1 Viranhaltijapäätös 16.01.2015 kirjaamo@kyyjarvi.fi Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2014 EPL/179/03.08.06/2014 Suunnittelujohtajan päätös 1/2015 Lausunto Peuralinnan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta, Kyyjärven kunta Peuralinnan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksesta 24.10.2014 antamaansa lausuntoon ja kaavoittajan siitä antamaan vastineeseen viitaten Etelä-Pohjanmaa liitto toteaa, ettei sillä ole osayleiskaavaehdotuksesta muuta lausuttavaa. ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Antti Saartenoja Suunnittelujohtaja Markus Erkkilä Maankäytön suunnittelija

KESKI-SUOMEN LAUSUNTO 560 sivu 1 / 2 PELASTUSLAITOS 24.10.2014 Vastaanottaja Kyyjärven kunta Tekninen toimisto Tuliharjuntie 9 43700 KYYJÄRVI Kohde Peuranlinnan tuulivoimapuisto PEURANLINNAN TUULIVOIMAPUISTON OSALYLEISKAAVA ASIA Kyyjärven kunta on laatimassa tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu enintään 9 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on enimmillään 27 MW. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaava PELASTUSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Keski-Suomen pelastuslaitoksen lausunto perustuu pelastusjohtajien 12.2.2014 kirjeeseen tuulivoimaloiden kaavalausunnoissa huomioitavista asioista (kirje liitteenä). Pelastuslaitos lausuu asiassa vain turvallisuusnäkökulmasta. Keski-Suomen pelastuslaitos toteaa, että rakennettavilla yli 1 MW tuulivoimaloilla tulee noudattaa 600 metrin turvaetäisyyttä asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastoihin, ellei tuulivoimalalle laadittu vaaranarviointi edellytä tätä pienempää tai suurempaa etäisyyttä. Asiakirjoissa on todettu, että alueella ei sijaitse vakituista asutusta. Tuulivoima-aluetta lähimmät asutuskeskittymät ovat Vääränmäen asuin- ja lomarakennukset noin 1-1,5 km:n etäisyydellä idässä lähimmästä voimalasta sekäjärvelän, Keskikylän, Peuranlinnan ja Onnelan asutus noin 1,5-3,5 km:n etäisyydellä kaakossa voimaloista. Pelastuslaki (379/2011) edellyttää huolellisuusvelvollisuutta rakennuksen omistajalta ja haltijalta sekä toiminnanharjoittajalta. Pelastuslaki edellyttää edellä mainituilta tahoilta myös omatoimista varautumista sekä pelastussuunnitelman laatimista. Pelastuslaitosten työryhmän selvityksen yhteydessä havaittiin, että tulipalon aiheuttamia onnettomuuksia on tapahtunut useita eri puolilla maailmaa. Onnettomuuksien yhteydessä on havaittu, että konehuonepalojen yhteydessä putoavat tuulivoiman osat aiheuttavat muiden muassa maastopalojen vaaran kuivana aikana. Hankealueella oleva luonto on osan aikaa kalenterivuodesta kohteena erityisen herkkä syttymään myös kipinöistä. Koska pelastustoimella ei ole mahdollisuutta sammuttaa tuulivoimaloiden konehuonepaloja, tulee toiminnanharjoittajan varautua siihen omatoimisesti. Käytännössä tämä edellyttää automaattista paloilmoitusta ja kohteeseen soveltuvaa automaattista sammutuslaitteistoa. Tuulivoimaloiden paloturvallisuuden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suositellaan käytettävän Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön opasta SPEK opastaa 28; Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (2013) sekä Finanssialan Keskusliiton ohjetta Tuulivoimaloiden vahingontorjunta (28.5.2013). KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Salontaipaleentie 6, 40500 JYVÄSKYLÄ Puh: 014 3329 600 etunimi.sukunimi@jkl.fi Jyväskylän toiminta-alue Jyväskylän paloasema Salontaipaleentie 6 40500 JYVÄSKYLÄ Johtava palotarkastaja Jouni Nurminen Puh: 014-3329604, 0500-542113 jouni.nurminen@jkl.fi

KESKI-SUOMEN LAUSUNTO 560 sivu 2 / 2 PELASTUSLAITOS 24.10.2014 Pelastustoimen käyttöön tulisi järjestää soveltuvia vedenottopaikkoja pelastustoimien turvaamiseksi (Pel.laki 379/2011; 30 ) pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Luonnon vedenottopaikat on merkittävä kaavakarttaan. Johtava palotarkastaja Jouni Nurminen KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS Salontaipaleentie 6, 40500 JYVÄSKYLÄ Puh: 014 3329 600 etunimi.sukunimi@jkl.fi Jyväskylän toiminta-alue Jyväskylän paloasema Salontaipaleentie 6 40500 JYVÄSKYLÄ Johtava palotarkastaja Jouni Nurminen Puh: 014-3329604, 0500-542113 jouni.nurminen@jkl.fi

