, hoitajien rekrytoinnin, perehdyttämisen ja ohjaamisen, sekä lastenhoitoavun välittämisen perheille, toteutetaan kuntien avustusten turvin. Lastenhoitoavun toimintamallissa hoitajan työnantaja on perhe. Perhe huolehtii kaikista lakisääteisistä työnantajavelvoitteista. Lastenhoitotoiminnan välitys tiedottaa ja ohjaa perheitä työnantajavelvoitteiden hoitamiseen. Hoitotilaukset voi tehdä puhelimitse arkisin klo 7-12 välisenä aikana tai netin kautta www.mll.fi/lastenhoito mihin vuorokauden aikaan tahansa. Vuonna 2019 on käytössä uusi välitysohjelma, jossa perhe voi valita hoitaako MLL hoitajan etsimisen vai haluaako perhe itse lähettää työtarjouksen suoraan hoitajille, jolloin perhe voi saada esim. viikonloppuisin tai iltaisin hoitajan, välityksen ollessa suljettuna. Uudessa välitysohjelmassa myös TyEL-maksun maksaminen helpottuu: ohjelmassa on suora linkki ko. maksun hoitamiseen, valmiista taulukosta. MLL:n Järvi-Suomen piirin välityspalvelu hoidetaan keskitetysti koko piirin alueella Kuopion vapaaehtoiskeskuksesta. Lastenhoitotoiminta on myös nuorisotyötä. MLL:n lastenhoitokurssien osallistujista noin puolet on alle 20-vuotiaita, jotka oppivat hyödyllisiä tietoja ja taitoja myös omaan elämäänsä. Lastenhoitotoiminnassa työskentelemällä he saavat hyödyllistä työkokemusta, valmiuksia omaan vanhemmuuteen, sekä tilaisuuden ansaita omaa rahaa. 7.2 Parisuhde paremmaksi -hanke MLL:n Järvi-Suomen piiri on hakenut Stealta rahoitusta kolmevuotiseen vanhemmuuden ja parisuhteen tuen projektiin. Rahoituspäätös saadaan joulukuussa 2018. Projektissa kehitetään vanhemmille suunnattua matalan kynnyksen ennalta vahvistavaa parisuhdetukea parikohtaisella ohjauksella ja neuvonnalla sekä vertaisryhmätoiminnan avulla. Hankkeessa lisätään yhteistyöllä ja koulutuksella avointen kohtaamispaikkojen, varhaiskasvatuksen ja koulun toimijoiden parisuhdetietoisuutta. Toimijoita tuetaan ottamaan parisuhteen kysymyksiä varhaisessa vaiheessa puheeksi ja tarjotaan vanhemmille mahdollisuus matalan kynnyksen parisuhteen tukeen. Toteutusalueena ovat Etelä-Savon, Keski- Suomen ja Pohjois-Savon maakunnat. Hankkeessa kehitetään vapaaehtoisvoimin toteutettava, ammatillisesti ohjattu ryhmämuotoinen parisuhteen vertaistuen malli, jonka vaikutukset ovat todennettavissa, soveltaen olemassa olevan Jututtamo -vertaisryhmämallin rakennetta. Lisäksi kehitetään vanhempien parisuhdehyvinvointia lisäävä toimintamalli ennalta vahvistavaan ja ennalta ehkäisevään parisuhdetyöhön, sisältäen parikohtaista ohjausta ja neuvontaa, ryhmämuotoista vertaistukea sekä koulutusta ammattilaisille ja vapaaehtoisille. 8 Erillistoiminnot 8.1 Rikosuhripäivystys (RIKU) RIKUn perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Tähän pyritään toteuttamalla seuraavia arvoja: asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, luotettavuus, tasapuolisuus sekä yhteistyön ja välittämisen kulttuurin edistäminen yhteiskunnassa.
