PALOSUOJAUSOPAS 3/PUU KEVYET JA KANTAVAT PUURAKENTEET
SISÄLTÖ: Määrittele tarvittava palonkestoaika... 3 Määrittele suojaustapa... 3 1. Suojaamaton puu massiivipuurakenteet...3 2. Palolta suojattu puu...4 3. Hiiltymämitoitus + palosuojaus...4 Kivivillalla suojatun puun hiiltymänopeudet... 4 Paloturvallinen puurakenne... 5 Ulkoseinät...5 Yläpohjat...6 Välipohjat...7 Läpiviennit...8 Suojaverhoukset k 2...9 Asennus... 11 2 Palosuojausopas 3/Puu
MÄÄRITTELE TARVITTAVA PALONKESTOAIKA Vaikka puu luokitellaan palavaksi materiaaliksi, oikein suunniteltu puurakenne selviää suhteellisen hyvin tulipaloista. Kevyet puurakenteet suojataan yleensä palamattomilla materiaaleilla, kun taas massiivipuurakenteet kestävät luonnostaan tulta, sillä niiden pinnalle muodostuu hiilikerros, joka hidastaa lämmön etenemistä. Kun massiivipuurakenne altistuu palolle, puun ulkokerros saavuttaa syttymispisteensä noin 300 C lämpötilassa, jonka jälkeen se syttyy ja palaa nopeasti. Palaneen puun pinnalle muodostuu hiilikerros, joka menettää lujuutensa, mutta eristää puun sisäosan estäen sen liiallisen kuumenemisen. Hiiltymänopeus on pitkälti vakio. Se riippuu puun tiheydestä, kosteuspitoisuudesta ja paloaltistuksesta. Rakennuksen palonkestävyysvaatimukset määritellään rakennuksen paloluokan sekä palokuorman perusteella ja ilmaistaan minuuteissa (15, 30, 45, 60, 75, 90 tai 120 minuuttia). Tarvittavat palonkestoajat löytyvät rakennusmääräyksistä ja riippuvat mm. rakennuksen korkeudesta, tyypistä sekä asukkaiden määrästä. Käytännössä vaatimus tarkoittaa sitä, että rakennuksen rungon on säilytettävä kantavuutensa koko palon keston ajan (ml. hiipumisvaihe). Suunnitteluinsinöörin vastuulla on määrittää kunkin rakenteen käyttö- ja murtorajalämpötilat soveltuvien määräysten perusteella esim. EN 1992 Eurokoodi 5 (Puurakenteiden suunnittelu). Materiaalit testataan yleensä todellista palonkehitystä mallintavan standardipalokäyrän mukaisesti. Standardipalo käyrän mukaisessa tulipalossa lämpötila nousee aluksi melko nopeasti ja jatkaa sitten nousuaan äärettömiin. Todelli suu dessa palo alkaa hiipua, kun kaikki palava materiaali on palanut, joten on erittäin epätodennäköistä, että 60 minuutin palotestin läpäisseet rakenteet sortuisivat tunnin palon jälkeen. Palonkestävyyskokeen tulokset ilmaistaan aikana, jonka rakenteet kestävät ennen kuin yksi tai useampi kolmesta ominaisuudesta pettää. Ominaisuuksia ovat: Kantavuus (R) Tiiviys (kuumien kaasujen/liekkien läpäisevyys) (E) Eristävyys (lämpötilan nousu) (I) Palkeille ja pilareille asetetaan vain luokan R mukaisia kantavuusvaatimuksia. Osastoiville seinille ja vaakarakenteille voidaan asettaa myös REI mukaisia kantavuusvaatimuksia. Jotta palonkestävyystestejä ei tarvitsisi suorittaa jokaiselle rakennustuotteelle erikseen, auttavat laskentamenetelmät selvittä mään lämmön aiheuttamat mekaaniset rasitukset ja siten arvioimaan betonista, teräksestä, betonin ja teräksen yhdistelmästä, puusta, tiilestä ja alumiinista valmistettujen rakenteiden palonkestävyyttä. Näitä laskentamenetelmiä on esitettynä Eurokoodien palokäyttäytymistä käsittelevässä osiossa. MÄÄRITTELE SUOJAUSTAPA Puurakenteiden palonkestävyyttä voidaan lisätä tehollisen poikkileikkauksen menetelmällä tai suojaamalla rakenteet palamattomilla materiaaleilla kokonaan tai osaksi palonkestoaikaa. 