esiopetus ja luokat 1 2

Opettajan Opas esiopetus ja luokat 1 2

Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 MITÄ KESTÄVÄ KEHITYS ON?... 3 Miksi kestävää kehitystä tarvitaan?... 4 Ekologinen jalanjälki... 4 KALVOSARJA... 5 Kalvosarjan lähteet... 10 PIIRUSTUSTEHTÄVIÄ KUVAAMATAIDONTUNNILLE:... 10 HYVIÄ LINKKEJÄ... 11 Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalvelu... 11 Ilmastotietoa kouluille... 11 Opetuksen keinoin vähemmän jätettä YTV:n sivuilla... 11 Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus Eko Elmerin löytöretki Roska Repen jäljillä... 12 Nuukuusviikko... 12 2

Johdanto Kestävä kehitys ja jätteen synnyn ehkäisy ovat tärkeitä aiheita jo alaluokilla. Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin koskaan ennen. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa niitä toimia, joiden ansiosta jätettä ei synny lainkaan. Uuden opetussuunnitelman mukaan nämä teemat kuuluvat eri oppiaineisiin läpi koko kouluajan. Kestävä kehitys -paketti sisältää opetusmateriaalia kaiken ikäisille koululaisille ja opiskelijoille. Tehtävistä ja kalvoista voi valita ryhmälleen sopivimmat. Mitä kestävä kehitys on? Kestävän kehityksen ydinajatuksena on turvata hyvät elinmahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Ihmisen hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön välille pyritään löytämään tasapaino. Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti ja alueellisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Yksi tärkeimmistä huomioon otettavista tekijöistä on luonnonvarojen riittävyys. Erään määritelmän mukaan kestävällä kehityksellä pyritään taloudelliseen kasvuun säilyttäen ympäristön laatu hyvänä tuleville sukupolville. Vaikka tässä määritelmässä talouskasvu saa suurimman painoarvon, siinä kuitenkin ilmenevät kestävän kehityksen ideologialle ominaiset ylisukupolvinen tarkastelu ja ihmiselämän ekologisten reunaehtojen huomiointi. Meistä jokainen voi vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen päivittäisten valintojemme kautta. Jätteiden lajittelu, kierrätys ja energian säästö ovat perinteisiä toimintatapoja. Kestävän kehityksen valintojen ja tekojen tulisi muodostua rutiineiksi ja osaksi normaalia toimintaamme. Kestävällä kehityksellä on kolme ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Ekologisesti kestävä kehitys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ihmisten taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista maapallon luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Sosiaalisesti kestävä kehitys turvaa kaikkien ihmisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin sekä mahdollisuuden osallistua. Maailmanlaajuisesti sosiaalinen kestävyys edellyttää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet riittävään ravintoon, turvalliseen asumiseen, työhön ja koulutukseen. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai luonnonvarojen hävittämiseen. Taloudellisesti kestävä kehitys edellyttää, että tavarat ja palvelut 3