16 RIKUn strategiassa vuosille 2016 2020 määritelty visio: Rikoksen uhri saa yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut selviytyäkseen rikoksen seurauksista. Taloudellisesti vakaa Rikosuhripäivystys on järjestölähtöinen toimija ja vaikuttaja, jonka korkealaatuiset palvelut sekä asiantuntemus tunnetaan koko maassa. Ammatillisesti ohjattuna vapaaehtoistyönä ja ammattityönä tuotettavilla palveluilla lievitetään rikoksesta yksilölle koituneiden seuraamusten vaikutuksia ja tuetaan kohderyhmän oikeuksien toteutumista. RIKUn vaikuttamistyön erityisinä tavoitteina vuonna 2019 on parantaa uhrien asemaa rajat ylittävissä tilanteissa ja akuuteissa kriiseissä sekä vahvistaa sosiaali- ja terveyssektorin toimintaa uhrien ohjaamiseksi tukipalveluihin. RIKUa toteuttavat yhteistyösopimukseen perustuen Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ja Suomen Mielenterveysseura, joka toimii valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. Oikeusministeriön joulukuussa 2017 vuosille 2018 2027 antaman julkisen palveluvelvoitteen mukaisesti RIKU tuottaa uhrien yleiset tukipalvelut rikosuhridirektiivin edellyttämällä tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen Mielenterveysseura toimii RIKUn valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä vuoteen 2027. Toimintaa johdetaan valtakunnallisesti keskustoimistosta Helsingistä ja alueellisesti seitsemästä aluetoimistosta. Itä-Suomen aluetoimisto sijaitsee Joensuussa ja aluetoimiston toimintaa koordinoi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri. Toiminta-alue kattaa yhteensä 54 kuntaa käsittäen Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnat. Alueen väestöpohja on 683 400 henkilöä. Itä-Suomen aluetoimiston ensisijaisena tehtävänä on organisoida, johtaa ja koordinoida alueen RIKUn toimintaa keskustoimiston antamien linjausten ja vuosille 2016 2020 laaditun strategian mukaisesti. Itä-Suomessa asiakastyö tehdään viidessä aluetoimiston alaisuudessa toimivassa palvelupisteessä: Joensuussa, Savonlinnassa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Lappeenrannassa. Toiminta vuonna 2019 RIKUn toimintasuunnitelma 2019 tukeutuu kansainvälisiin ja kansallisiin tavoitteisiin. EU:n rikosuhridirektiivi säätelee uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevia vähimmäisvaatimuksia ja edellyttää jäsenmailta mm. tarpeen mukaisia tukipalveluita rikoksen uhreille. Direktiivi on pantu Suomessa täytäntöön lakimuutoksilla, joista suurin osa astui voimaan 1.3.2016. Keskeiset muutokset koskivat uhrin yksilöllisten suojelutarpeiden arviointia ja uhrien tiedonsaantia sekä ohjaamista tukipalveluihin. Merkittävä toimenpide direktiivin voimaan saattamisessa on ollut RIKUn perustyön siirtyminen kokonaan valtion rahoittamaksi ja rahoituksen merkittävä vahvistuminen vuosien 2016 2018 aikana. Kaikessa RIKUn toiminnassa huomioidaan valtakunnalliset painopisteet, jotka noudattavat 2016 2020 strategiaa. Toiminnan painopisteet vuodelle 2019 ovat: 5) Tukipalveluiden yhdenvertaisuuden vahvistaminen 6) Yhdenvertaisuuden vahvistaminen viestinnässä 7) Ammatillisesti ohjatun vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 8) Rikoksen uhrin aseman parantaminen Itä-Suomessa vuoden 2018 aikana toteutettavat erityiset kehittämistoiminnot Itä-Suomen aluetoimiston koordinoimaan Osaamista raja-alueille vapaaehtoistoimintaan ORAVA+ -jatkohanke (STEA) päättyy keväällä 2019. Kevään aikana hankkeessa juurrutetaan koko RIKUn henkilöstölle vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus lähisuhdeväkivaltakysymyksissä. Lisäksi vahvistetaan lähisuhdeväkivaltaan liittyvää syventävää osaamista videon ja siihen liittyvän koulutusmateriaalin keinoin.