1. SUOJAAMATON PUU MASSIIVIPUURAKENTEET Mikäli massiivinen puurakenne on altistettava palolle osittain tai kokonaan ja eristemateriaalit eivät pysty tarjoamaan tarvittavaa palosuojaa, voidaan puurakenteista tehdä palonkestäviä suunnittelemalla niihin uhrattava puuosuus lisäämällä puurakenteen leveyttä ja/tai syvyyttä. Muulle poikkileikkaukselle käytetään normaalilämpötilan lujuus- ja jäykkyysarvoja (tehollinen poikkileikkaus). Standardi EN1995-1-2 (2004) sisältää yksinkertaisia laskentatapoja, joilla voidaan määrittää erityyppisten puu kappaleiden hiiltymänopeus ja -syvyys. Hiiltymänopeus β: pehmeän puun hiiltymäsyvyyden d char (mm/min) ja paloajan t suhde. Pehmeän puun hiiltymäsyvyys on esim. 0,7 0,8 mm/min. β = d char t Esimerkki: mikäli pehmeästä puusta valmistettu pilari altistuu palolle kaikilta sivuiltaan 30 minuutin ajan, sen leveys ja syvyys vaativat 2 30 min 0,8 mm/min = 48 mm uhrattavaa puuta. Eurokoodi 5 antaa taulukoidut hiiltymä nopeuden mitoitusarvot pehmeille puulaaduille lajista ja tiheydestä riippumatta. Hiiltymissäännöt ovat suhteellisen riittävät yhdeltä sivulta palolle altistuville puulaatoille ja kolmelta tai neljältä sivulta altistuville suorakaidepoikkileikkauksille. Palosuojausopas 3/Puu 3
2. PALOLTA SUOJATTU PUU Suojaamalla puurakenteet palolta joko koko palonkestoajaksi tai vain osaksi palonkestoaikaa, viivästetään puussa tapahtuvan hiiltymisen alkamisaikaa tch. Suojalevyjen välisten rakojen ollessa suurempia kuin 2 mm, tulee rakojen kautta tapahtuva hiiltyminen ottaa huomioon mitoituksessa. d char,0 puulaatta Yksidimensionaalinen hiiltyminen; hiiltymänopeus β 0 d char,n d char,0 d char,0 puupalkki Nimellinen hiiltyminen; hiiltymänopeus β n 3. HIILTYMÄMITOITUS + PALOSUOJAUS Tässä menetelmässä puun hiiltyminen lasketaan osaksi erillistä palosuojausta. Mitoituksessa tulee tällöin huomioida puun erilaiset hiiltymänopeudet paloaltistuksen eri vaiheissa. Kun puu on suojattu verhouksella, hiiltyminen viivästyy. Mikäli verhous putoaa pois, hiiltymisen oletetaan tapahtuvan kaksinkertaisella nopeudella (verrattuna alun perin suojaamattoman pinnan hiiltymiseen) siihen asti, että puun hiiltymäsyvyys on 25 mm (k 3 = 2). Tämän hiiltymäsyvyyden jälkeen hiiltyminen jatkuu suojaamattoman puun hiiltymänopeudella. Mikäli suojaus pysyy paikallaan, mutta hiiltyminen alkaa suojaavan levyn takana lämpötilan nousun seurauksena (esim. tyypin F kipsilevyllä tehdyssä suojauksessa) tapahtuu hiiltyminen taulukkoarvoja hitaammin (k 2 < 1). Puun palosuojaus voi pettää kahdella tavalla: suojaukseen käytetyt levyt voivat murtua tai suojausta paikallaan pitävät kiinnikkeet irrota suojauksen takana olevan puun hiillyttyä. Kiinnikkeiden irtoamisen välttämiseksi kiinnikkeiden tulee upota vähintään 10 mm hiiltymättömään puuhun. (mm) 40 30 20 10 1 2a 0 t ch = t f