Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.



Samankaltaiset tiedostot
Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna Pekka Ollonqvist 18.2.

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

Puukauppa toukokuu Puun hintojen lasku pysähtynyt

Puukauppa Syyskuu Tukkipuun hinnat loivassa laskussa

Puukauppa toukokuu Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa

Puukauppa tammikuu Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna Nimellisesti kantohinnat

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa

Puukauppaa on käyty tasaista mutta verkkaista tahtia vuoden alkukuukausina.

noin kymmenesosa. Koko vuoden kertymää painoi alkuvuoden hiljainen puukauppa, ja huonoista korjuukeleistä

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008

Puukauppa. Lokakuu Puukauppa. hiljenemässä Puukaupan hiljeneminen näkyi lokakuussa kantohintojen 0 4 prosentin

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Metsäteollisuus osti lokakuussa puuta yksityismetsistä 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Se on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten, mutta ei

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa Heinäkuu Kantohintojen nousu pysähtyi heinäkuussa

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppa, kesäkuu 2010

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Puukauppa alueittain 2013

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

Puukauppa, marraskuu 2012

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, joulukuu 2013

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

Puukauppa, joulukuu 2012

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, helmikuu 2009

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2010

verrattuna oli 29 prosenttia. Mänty- ja kuusikuitupuuvarastot olivat yhteensä 4,6 miljoonaa kuutiometriä

Puukauppa, kesäkuu 2009

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa, kesäkuu 2008

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa, elokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2012

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa, helmikuu 2010

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä,

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä

Puukauppa on käynyt tänä syksynä ennätyksellisen vilkkaana. Syksyn puukauppa huipentui lokakuussa, jolloin metsäteollisuus osti yksityismetsistä

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Puun ostot ja hinnat lokakuu Puukauppa piristymässä

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Paperiteollisuuden työtaistelutoimet pitivät puumassa- ja paperitehtaat kiinni suurimman osan toukokuuta, ja se heijastui myös hakkuisiin.

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa

Puun ostot ja hinnat marraskuu Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa

Teollisuuden ostot yksityismetsistä

Yksityismetsien puukauppa kävi keskimääräistä vilkkaampana heinäkuussa.

4 Puukauppa. Kantohinnat

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

Puukauppa hiljeni marraskuussa tavallista. jakson jälkeen. Metsäteollisuus osti marraskuussa yksityismetsistä raakapuuta pysty- ja hankintakaupoilla

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

4 Puukauppa. Kantohinnat

Puun energiakäyttö 2012

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013

4 Puukauppa. Kantohinnat

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Metsä sijoituskohteena

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 2008

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Metsä sijoituskohteena

Transkriptio:

