KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI KONTTORIPAALLIKOSTA TALOUSJOHTAJAKSI SUSANNA FELLMAN Kansainvalisissd tutkimuksissa on erityisesti 1950- ja 60-luvulta laiden kiinnitetty paljon huomiota valkokaulustyontekijoiden osuuden kasvuun seka heiddn asemansa muuttumiseen.' On esimerkiksi haluttu selvittdd, milka erottaa henkisen tyon tekijat ruumillisen tyon tekijoista. Samoin on kasitelty konttoreissa tehdyn tyon "taylorisoitumista", naisistumista ja "proletarisoitumista". Sen sijaan kasvaneen keskijohdon ja ylempien toimihenkiläiden tyotehtavat ja asema ovat erditd asiantuntijaprofessioita lukuunottamatta jaarieet tutkimuksessa vdhemmalle huomiolle. Erityisesti tams koskee taloushallinnon ylempid toimihenkiliiita. Ylempien toimihenkikiiden asema "tyon ja paaoman" valissa on mielenkiintoinen. Vaikka toimihenldkiiden tehtavat ovat tulleet vaativammiksi ja monipuolisemmiksi, on vaitetty, etta heidän toimenkuvansa on samalla muuttunut rajoittuneemmaksi ja todelliset vaikutusmandollisuudet ovat monessa tapauksessa jopa heikentyneet. On mytis pohdittu, ovatko yritysten keskijohto ja ylemmat toimihenkilot 91 proletarisoituneet". 2 Aikaisemmin he tyiiskentelivat hyvinkin 15hella toimivaa johtoa, olivat toimitusjohtajan "oikea kdsi" jolloin suhde johtoon oli henkilokohtainen ja epavirallinen. 3 Hierarkkisoituvissa SUSANNA FELLMAN 127
yrityksissä etaisyys johtoon on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Erityisesti tama koskee hallinnon toimihenkiloitd, joilta puuttuu mandollisuus toimia insin8orien tavoin yrityksen voimakkaana sisaisena professionaalisena ryhmánd. Heidan asemansa yrityksen harmaana eminenssind nakyy myos siina, end empiirista aineistoa ja henki1okuvauksia on vaikea läytaa. Yrityshistorioissa hallinnon toimihenkilot tosin monasti mainitaan ja kiitelldan hyvia ominaisuuksia, mutta heidan varsinaiset tyotehtavansa ja merkityksensa yrityksen toiminnalle jaavat usein kasittelematta. Artikkelissani tarkastelen taloushallinnon ylempien toimihenkiloiden asemaa ja tehtdvid suomalaisissa teollisuusyrityksissa vuosisadan alusta 1960-luvulle. Tarkastelun kohteena ovat my8s markkinointi-, myynti-, osto- ja henidlostotehtavien toimihenkilot. Kasittelyn ulkopuolelle jdavat ylemmat tekniset toimihenkilot. Tutkimus perustuu padasiallisesti empiiriseen aineistoon muutamasta suomalaisesta teollisuusyrityksesta seka aikalaiskirjoituksiin ammattilehdissa.4 Teollisuuden toimihenkikistyminen yleiskehitys Yrityskoon kasvun seka taloudellisen ja teknologisen kehityksen my& yritykset ovat toimihenkiloistyneet. On syntynyt uusia rutiiniluontoisia, asiantuntija- ja keskijohtotehtdvid, jolloin kuukausipalkkalaisten mdard koko teollisuudessa on kasvanut seka absoluuttisesti ettd suhteellisesti (taulukko 1). Esimerkiksi Vaasan Puuvilla Oy:ssa oli vuonna 1925 31 (3,6 % kaikista tyontekijoista) kuukausipalkkalaista, vuonna 1935 heita oli 61 (4,3 %) ja vuonna 1964 jo 106 (12,6 %). TyOntekijOiden lukumadra oli vastaavasti 845, 1429 seka 840. 5 Suomen Sokeri Oy:ssa oli vuonna 1919 65 (12,6 %) toimihenkilad ja 516 tyontekijad. Vuonna 1968 toimihenkiloiden lukumadrd oli jo 272 (29,9 %) ja tyontekijoiden 911.6 Suurin osa teollisuuden toimihenkiloista on perinteisesti koostunut insintioreista ja muista teknisistd toimihenkiläista. Hallinnollista tylitd tekevien osuus toimihenkileiden kokonaismadrdstd on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Jos tarkastellaan lahemmin taloushallinnon toimihenkiloità, tarkasteluperiodi voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Ensimmainen kesti viime vuosisadan loppupuolelta ensimmdiseen maailmansotaan. Seuravaa jakso voidaan ajoittaa 1920-luvulta noin 1950- luvulle. Kolmannen vaiheen alku sijoittuu 1950- ja 1960-luvulle. 128 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI
Taulukko 1. TyOntekijOiden ja toimihenkiloiden (ml. omistajat ja omistajien perheenjasenet) maardt teollisuudessa vuosina 1920-1990. TyOntekijiiitd ToirnihenkllOita 1920 117 229 9 644 1930 144 931 12 543 1935 174 310 12 119 1950 259 813 40 208 1960 230 438 65 492 1970 403 393 107 057 1980 424 842 145 121 1990 318 873 146 980 Ldhde: Tilastollinen vuosikirja. Vuosisadan alussa useimmissa yrityksissd oli keskushallinnossa toimitusjohtajan lisaksi ainoastaan muutama konttoritoimihenkilii. Yrityksessa oli daka kirjanpitaja seka pari konttoristia ja juoksupoika. Rajamaen tehtaan konttoristien lukumdard vaihteli vuosisadan alussa kandesta neljddn. Ensimmdinen, "puukhollari" Oskar Lindqvist, oli tullut yritykseen jo vuonna 1889. 7 TyOnjako oli v5haistä ja konttoristit suorittivat seka yksitoikkoisia ja rutiiniluontoisia Vika end vaativampia ja itsendisempia tehtavid. Usein toimitusjohtaja/omistaja hoiti itse my8s suuren osan hallinnollisista rutiineista. Porin Puuvillan isainnäitsijd C.G. Sundman oli samalla seka teknillinen johtaja etta konttoripadllildco ja hoiti itse koko kirjeenvaihdon. Konttoristi hoiti kassaa ja kirjanpitoa. V5hitellen isannoitsijd joutui luovuttamaan osan kirjeenvaihdosta kirjeenvaihtajalle ja kassa- ja kirjanpitotehtavat jaettiin kanden konttoristin kesken. Yrityksen ensimmdinen tehtdvd5nsd erikoistunut konttoripaglikko, herra Hjalmar Hausen, palkattiin vuonna 1906.8 Suuressa yrityksessa tilanne oli toisenlainen. W. Rosenlew & Co. Ab:ssa oli vuonna 1908 yhteensa. jo 14 konttoristia, joista neljd prokuristi, kirjanpitaja-kassa seka kaksi konttoristia ty8skentelivat pdakonttorissa. Porin konepajalla tyoskenteli seitserndn konttoristia ja kaikilla suurilla toimipaikoilla oli oma tehdaskonttoristi. Nokia Aktiebolagetissa oli vuonna 1899 viisi konttoristia ja kaksi konttoripdallikkod. Toinen konttoripddllikoista tytiskenteli Nokian konttorissa SUSANNA FELLMAN 129
ja toinen Helsingissa. 9 Kymi Oy:ssa oli vuonna 1915 perdti 116 virkailijaa, joiden voidaan laskea kuuluneen konttorihenkilokuntaan.1 konttorissa oli jo tuolloin toimitusjohtajan apuna konttoripdallikko, myynti- ja ostopaallikko. Heidan lisakseen oli yield lakiosaston osastopaglildci5 ja kaksi kirjanpitopaallikkoa. Pdakonttorissa oli perdti 50 konttoristia ja kaikissa paikalliskonttoreissa toimi useampi konttoristi. Kymi Oy muodostaa kuitenkin selvan poikkeuksen, koska yritys kuului Suomen suurimpiin ja koostui useasta toimipaikasta. Toisaalta, Kymi Oy:n konttorihenkilokunnan suuri lukumadra ennakoi 1920- ja 30-luvun kehitysta muissa teollisuusyrityksissd. Sotienvalisend aikana konttorihenkilokunnan madra nimittain kasvoi ripedsti. Esimerkiksi W. Rosenlew & Co. Ab:ssa tyoskenteli vuonna 1927 konttoripuolella yhteensa 68 henkiliia. 