voidaan maailmanlaajuisesti tarjota nykyistä vähemmän ympäristöä rasittaen sekä käyttämällä säästäen luonnonvaroja ja energiaa. Kestävä kehitys ei kuitenkaan ole kokoelma erillisiä ympäristöongelmia, sosiaalikysymyksiä ja kunnallistalouden ongelmia. Joku asia on olennaisesti kestävän kehityksen kysymys vasta kun tarkastelussa ovat mukana samanaikaisesti kaikki nämä ulottuvuudet. Perustana on kestävän kehityksen ekologinen ulottuvuus. Taloudellinen ulottuvuus nojautuu luonnonvaraperustaan muokatessaan sitä tuotteiksi ja palveluiksi. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa (sosiaalinen ulottuvuus) asetetaan hyvinvointitavoitteita ja säädellään kahden muun ulottuvuuden välistä vuorovaikutusta. Miksi kestävää kehitystä tarvitaan? Suurimpia yleisesti esitettyjä yksittäisiä syitä kestävän kehityksen edistämiselle ovat ihmisten lukumäärän lisääntyminen, alkuperäisen luonnon ja eliölajien moninaisuuden väheneminen, saastuminen, elinympäristöjen muuttuminen ja katoaminen sekä ilmaston lämpiäminen. Nämä ovat seurauksia siitä, että ekologiset jalanjäljet ovat liian suuria ja resurssit jakautuvat epätasaisesti. Vuonna 1961 ihmiskunnan ekologinen jalanjälki oli 70 % maapallon tuottokyvystä, vuonna 1980 se oli suunnilleen tuottokyvyn suuruinen, vuonna 1999 se oli jo 20 % suurempi kuin tuottokyky. Silti ihmisten perustarpeet kuten koulut, terveydenhuolto, liikenne, puhdas vesi, valo ja lämpö, jätehuolto jne. eivät ole vieläkään kaikkien saatavilla. Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Käsitteen kehittivät Mathis Wackernagel ja William Rees 1990-luvun alussa. WWF:n mukaan ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kestokyvyn jo 25 prosentilla. Ekologista jalanjälkeä käytetään nykyään laajalti kestävän kehityksen mittarina sen havainnollisuuden vuoksi. Sitä mitataan yleensä hehtaareina, tarkemmin ottaen globaalihehtaareina (gha). Yksi globaalihehtaari tarkoittaa hehtaarin kokoista aluetta, jonka tuottavuus vastaa maapallon keskiarvoa. Ekologisen jalanjäljen avulla voidaan tutkia yksittäisten henkilöiden, hyödykkeiden, palvelujen, yritysten, teollisuudenalojen, alueiden ja kansojen kulutuksen kestävyyttä. Ekologinen jalanjälki ilmaistaan havainnollisuuden vuoksi usein myös "maapalloissa", jolloin yksi maapallo vastaa maailman biokapasiteettia kyseisenä vuonna. Voidaan esimerkiksi laskea, miten monta maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset. Maapallon biokapasiteetiksi arvioitiin vuonna 2003 11,2 miljardia hehtaaria. Helmikuussa 2006 maailman väkiluku oli 6,5 miljardia. Tällä väestömäärällä tarvittaisiin noin neljä ja puoli maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet, jos kaikkien ekologinen jalanjälki olisi yhtä suuri kuin suomalaisten. Yhdysvaltalaisten jalanjäljellä (9,6 ha) maapalloja tarvittaisiin 5,6. Jos taas kaikki eläisivät kuten intialaiset keskimäärin (jalanjälki 0,8 ha), ihmiskunnalle riittäisi puolikas maapallo. 4

Kalvosarja Tämä kalvosarja on laadittu niin, että sitä voi käyttää soveltaen esiopetuksessa ja peruskoulun alaasteen nuorimpien oppilaiden (luokat 1-2) opetuksessa. Kalvosarjasta on pyritty tekemään erityisen yksinkertaistettu ja havainnollistava. Kalvosarjan tarkoituksena on herättää tietoisuus kulutuksesta ja sen vaikutuksista. Konkreettisten esimerkkien kautta rohkaistaan oppilaita ja muita osallistujia keskustelemaan ja pohtimaan omaa kuluttamista: Tuottaako yhä lisääntyvä tavaramäärä onnea? Miksi me pohjoisella pallonpuoliskolla kulutamme niin paljon enemmän kuin ihmiset etelässä? Miten kulutuksesta voitaisiin tehdä kestävämpää? Tässä Opettajan oppaassa on selvennetty kalvosarjan sisältöä ja siinä on lisätietoa. Oppituntia voidaan myös täydentää muulla kulutusaiheisella materiaalilla, jota on kerätty linkkien muodossa tämän Opettajan oppaan viimeisille sivuille. 5