A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007 860 Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia Yksityismetsien puukauppojen reaalinen kantohintataso oli viime vuonna keskimäärin 1,1 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2005. Kolmena edellisvuonna kantohinnat reaalisesti laskivat. Nimellishinnoilla mitaten kantohintojen koko vuoden keskiarvo nousi keskimäärin 7,7 prosenttia. Edellinen hintojen suhdannehuippu oli vuonna 2000. Siihen verrattuna vuoden 2006 keskimääräinen kantohintataso oli nimellisesti 4 prosenttia korkeampi mutta reaalisesti tarkasteltuna 6 prosenttia alempi (kuva 2). Reaalihinnat on laskettu tukkuhintaindeksillä deflatoimalla. Sahatavaran hyvä markkinatilanne vahvisti mänty- ja kuusitukin kysyntää ja niiden hinnat nousivat ennätystahtia vuonna 2006. Mäntytukin reaalinen koko vuoden keskikantohinta oli 5 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2005. Kuusitukin kantohinnassa nousua edellisvuodesta oli 3 prosenttia. Kuusitukin reaalihinta kipusi viime vuonna kaikkien aikojen ennätykseen, sitä vastoin mäntytukilla kantohinta oli 5 prosenttia vuoden 2000 hintojen alapuolella. Koivutukin pystykaupoissa maksettiin keskimäärin prosentin verran vähemmän kuin vuonna 2005 (kuva 1). Eri kuitupuutavaralajeissa reaaliset hintamuutokset vuodesta 2005 olivat alle prosentin luokkaa. Sitä edeltävinä vuosina kuitupuiden reaalihinnat putosivat tuntuvasti. Vuoden 2000 huippuun verrattuna vuoden 2006 kuitupuun keskihinnat olivat puulajista riippuen 11 20 prosenttia alemmat. Reaalinen kantohintataso nousi viime vuonna lähes kaikkien metsäkeskusten alueilla. Hintojen Nimellinen ja reaalinen (tukkuhintaindeksillä korjattu) kantohintataso 1995 2006 Nimellinen Vuosi- Reaalinen Vuosikantohintaindeksi muutos, % kantohintaindeksi muutos, % 1995 109 109 1996 111 1,7 110 1,1 1997 119 6,9 116 5,1 1998 123 3,4 122 5,4 1999 124 0,8 122 0,1 2000 130 5,3 119-2,4 2001 126-2,9 116-2,6 2002 129 2,0 119 2,6 2003 127-1,4 118-1,3 2004 124-2,1 114-3,3 2005 125 0,8 111-2,2 2006 135 7,7 113 1,1 (1/1995=100)

2 nousu oli suurinta maan pohjoisosissa. Eniten 6,5 prosenttia kantohinnat kohosivat Kainuun metsäkeskuksen alueella. Yli 5 prosenttia edellisvuodesta kantohinnat nousivat myös Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Lapin metsäkeskuksissa. Kolmen metsäkeskuksen alueella Etelärannikolla, Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa reaaliset kantohinnat laskivat edellisvuodesta, mutta lasku jäi alle prosenttiin. Vuoden 2006 nimelliset bruttokantorahatulot nousivat 1,70 miljardiin euroon. Kasvua edellisvuodesta oli 5 prosenttia. Markkinahakkuiden 3 prosentin laskusta huolimatta mänty- ja kuusitukin vahva hintakehitys veti kantorahatulot kolmen vuoden alamäen jälkeen nousuun. Kasvu kohdistui yhtiöiden ja myös Metsähallituksen kantorahatuloihin, sitä vastoin yksityismetsistä saadut kantorahatulot (1,37 mrd. ) vähenivät 3 prosenttia.