PERHON KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus 17 12.01.2015 LAUSUNTO PEURALINNAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Khall 17 Valmistelija toimistosihteeri Armi Kirvesmäki, puh. 0400 798 010. Tuulivoimapuiston suunniteltu alue sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa lähellä Alajärven ja Perhon kuntarajoja. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 750 ha ja se sijaitsee suurelta osin tasaisella kuivatusojitetulla talousmetsä- ja suoalueella. Alueelle laadittavan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tavoitteena on luoda edellytykset tuulipuiston toteuttamiselle siten, että kaavaa voidaan käyttää suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus on nähtävillä 18.12.2014-19.1.2015 Kyyjärven kunnan teknisessä toimistossa sekä kunnan internet-sivuilla osoitteessa www.kyyjarvi.fi. Kyyjärven kunta pyytää toimittamaan mahdolliset lausunnot 19.1.2014 mennessä. Lisätietoja asiasta/päätöksestä antaa tekninen johtaja Pasi Rannila, puh. 0400 361 990 tai pasi.rannila@perho.com. Ehdotus: Perhon kunnanhallitus suhtautuu myönteisesti Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotukseen ja toteaa, että Peuralinnan tuulivoimapuiston rakentaminen ei saa haitata Perhossa vireillä olevien hankkeiden toteuttamista, koskien lähinnä sähkön siirtokapasiteetin tarvetta Alajoen ja Limakon tuulipuiston osalta. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. --- ----- Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Perhossa 16.1.2015

PERHON KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA MUUTOKSENHAKUKIELTO Muutoksenhakukielto ja sen peruste Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, kuntalain 91 :n nojalla tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta.

1 / 5 Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimi LAUSUNTO ympäristöterveysvalvonta Sairaalantie 2 14.1.2015 43100 Saarijärvi PEURALINNAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA, Kaavaluonnos Kyyjärvi Kyyjärven kunta pyytää lausuntoa tuulivoimapuistoa koskevasta osayleiskaavasta. Kaavoitettava alue sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa, noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Kaavoitettavan alueen koko on noin 750 hehtaaria. Tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueelle sijoittuu enintään 9 tuulivoimalaa, joiden napakorkeus on 140 metriä ja roottoreiden halkaisija 120 metriä. Tuulivoimapuistoa alueelle suunnittelee YIT Rakennus Oy. Kaavaselostus Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan enintään 27 MW. Tuulivoima-aluetta lähimmät asutuskeskittymät ovat Väärämäen asuin- ja loma-rakennukset noin 1 1,5 km:n etäisyydellä idässä lähimmästä voimalasta sekä Järvelän, Keskikylän, Peuralinnan ja Onnelan asutus noin 1,5 3,5 km:n etäisyydellä kaakossa voi-maloista. Ympäristötarkastajan lisäys: Lähin asunrakennus n. 1,1km päässä voimalasta 5 ja 1,2km päässä voimalasta 1. Melu ja varjostus hanke-esittelyn mukaan Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden kokonaismelun mallinnus on suoritettu ISO 9613-2 - laskentastandardin mukaisesti (Numerola Oy:n implementoima malli). Mallinnuksessa tuuliturbiinina on käytetty 3,3 MW:n Vestas V126 -turbiinia napakorkeudella 137 m (roottorin halkaisija 126 m), jonka lähtömelutaso on 106 db(a) tuulen nopeuksilla 15-20 m/s napa-korkeudella. Meluselvityksen mukaan tässä yhteydessä käytettävän turbiinityypin Vestas V126 osalta tiedossa oli vain valmistajan ilmoittamat arvot (expected values), jotka eivät ole takuuarvoja, joten melun lähtötietojen osalta mallinnus ei vastaa ympäristöministeriön ohjeistusta. Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimalan läheisyydessä olevien lomarakennuksien kohdilla melutasot jäävät alle 35 db(a) ja asuinrakennusten kohdilla vastaavasti alle 40 db(a), joten valtioneuvoston päätöksessä tai ympäristöministeriön ohjeissa asetetut ohjearvot eivät ylity. Matalataajuisen melun laskenta on suoritettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti. Kun otetaan huomioon rakennuksien ääneneristävyys, melutasot jäävät selkeästi ohjearvojen alapuolelle koko taajuusvälillä. Peuralinnan mallinnettu välkevaikutus vastaa todellista (real case) odotettavissa olevaa välketuntimäärää. Välkevarjostuksen Ruotsissa käytettävä ohje-arvo 8 h/a ylittyy yhden asuinrakennuksen kohdalla, mutta Tanskassa käytettävä raja-arvo 10 h/a alittuu.

2 / 5 Tuulivoimamelusta Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on pääosin aerodynaamista ääntä, joka syntyy tuulen kohdatessa ja vastaavasti irrotessa lavasta. Melulle on tyypillistä äänenpaineen ajallinen vaihtelu (amplitudimodulaatio) sekä matalien taajuuksien esiintyminen. Näiden piirteiden takia tuulivoimaloiden melu koetaan usein kiusallisempana kuin liikennemelu vastaavalla äänenpainetasolla. 1 Lisäksi on huomioitava, että rakennusten ääneneristävyys on pienillä eli matalilla taajuuksilla huonompi kuin keskikorkeilla tai korkeilla taajuuksilla 2. Tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisää se, että päästöjä tapahtuu myös yöllä jolloin taustamelu on matala ja melu erottuu hyvin. Yöllä esiintyy myös sääolosuhteita, jotka edesauttavat melun kulkeutumista. 1 Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun eteneminen on voimakkaasti riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista. Melun etenemiseen vaikuttaa tuuliolosuhteet, lämpötilaprofiili korkeussuunnassa ja ilmakehän terminen stabiilisuus. Tuuliosolohteet ja lämpötilaprofiili voivat aiheuttaa toisaalta melun varjoalueita ja toisaalta vähentää melun etenemisvaimennusta eli melu kuuluu kauemmas. 3 Asumisterveysohje 2 melusta Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämistä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeg -taso ylittää 25-35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40-65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. Pieni- eli matalataajuiselle melulle on annettu lisäksi tarkemmat yöajan ohjearvot terssikaistoittain. Tärkeimpänä ympäristölle asetettavia vaatimuksia on häiriöttömän levon turvaaminen etenkin yöaikaan 2. Mielestäni johtopäätöksenä voidaan todeta, että pitkään kestävä untahäiritsevä melu aiheuttaa terveyshaittaa. STM on valmistelemassa asumisterveysohjeen pohjalta uutta asumisterveysasetusta, joka on tällä hetkellä luonnosvaiheessa. Tuulivoimamelun mallintaminen Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014 tuulivoimamelun mallinnuksesta 4 mukaan melumallinnuksissa on kolme porrasta. Esisuunnitteluvaiheessa melumallinnus on toteuttajan valittavissa. Tarkoituksenmukaisuussyistä jo esisuunnitteluvaiheessa saattaa olla tarpeen noudattaa soveltuvin osin ohjeistusta, jotta melumallinnuksen tulokset olisivat yhdenmukaiset koko prosessin ajan. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tuulivoimaloiden/tuulivoimalan koolle on ohjeen mukaisessa melumallinnuksessa ilmoitettava yksityiskohtaiset ja vaihtoehtoiset tiedot, kuten tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, nimellisteho, korkeus, roottorin halkaisija, melupäästötiedot, joita voidaan käyttää tuulivoimaloiden melutason arviointiin mallintamalla. Arvioinnissa voidaan tarkastella useita tuulivoimalatyyppi-, lukumäärä- ja sijoitusvaihtoehtoja ja mallintaa eri vaihtoehtojen tuottamia melualueita. Melumallinnustarkastelu perustuu tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun. Suunniteltujen tuulivoimaloiden melupäästölle käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Melupäästön takuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus, jolloin äänen etenemislaskennassa voidaan käyttää standardiin ISO 9613-2 perustuvia vakioituja etenemiseen liittyviä sää- ja ympäristöolosuhdearvoja.