17 Videovälitteisen rikosuhrityön kehittämistä jatketaan RIKUn Kuopion palvelupisteessä Kuopion kriisikeskuksen koordinoiman Video välittää -hankkeen (2016 2018) puitteissa. Videotyöskentely juurrutetaan osaksi RIKUn valtakunnallista toimintaa kevään 2019 aikana koulutuksen ja koulutusmateriaalin keinoin. Lisäksi etäyhteyksien käyttöönottoa vahvistetaan RIKUn asiakastyössä. Toimenpiteet Tavoite Itä-Suomessa on, että vuonna 2019 voidaan vastata noin 10 000 asiakaskontaktiin ja 800 tukisuhteeseen edellyttäen, että esitutkintaviranomaisten ohjaus RIKUn palveluihin selvästi lisääntyy. Toimintavuonna arvioidaan toiminnassa olevana 100 vapaaehtoista. Vuoden 2019 alkupuolella toteutetaan puhelinjärjestelmän uudistus, jonka tarkoituksena on selkeyttää ja helpottaa asiakkaiden puhelinyhteydenottoja RIKUun. RIKUchat on ollut RIKUn kaikkein voimakkaimmin kasvava palvelumuoto. Savonlinna ja Mikkelin palvelupisteen toiminnanohjaajat vastaavat yhdessä alueen 20 vapaaehtoisen kanssa vuorollaan valtakunnallista päivystysvuoroista. Itä-Suomessa ollaan mukana yhdeksässä MARAK-työryhmässä (vakavan lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen). RIKUn tukihenkilöt toimivat MARAK-asiakkaiden tukihenkilöinä. Rikosuhrityötä viedään eteenpäin yhteistyöllä niin viranomaisten kuin järjestötoimijoiden kanssa. Itä- Suomessa osallistutaan 13 työryhmään, jotka liittyvät seksuaali- ja lähisuhdeväkivaltaan, sisäiseen turvallisuuteen, ihmiskauppaan sekä maahanmuuttajatyöhön Koulutus- ja tiedotusyhteistyötä tehdään eri viranomais- ja muiden auttajatahojen kanssa Hallinto RIKUa johtaa valtakunnallinen johtokunta, jossa on edustettuna kukin RIKUn valtakunnallinen toteuttajataho sekä oikeusministeriö ja asiantuntijoina edustajat Poliisihallituksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä. RIKUn toiminnallista johtoryhmää johtaa toiminnanjohtaja. Sen jäseniä ovat kehitysjohtaja ja aluejohtajat. Toiminnallinen johtoryhmä vastaa toiminnan käytännön kehittämisestä ja toteuttamisesta. Aluetyöryhmät toimivat aluetoimistopaikkakunnilla. Ne tukevat alueensa henkilöstön työtä asiantuntemuksellaan ja kontakteillaan varmistaen alueellisen toiminnan etenemisen valtakunnallisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Aluetyöryhmät kokoontuvat 2 3 kertaa vuodessa. Itä-Suomen aluetyöryhmässä ovat edustettuina SPR:n Savo-Karjalan piiri, MLL:n Järvi-Suomen piiri, Pohjois-Karjalan mielenterveysseura kriisityön tukena ry, Joensuun ev.-lut. seurakuntayhtymä ja Joensuun Setlementti ry sekä edustajat Itä-Suomen poliisilaitokselta Keskustoimisto on osa RIKUn valtakunnallisen koordinaatiojärjestön, Suomen Mielenterveysseuran, toimintaa. Toimisto sijaitsee Helsingissä. Sen tehtävä on organisaation johtaminen ja varainhankinta, vaikuttamistyö, kehittäminen sekä kansainvälinen yhteistyö. Itä-Suomen aluetoimistoa, Joensuun ja Kuopion palvelupisteiden toimintaa koordinoi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri. Savonlinnan, Mikkelin ja Lappeenrannan palvelupisteitä koordinoivat Savonlinnan seudun Mielenterveysseura ry, Mikkelin seudun Mielenterveysseura ry ja Lappeenrannan Mielenterveysseura ry. RIKUn Itä-Suomen palkattu henkilöstö koostuu vuonna 2019 seitsemästä päätoimisesta ja kahdesta osa-aikaisesta työntekijästä. He tulevat tekemään yhteensä noin 7,8 henkilötyövuotta.
