OPAS DIGIKUMMILLE Digi haltuun! hanke
Kuka on digikummi? Digikummit ovat vapaaehtoisia asukkaita, jotka opastavat omien taitojensa mukaan internetin, tietokoneen, älylaitteiden ja sähköisten palveluiden käyttämisessä. Digikummin ei tarvitse olla atk-ammattilainen, vaan riittää että osaa käyttää omassa arjessa jotain älylaitteita tai tietokonetta sekä internetiä. Kaikkea ei tarvitse osata valmiiksi etukäteen, mutta halu oppia itsekin uutta on tärkeä! Tärkeitä muistettavia asioita: - Anna opastettavan tehdä asiat itse. Älä tee toisen puolesta, vaan kerro ja neuvo kuinka asia tehdään. Näin opastettava oppii parhaiten. - Digikummit eivät opasta vahvaa tunnistautumista vaativissa palveluissa (esimerkiksi pankkiasiat, Omakanta, Kela). Palveluihin voi tutustua yleisellä tasolla ja muuten voit ohjata opastettavan olemaan yhteydessä kyseiseen palvelun tarjoajaan, jolla on velvollisuus neuvoa omien palveluidensa käyttämisessä. o Omakantaan voi tutustua verkkokoulun avulla, linkki sinne löytyy Omakannan etusivulta o Vinkki! Voitte yhdessä varata verkossa esimerkiksi opastusajan opastettavan omaan pankkiin, jolloin hänen ei tarvitse jonottaa pankissa. - Neuvo, miten ja mistä voi hakea tietoa ja ohjeita. Moni asia selviää hakemalla asiaa Googlesta. - Ole kohtelias, kannustava ja rohkaiseva. Tärkeää on, että rohkaistaan opastettavaa kokeilemaan. - Netin vaaroista on hyvä muistuttaa ja kertoa, mutta älä pelottele liiaksi. - Kiinnitä huomiota omaan puhenopeuteesi. Kerro asiat riittävän hitaasti ja muista, kertaus on opintojen äiti. - Ole kärsivällinen. Muista huomioida esimerkiksi huonontunut kuulo tai näkö. - Muistuta opastettavaa, että kaikkea ei tarvitse opetella kerralla. Uusi laite ja monipuoliset ominaisuudet voivat hämmentää aloittelijaa. Aloittakaa tärkeimmistä asioista, onnistuuhan esimerkiksi uudella puhelimella soittaminen ja viestin lähettäminen ja lukeminen? Seuraavalla kerralla voi opetella lisää asioita. Yhdellä kerralla ei pysty oppimaan uusia asioita määrättömästi. - Digikummeja ei voi tilata kotikäynnille. - Opastettava käyttää itse laitettaan ja kirjoittaa itse salasanat. Digikummi vain neuvoo käyttämisessä. - Digikummit eivät korjaa tai huolla laitteita.
Vapaaehtoisena Digikummina toimitaan vapaaehtoisena omasta halusta ja ilman palkkaa tai palkkiota. Opastuksesta ei oteta vastaan rahaa, vaikka opastettava sitä tarjoaisikin. Digikummina toimiessa on tärkeää muistaa luotettavuus ja sitoutuminen. Vaikka toiminta on vapaaehtoista, sovituista asioista pidetään kiinni ja opastuksiin tullaan sovitusti. Muistetaan, että asioita voi katsoa eri näkökulmista ja jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä. Digikummi on vaitiolovelvollinen ja on tärkeää muistaa, ettei opastettavan asioista, yhteystiedoista tai muista häneen liittyvistä asioista puhuta nimillä eikä tunnistettavasti toisille ihmisille. Digikummi ei saa käyttää hyväkseen opastuksessa esille tulleita asioita. Tavallisen ihmisen tieto ja taito riittää. Kaikkea ei tarvitse tietää eikä tarvitse hävetä, vaikka joskus sanookin, että tätä en tiedäkään. Uutta asiaa voi lähteä yhdessä tutkimaan ja hakea tietoa esimerkiksi hakemalla Googlesta. Kaikkia vastaantulevia asioita ei välttämättä pystykään ratkaisemaan, jolloin opastettavaa voi hyvin pyytää olemaan yhteydessä ammattilaiseen (esimerkiksi laitehuolto, operaattori). Perusasiat haltuun Opastettavalta itseltään kannattaa kysyä alkuun, mitä hän osaa tehdä omalla laitteellaan ja missä asiassa hän ensimmäiseksi kaipaisi opastusta. Yleensä hänellä on mielessään jokin asia, minkä hän haluaisi oppia tekemään. Tällaisia voivat olla esimerkiksi jonkin tietyn sovelluksen lataaminen älylaitteelle, sähköpostin lähettäminen tai uuden puhelinnumeron lisääminen yhteystietoihin. Voit pyytää opastettavaa esittelemään sinulle laitteen käyttämistä ja mitä hän osaa sillä tehdä, etenkin jos laite on sinulle itsellesi vieras. Näin myös pääset selville hänen taitotasostaan. Jos opastettava ei oikein tiedä, että mitä hän haluaisi oppia tekemään, niin voitte jutella erilaisista mahdollisuuksista, mihin internetiä voi hyödyntää. Harjoitteluun kannattaa valita opastettavaa itseään kiinnostavia asioita, kuten uutisten lukeminen internet-selaimella tai älylaitteeseen asennettavalla sovelluksella (esimerkiksi YLE uutisvahti), tiedon hakemisella opastettavaa kiinnostavista asioista (esimerkiksi ruokaohjeet, sukkien neulomisohjeet, vanhat valokuvat). Älylaitteelle kannattaa asentaa sovelluksia, jotka innostavat ja rohkaisevat käyttämään laitetta (esimerkiksi uutissovellukset, sääsovellukset, liikuntasovellukset, pelit). Varmuus käyttämiseen tulee sillä, että käyttää laitetta säännöllisesti.