3 / 5 Rakennuslupaharkinnassa (myös suunnittelutarveratkaisun yhteydessä) melumallinnuksessa tarkastellaan vain toteutukseen valittua vaihtoehtoa. Uutta melumallinnusta ei tarvita, mikäli valittu ratkaisu on joku jo edellisessä vaiheessa tarkastelluista suunnitteluvaihtoehdoista ja valitun vaihtoehdon on todettu alittavan suunnittelu- tai tunnusarvon. Ympäristölupamenettelyssä tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset selvitetään käyttämällä tarkennettua melumallinnusta. Melumallinnusta tarkennetaan sekä tuulivoimalatyyppien melupäästön, että äänen etenemiseen liittyvien parametrien osalta. Tuulivoimaloiden melupäästön mallinnuksessa käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Äänen etenemiseen liittyvät parametrit valitaan sijoituspaikalla vallitsevien todellisten olosuhteiden mukaiseksi, muilta kuin ilmakehän absorption aiheuttaman vaimennuksen osalta. Melumallinnuksessa käytetään Nord2000-mallinnusmenetelmää. Ympäristölupamenettelyn yhteydessä selvitetään miten melualueelle mahdollisesti jäävien asuinrakennusten, loma-asumiseen käytettävien rakennusten tai muiden erityistä suojaa edellyttävien alueiden melutasot alittavat melun suunnittelu- tai tunnusarvon. 4 Välkkeestä Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa aiheuttaa roottorin lapojen pyöriminen valon ja varjon vilkkumista. Riippuen voimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta ulottuu tämä välkevaikutus jopa 1-3km etäisyydelle. Välke näkyy kuitenkin vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä kellonaikoina. Suomessa ei ole raja-arvoa välkkeelle, mutta esimerkiksi Tanskassa sallittu välke on enemmillään 10h vuodessa ja Ruotsissa 8h. Ongelmallisimpina aikoina voidaan pyrkiä tuulivoimaloiden pysäyttämiseen välkkeen ehkäisemiseksi. Ehkäisemällä meluhaitat riittävän suojaetäisyyden avulla ehkäistään samalla suurin osa välkkeen aiheuttamista haitoista. 1 Tuulivoimaloihin on saatavilla automatiikkaa joka pysäyttää voimalan kun on odotettavissa häiritsevää välkettä yhdessä tai useammassa häiriintyvässä kohteessa. Tuulivoimaloiden suojaetäisyydestä asutukseen STM:n lausunnon 17.9.2013 mukaan eri maissa suojaetäisyydet asutukseen ovat 300-500m 1-2MW:n tuulivoimalaitoksille, mutta nyt suunnittelun lähtökohdaksi on otettu 3MW:n laitokset ja jatkossa voimalat ovat todennäköisesti 4-6 MW:n kokoisia. Suuremmat voimalat tuottavat paljon voimakkaampaan matalataajuista ääntä kuin 2-3MW:n voimalat. STM:n mukaan esim Skotlannissa tuulivoimalan ja asutuksen välinen etäisyyden suunnitteluohjeena on 2 km, Irlannissa 10 x roottorin halkaisija ja Italiassa Campanian alueella suunnitteluohjeena on 10 x napakorkeus. Peuralinnan tuulivoimapuistoon suunniteltujen voimaloiden suojaetäisyys asutukseen vaihtelisi em suunnitteluohjeiden mukaan 1,3-2km välillä. STM:n Lausunnon mukaan Englannissa on jouduttu sulkemaan tuulivoimapuisto melun häiritsevyyden takia, vaikka lähimpään asutukseen oli 2km. STM on suosittanut, että maakuntakaavoituksen tuulivoima-alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen olisi 2km. Näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. Kaavoituksen yhteydessä ei vielä tiedetä tuulivoimaloiden todellisia sijaintipaikkoja, voimaloiden tyyppejä, eikä niiden kokoja. Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2km etäisyydelle, mutta tällöin vaikutusarvioinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa sekä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Alle 2km etäisyydelle ei tulisi ilman kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voimaloita. 5 Rannikkoseudulla Suomessa on käsittelyssä tuulivoimalaa koskeva meluvalitus, lähin asunto 1,4 km päässä. Tuulivoimalan napakorkeus on 142m, eli samaa kokoluokkaa kuin Peuralinnaan suunnitellut voimalat. Tehdyn melumittauksen mukaan matalataajuinen melu on ongelma. Asiaa käsittelevän viranhaltijan mukaan tuulen suunta vaikuttaa merkittävästi melun leviämiseen.

4 / 5 Lisäksi hänen kokemuksen mukaan eri valmistajien ja jopa saman valmistajan eri mallia olevat voimalat tuottava erityyppistä melua. Myös toisaalla rannikolla on tuulivoimaloiden meluvalituksesta johtuvat melumittaukset käynnissä. Voimalat ovat samaa kokoluokkaa (3MW). Alustavissa melumittaukissa todettu tonaalisuusongelma jota pyritty korjaamaan voimaloiden säädöillä. Lisämittauksilla todennetaan sisätilojen äänitasoja häiritsevyys. Lähin asunto 1,2 km päässä. On havaittu, että tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevien voimaloiden aiheuttaman todellisen melun välillä on suuri ristiriita. Melu on todellisuudessa nykyisen kokokoisissa 3MW tai suuremmissa voimaloissa voimakkaampaa ja leviää laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olettaa. Osa syy tähän on, että voimaloiden valmistajien antamat melun lähtötasoarvot ovat väärin 6 tai valmistajat eivät luovuta esim. liikesalasuuteen vedoten riittävästi tietoa voimalan melusta. Lausunto Suunnitellut tuulivoimalat ovat kokoonsa nähden hyvin lähellä asutusta. Kun huomioidaan edellä mainitut tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisäävät erityispiirteet, melumallien epävarmuustekijät, melumallinnuksen lähtötietojen puutteellisuus sekä kokemusperäinen tieto meluhaitoista riski siihen, että voimaloista aiheutuu häiritsevää tai jopa terveyshaittaa aiheuttavaa melua tai välkevaikutusta on olemassa. Muutos kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että n eovat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla n.2km, näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan on alle 2km päähän asutuksesta tulle kaavamääräyksiin tehdä seuraava lisäys: Ennen rakennusluvan myöntämistä tuulivoimaloilla tulee olla ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Perusteluna on se, että tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuu naapuruussuhdelaissa (NaapL 17 ) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välkevaikutuksista johtuen. Ympäristöluvassa määriteltävien ehtojen avulla toimintaa voidaan säädellä niin, ettei terveyshaittoja pääse syntymään ja haittoja epäiltäessä ne voidaan puolueettomalla tavalla selvittää. Ympäristölupa antaa oikeusturvaa sekä toiminnanharjoittajalle, että ympäristön asukkaille. Jatkosuunnittelussa ja lupaprosessissa huomioitavia asioita: 1. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tarkemmin. a. Mallinnuksen lähtötietoina tulee käyttää Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaan ympäristöministeriön mittausohjeen (ympäristöhallinnon ohjeita 3/2014) mukaisesti mitattuja tai valmistajan standardin IEC TS 61400 14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön (äänitehotaso) takuuarvoja ( declared value tai warranted level ). b. Mallinnus tulee tehdä ympäristölupaa varten Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti (kpl 4.2.)