11 Pddkonttorissa oli yksitoista konttoristia, mm. kaksi prokuristia, (sisainen) tilintarkastaja sekd kassa. Konepajalla oli puolestaan oma konttoripaglikkii, kaksi kirjanpitajaa, kassa seka 14 konttoristia. Paperitehtaassa ty8skenteli kamreeri, kirjanpitaja, kassa ja 13 konttoristia. Muillakin yrityksen toimipaikoilla oli jo useita konttoristeja. KonttoritoimihenldlOiden mdardn nopea kasvu oli luonnollinen seuraus yrityskoon kasvusta. Sotien valisend aikana syntyi kuitenkin myiis uusia tyotehtdvia ja tyonimikkeitd, kuten konenkirjoittaja ja puhelunvalittaja. Yrityksiin ilmestyi yhd enemman ammattitaitoa vaativia ja tytinjaollista eriytymistd osoittavia vakansseja, kuten henkiliistii-, osto- ja myyntipaallikaitd. Toisinaan loytyy niinkin erikoisia nimikkeitd kuin "kalkylaattoreita" (kalkylator) ja "organisaattoreita" (organisateir). 12 Kalkylaattorin tyohtin kuului erilaisten laskelmien ja tilastojen laatiminen ja organisattorien toimenkuvaan tyon organisointiin ja konttorirationalisointiin liittyvid tehtdvid. Muutosten yhtena syynd voidaan pitad konttorityon teknistymistd; kirjoituskoneet, laskukoneet ja puhelimet yleistyivdt ensimmaisen maailmansodan jakeen. Toinen syy loytyy taylorismista ja rationalisoinnista. Samaan aikaan naisten osuus konttorihenkilokunnassa kasvoi ja he valtasivat ensisijaisesti rutiiniluontoisemmat konttoritehtdvdt, kun taas miehet hoitivat vaativampia tai sellaisiksi madriteltyjd tehtdvia. Vaikka kokonaan uusiakin ammattiryhmia kuten puhelinvgitt5jdt ilmestyi, heijastavat uudet tehtavdnimikkeet kuitenkin ensisijaisesti lisaantynyttd tyonjakoa ja erikoistumista. Aikaisemmin konttoripaglik011e kuuluneita tehtdvid, kuten ostotehtavat tai tilastojen laadinta, siirretdin nyt alaisten hoidettavaksi.'3 Toisen maailmansodan jalkeen ja erityisesti 1960-luvulta lahtien 130 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI
konttoristien ja hallinnollista tyota tekevien mddrd on kasvanyt rajandysmdisesti. On myas syntynyt kokonaan uusia tyiitehtdvid ja tehtavanimikkeita. Kaynnistyneen kehityksen myota yritykset ovat nykyddn taynna talouspdallikoitd, suunnittelijoita, controllereita ja markkinointipaallikoita. Tarkein syy on yrityskoon riped kasvu ja monitoimialaistuminen, mutta myiis julkisen sektorin kasvu on tuonut yrityksille uusia velvoitteita. Erityisesti ja verotusjdrjestehniin liittyvat velvoitteet ovat liskineet hallintohenldliikunnan tarvetta.'4 Uusien tehtavdnimikkeiden ilmestyminen heijastaa my8s uudenlaisten organisaatiomallien sekd taloushallinnon ja markkinoinnin korostunutta merkitysta yrityksissd. 1960- ja -70-lukujen kehitys oli oikeastaan mullistavampi kuin mita edella kerrotuista luvuista voisi pddtella. Puhtaasti rutiiniluontoista tyota tekevien mddra nimittain supistui teknistymisen, erityisesti atkpalvelujen kehityksen myiitd, vaikka samanaikaisesti syntyi my8s kokonaan uusia atk-palvelutehtdvia. Erityisesti palkanlaskennan ja kirjanpidon rutiinitehtdvdt on pystytty hyvin pitkalle automatisoimaan. Esimerkiksi Oy W. Rosenlew Ab:ssa palkanlaskennan ja kirjanpidon henkikikuntamddrd supistui rajusti 1960-luvulla." On kuitenkin todettava eta uusien tehtavien ja ammattinimikkeiden ilmestyminen ei ()Hut seurausta ainoastaan tyotehavien laadullisista muutoksista. Vdestiin nopeasti kohoava koulutustaso on my8s ollut omiaan synnyttamdan uusia tehtavanimikkeita, joita muuttamalla on luotu koulutetulle tytivoimalle "koulutusta vastaavaa tyota" ja samalla nostettu tiettyjen toimihenkikiiden ja toimihenkiloryhmien