Säihkeponin ja Robo2004:n tarina kierrätysliike 2007 Kalvo 1 Kalvot 1 ja 2 kertovat tavaran elämäntarinan, eli elinkaaren kehdosta hautaan. Kolmannen kalvon sanomaa pohjustetaan näillä kalvoilla 1 ja 2 ensin pienen tarinan avulla. Säihkeponin ja Robo2004:n tarina. Olipa kerran joutomaan ojassa pienen pieni Säihkeponi. Se torkkui murheissaan mudan ja roskien keskellä. Säihkeponilla oli vieressään kiinalainen Robo2004, vahva tehopoika, jonka peltiset lihakset olivat täynnä tyhjää. Säihkeponi heilautti harjaansa, jossa säihkyi vielä muutama hopeahile. Hileet muistuttivat sitä ajasta, jolloin sen harja kimalsi sateenkaaren värein. Jokainen tyttö tai poika oli huokaillut ponin loistoa nostaessaan sitä käsissään ilmaan. Se olisi vielä kovin halunnut kirmailla tutussa legoaitauksessa ja leikkiä muiden ponien ja barbien kanssa. Viimein Säihkeponi nojasi vasten Robon kovaa olkapäätä ja vastasi hennolla äänellä, niin hennosti kuin vain säihkeponit osaavat: Olen vain Säihkeponi, lempeä ja täyttä muovia. Alun perin olen syntynyt jo miljoonia vuosia sitten, meressä eläneiden kasvien ja eläinten jäännöksistä. Pienen pienet kasvit ja eläimet vajosivat hapettomiin syvyyksiin, jonne kertyi mutaa ja hiekkaa niin kuin tähän joutomaan ojaan. Kovassa kuumuudessa ja paineessa noista jäännöksistä muodostui mustaa ainetta. Tuosta mustasta aineesta minä olen syntynyt! Toki aineeseen lisättiin tehtaassa muitakin 6

aineita, niin että minusta saatiin juuri tällainen iloisenkirjava ja kiiltäväharjainen ja niin kestävä Säihkeponi. Jos oikein tarkkaan mietin, niin kyllä minun alkuperäni on aurinko. En ole sieltä asti kyllä kotoisin, mutta ilman aurinkoa ei olisi ollut elämää meressä eikä olisi syntynyt tuota mustaa ainetta. Tehtaassa meitä sitten tehtiin kai miljoonia, aina vaan uusia ja uusia Säihkeponeja. En tiedä kuka niillä kaikilla ehtii leikkimään. Minä jouduinkin tänne ojaan siksi, että aitaukseen tuli aina vaan uusia ja uusia poneja. Kuka silloin olisi välittänyt minusta, vaikka olinkin vielä aivan toimiva ja reipas Säihkeponi. Voihan robonrämä, mikä kohtalo, puuskahti Robo2004 ja alkoi kertoa omaa tarinaansa: Minullakin on ollut seikkailuja ja jopa vaarallisia tilanteita! Aivoni ja muistipiirini ovat umpimetallia ja siksi olen niin hyvämuistinen ja nopeaälyinen. Muistan jokaisen kokemani vaarallisen tilanteen, vaikka olen jo hirveän vanha, vuosimallia 2004! Joku sanoi, että olen aivan romu ja väärän värinenkin huomisen malliin verrattuna. Siksi minut tempaistiin pois kunniapaikaltani lastenhuoneen kaapin kolmannelta hyllyltä Voima-Jimin vierestä... Robo2004 jatkoi muistelmiaan Säihkeponille, ja pian nuo kaksi ystävystyivät keskenään. He eivät tienneet vielä silloin, että heidän ystävyytensä tulisi olemaan yhtä ruostumaton kuin teräs, josta Robo oli valmistettu. Mistäpä Robo2004 ja Säihkeponi olisivat voineet arvata, että eräänä päivänä joutomaan vieressä kulkisi kolme ympäristöetsivänä toimivaa valpasta koululaista. (Huomaavatkohan ympäristöetsivät, keitä ojassa on?) Lähde: Sieppo (1/2007), Lasten luontolehti. Tarinan ideointi: Marjo ja Tiina; Teksti: Tiina Väärämäki. Kuvitus: Tanja Pussinen. 7