suojausaika Aika (t) ei hiiltymistä Hiiltymäsyvyys d char,0 tai d char,n KIVIVILLALLA SUOJATUN PUUN HIILTYMÄNOPEUDET Hiiltyminen kivivillaeristeen takana alkaa arvon t ch ilmoittamana aikana tavallista hitaammin suojauksen ollessa vielä paikallaan. Tämä aika saadaan selville kertomalla Eurokoodi 5 hiiltymisnopeuden mitoitusarvot kertoimella k 2. Jos puurakenne on suojattu vähintään 20 mm paksuilla kivivilla levyillä, (tiheys vähintään 26 kg/m 3 ja lämpötilankesto 1000 C), k 2 voidaan ottaa suoraan Eurokoodin 5 taulukosta. Muilla paksuuksilla voidaan käyttää lineaarista interpolointia. Paksuus h ins (mm) k 2 20 1 45 0,6 (h ins = eristysmateriaalin paksuus) Suojauksen pettämistä seuraavassa vaiheessa hiiltymisnopeuden mitoitus arvot kerrotaan arvolla k 3 = 2. Kivivillalevyillä suojattujen puupalkkien ja -pylväiden hiiltymisen alkamisaika t ch lasketaankaavalla t ch : t ch = 0,07 (h ins 20) r ins 2b 25 mm β (vaihe 2b) = β β (vaihe 2a) = 2 β t ch = hiiltymisen alkamisaika (min) h ins = kivivillakerroksen paksuus (mm) r ins = kivivillan tiheys (kg/m³) 4 Palosuojausopas 3/Puu
PALOTURVALLINEN PUURAKENNE ULKOSEINÄT Puurakenteiset ulkoseinät tehdään yleensä puurungosta ja sen molemmille puolille kiinnitetystä verhouksesta (levyistä, paneloinneista tai pinnoituksista). Runkotolppien välit voivat olla tyhjiä tai ne voidaan täyttää osittain tai kokonaan eristeellä. Puurunko tulee suojata molemminpuoliselta palorasitukselta. Puukerrostalojen ulkoseinissä on käytettävä vähintään A2-s1, d0 -paloluokan eristeitä. Palamattomat kivivillaeristeet kuuluvat paloluokkaan A1, joka on rakennusmateriaalien parhain mahdollinen paloluokitus. Kivivilla kestää tulta erittäin hyvin, joten se suojaa runkotolppia palon aikana rungon eristetyiltä sivuilta. Näin ollen hiiltymistä tapahtuu ainoastaan runkotolpan palolle alttiina olevalla kapealla sivulla. b (b) (a) h Puurungon paloaltistus (a), puurakenteen todellinen hiiltymä (b) ja vastaavamitoituksessa käytettävä nimellinen jäännöspoikkileikkaus(c). d char,n b (c) REI60/Tuulettuva kantava ulkoseinä (korkeus enintään 3000 mm) Ulkoverhouslaudoitus 23 120 mm Tuuletusrako 22 mm Tuulensuojaeriste PAROC Cortex 30 mm (tai 9 mm tuulensuojakipsilevy, Knauf KXT9, Gyproc GTS9 Puurunko 48 148 k600, lujuusluokka C24 + eriste PAROC extra 150 mm Höyrynsulku Kipsilevy 13 mm (tyyppi A, normaali) Jatkuva kuorma seinälle: 5,4 kn/runkotolppa (9 kn/m) VTT:n lausunnon VTT-S-03737-14 mukaan lähes kaikki tämän rakenteen muunnokset täyttävät REI60-vaatimuksen, jos ne eristetään Paroc-kivivillalla. Paloluokitus pätee sekä ulko- että sisä puolista paloa vastaan. Lisää REI60-rakenteita on esitettynä Parocin CAD-kuvissa. Luokitus palotestin perusteella REI60 Ulkoverhouslaudoitus 28 mm Pystykoolaus 32 100 mm k600, palokatkot kerroksittain/tuuletusrako Tuulensuojaeriste PAROC Cortex One 220 mm CLT (Cross Laminated Timber, ristiinlaminoitu massiivipuulevy) -levy 90 120 mm, kantava rakenne Kipsilevy 13 mm, toimii myös palosuojana Laskelmien mukaan lähes kaikki tämän rakenteen muunnokset täyttävät REI60-vaatimuksen, jos ne eristetään Paroc-kivi villalla. Paloluokitus pätee sekä ulko- että sisäpuolista paloa vastaan. Lisää REI60-rakenteita on esitettynä Parocin CAD-kuvissa. Luokitus laskennan perusteella Palosuojausopas 3/Puu 5