3 Yksityismetsien kanto- ja hankintahinnat 2005 ja 2006 1. Mäntytukki Etelä-Suomi 44,8 49,4 10 47,5 48,7 3 1a Etelärannikko 44,0 46,8 6-5 46,4 46,3 0-5 2 Lounais-Suomi 44,6 50,0 12 1 48,0 49,2 3 1 3 Häme-Uusimaa 45,3 49,4 9 0 48,0 52,0 8 7 Pohjanmaa 42,4 47,4 12 45,7 48,0 5 1b Pohjanmaa 42,2 46,6 10-2 44,6 47,8 7 0 7 Etelä-Pohjanmaa 43,4 48,8 12 3 45,6 47,4 4-1 11 Kainuu 41,7 46,5 12-2 45,7 47,2 3-2 12 Pohjois-Pohjanmaa 41,4 46,5 12-2 46,5 48,8 5 2 Keski-Suomi 45,1 50,0 11 46,5 48,8 5 5 Pirkanmaa 45,0 50,2 12 0 46,5 49,3 6 1 8 Keski-Suomi 45,2 49,8 10 0 46,6 48,0 3-2 Savo-Karjala 44,6 48,2 8 45,7 48,5 6 9 Pohjois-Savo 44,2 47,8 8-1 44,8 47,8 7-2 10 Pohjois-Karjala 44,9 48,4 8 0 46,2 49,0 6 1 Kymi-Savo 46,3 50,0 8 47,8 48,2 1 4 Kaakkois-Suomi 46,4 50,0 8 0 47,6 47,9 1-1 6 Etelä-Savo 46,3 50,0 8 0 48,0 48,6 1 1 Lappi 39,2 43,5 11 44,9 46,8 4 13 Lappi 39,2 43,5 11 0 44,9 46,8 4 0 Koko maa 44,3 48,8 10 46,7 48,3 3 2. Kuusitukki Etelä-Suomi 47,5 50,9 7 49,4 50,6 3 1a Etelärannikko 46,2 49,0 6-4 50,4 51,2 2 1 2 Lounais-Suomi 47,2 51,3 9 1 47,8 49,3 3-3 3 Häme-Uusimaa 47,8 50,9 7 0 49,3 50,8 3 0 Pohjanmaa 42,5 48,8 15 43,3 46,5 7 1b Pohjanmaa 42,6 47,8 12-2 43,8 47,0 7 1 7 Etelä-Pohjanmaa 43,9 50,5 15 3 44,2 46,8 6 0 11 Kainuu 41,5 48,5 17-1 41,5 44,6 8-4 12 Pohjois-Pohjanmaa 39,9 45,9 15-6 42,2 46,2 10-1 Keski-Suomi 47,3 51,2 8 47,7 49,7 4 5 Pirkanmaa 47,2 51,3 9 0 47,9 50,0 4 1 8 Keski-Suomi 47,4 51,1 8 0 47,2 48,9 3-2 Savo-Karjala 47,0 50,3 7 47,0 48,5 3 9 Pohjois-Savo 47,4 51,0 8 1 47,4 48,8 3 1 10 Pohjois-Karjala 46,4 49,4 6-2 46,5 48,2 4-1 Kymi-Savo 47,4 50,3 6 47,7 48,8 2 4 Kaakkois-Suomi 47,4 50,4 6 0 47,5 48,7 3 0 6 Etelä-Savo 47,4 50,3 6 0 47,9 49,0 2 0 Lappi 32,5 38,0 17 38,3 40,9 7 13 Lappi 32,5 38,0 17 0 38,1 40,9 7 0 Koko maa 46,5 50,4 8 47,7 49,3 3

4 3. Koivutukki Etelä-Suomi 39,5 41,6 5 42,4 43,6 3 1a Etelärannikko 38,7 40,3 4-3 43,3 44,5 3 2 2 Lounais-Suomi 35,1 37,1 6-11 37,9 39,1 3-10 3 Häme-Uusimaa 41,2 43,1 5 4 44,3 46,0 4 6 Pohjanmaa 35,6 38,9 9 38,1 39,6 4 1b Pohjanmaa 31,7 33,0 4-15 34,7 36,6 5-8 7 Etelä-Pohjanmaa 36,3 39,9 10 2 39,4 41,1 4 4 11 Kainuu 40,1 42,1 5 8 - -.. 12 Pohjois-Pohjanmaa 34,7 39,6 14 2 37,1 -.. Keski-Suomi 41,0 42,8 4 43,5 43,9 1 5 Pirkanmaa 39,6 40,9 3-4 42,6 43,2 2-2 8 Keski-Suomi 41,7 43,6 4 2 44,1 44,6 1 2 Savo-Karjala 41,9 43,3 3 43,7 44,9 3 9 Pohjois-Savo 41,1 42,8 4-1 43,1 44,3 3-1 10 Pohjois-Karjala 42,6 43,6 3 1 44,3 45,7 3 2 Kymi-Savo 44,0 45,1 2 45,6 45,8 0 4 Kaakkois-Suomi 43,2 44,5 3-1 45,3 45,0-1 -2 6 Etelä-Savo 44,3 45,4 2 1 45,7 46,1 1 1 Lappi - -. - -. 13 Lappi - -.. - -.. Koko maa 41,8 43,4 4 43,8 44,4 2 4. Mäntykuitupuu Etelä-Suomi 12,0 12,7 6 23,8 23,9 1 1a Etelärannikko 11,9 12,4 4-2 23,1 23,5 2-2 2 Lounais-Suomi 12,7 13,7 7 8 24,5 24,5 0 2 3 Häme-Uusimaa 11,3 11,9 6-6 23,3 23,8 2-1 Pohjanmaa 13,0 13,8 6 24,6 25,3 3 1b Pohjanmaa 12,7 12,7-1 -8 23,8 24,1 1-4 7 Etelä-Pohjanmaa 13,1 13,7 5 0 24,3 24,9 2-2 11 Kainuu 12,5 14,0 12 2 24,4 25,4 4 0 12 Pohjois-Pohjanmaa 13,2 14,0 6 1 24,9 25,7 3 2 Keski-Suomi 12,1 13,0 7 24,7 24,7 0 5 Pirkanmaa 12,2 13,1 7 1 24,3 24,3 0-1 8 Keski-Suomi 12,1 12,9 7-1 24,8 24,9 1 1 Savo-Karjala 12,3 13,0 6 24,3 24,7 1 9 Pohjois-Savo 11,7 12,3 5-5 23,7 24,4 3-1 10 Pohjois-Karjala 12,6 13,4 6 4 24,9 25,0 0 1 Kymi-Savo 12,8 13,2 3 25,1 24,9-1 4 Kaakkois-Suomi 12,5 13,0 4-1 24,8 24,6-1 -1 6 Etelä-Savo 13,0 13,3 3 1 25,2 25,1-1 1 Lappi 12,9 14,0 8 24,2 24,8 2 13 Lappi 12,9 14,0 8 0 24,2 24,8 2 0 Koko maa 12,6 13,3 6 24,5 24,8 1