18 8.2 Rikosten ja riitojen sovittelutoiminta Piirijärjestö vastaa sovittelulain (Laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 1015/2005) mukaisesta sovittelupalvelusta Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Sovittelutoiminnan yleinen johto, ohjaus sekä valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtio vastaa toiminnasta aiheutuneista kustannuksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on velvollinen järjestämään sovittelutoiminnan siten, että palvelua on saatavissa asianmukaisesti toteutettuna koko maassa ja Valviran tehtävänä on valvoa sovittelupalvelujen järjestämistä. Lisää sovittelutoiminnasta: www.sovittelu.fi ja www.thl.fi/sovittelu. Sovittelutoiminta pohjautuu restoratiiviseen oikeuteen. Siinä on keskeistä tulevaisuuteen suuntautuminen. Perusajatuksena on, että rikosseuraamuksen tulee ensisijaisesti olla uhrin hyvittäminen, rikoksen tekijän ja uhrin palauttaminen yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi sekä yhteisöjen ja yhteiskunnan arvojen vahvistaminen. Rikoksen tai riidan osapuolilla on mahdollisuus kohdata toisensa luottamuksellisesti sekä käsitellä rikoksen uhrille aiheutuneita fyysisiä, psyykkisiä ja aineellisia haittoja puolueettomien sovittelijoiden läsnä ollessa. Sovittelu tarjoaa rikoksen uhrille mahdollisuuden hyvitykseen ja rikoksen tekijälle tilaisuuden ottaa vastuun teostaan. Sovittelijoina toimivat vapaaehtoiset, tehtävään koulutetut sovittelijat sovittelutoimiston ohjauksessa. Sovittelijoiden tehtävänä on toimia välittäjänä eri osapuolten välillä. He eivät ratkaise osapuolten välisiä erimielisyyksiä, vaan auttavat heitä itse ratkaisemaan ne. Pohjois-Karjalassa toimii 58 koulutettua sovittelijaa. Sovittelutoimisto järjestää vapaaehtoisille peruskoulutuksen sekä säännöllistä jatkokoulutusta ja työnohjausta. Vuonna 2019 syksyllä käynnistetään uuden vapaaehtoisten sovittelijoiden kurssin rekrytointi. Sovitteluun ohjautuu juttuja tasaisesti koko maakunnan alueella ja palvelua pystytään tarjoamaan asiakkaiden omilla paikkakunnilla. Vuosittain sovitellaan 400 500 rikos- ja riitatapausta, joista yli 80 prosenttia tulee vireille poliisilta. Muita aloitteentekijöitä ovat syyttäjä, sosiaaliviranomaiset, koulut ja asianosaiset itse. Jos riidan osapuoli, rikoksesta epäilty tai rikoksen uhri on alaikäinen, myös hänen huoltajallaan tai laillisella edustajalla on oikeus aloitteen tekoon. Toimintavuoden teemana on Lapsi ja nuori rikosprosessissa ja sovittelussa. Teeman puitteissa toimitetaan tiedotusmateriaalia myös MLL:n Järvi-Suomen piirin ja yhdistysten käyttöön. Toimistossa työskentelee kolme sovittelun ammattihenkilöä. Sovittelutoimiston johtaja vastaa sovittelutoiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja asianmukaisesta toteuttamisesta sekä toimii tarvittaessa sovittelijana. Kahden sovittelun ohjaajan tehtäviin kuuluu vapaaehtoisten sovittelijoiden toiminnan ohjaus ja valvonta sekä sovittelijana toiminen. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti sovittelun kehittämistoimintaan Itä-Suomessa, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Sovittelun maakunnallisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä- Suomen yliopistosta. 9 Hallinto ja talous 9.1 Luottamuselimet Piirin viralliset kokoukset järjestetään sääntöjen määräämänä aikana kaksi kertaa vuodessa, kevätkokous viimeistään toukokuussa ja syyskokous viimeistään joulukuussa. Piirin hallinnosta vastaa piirin