YLÄPOHJAT Yläpohjien palomitoituksessa kantavat yläpohjarakenteet (kattoristikot ja -palkit) on suojattava kyljistään/sivuiltaan. Palosuojaus alapuolista paloa vastaan koostuu normaalisti useista eri materiaalikerroksista, mutta yläpuolisen palon tilanteessa pääroolissa on palamaton eristysmateriaali. Yläpohja kattoristikoista REI60/ tuuletettu ullakko Normaali naulalevyristikko kestää paloa alle 10 minuuttia johtuen liitosten heikosta palonkestävyydestä. Jos yläpohjarakenteelle asetetaan kantavuusvaatimus (R30 R120), ristikon alapaarre suunnitellaan kantavaksi palkiksi. PAROC extra -eristyslevyt täyttävät Eurokoodin 5 vaatimukset ja suojaavat kattopalkkien sivu- ja yläosia hiiltymiseltä. Alin eristyskerros tehdään kivivillalevyillä (paksuuden on vastattava vähintään kattopalkin/ alapaarteen korkeutta). Huonetilan puolella tapahtuvassa palossa kattopalkkien väliset kivivillalevyt pysyvät paikoillaan alapuolisen koolauksen/harvalaudoituksen tukemana vaikka sisäkaton suojaavat kipsilevyt murtuisivat. Palkkien yläpuolinen eristyskerros voidaan tehdä levyillä tai puhallusvillalla. Kattoristikoiden alapaarteiden näkyvät osat saavat suojan esim. normaaleista kipsilevyistä. Sisäverhous levyillä voidaan tarpeen vaatiessa toteuttaa koko yläpohjan palosuojaus tai niiden vaikutus voidaan ottaa huomioon osana palonkestoaikaa. Puhallusvilla on irtonaista ja putoaa paikoiltaan ilman alapuolista tukea. Tämän johdosta palkkien sivuosien palosuojauksessa käytetään vain levyeristeitä. Koska kattoristikoiden alapaarteisiin kiinnitetty harvalaudoitus on oleellinen osa palkkien palonsuojausta, täytyy laudoituksen mitoituksessa huomioida rakenteelle asetettu palonkestovaatimus. Palolta suojaavat eristeet voidaan tukea paikoilleen myös muilla keinoin esim. metalliverkolla. Palot leviävät tuulettuvissa yläpohjan onteloissa erittäin herkästi. Kerros taloissa yläpohja muodostaa tavallisesti oman palo-osastonsa. Tällöin vesikattorakenteet voivat palaa kokonaan vaikuttamatta alla oleviin huoneistoihin. Kerrostaloissa yläpohjien kantavat rakenteet tehdäänkin usein betonista ja vesi kate rakenteet puusta. Rivitaloissa jokainen asunto on eroteltava omaksi palo-osastokseen yläpohjaa myöten. Ullakko-ylä - pohja tiloissa tämä tarkoittaa (R)EI30-palo luokan seinän/rakenteen rakentamista huoneistojen välisten osastoivien seinien päälle. (R)EI30 Kivivilla b 200 mm Helpoin tapa toteuttaa yläpohjan osastointi on käyttää EI30-paloluoki tel tuja kivivillatuotteita joko kattoristikon toiselle puolelle asennettuna (EI30- rakenne) tai kahden kattoristikon väliin asennettuna (REI30-rakenne). (SBA Interior) Osastoiva ristikkorakenne on tehtävä tiiviisti vesikatteen alapintaan asti, jottei palo pääse leviämään aukkojen ja rakojen kautta. 6 Palosuojausopas 3/Puu