5 5. Kuusikuitupuu Etelä-Suomi 21,9 23,0 5 31,3 32,1 3 1a Etelärannikko 21,1 21,6 2-6 33,1 33,8 2 5 2 Lounais-Suomi 22,2 23,4 6 2 30,0 30,3 1-6 3 Häme-Uusimaa 21,9 23,0 5 0 31,0 31,7 2-1 Pohjanmaa 19,9 21,4 8 26,6 27,5 4 1b Pohjanmaa 20,0 21,3 7 0 26,4 27,3 3-1 7 Etelä-Pohjanmaa 20,2 22,3 10 4 26,3 26,9 3-2 11 Kainuu 20,9 21,6 3 1 26,8 27,8 4 1 12 Pohjois-Pohjanmaa 17,9 19,6 9-8 27,2 28,8 6 5 Keski-Suomi 21,7 22,6 4 30,1 30,6 2 5 Pirkanmaa 22,0 23,0 5 2 29,8 30,5 2 0 8 Keski-Suomi 21,4 22,2 4-2 30,3 30,8 2 1 Savo-Karjala 20,4 21,2 4 28,7 29,2 2 9 Pohjois-Savo 20,6 21,6 5 2 28,3 29,0 2-1 10 Pohjois-Karjala 20,1 20,9 4-2 29,1 29,5 1 1 Kymi-Savo 21,1 21,4 1 30,5 30,6 0 4 Kaakkois-Suomi 21,4 21,6 1 1 30,8 30,9 0 1 6 Etelä-Savo 20,9 21,2 1-1 30,2 30,2 0-1 Lappi 16,2 18,5 14 25,5 27,0 6 13 Lappi 16,2 18,5 14 0 25,6 27,0 6 0 Koko maa 20,8 21,8 5 30,1 30,7 2 6. Koivukuitupuu Etelä-Suomi 11,2 11,9 7 22,9 23,9 4 1a Etelärannikko 10,5 11,2 6-7 22,1 23,8 8 0 2 Lounais-Suomi 11,5 12,4 8 4 23,4 24,0 3 1 3 Häme-Uusimaa 11,1 11,8 6-1 22,9 23,7 4-1 Pohjanmaa 12,4 13,2 7 24,0 25,2 5 1b Pohjanmaa 12,1 12,2 1-8 23,4 24,6 5-3 7 Etelä-Pohjanmaa 12,4 13,3 7 0 23,9 24,9 4-1 11 Kainuu 12,0 13,2 9-1 23,4 24,6 5-2 12 Pohjois-Pohjanmaa 12,6 13,6 8 3 24,4 25,6 5 2 Keski-Suomi 11,7 12,6 7 24,1 24,9 3 5 Pirkanmaa 11,3 12,3 9-2 24,0 25,0 4 0 8 Keski-Suomi 12,0 12,8 7 1 24,1 24,9 3 0 Savo-Karjala 12,0 12,7 6 23,7 24,5 4 9 Pohjois-Savo 11,8 12,4 5-2 23,6 24,5 4 0 10 Pohjois-Karjala 12,2 12,9 6 2 23,7 24,5 3 0 Kymi-Savo 12,4 12,7 3 24,2 24,4 1 4 Kaakkois-Suomi 12,0 12,5 4-1 23,9 24,1 1-2 6 Etelä-Savo 12,6 12,8 2 1 24,3 24,7 2 1 Lappi 11,9 13,1 10 23,5 24,2 3 13 Lappi 11,9 13,1 10 0 23,5 24,2 3 0 Koko maa 12,1 12,8 6 23,8 24,7 4