5 / 5 2. Mahdollisten valitusten johdosta haittojen selvittämiseksi tehtävät melu- ja muut tarpeelliset mittaukset tai selvitykset tulee teettää voimalaitoksen omistajan kustannuksella. Velvoite tulee kirjata lupaehtoihin. 3. Mikäli voimalat rakennetaan tulee niihin tarvittaessa asentaa myös automatiikka joka pysäyttää ne kun on riski häiritsevän välkkeen syntymiselle. Jakelu Karstulan kunta: kirjaamo@kyyjärvi.fi Aluearkkitehti: ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavakonsultti: iikka.ranta@sweco.fi ympäristölautakunta Janne Litmanen vastaava ympäristötarkastaja Lähteet 1 Ympäristö- ja Terveys lehti 10/2012 s.44, Tuulivoimatuotannon terveys- ja hyvinvointihaitat, Timo Lanki 2 Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 1:2003 3 Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys, VTT tiedotteita 2529, Seppo Uosukainen 4 Ympäristöhallinon ohjeita 2/2014 Tuulivoimamelun mallintaminen, Ympäristöministeriö 5 Ympäristö- ja Terveys lehti 4/2014 s.8, Tuulivoimarakentaminen terveydensuojelun näkökulmasta, Jari Keinänen, Vesa Pekkola 6 Helsingin Sanomat 5.10.2014, Melu voi sulkea voimaloita

Lähettäjä: Erkki Jokela [mailto:erkkijjokela@gmail.com] Lähetetty: 15. tammikuuta 2015 21:27 Vastaanottaja: Kyyjärvi Kirjaamo Aihe: Fwd: VL: Message from KMBT_C284 Hei Ohessa vielä lisämuistutuksemme koskien Peuralinnan tuulivoimahanketta. Laitoimme tämän tiistaina myös kirjattuna kirjeenä teille. Lisäys muistutukseemme Erkki ja Seija Jokela Haluamme vielä tässä sähköpostissa muistutuksena korostaa, että miksi YIT Rakennus Oy on teettänyt tutkimuksia alueella. YIT Rakennus Oy on maksajana tutkimusten tekijöille. Eikö tämä ole vastoin moraalia ja lakia, kun tutkijat ovat palkansaajia YIT Rakennus Oy:llä, eikö silloin synny tilanne, että tehdään tutkimuksia puolueellisesti. Nyt onkin käynyt esim. niin, että maakotkan reviiriä alueella on vähätelty, samoin liito-oravien asuinympäristöä ym. Eikö kukaan tutkija ole nähnyt kalasääskiä? Me olemme, ne liikkuvat Vääräjärven Paskomaan Saukkolammin alueilla. Vaadimme, että tutkimukset tehdään puolueettomasti uudestaan, eikä hanketta toteuteta lainkaan. 15.1.2015 Seija ja Erkki Jokela

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 14.1.2015 c/o Matti Aalto Korpelantie 153 42800 Haapamäki www.sslty.fi Y-tunnus: 0731359-5 Kyyjärven kunnalle kirjaamo@kyyjarvi.fi Lausunto Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta Luontoselvityksistä Hankealueella on tehty todella monipuoliset ja kattavat luontoselvitykset. Aikaa selvityksiin on käytetty runsaasti ja raportointi on laadukasta. Linnustoselvitysten painopiste olisi kannattanut olla enemmän pesivissä petolinnuissa ja vähemmän muuttolinnuissa. Maakotka ja muut päiväpetolinnut Hankealueen lähistöllä on maakotkareviiri ja lähimmät pesät ovat vain muutaman kilometrin päässä hankealueesta. Kotkat liikkuvat säännöllisesti ja runsaasti aivan tuulivoima-alueen tuntumassa. SSLTY:n tietojen mukaan kaava-alueella on tehty ilmeisen kattavasti kotkien