Koska yläpohjatila/ullakko tuulettuu avoimien räystäiden kautta, ulko- ja /huoneistopalojen liekit voivat helposti levitä ullakkoon julkisivuista räystäiden kautta aiheuttaen tuhoisia ullakkopaloja. Palon leviäminen yläpohjan onteloihin räystäiden kautta saadaan estettyä käyttämällä EI30-rakenteita räystäissä. Räystäiden suojaaminen on erityisen tärkeää silloin, kun julkisivuissa on käytetty palavia materiaaleja. VÄLIPOHJAT Välipohjien kantavat palkkirakenteet suojataan samoin periaattein kuin yläpohjan palkkirakenteet. Palkkien väleissä käytettävä PAROC extra -eriste on tuettava alapuoleltaan riittävän kokoisella koolauksella tai metalliverkolla. max 4000 max 2400 VÄLISEINÄT Kevyet väliseinät runkotolppien väliset ontelot täytetään kokonaan tai osittain Paroc extra -kivivillaeristeellä. Opastavat suunnitteluohjeet kokonaan eristetyille kantaville seinärakenteille annetaan Euro koodin 5 liitteessä C. Laskennallisesti määritelty eristysaika riippuu rakenteissa käytettyjen materiaalikerrosten palokäyttäytymisestä, sijainnista raken teessa sekä liitoksista. Yksinkertaisimmillaan rakenteen palonkestoajan voi selvittää laskemalla yhteen kerrosten vaikutukset palon kestävyyteen ottaen huomioon eri lämmönsiirtoreitit. REI60 13 mm kipsilevy (normaali) 66 mm:n puuranka, k600 + PAROC extra 66 mm 13 mm kipsilevy, (normaali) Palosuojausopas 3/Puu 7
LÄPIVIENNIT Taloteknisten järjestelmien läpiviennit eivät olennaisesti saa heikentää osastoivien puurakenteiden palonkestävyyttä. Tämä vaatimus täytetään, kun läpivientiratkaisun palonkestävyydeksi valitaan osastoivan rakennusosan palonkestävyysluokka. max 650 mm max 650 mm EI-luokitellut ratkaisut Läpivientiratkaisujen palonkestävyys määritetään testaamalla ja luokittelemalla EN-standardien mukaan. Ilmakanavien testistandardina on EN 1366-1 ja luokitusstandardina EN 13501-3. Putkiläpivienneilä vastaavat standardit ovat EN 1366-3 ja EN 13501-2. Parocin paloeristysratkaisut putkiläpivienneille ja ilmakanaville Paroc on testannut puurakenteisten osastoivien seinien läpivientejä neste- ja kaasutäytteisillä putkilla ja pyöreillä ilmakanavilla halkaisijaan 250 mm asti. Putkiläpivientien palonkestävyydeksi saadaan palamattomilla putkilla EI90 ja palavaa materiaalia olevilla putkilla EI120 tuotesertifikaatin VTT-C- 12333-18 mukaisesti. Ratkaisuissa paloeristeenä toimii PAROC Hvac Section AluCoat T tai PAROC Hvac Combi AluCoat T, joka jatkuu yhtenäisenä osastoivan seinän läpi. Eriste asennetaan symmetrisesti seinään nähdään. Paloeristys voidaan tehdä jatkuvana koko palo-osaston alueelle tai paikallisesti läpivientikohtaan. Läpivientiaukon koko saa olla enintään 30 mm eristetyn putken ulkohalkaisijaa suurempi. Yksityiskohtaiset ohjeet ratkaisun käyttämiseen esitetään tuotesertifikaatissa ja sitä täydentävissä suunnittelu- ja asennusohjeissa. Pyöreillä ilmakanavilla EI30-palonkestävyys saadaan aikaiseksi eristekourulla PAROC Hvac AirCoat 50 mm eristepaksuudella. Rakenteeseen tehtävän läpivientiaukon koko saa olla enintään 30 mm kanavan halkaisijaa suurempi. Läpivienti kohta täytetään PAROC Pro Loose Mat 80 -kivivillalla tiiviisti sullomalla ja tiivistetään silikaatti liimalla Eurofinstuote sertifikaatin C-11685-16 liitteen A2 mukaisesti. Ilmakanava tuetaan osastoivaan seinärakenteeseen teräksisillä L-profiileilla. 8 Palosuojausopas 3/Puu