Säihkeponin ja Robo2004:n tarina kierrätysliike 2007 Kalvo 2 ESIMERKKI 1. Säihkeponin synty: Säihkeponin alkulähde on öljylähde, joka on syvällä maanpinnan alla. Öljy on muodostunut kauan sitten eläneiden eläinten jäänteistä. Öljystä valmistetaan muovia. Säihkeponi tehtiin tästä muovista Taiwanissa. Säihkeponin valmistamiseen kului paljon muitakin maapallon aineksia, eli luonnonvaroja: vettä, kemikaaleja kivihiiltä ja niin edelleen. Säihkeponin pakkaaminen ja kuljetus Suomeen ja kotikaupungin kaupan hyllylle kuluttavat luonnonvaroja ja tupruttavat ilmaan kaasuja. Koska Säihkeponin tekemiseen kuluu niin paljon maapallon aineita, on tärkeää, että poni saa hyvän kodin. Mikäli Säihkeponista tulee jossain kodissa tarpeeton, omistaja voi auttaa sitä löytämään uuden kodin vaikkapa kirpputorilta ESIMERKKI 2. Robo2004:n synty: Robo2004 on valmistettu teräksestä Kiinassa. Kivestä louhitaan rautamalmia. Rautamalmiin lisätään myös nikkeliä ja kromia ja siitä tehdään terästä. Valmistuksessa kuluu energiaa. Energiaa saadaan polttamalla kivihiiltä ja öljyä. Miettikääpä seuraavaa: Pienenkin teräksen palan valmistamiseen tarvitaan paljon maapallon aineita eli luonnonvaroja: Robo2004 painaa 100 grammaa, mutta sen valmistamiseen on kulunut luonnonvaroja melkein kaksi kiloa ja vettä yli 20 litraa! Robon miekka painaa 10 grammaa, mutta sen valmistamiseen on kulunut luonnonvaroja 370 grammaa ja vettä yli 10 litraa. Kevyen ja ohuen miekan valmistukseen kuluneet luonnonvarat painaisivat yli 10 kiloa! 8

Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? kierrätysliike 2007 Kalvo 3 Mikä ihmeen kulutus? Kalvo herättää pohtimaan lasten omaa suhdetta tavaroihin ja kulutukseen. HARJOITUS: Haluanko vai tarvitsenko? Tee lista tavaroista, jotka haluaisit Kirjoita paperille mitä sinulle on lähiaikoina ostettu Käy lista läpi ja mieti tarvitsetko todella sen asian, joka paperilla lukee vai haluatko vain jotain uutta ja lisää? 9

Kalvosarjan lähteet Nuukuusviikon kalvosarja 2007: Onnea ostamatta! Supistettu versio 2008 (Kiertokapula Oy). Kierrätysliike www.nuukuusviikko.net www.wikipedia.fi Piirustustehtäviä kuvaamataidontunnille: Teema: Onnellisuus ilman uusia tavaroita Mikä on sinulle tärkeintä maailmassa: ystävät, perhe tai harrastukset? Mikä asia on tehnyt sinut onnelliseksi tänään, viime viikolla tai vaikka kevään aikana hyvin mennyt soittotunti, aurinkoinen kevätpäivä, majan rakentaminen vai lemmikin rapsuttaminen? Mitä sinä teet kaikista mieluiten, ja tarvitseeko siihen uusia tavaroita? Piirustuksessa kerrot, mitkä sellaiset asiat ovat sinulle tärkeitä, jotka eivät ole uusia tavaroita. Maailmassa on paljon hienoja asioita, joita ei tarvitse ostaa. Teema: "rajaton rajat on" Rajallisuus on meille vaikea asia. Emme välttämättä tarvitse mitään uutta, mutta haluamme silti uudempaa, hienompaa, nopeampaa, erilaista, enemmän. Mutta... Maapallo on rajallinen. Enemmän tavaraa merkitsee vähemmän luontoa. Enemmän minulle merkitsee, että muille jää vähemmän. Koti on rajallinen. Täyttyykö koti tarpeettomista hankinnoista? Kuluuko arki paikkojen järjestelemiseen? Lompakko on rajallinen. Kuka määrää, miten rahani käytän minä vai trendinluojat? Osaanko olla tyytyväinen siihen, mitä minulla on, vai tarvitsemmeko jatkuvasti lisää? Elämä on rajallinen. Kuinka suuri osa siitä kannattaa käyttää työntekoon kulutuksen maksamiseksi? Antaisiko vähäisempi kulutus aikaa tärkeämmille asioille? Kaikkea mitä haluamme, emme voi saada. Piirustuksessasi voit kertoa siitä, miten kuluttamisen rajat näkyvät maapallolla, kodeissa, lompakossa tai elämässä 10