ansiotasoa, motivaatiota ja sitd kautta my8s tuottavuutta. "Kontorister och kontorister "16 Tehthvanimikkeiden merkitys on muuttunut ajan kuluessa, mika vaikeuttaa johtopaatoksien tekemistd konttoristien tai konttoripdaikoiden asemasta ja tehavista. yrityksessd. Nimikkeiden muutos heijastaa osittain mytis tyatehtavien sisallällisia muutoksia ja joidenkin nimikkeiden merkitys on voinut vaihdella myos samanaikaisesti yrityksesta toiseen. Tehtdvanimike ei mytiskdan aina kerro todellisesta toimenkuvasta ja asemasta, vaan nimekkeita on usein muutettu puhtaasti status- tai palkkaussyistd. Tana paivand yrityksissd voi toimia "paallikoita", joilla ei ole yhtdan alaista. Usein esitetdan, etta konttoristi (lahes aina mies) vuosisadan vaih- SUSANNA FELLMAN 131
Karhulan konepajan miehiset konttoristit talvella 1920. Kuvasta voi aistia tyoteliadn hiljaisuuden. Vasemmalta Alarik Falck, Janne Ostman, Bertel Broman, Kaarlo Raisanen ja Adolf Andersson. - Kuva: A.AhlstrOm Oy:n keskusarkisto, Noormarkku. teessa oh johtajan oikea kdsi, jolla oli hyva status, vaihteleva ty8 ja kohtuullisia uramandollisuuksia. Sen sijaan toisen maailmansodan jgkeen konttoristi on muuttunut pienipalkkaiseksi naiseksi, jonka toimenkuva on rajattu, ty6 rutiininomaista ja uramandollisuudet heikot. Samalla miehet ovat vallanneet uudet keskijohdon ja asiantuntijatehtdvdt. On kuitenkin huomattava, etta tdman paivdn "konttoristi" ja vuosisadan vaihteen "konttoristi" eivat tarkoita samaa. Nimike yleistyi vasta viime vuosisadan lopussa." Ennen toista maailmansotaa silla tarkoitettiin kaikkia konttorissa tytiskentelevia ylinta johtoa lukuunottamatta. MyOs hallinnon keskijohto ja konttorin vaativampia ty6- tehtdvia suorittaneet ammattilaiset kuuluivat konttoristi -ryhmdan, vaikka heille oh usein varattu myos omia nimikkeita kuten prokuristi, kamreeri, konttoripdallikko tai kirjanpitaja. SeIkea tyonjako kuitenkin 132 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI
puuttui useimmista yrityksista, ja vain suurissa yrityksissa erot ylemman ja alemman konttorivaen valilla saattoivat olla huomattavia jo 1900-luvun alkupuolella. Vuosisadan vaihteen konttoristilla oh monessa tapauksessa nun vaihtelevia tytitehtdvid ja itsendinen asema, etta heidan tytinsa luonne vastasi pikemminkin taman paivan ylempien toimihenkikiiden tehtdvia. Heidan roolinsa oh samaistua tyonantajaan, ja monesti he kuuluivat yrityksen "sisdpiiriin". Nykydan "konttoristi" tarkoittaa alempaa toimihenkiliid, joka suorittaa rutiiniluonteisia tytitehtdvia ja job on vain vahan mandollisuuksia vaikuttaa tytinsa sisaltoon. Ongelmat johtuvat siten paljolti itse "konttoristi" nimikkee std. Toisaalta on syyta kuitenkin muistaa, etta konttoristien hyvad asemaa vuosisadan alussa on usein jonkin verran liioiteltu. Vaikka status ja palkkataso oh hyva ja monet tyotehtavdt olivat itsendisid ja monipuolisia, joutuivat he tekemdan mytis yksitoikkoisia rutiinitehtavia; samoin heidan uramandollisuuksiaan on yliarvioitu. Ura "juoksupojasta toimitusjohtajaksi" oh harvinaista. Mytis niilla herrasmieskonttoristeilla, joiden asema oh hyva, tyotehtavat vaativia ja koulutuspohja kunnossa, oh usein vaikeuksia kilpailla tasavertaisesti teknisten asiantuntijoiden kanssa teollisuusyritysten johtotehavista. Konttoristi-nimike koettiin mytis aikalaisten silmissa osittain ongelmalliseksi. Kun Finlands