SUOJAVERHOUKSET K 2 Palavia puupintoja ja -rakenteita voidaan suojata palolta suojaverhouksella. Suojaverhous suojaa puupintaa hiiltymiseltä 10, 30 tai 60 minuuttia. Suojaverhousten luokat esitetään merkinnöillä K 2 10, K 2 30 and K 2 60. Seuraavasa taulukossa on esitettynä EN 14135 standardin mukaisesti testattujen Paroc-kivivillalevyjen suojaverhousluokitukset. Kivivillaeristys Paksuus Luokitus PAROC WAS 25t 30 mm K 2 10 PAROC Cortex pro (tai WAS 35) PAROC Cortex One PAROC FPS 17 50 mm 80 mm 50 mm K 2 30 PAROC FPS 17 60 mm K 2 60 Läpäistäkseen testin, tuotteen on täytettävä seuraavat kriteerit halutun suojaverhousajan: Keskimääräinen lämpötilan nousu rakenteen vastakkaisella puolella tulee olla alle 250 C alkulämpötilaan verrattuna. Suurin yksittäinen lämpötilan nousu rakenteen vastakkaiselle puolella saa olla enintään 270 C alkulämpötilaan verrattuna. Suojattavassa rakenteessa (lastulevy) ei saa esiintyä hiiltynyttä tai palanutta materiaalia ja siten alustan tulee olla silmämääräisesti kunnossa. Suojaverhouksen tulee pysyä paikoillaan koko altistusajan, eikä siitä saa pudota paloja/osia siten, että suojattava pinta altistuu suoraan palolle K 2 -luokitus ei vastaa EI -luokitusta. EI -luokituksen kriteerit ovat seuraavat: I = eristävyys. Aika, joka kuluu lämpötilan nousuun rakenteen kylmällä puolella (lämpötilan nousu keskimäärin enintään 140 C, yksittäinen lämpötilan nousu enintään 180 C). E = tiiviys. Aika, jonka rakenne säilyttää tiiviytensä liekkejä ja kuumia savukaasuja vastaan standardipalossa. EI -luokiteltua rakennetta voidaan käyttää palokuormia suojaavana kerroksena suojaverhouksen tapaan. EI -luokitellun rakenteen on oltava kokonaisuudessaan suojattavan puupinnan tai -rakenteen päällä. Yksinkertaistettu laskentamenetelmä EI-palosuojarakenteelle (EN1995-1-2, liite E) Suojaava rakenne EI30 13 mm:n kipsilevy (EN520) 48 48 mm puuranka, k600 + PAROC extra 48 mm 13 mm:n kipsilevy (EN520) (Kipsilevyjen saumat sijoitetaan puurangan keskelle ja sauman leveys on alle 2 mm) Palosuojausopas 3/Puu 9
Suojarakenne KIPSILEVY t ins,0,1 18 min Kipsilevy, eriste k pos,1 0,8 Kipsilevyn sijainti rakenteessa k j,1 1,0 Kipsilevyn saumoihin perustuva kerroin KIVIVILLA t ins,0,2 0,2 h ins k dens (kaava soveltuu vain kivivillalle) 0,2 48 1 = 9,6 min t ins,0,2 9,6 min PAROC extra, eriste k pos,2 1,0 Eristyksen sijainti rakenteessa k j,2 1,0 Eristyslevyn liitoksiin perustuva kerroin KIPSILEVY t ins,0,3 18 min Kipsilevy, eriste k pos,3 0,74 Kipsilevyn sijainti rakenteessa k j,3 1,0 Kipsilevyn liitoksiin perustuva kerroin t ins = t ins,0,1 k pos,1 k j,1 + t ins,0,2 k pos,2 k j,2 + t ins,0,3 k pos,3 k j,3 18 0,8 1,0 + 9,6 1,0 1,0 + 18 0,74 1,0 = 37,32 min Huomautus: Tämä laskentamenettely soveltuu vain seinärakenteille! Onteloeristysmateriaalien k dens -arvot Ontelon eriste materiaali Tiheys (kg/m 3 ) k dens * Kivivilla 26 1,0 50 1,1 Alla