6 Puun hinnat metsäkeskuksittain Tilastossa esitetään metsäteollisuuden yksityismetsistä ostaman puun vuosittaisia hintatietoja, jotka perustuvat puun ostajien ja myyjien tekemiin puukauppasopimuksiin. Tilasto laaditaan puutavaralajeittain ja kauppamuodoittain (pysty- ja hankintakauppa). Puun hintojen vuositilastossa aluejakona on metsäkeskukset. Hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa siirryttiin puun ostajien tietosuojasyistä kuuden hintaalueen käyttöön heinäkuussa 2006. Taulukoissa 1 6 esitetään sekä metsäkeskusten (13) että niiden yhdistelmistä muodostettujen hinta-alueiden keskihinta. Aluejaot esitetään oheisissa kartoissa. Tiedot koskevat kuutta pääpuutavaralajia. Tilasto ei sisällä erikoispuutavaralajien hintoja. Taulukoiden 1 6 hinnat ovat kaikki nimellisiä. Sivuilla 1 2 on tarkasteltu reaalista hintakehitystä kiinteäpainoisilla kantohintaindekseillä ja tekstissä kantohintaindeksien avulla laskettuja reaalihinnan muutoksia metsäkeskusalueittain. Indeksit ovat kuukausi-indeksien painotettuja keskiarvoja, joissa kantohintojen indeksipainot ovat puutavaralajien keskimääräisiä arvo-osuuksia pystykaupassa vuosina 1987 2005. Rahanarvon heikentymisen vaikutus on poistettu tukkuhintaindeksillä (kokonaisindeksi, Tilastokeskus). Metsäkeskusten alueen vuosittaiset kantohintaindeksit on vuosina 1987 2005 laskettu reaaliarvoisista kuukausi-indekseistä (painoina pystykaupan kuukausiosuudet). Metsäkeskuksien indeksiarvojen muutoksiin 2006/2005 vaikuttaa hieman tilastoinnissa tapahtunut muutos, jonka seurauksena vuoden 2006 indeksiarvo perustuu kantohintojen vuosikeskiarvojen reaaliarvoihin. Määritelmät Pystykauppa tarkoittaa ostajan metsänhakkuuoikeutta erikseen sovittujen puiden korjaamiseksi. Hinta määritetään kantohintana. Hankintakaupassa myyjä vastaa puiden hakkuusta ja korjuusta sovitulle varastopaikalle. Hinta määritetään hankintahintana. Mikäli kauppa tehdään myyjän jo valmiiksi jollekin varastopaikalle toimittamasta puuerästä, kutsutaan tällaista hankintakauppaa käteiskaupaksi. Yksityismetsillä puun hintatilastossa tarkoitetaan varsinaisten yksityismetsänomistajien metsien lisäksi myös mm. yhteismetsiä sekä kuntien ja seurakuntien metsiä. Tilasto ei sisällä yhtiöiden omien metsien eikä Metsähallituksen metsien puukauppoja. Metsäkeskukset 2006 Puukauppatilaston Puukauppatilaston hinta-alueet 1.7.2006 hinta-alueet alkaen 1.7.2006 alka 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 ETELÄ- SUOMI POHJOIS- SUOMI 13 12 1b 7 8 5 2 3 1a 9 6 4 11 10 Hinta-alueet ja metsäkeskukset Etelä-Suomi Rannikko/Etelärannikko (1a) Lounais-Suomi (2) Häme-Uusimaa (3) Pohjanmaa Rannikko/Pohjanmaa (1b) Etelä-Pohjanmaa (7) Kainuu (11) Pohjois-Pohjanmaa (12) Keski-Suomi Pirkanmaa (5) Keski-Suomi (8) Savo-Karjala Pohjois-Savo (9) Pohjois-Karjala (10) Kymi-Savo Kaakkois-Suomi (4) Etelä-Savo (6) Lappi Lappi (13)

