Murrosareenatyön tulokset pähkinänkuoressa

Samankaltaiset tiedostot
Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa

Vesivarojen arvo Suomessa

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

- Potentiaalia innovaatioiksi

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

ja sen mahdollisuudet Suomelle

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta

Vesien hoito ja ravinteiden kierrätys osana kuntien perustoimintaa. Sanna Tikander erikoisasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus RANKU 3 -hanke

Ohjelmakausi

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Yhdessä! Verkostot vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukemisessa Vesistökunnostusverkoston vuosisemimaari Jenni Jäänheimo, YM, 13.6.

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Sinisen biotalouden työpaja

VYYHTI II pähkinänkuoressa

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tähänastinen valmistelu. Foorumit Oulu 5.5, Jyväskylä 6.5 ja Helsinki 9.5.

VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen

Kuntien rooli vesitaloudessa

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa NAM!

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Raputalousohjelma

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Järjestämissuunnitelma KS 2020 MAKU-tehtävät

Aluehallinnon uudistaminen

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Elinkeino-ohjelman painoalat

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Lääninhallituksen kuulumisia

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Hämeen liiton rahoitus

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

Kiehtovat kalavedet. Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi

AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Vesistöt kuntoon. Kiertotalouden kärkihankkeilla 2017!

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

Tilannekatsaus maakuntatalouden ja siihen liittyvien yhteistyöprosessien simulointiin keväällä Maakuntien muutosjohtajaverkosto 15.2.

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Kiertotalous maataloudessa

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

OSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

SERVICAN TIETOISKU. PSSHP:n hallitus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy

Kiertotalouden ratkaisuihin kaivataan kuluttajanäkökulmaa

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Luomukasvisten kysyntä kasvaa miten siihen vastaamme?

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

Transkriptio:

Murrosareenatyön tulokset pähkinänkuoressa Harri Auvinen, tutkimuspäällikkö, Savonia AMK Bio- ja kiertotalouden painoala

Murrosareenan keskeiset viestit 1. Pohjois-Savossa on vesiensuojelu- ja hoitotoimenpiteiden ohella kiinnitettävä huomiota vesiin vaikuttaviin ja vesistä riippuvaisten elinkeinojen kehittämiseen. Sininen biotalous tuottaa lisäarvoa puhtaista vesistöistä ja tukee vesiensuojelua. 2. Julkisen vallan tulee aktiivisesti tukea kestävää sinistä kasvua. Valtiovallalta edellytetään mm. vero- ja tukiratkaisuja, joilla tuetaan lisäarvon tuottamista kotimaisista, alikäytetyistä resursseista. Pohjois-Savon liitolla ja aluehallinnon viranomaisilla on tärkeä rooli murrostoimien koordinoinnissa ja yhteistyöalustojen luomisessa. Kunnat voivat vaikuttaa vesistöjen käyttöön ja liiketoiminnan uusiutumiseen mm. maankäyttöratkaisuin sekä julkista kysyntää ja julkisia hankintoja ohjaamalla.

Kalatalouden murros Ammattikalastuksen lupien saantia tulee helpottaa. Jalostusliiketoiminnan vahvistaminen on edellytys sille, että järvikala ja etenkin vajaasti hyödynnetyt kalavarat saadaan kuluttajien ulottuville kilpailukykyisessä muodossa. Kalankasvatus ja sen tuottama tasainen volyymi vahvistaa arvoketjuja, vähentää riippuvuutta tuontikalasta ja tasaa kalastuksen kausivaihteluja. Kiertovesiviljelyyn perustuvan tuotannon edellytyksiä tulee aktiivisesti tukea. Lisäksi olisi selvitettävä, voisiko vesienhoidon suunnittelussa ammattikalastusta tarkastella ravinteita poistavana ja vesien tilaan vaikuttavana tekijänä

Vesitiedon ja teknologiaklusterin murros On lisättävä veteen liittyvän tietoa ja tämän ymmärrettäväksi tekemistä. Vesiteknologiaklusteria on vahvistettava, jotta maakunnan yritykset sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot ovat paremmin tietoisia toistensa toiminnasta, kuten tuotekehitys- ja innovaatiotarpeista tai testausympäristöistä. Perustetaan Pohjois-Savon vesisäätiö ja vesipaneeli. Tarvitaan riippumatonta asiantuntijaverkostoa, vesipaneelia, joka kerää ja jalostaa tutkimustietoa eri käyttäjäryhmille sekä välittää tietoa sekä tuo esille haasteita ja kehitystarpeita. Perustettava säätiö rahoittaa vesipaneelin toimintaa (Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys)

Ravinnekierrätyksen murros Tarvitaan investointeja maakunnassa tuotettavan naudanlannan kehittyneeseen fraktiointiin ja lantabiokaasun tuotantoon. Lantabiokaasun jalostamista liikennebiokaasuksi Verotus- ja tukiratkaisuja biokaasuajoneuvojen kuluttajakysynnän kasvun lisäämiseksi (LVM ja VM) Ruotsin mallin mukaista tukea lantabiokaasun tuotannolle (MMM) Julkisin hankinnoin tuettua siirtymää, jonka tuloksena lantabiokaasu nousee keskeiseksi liikenteen käyttövoimaksi Pohjois-Savossa (mm. Kuopion kaupunki) Viljelijöiden yhteenliittymien tukemisen ja neuvonnan jatkamista (ProAgria, KierRe-hanke)

Vesistö- ja kalastusmatkailun murros On vahvistettava maakunnan palveluntarjoajien ja kehittäjien yhteistyötä Palvelukonseptien jatkokehittäminen esimerkiksi liiketoimintamallien tuen ja koulutuksen avulla. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on yksittäisten palveluiden sijaan palvelukokonaisuuksien (mm. majoitus, ravitsemuspalvelut, liikkuminen) muodostaminen. Alueellisten palvelukärkien (vesistöt, ruoka ja hyvinvointi) konkretisointia tulevassa hanketoiminnassa. Vastuullisuuden ja kestävyyden tukemista esimerkiksi alueellisia vastuullisuussertifiointeja kehittämällä ja järvialuesuunnittelulla.

Kiitos! Harri Auvinen Tutkimuspäällikkö, Savonia AMK Bio- ja kiertotalouden painoala E-mail: harri.auvinen@savonia.fi Gsm: 044 7856923

www.blueadapt.fi /Blueadapt @BlueAdapt HANKKEEN JOHTAJA Anna-Stiina Heiskanen Suomen ympäristökeskus anna-stiina.heiskanen@ymparisto.fi +358 29 525 1339 BlueAdapt on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke. HANKKEEN VUOROVAIKUTUSVASTAAVA Mikael Sokero Demos Helsinki mikael.sokero@demoshelsinki.fi +358 40 164 6453