olevassa taulukossa on esitetty muutamia laskennallisia paloeristysarvoja kivivillalle (t ins,0 ) seinärakenteissa. Arvot on annettu minuuteissa materiaalin paksuuden ja tiheyden perusteella. * Välitiheyksien kohdalla voidaan soveltaa lineaarista interpolointia Onteloeristysmateriaalien k dens -arvot Kivivilla eristys t ins,0 (min) eri paksuuksille 50 mm 70 mm 100 mm 120 mm 150 mm 200 mm PAROC extra 10 14 20 24 30 40 PAROC extra prp 11 15 22 26 33 44 * Välitiheyksien kohdalla voidaan soveltaa lineaarista interpolointia t = viimeinen luku ilmaisee eristeen sijainnin rakenteessa. ins,0,1 Jos runkotolppien väliset ontelot täytetään kokonaan tai osittain kivivillalla, eristysaika määritetään kaavalla t ins,0,1 = 0,2 h ins k dens (h ins = eristyksen paksuus millimetreinä). 10 Palosuojausopas 3/Puu
ASENNUS Kevyempien/pehmeämpien kivivillaeristelevyjen asennus on erittäin helppoa. Kaikissa puu rakenteissa eriste asennetaan tiiviisti palkkien tai tolppien väliin. Pehmeiden kivivillalevyjen joustavuuden ansiosta erillistä saumojen tiivistämistä ei tarvitse tehdä. Vaakarakenteissa eristys voidaan tukea esim. runkojen/rankojen sisälle asennettavilla nauloilla tai ruuveilla, jotka auttavat pitämään eristyksen paikallaan palon aikana. Kivivillasta tehty palosuojaus on erittäin kestävä. Huolto on tarpeen ainoastaan iskuvaurioiden tapauksessa, jolloin vahingoittunut tuote on vaihdettava ehjään. Paroc FireSAFE -järjestelmää tulee käyttää sisätiloissa, joissa on normaali sisälämpötila ja -kosteus. Palosuojausopas 3/Puu 11
Kivivillasta valmistetut energiatehokkaat ja paloturvalliset PAROC - eristeratkaisut vastaavat uudis- ja korjausrakentamisen, laiva- ja offshoreteollisuuden, akustoinnin ja muun rakentamisen tarpeisiin. Tuotteidemme takana on 80-vuotinen historia, jonka aikana olemme kartuttaneet kivivillan tuotantoon liittyvää asiantuntemusta sekä teknistä eristeosaamista ja innovaatioita. Rakennuseristeiden laaja tuote- ja ratkaisutarjonta soveltuu kaikkeen perinteiseen rakennusten eristämiseen. Rakennuseristetuotteita käytetään pääasiassa ulkoseinien, kattojen, lattioiden ja alapohjien sekä välipohjien ja väliseinien lämpö-, palo- ja äänieristämiseen. Valikoimassa on muun muassa ääntä vaimentavia alakattoja ja seinälevyjä sisätilojen akustointiin sekä meluntorjuntatuotteita teollisuustiloihin. Teknisiä eristeitä käytetään lämpö-, palo- ja äänieristeinä talotekniikassa, prosessiteollisuudessa ja putkistoissa, teollisuustuotteissa sekä laivanrakennus- ja offshore-teollisuudessa. Lisätietoja on saatavilla yrityksen kotisivuilla osoitteessa www.paroc.fi Tarjoamme nämä tekniset tiedot ilmaiseksi ja ilman velvoitteita, ja vastaanottaja on yksin vastuussa niiden vastaanottamisesta ja hyväksymisestä. Koska käyttöolosuhteet voivat vaihdella emmekä me voi vaikuttaa niihin, Paroc ei anna mitään takuuta eikä ota minkäänlaista vastuuta näiden tuotteiden käyttöön liittyvien tietojen täsmällisyydestä tai luotettavuudesta. Paroc pidättää oikeuden muuttaa tätä asiakirjaa ilman ennakkoilmoitusta. Maaliskuu 2019 2243BIFI0319 Paroc 2019