19 syyskokouksen valitsema piirihallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 12 varsinaista ja 12 varajäsentä. Piirihallitus kokoontuu keskimäärin 6 7 kertaa vuoden aikana. Piirihallituksen apuna asioiden valmistelussa on työvaliokunta, joka kokoontuu tarpeen mukaan, kehittämisryhmä, jonka tehtävänä on mm. hankeasioiden valmistelu, sekä neuvoa-antava työryhmä perhekeskus- ja järjestötyöhön. MLL:n liittokokous järjestetään joka kolmas vuosi. Edellinen liittokokous järjestettiin Kuopiossa kesäkuussa 2017. Seuraava liittokokous järjestetään Helsingissä vuonna 2020, jolloin liitto täyttää 100 vuotta. 9.2 Henkilökunta MLL:n Järvi-Suomen piiri on avoin ja vuorovaikutuksellinen työyhteisö, jossa hyödynnetään ja levitetään koko piirin parhaaksi työntekijöiden eri osaamisalueita ja vahvuuksia. Henkilöstön ammatillinen kehittäminen on jatkuva prosessi. Piirissä työskentelee noin 30 työntekijää osa- tai kokoaikaisissa työsuhteissa, jotka ovat määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Järjestötyötä tekevien työntekijöiden lisäksi piirissä työskentelee erillistoimintojen ammattilaisia rikosten ja riitojen sovittelutoiminnan sekä Rikosuhripäivystyksen parissa. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan liikunta- ja kulttuuriseteleillä sekä kohdentamalla kilpailukykysopimuksen mukainen työajanlisäys (30 min / viikko) työhyvinvoinnin ylläpitoon työntekijän valitsemalla tavalla (esim. liikunta). Piirihallituksen tuella henkilöstö kehittää piirin toimintaa vastaamaan yhdistysten ja yhteistyökumppaneiden tarpeisiin. 9.3 Talous ja toimitilat Piirin toiminnan perusta on hyvin hoidettu ja vakaa talous. Talouden perustan muodostavat jäsenmaksutuotot, keräystulot, avustukset ja erillinen hankerahoitus. Kasvavien kulujen ja supistuvan rahoituksen vuoksi on varmistettava piirin toimintojen rahoitus olemassa olevin ja uusien avustussopimuksin, kunta-avustuksin, varainhankintamuotojen ja yhteistyökumppaneiden avulla. Suositusjäsenmaksu on 25 euroa, josta keskusjärjestön osuus 12,50, piirin osuus 5 ja yhdistyksen osuus 7,50. Yhdistyksen henkilöjäsenen jäsenmaksun suuruudesta päättää paikallisyhdistys syyskokouksessaan, piirin jäsenmaksuosuudesta piirin syyskokous. Piirin taloushallinto on keskitetty Joensuuhun. Piirin talouspäällikkö sekä ulkopuolelta ostettu tilitoimistopalvelu hoitavat piirin taloushallinnon kokonaisuudessaan. Piiri toimii neljässä eri vapaaehtoiskeskuksessa, jotka ovat omistushuoneistoja, lukuun ottamatta Mikkelin vapaaehtoiskeskusta, jossa toimitaan vuokratiloissa. Toimitilat sijaitsevat Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Mikkelissä. Vuodelle 2018 myönnettyjä avustuksia ovat STEA:n tukihenkilötoiminnan AK-avustus (279.000), Selviydytään kiusaamisesta hankkeen jatkoavustus (125.000) sekä Sohlbergin säätiön avustus (5000) leiritoimintaan. Lisäksi Pohjois-Karjalan Lastensuojelutyön säätiö myönsi piirille 6000 euron avustuksen vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden ja viestinnän kehittämiseen. 9.4 Tietohallinto Tietohallinnossa huomioidaan erityisesti EU:n tietosuoja-asetuksen tuomat vaatimukset erilaisten rekisterien ja järjestelmien ylläpidossa ja käytössä. Nykyiset tietosuojaselosteet tarkistetaan ja päivitetään tarpeen mukaan.
20 MLL:n Järvi-Suomen piirin työntekijöillä on käytössä Office 365-palvelukokonaisuus, johon kuuluvat mm. perusohjelmistot, sekä pilvi- ja videoneuvottelupalvelut. Skype for business-palvelua hyödynnetään myös piirihallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa vahvistaen ja mahdollistaen piirihallituksen jäsenten osallistumista kokouksiin yhtäaikaisesti neljästä eri vapaaehtoiskeskuksesta. Vuonna 2019 pyritään kehittämään Office365-palveluiden ja ohjelmistojen sekä muiden piirin käytössä olevien ohjelmistojen tehokkaampaa hyödyntämistä ja keskitettyä tiedon