Miten toimin, jos vastaan tulee uusi asia? Uutta asiaa voi lähteä yhdessä tutkimaan ja hakea tietoa esimerkiksi hakemalla Googlesta. Esimerkiksi: Opastettava kysyy, kuinka hänen tabletillaan voi ottaa kuvakaappauksen eli ruutukaappauksen. Voit kirjoittaa esimerkiksi Googlen hakuun [laitteen merkki] kuvakaappaus, jolloin saat hakutuloksena sanallisia ja video-ohjeita. Tärkeää on muistaa, että kaikkia vastaantulevia asioita ei välttämättä pystykään ratkaisemaan, jolloin opastettavaa voi hyvin pyytää olemaan yhteydessä ammattilaiseen (esimerkiksi laitehuolto, operaattori). Jos olet epävarma jostain asiasta, niin kerro se opastettavalle. Voitte jättää jonkin asian tekemättä, jos on mahdollista, että siitä koituisi vahinkoa opastettavalle tai hänen laitteelleen (esimerkiksi valokuvia tai tietoja katoaa). Tietokone, tabletti ja älypuhelin Laitteita on erilaisia, ja eri ihmisten käyttöön sopii erilaiset laitteet. Moni työskentelee mielellään tietokoneella, mutta jos opastettava ei ole ikinä käyttänyt tietokonetta, voi olla helpompaa aloittaa tabletilla. Tabletin etuna on, että se on usein edullisempi ja helpompi opetella kuin tietokone, ja yleensä se riittää varsinkin peruskäyttöön. Tabletti voi olla hyvä vaihtoehto myös silloin, jos käden ja silmän koordinaatio ei oikein toimi ja hiiren käyttäminen on hankalaa. Vinkki! Jos tabletissa tai älypuhelimessa tuntuu ettei sormet osu oikeille paikoille, kannattaa kokeilla kosketusnäyttökynää. Se helpottaa yllättävän monella ongelmissa! Kosketusnäyttökyniä saa ostettua ainakin isoimmista marketeista ja atk-liikkeistä. Hiiri ja näppäimistö Jos ei ole koskaan aiemmin käyttänyt tietokonetta, ensimmäinen harjoiteltava asia on hiiren käyttäminen. Siihen on hyvä varata aikaa ja sitä voi hyvin harjoitella vaikka pelaamalla pasianssia. Näppäimistön osalta on hyvä käydä läpi tärkeimmät ominaisuudet: kuinka saa tehtyä isoja ja pieniä kirjaimia, kuinka kirjoitettua tekstiä voi pyyhkiä pois ja kuinka tehdään välilyönti. Myös erikoismerkkien (vaikkapa!,? ja @) tekeminen on hyvä opastaa.
Tietoturva Opastettavalle on tärkeä kertoa perusasiat tietoturvasta. Ulkopuoliselle ei saa koskaan antaa salasanoja, terveystietoja tai käyttäjätunnuksia. Muistuta, että viranomaiset tai poliisi eivät ikinä kysy sähköpostilla tai puhelimella pankkikortin tai verkkopankin tunnuksia. Digikummin ei tarvitse koskaan tietää opastettavan salasanoja. Opastettava käyttää aina itse laitetta ja kirjoittaa itse tunnuksensa, minkä aikana digikummin on hyvä kääntää katseensa muualle. Laitteiden ja sovellusten päivitykset on tärkeää pitää ajan tasalla. Pankkien nimissä lähetettävät huijausviestit ovat todella uskottavan näköisiä. Onkin hyvä muistaa, etteivät pankit lähetä sähköpostia, vaan viestittävät verkkopankin viestisovelluksen kautta. Verkkopankkiin ei saa kirjautua sähköpostiin tulleen linkin kautta se todennäköisesti johtaa huijaussivustolle. ELI: pankkiasioita varten mennään aina selaimella oman pankin sivuille (kirjoitetaan itse pankin www-sivun osoite) tai käytetään laitteelle asennettua mobiilisovellusta. Vahva tunnistautuminen / sähköinen tunnistautuminen Vahvalla tunnistautumisella tarkoitetaan, että siinä samalla varmistetaan käyttäjän henkilöllisyys. Keinoja vahvaan tunnistautumiseen ovat verkkopankkitunnukset, operaattorin myöntämä mobiilivarmenne ja Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne poliisin myöntämällä henkilökortilla. Digikummit eivät opasta vahvaa tunnistautumista vaativissa palveluissa, kuten Omakanta, Kela ja Verottajan palvelut, vaan jokaisella viranomaisella on velvollisuus opastaa omien palveluiden käyttämisessä. Lisää tietoja netistä, vinkit omatoimiseen harjoitteluun Valtakunnallinen digitukiverkosto: www.vrk.fi/digituki Yle Digitreenit: www.yle.fi/digitreenit SeniorSurf: (Vanhustyön keskusliiton toimintaa) www.seniorsurf.fi JA http://www.vtkl.fi/fin/kampanjat/seniorsurf/opastusmateriaaleja_surffailijoille/ Enter ry:n materiaalit: www.entersenior.fi -> Opiskele itse Eläkeliiton Netikäs-projekti: lahiverkko.fi/mediasivistysmateriaali/ Yle Nettiä ikä kaikki kampanja Valtakunnallisia Facebook ryhmiä: - Vapaaehtoistyö tietotekniikka-opastajana - Digitreenit