Hyviä linkkejä Opetushallituksen kestävän kehityksen verkkopalvelu Tästä linkistä löytyy mm. esimerkkejä Suomen ala-asteiden kestävän kehityksen toiminnasta sekä kansalliset kestävää kehitystä edistävät kasvatuksen ja koulutuksen strategiat http://www.edu.fi/teemat/keke/ Ilmastotietoa kouluille Kouluille tarkoitettu Ilmari-materiaali tarjoaa helpon ja mielenkiintoisen tavan oppia ilmastonmuutoksen ja sen torjunnan perusteet. Ilmari-materiaali sisältää kalvosarjan ja taustamateriaalin oppitunteja varten, projekti-ideoita, nuorille suunnatun ilmasto-oppaan, ilmastopelin, ilmastovisan sekä Operaatio Tuvalu-kuunnelman. Myös ruotsin- ja englanninkielinen kalvosarja on käytettävissä. Syksyllä 2007 uusittuun kalvosarjaan kuuluu 24 kalvoa, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen syitä, seurauksia ja torjuntaa. Kalvosarjan läpikäymiseen tarvitaan kaksoistunti. Testaa tietosi ilmastovisassa! Valittavana on kolme eri vaikeustasoa aloittelijalle, harrastajalle ja ammattilaiselle. Ilmastopelissä taistelet ilmastonmuutosta vastaan valitsemallasi hahmolla. Ilmastokatastrofin estämiseksi sinun on pelastettava jäätiköt sulamiselta, estettävä paratiisisaarien hukkuminen mereen ja lopetettava saastuttavien tehtaiden toiminta. Parhaista pelaajista pidetään listaa. Kenttäeditorilla voit myös suunnitella omat kenttäsi. Operaatio Tuvalu on erityisesti alakoulujen käyttöön suunniteltu lyhyt kuunnelma lapsista, sankariteoista ja ilmastonmuutoksesta. Kuuntele ja lataa kuunnelma vaikka alakoulun aamunavaukseksi tai oppitunnin avuksi avaamaan keskustelua ilmastonmuutoksesta. http://ilmasto.org/kouluille/opetusmateriaali-ja-pelit Opetuksen keinoin vähemmän jätettä HSY:n sivuilla Monipuolinen paketti, jossa on joka oppiaineeseen jotain! Näille sivuille on koottu tehtäviä jätteen synnyn ehkäisystä oppilaalle, tietoa eri-ikäisten opettajille ja muulle henkilökunnalle. Tehtävien tueksi on koottu artikkeleja, tarinoita, kuvia ja kalvoja. Nyt aiheeseen on helppo tarttua! 11

Kulutamme luonnonvaroja enemmän kuin koskaan ennen. Siksi jätteen synnyn ehkäisy on tärkeä aihe. Uudessa opetussuunnitelmassa kestävän kehityksen teema kuuluu eri oppiaineisiin alaluokilta valkolakkiin asti. www.hsy.fi - Fiksu vähentää jätettä (linkki sivun oikeassa reunassa) oppimassa tai www.hsy.fi - Fiksu vähentää jätettä esiopetuksessa Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus Eko Elmerin löytöretki Roska Repen jäljillä Eko-Elmeri on ala-asteikäisille tarkoitettu oppimateriaalikokonaisuus. Materiaalissa tutustutaan jätteen käsitteeseen, sen ilmenemismuotoihin omassa elinympäristössä, jätehuoltoon, kierrätykseen, uudelleenkäyttöön, harjoitellaan ympäristön kannalta kestävää kulutusta ja opetellaan jätemateriaalien monipuolista hyödyntämistä. Materiaali on sisällöllisesti laaja. Materiaalin opetustuokiot ja niihin liittyvät toimintavinkit on suunniteltu siten, että jäteasiasta on mahdollista muodostaa laajempi teemallinen kokonaisuus, johon käytetään aikaa esim. viikko. Opetustuokiot on mahdollista pitää myös toisistaan irrallaan. Ympäristökeskuksen sivustolla löytyy sähköisenä koko Eko-Elmeri teos kalvoineen. www.ymparisto.fi - Alueellista ympäristötietoa - Pohjois-Pohjanmaa minä ja ympäristö ympäristötietoisuus- ja kasvatus Eko-Elmeri Nuukuusviikko Vuoden 2007 Onnea ostamatta -kalvoesityksestä on tehty sekä alakouluikäisille että yläkoulun oppilaille sopiva versio. Opetusmateriaalia voidaan käyttää soveltaen eri ikäryhmien opetuksessa. Myös kalvoihin liittyvät lisätiedot mukana oppitunnin suunnittelun helpottamiseksi. Nuukuusviikon yleisistä toimintaideoista löytyy vinkkejä myös kouluille. www.nuukuusviikko.fi/koulut 12