keräystä ja jakoa. Piiri hyödyntää MLL:n valtakunnallisia järjestelmiä, kuten koulurekisteriä, luottamushenkilörekistereitä ja v. 2018 uudistuvaa lastenhoitotoiminnan välitystä. Lisäksi tietohallintoa yhtenäistetään mahdollisuuksien mukaan keskusjärjestön järjestelmien kanssa. Piiri osallistuu valtakunnalliseen tiedonkeruun kehittämistyöhön vapaaehtoisen lapsi- ja perhetoiminnan osalta. MLL on kehittänyt v. 2018 seuranta- ja arviointimallin, joka muodostuu ammatillisen ohjauksen vaikutusketjusta ja sitä tukevista tavoiteindikaattoreista ja kriteereistä. Sekä perhekahvilatoiminnan että yhdistysten toimintaedellytysten seurantaan on laadittu erilliset kriteerit ja arviointilomakkeet. Seurantamallin tueksi syksyllä 2018 on käynnistetty sähköisen dokumentointi- ja raportointijärjestelmän kehittäminen. Tarkoitus on saada esiin yhdistyskohtaiset taustatiedot, indikaattorien kuvaama nykytilanne, ammatillisen ohjauksen tarpeet sekä koordinaattorin tekemät toimenpiteet ja ohjauksen tulokset. Tukihenkilötoiminnassa ja Selviydytään kiusaamisesta -projektissa käytetään asiakasrekisterijärjestelmä Senseä, josta saadaan raportit toiminnan seurantaan ja arviointiin. Piirin taloushallinnon osalta selvitetään ja hankitaan käytettävissä olevien resurssien mukaan lisää sähköisiä toimintoja, kuten sähköinen matkalasku ja henkilöstöhallinnon palvelu. Piirin tietohallinto toteutetaan pääsääntöisesti ostopalveluna palvelun tuottajalta. Tietohallinnon sopimukseen kuuluvat valvonta-, turva- ja varmennuspalvelut sekä helpdesk-tuki. Vuoden 2019 aikana kehitetään edelleen tietohallintoa mm. tarkastamalla ostopalvelusopimukset ja niiden sisällöt. Vuonna 2019 jatketaan suunnitelman mukaista laitekannan päivittämistä ja uudistamista käytettävissä olevien resurssien mukaan. 9.5 Varainhankinta Piirin omalla varainhankinnalla on merkittävä rooli talouden tasapainossa. Vuonna 2019 toteutetaan jälleen valtakunnallinen Lapset ensin -keräys. Piirin tukena toimii myös kaksi erillistä, alueellista tukiryhmää. Perinteikäs Naistoimikunta Joensuussa osoittaa varoja piirin eri toimintoihin. Tukiryhmä Kuopiossa järjestää vuosittain marraskuussa Martinhanhi-juhlan, josta saatava tuotto osoitetaan vuosittain tukiryhmän osoittamalla tavalla piirin tekemään työhön Pohjois-Savon alueella. Piirillä on mahdollisuus anoa vuosittain kaksi kertaa avustusta myös Pohjois-Karjalan lastensuojelutyön säätiöltä. Piirin ja eri yritysten välisiin yhteistyömahdollisuuksiin etsitään uusia toteutus- ja yhteistyömahdollisuuksia. Piiri vastaanottaa myös sille osoitettuja testamentti- ja muita lahjoituksia.
21 LIITE: TALOUSARVIO 2019 Tulot Kulut Netto YHTEENSÄ -28 000,00 10 Järjestö, kehittäminen 19 000,00-35 950,00-16 950,00 0,00 12 Talous ja hallinto 0,00-7 050,00-7 050,00 0,00 13 Piirihallinto 0,00-4 000,00-4 000,00 0,00 20 Perhekeskustoiminta 310 495,00-310 495,00 0,00 0,00 21 Lastenhoitotoim/välitys 58 000,00-58 000,00 0,00 0,00 32 Tukioppilastoiminta 36 200,00-36 200,00 0,00 0,00 33 Selviydytään kiusaamisesta 160 000,00-160 000,00 0,00 40 Rikosuhripäivystys 495 000,00-495 000,00 0,00 0,00 41 Orava 0,00 0,00 0,00 0,00 50 Sovittelutoiminta 241 001,00-241 001,00 0,00 0,00 71 Tukihenkilötoiminta(perhek,kaver 370 000,00-370 000,00 0,00 0,00 Parisuhde paremmaksi haettu 184 000,00-184 000,00 0,00 KULUJÄÄMÄ Varsinaisen toim. kulujäämä 1 873 696,00-1 901 696,00-28 000,00-28 000,00 0,00 VARAINHANKINTA, SIJOITUSTOIMINTA JA AVUSTUKSET 28 000,00 80 Varainhankinta 28 000,00 0,00 28 000,00 0,00 81 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 YHTEENSÄ 28 000,00 0,00 28 000,00 0,00 TULOS Tilikauden tulos 1 901 696,00-1 901 696,00 0,00 0,00 0,00