7 Menetelmät Metsäteollisuus ry toimittaa vuosittain jäsenyritystensä puukaupan hintatiedot metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitokselle. Tilaston kattavuus muuttui vuoden 2002 alussa, josta lähtien tilastoon ei enää sisälly Suomen Sahat ry:n puukauppatietoja. Hinnat perustuvat puun ostajan ja myyjän väliseen puukauppasopimukseen kirjattuihin hintoihin. Mahdolliset ehdolliset lisät tai erät (esimerkiksi sopimusasiakkaiden kanssa sovitut hinnantarkistukset sekä hankintakauppojen laatu- ja aikaisuuslisät) eivät sisälly hintoihin. Puun hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa (ALV). Puutavaralajien koko vuoden keskihinnat lasketaan kuukausittaisten hintojen tilastointikuukauden ostomäärillä painotettuna keskiarvona. Jos alueen jonkin puutavaralajin ostomäärä on pystykaupoilla pienempi kuin 1000 m³ tai hankintakaupoilla pienempi kuin 500 m³, puutavaralajin keskihintaa ei ilmoiteta (merkitään:.. ). Jos määrä = 0, keskihinnaksi merkitään -. Metsäteollisuus ostaa Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin metsäkeskusten alueilla havukuitu -nimikkeellä sekä mäntyä että kuusta. Koska havukuitupuu tilastoituu mäntykuitupuuhun, sisältyy näillä alueilla mäntykuitupuu-luokkaan myös jonkin verran kuusta. Laho kuusikuitupuu luetaan tilastossa mäntykuitupuuksi. Luotettavuus Yksityismetsien puukaupan osto- ja hintatilasto kattaa noin 86 prosenttia koko maan yksityismetsien puukaupoista. Tukkipuun koko maan ostomääristä tilasto kattaa noin 82 prosenttia ja kuitupuun ostomääristä noin 90 prosenttia. Metsäkeskuksittain kattavuus vaihtelee noin 78 ja 96 prosentin välillä. Tilaston kattavuus on paras Itä-Suomessa ja heikoin Länsi- ja Pohjois- Suomessa. Aineiston ulkopuolelle jäävät puunostajat ovat pääosin pieniä ja keskisuuria sahoja. Vertailtavuus Vuosi- ja kuukausitilastojen puun hinnat perustuvat samoihin ostomäärä- ja hintatietoihin. Yksityismetsien hintatilastoa on laadittu vuoden 1982 loppupuoliskolta lähtien. Tiedot ovat saatavissa Metinfo Tilastopalvelusta (www.metla.fi/metinfo/tilasto/). Tietoja julkaistaan myös Metsätilastollisessa vuosikirjassa.

SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A 00170 Helsinki Puh. 010 211 2139 Faksi 010 211 2104 www.metla.fi/ ISSN 1795-5165 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 0359-9124 Metsätilastotiedote