lentoreittiseurantaa. Seurannan raportti on ilmeisesti lajisuojelullisista syistä salattu, mikä on aivan oikein. Tietämättä kotkaseurannan tuloksia emme voi tarkasti arvioida alueen merkitystä maakotkille, vaan joudumme jättämään arvioinnin luontoselvittäjälle ja viranomaisille. Päiväpetolintujen pesimäaikaisesta lentoreittiseurannasta ei ole mainintaa. Ehkä sitä ei ole tehty tai se on salattu. Tuulivoima-alueen länsipuolella on sääksireviiri ja sääksen, kuten myös maakotkan, mehiläishaukan, hiirihaukan ja muiden petolintujen sekä niiden poikueiden lentoreittejä, tulisi seurata kesäkuun loppupuolen ja elokuun alun välisenä aikana. On erittäin tärkeää, että maakotkaseuranta on toteutettu onnistuneesti ja kattavasti. Mikäli maakotkien on havaittu käyttävän säännöllisesti aluetta, ei alueelle tule rakentaa tuulivoimaa. Vaikka kotkat käyttäisivät aluetta vain toisinaan, tulee harkita kannattaako näin lähelle tärkeää kotkaseutua rakentaa tuulivoimaa. Tuulivoimalle sopivia alueita on kotkien kannalta sopivammissakin paikoissa. Mikäli kotkaselvityksen tulokset ovat epävarmoja ja hankkeen suunnittelua halutaan jatkaa, tulee kotkien lentoreittejä seurata lisää keväällä ja kesällä 2015.

Lähistön suolinnusto Maakunnallisesti tärkeät lintualueet -hankkeen (MAALI) raportissa http://www.sslty.fi/julkaisut/maali_hankkeen_raportti.html todetaan Peuralinnan länsipuolisten soiden pesivä suolinnusto poikkeuksellisen edustavaksi. Lisäksi nevat ovat osin rimpisiä ja keräävät muuttoaikoina mm. hanhia. Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset Oikein toteutettuna tuulivoima on ympäristövaikutusten kannalta erinomainen energiantuotantomuoto, jota voidaan sijoittaa runsaasti niin, että haitalliset luonto- ja ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi. Kuitenkin puistojen yhteisvaikutusten suunnittelun puute on johtamassa voimaloiden rakentamiseen luonto- ja ympäristöarvoja heikentäviin paikkoihin. Myös alle 10 voimalan tuulivoimapuistojen sijainti tulisi suunnitella yhteissuunnitteluna maakuntakaavoituksen tapaan. Maakunnan rajoilla tulee huomioida yhteisvaikutukset naapurimaakuntiin suunniteltujen tai suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen kanssa. Tässä tapauksessa yhteisvaikutukset pohjoispuolisen, vain 3,5 km päässä ja saman maakotkareviirin alueella olevan, Perhon Alajoen alueen kanssa voivat olla merkittäviä. Haapamäellä 14.1.2015 Matti Aalto puheenjohtaja Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry puheenjohtaja@sslty.fi 040 574 3645 Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry:n (SSLTY) toimialueeseen kuuluu 23 kuntaa Länsi- Suomesta. Kunnista 12 kuuluu Etelä-Pohjanmaan, 6 Keski-Suomen, 2 Pirkanmaan, 2 Pohjanmaan ja 1 Keski-Pohjanmaan maakuntaan. Kyyjärven kunta on SSLTY:n toimialuetta. Yhdistys on perustettu 18.5.1964, kotipaikkana Alavus. Yli 430 jäseninen SSLTY pyrkii toimialueellaan edistämään lintujen- ja luonnon tuntemusta, tutkimusta ja suojelua sekä lintuharrastusta. SSLTY on yksi BirdLife Suomen 30 jäsenyhdistyksestä.