Tutkitaan yhdessä Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin Anna Hallikainen & Teemu Kaskela 8.3.2019
OK-hanke Valtakunnallinen ESR hanke, joka ajoittuu vuosille 2016-2019 Koko hankkeen keskeiset tavoitteet: - Vahvistaa korvaushoidossa olevien sosiaalista osallisuutta,, vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta - Kehittää opiskelu- ja työelämävalmiuksia - Yhtenäistää toimintakykyä tukevia toimintamalleja Suomessa A-klinikkasäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, Tukikohta ry, Sovatek-säätiö sekä Kirkkopalvelut ry Seurakuntaopisto 2 Hallikainen & Kaskela 2019
Yhteistutkimus Ei yhtenäinen metodi tai menetelmä, vaan pikemminkin erilaisia tapoja päästää ihmiset, joilla oma kokemus tutkittavasta asiasta, osaksi tutkimusprosessia. Työläistutkimuksen yhteistutkimusperinne ja sosiaali- ja terveysalan palvelunkäyttäjätutkimus (Beresford 2019). Yhteistutkimusta voi käyttää esimerkiksi nuorisoon (McLaughlin 2006), dementiaa sairastaviin vanhuksiin (Tanner 2012) tai mielenterveyskuntoutujiin (Rose, Carr & Beresford 2016) liittyvien asioiden tutkimukseen. Osallistumisen tasoja (McLaughlin 2006): 1. Konsultaatio (Consultation) 2. Yhteistyö (Collaboration) 3. Käyttäjien johtama tutkimus (User-controlled research) Yhteistutkimus >< Kokemustutkimus 3 Hallikainen & Kaskela 2019
Yhteistutkimuksen toteutus OK-hankkeessa, 1 - Aluksi koottiin eri osahankkeista tutkimuskoordinaattoreita. - Suunniteltiin tutkimusasetelmaa, haastattelutilannetta ja kysymyksiä osahankkeittain ja muutamassa yhteisessä kokouksessa. - Suunnitteluun osallistui yhteensä noin 20 ihmistä, joilla oma kokemus korvaushoidosta. - Päädyttiin ryhmähaastatteluihin. - Haastatteluiden pituus korkeintaan 2 tuntia. Riittävästi taukoja. 4 Hallikainen & Kaskela 2019
Yhteistutkimuksen toteutus OK-hankkeessa, 2 Elina Hanninen toiseksi tutkijaksi hankkeeseen keväällä 2018. Neljä ihmistä kävi haastattelukoulutuksen keväällä 2018. Kaksi tutkimuskoordinaattoria toteutti haastatteluja yhdessä Elinan tai Teemun kanssa. Toisen osahankkeen ihmiset haastattelivat. Yhteensä viisi haastattelua toteutettiin keväällä ja alkukesästä 2019: - 20 haastateltavaa, joilla yhteensä 155 vuotta kokemusta korvaushoidosta Aineisto litteroitiin ja analysoitiin tietokoneavusteisesti. Analyysivaiheessa oli mukana henkilö, jolla oma kokemus korvaushoidosta. 5 Hallikainen & Kaskela 2019
Monia hyötyjä 6 Hallikainen & Kaskela 2019
Yhteistutkimuksen hyötyjä Uskottavampaa: Päättäjille voidaan esittää tutkimuksen tulokset. Tieto auttaa päihdetyön ammattilaisia. Tietoa hoidon suunnitteluun, jotta palvelut kohtaisivat niitä käyttävien ihmisten tarpeet. Anonymiteetti ja vertaisuus: Voi puhua ilman seurauksia hoitajista ja muista asioista, joista ei muuten puhuttaisi. Samaistuminen: Pystyy samaistumaan siihen, mistä ihmiset puhuvat. Näkee esiin nousseita kysymyksiä ja asioita, joita perustutkija ei näkisi. Mielekäs ja opettavainen prosessi mukana olleille. 7 Hallikainen & Kaskela 2019
Mitä pitää ottaa huomioon? Perustutkijan, tutkimuskoordinaattoreiden ja tutkittavien välillä täytyy rakentua luottamus. Pitkä ja aikaa vievä prosessi: ei pidä toteuttaa kevyesti ja nopeasti vasemmalla kädellä. Vaatii ajallisia ja rahallisia resursseja: - Tutkimuksen tekeminen oikeaa työtä, mietittävä korvaukset kuntoon! Haastattelupäivät riittävän väljiksi, että kaikki ovat levänneitä ja hyvin valmistautuneita. Haastatteluiden jälkeen hyvä käydä asiat läpi porukalla. Henkisesti kuormittavaa: Työnohjausvalmius on tärkeä olla olemassa. Syömistä, juomista, tarpeeksi taukoja! 8 Hallikainen & Kaskela 2019
Johtopäätökset Yhteistutkimusta voi olla monenlaista ja sen onkin oltava joustavasti muotoiltava tilanteen ja ihmisten mukaan. Yhteistutkimus vaikuttaa hyvältä tavalta tuottaa tietoa, mitä ei saada muuten. Yhteistutkimuksen toteuttamiseen on varattava riittävästi resursseja. 9 Hallikainen & Kaskela 2019
Kiitos kaikille, että jaksoitte kuunnella! Lisätietoja: Teemu Kaskela, teemu.kaskela@a-klinikka.fi 10 Hallikainen & Kaskela 2019
Lähteet Rose, D., Carr, S. & Beresford, P. (2016) Widening cross-disciplinary research for mental health : what is missing from the Research Councils UK mental health agenda? Disability & Society 33:3, 476-481. McLaughlin, H. (2006). Involving Young Service Users as Co-Researchers: Possibilities, Benefits and Costs. British Journal of Social Work 36, 1395 1410. Beresford, P. (2019). Public Participation in Health and Social Care: Exploring the Co-production of Knowledge. Frontiers in Sociology 3:41, 1-12. Tanner, D. (2012). Co-research with older people with dementia: Experience and reflections. Journal of Mental Health 21(3), 296 306 11 Hallikainen & Kaskela 2019