Svenska Kontorsfi5rbund (FSK) perustettiin vuonna 1918, keskusteltiin yhdistyksen sisalla ja omassa lehdessa, "Kontoristen", vilkkaasti sad, keita voidaan pitad konttoristeina. Koska yhdistys oh tarkoitetu mytis etujarjestoksi, piti tietysti selvittad, kenen etuja yhdistyksen tulisi ajaa. Selva enemmisto keskustelun osallistujista katsoi, etta konttoristi-nimike oh rajattava ylemmille konttoritoimihenkiloille, kuitenkaan ei johtavassa asemassa oleville.'s Eraan kirjoittajan mielestd konttoristi-nimike pitaisi suoda vain niille, joilla oh jonkinlainen kaupallinen tietamys ja itsenaisia tehtavia.19 Toinenkin kirjoittaja on periaatteessa samalla linjalla. 2 Han ehdotti, etta otetaan kayttotin nimike konttorivirkailija (kontorstjansteman) niille konttoristeille, jotka hoitivat itsenaisempia ja vaativampia teh- -avid ja joilla oh kaupallista perussivistysta. Muille piti varata nimike konttoriapulainen (kontorsbitrade). 21 Kontoristen-lehden artikkelien aihepiirit osoittavat, etta jarjesto suuntautui alussa ensisijaisesti ylempiin konttoristeihin. Vaikka kaikki konttorissa tyoskentelevat olivatkin "konttoristeja", nun ero ylempien ja alempien konttoristien valilla oh selkea jo ennen toista maailmansotaa. Sotien valisend aikana sana "konttoristi" alkoi yha enemman tarkoittaa rutiiniluon- SUSANNA FELLMAN 133
toisempaa tyiita tekevid ja 1940-luvulla myos FSK edusti jo selvasti alempia konttoritoimihenkiloita, mita osaltaan voi pitad merkkind konttorissa tyoskennelleiden sisdisen jaon edelleen syvenemisesta.22 Konttoripggllikkó vai "konttoripaallikke KonttoripaglikOn voidaan katsoa edustavan ainakin ennen toista maailmansotaa taloushallinnon ylempia toimihenkiloita. Teollisuusyrityksissa taloushallinto oli padsdanthisesti keskitetty padkonttoriin konttoripdallikiin alaisuuteen. TalouspdallikOita (ekonomichei) esiintyy yksittaisissa yrityksissa jo 1940-luvulla, mutta varsinaisesti nimike yleistyy vasta 1960-luvulla. Joissakin yrityksissa, esimerkiksi Kymi Oy:ssa, loytyy told jo ennen ensimmaisti maailmansotaa kaupallinen johtaja (merkantil direktór, kommersiell direktdr). 24 Kaupallinen johtaja oli kuitenkin usein joko toimitusjohtaja tai varatoimitusjohtaja yrityksissa, jossa tyonjako teknillisen ja kaupallinen johdon valilla oli tarkoin madritelty. Taysin uusia nimikkeita kuten "controller" tai "treasurer" ei esiinny ennen 1960-lukua. Teollisuusyrityksissa ei tavallisesti ollut konttoripaallikifoita ennen tata vuosisataa. Tosin Nokia Oy:ssa oli Fredrik Idestamin aikana kaksi konttoripaallikk8a25 ja W. Gutzeit & Co:ssa konttoripdallikoita on ollut yrityksen perustamisesta laden; ensimmaisina. Christian Hoist ja E.J. Moum. 26 1900-luvun puolella konttoripdallikot yleistyivat suuremmissa yrityksissa. Esimerkiksi Suomen Gummitehtaaseen palkatdin vuonna 1900 kaksi vuotta yrityksen perustamisen jalkeen ensimmaineksi konttoripaglikoksi William Holmberg. Porin Puuvilla Oy:n ensimmainen konttoripdallikko, Hjalmar Hausen, aloitti tehtdvansd 1906. Ennen hanta konttoripaallikiin tehtdvat olivat kuuluneet isannoitsijalle. Kyro Oy:ssa prokuristi August Lukanderin nimike muutettiin 1910-luvulla konttoripdallikoksi.27 Aluksi konttoripdallikon tarkein tehtava oli kirjanpito, vaikka yrityksessa olisikin ollut my8s erillinen kirjanpitajan toimi. Lisaksi konttoripdallikko oli yleensa vastuussa kassasta ja hoiti yrityksen laina- ja pankkiasioita. Nokia Oy:n konttoripdallikiin tehaviin saksalainen Carl Ernitz kuului hoitaa paakirjaa, tarkastaa tehtaat iltaisin seka merkita ylas paivittaiset tuotantoluvut, jotka hanen piti joka aamu ennen varsinaisten toiden alkua ilmoittaa puhelimitse Idestamille.28 Konttoripaglikki5 hoiti toisinaan myos myyntiin liittyvia asioita ja tarkeimman kirjeenvaihdon, mikdli isannoitsija tai toimitusjohtaja eivdt 134 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI
niita itse hoitaneet. Han oli usein prokuristi, eli hanella oli oikeus kirjoittaa yrityksen nimi ja saattoipa han joskus olla mykis johtajan varamies. Tama oli tosin harvinaista teollisuusyrityksessa, missa varamies yleensa oli teknillinen johtaja tai johtava insin8ori. Tehtdvat vaihtelivat kuitenkin paljon yrityksesta toiseen, ja koska tyonjako oli vahaista, konttoripdallikot saivat valilla hoitaa hyvinkin erikoislaatuisia teh- Cava. Harvemmin han kuitenkin joutui hoitamaan muun kuin konttorihenkilokunnan asioita. Muun henkilokunnan palkkaaminen ja erottaminen kuului useimmiten isannoitsijalle ja tytinjohdolle. Erillisia henkikikuntapaallikoita ilmestyi yrityksiin vasta sotien valisend aikana; konttoripdallikon alaisuuteen tai erillisiksi osastopaallikkoiksi. Vuosisadan alussa konttoripdallikko-nimike viittaa ensisijaisesti siihen, etta henkilo oli konttorin esimies ja hoiti erityisen vastuullisia ja vaativia tehtavid. Hanen kuului myiis jakaa ja valvoa kaikkea konttorissa tehtyd tyota. 29 KonttoripdallikkO saattoi kuitenkin suorittaa edelleen monia rutiiniluontoisia tehtavia, eika tyo tallaisissa tapauksissa eronnut laadultaan kovinkaan paljon esimerkiksi "puukhollariin" tai rivikonttoristin tehtavistd. Toisaalta hoitamalla yrityksen keskeisimmat raha- ja laina-asiat ja valvomalla kassaa ja kirjanpitoa hanen tuntemuksensa yrityksen taloudellisista sitoumuksista oli usein huomattava. Konttoripdallikiin asema vaihteli yrityksesta toiseen. Hanella saattoi olla suuret valtuudet, erityisesti mikali isdnnoitsijaltoimitusjohta, ja keskittyi teknisiin ja tuotannollisiin kysymyksiin tai johtajalla oh paljon yhteiskunnallisia tehtavid yrityksen ulkopuolella. Silloin konttoripaallikke oli todella toimitusjohtajan oikea kasi. Joskus hanella oli jopa liikkeenjohdollisia tehtdvid. Esimerkiksi W. Gutzeit & Co.:n konttoripaallikldind vuosina 1881.97 olleen Alexander Gullichsen tehtaviin kuului suunnitella yrityksen Ita-Suomen toimintaa ja yhtion strategista kehitysta." Hanet nimitettiinkin myohemmin koko yhtiiin toimitusjohtaj aksi. " Ordning gdr fore arbete" TyOnjaon ja konttorityon rationalisoinnin seurauksena konttoripaallikiin tehtavat muuttivat osittain luonnettaan, ja tama kehitys kiihtyi sotienvalisena aikana. Tarkkoja ty6ohjelmia ei valitettavasti kovin usein loydy arkistoista. Syyna voi olla, ettei niitd ole sailytetty, mutta tarkedmpi syy lienee se, ettei tybohjelmia ole edes laadittu. Ylempi- SUSANNA FELLMAN 135
en toimihenkiliiiden tyiinjaosta ja tehtavista sovittiin yleensa johdon ja kyseisen henkilon valilla suullisesti ja henkiliikohtaisesti. 31 Joitakin konttorin organisaatiokaavioita, ty6ohjelmia ja tyokuvauksia kuitenkin loytyy. Yritysten kasvun, byrokratisoitumisen ja konttorityiin rationalisoimispyrkimysten seurauksena kirjallisia ty6ohjelmia ja ty6- sopimuksia tehtiin sotien valisena aikana yha enemman myeis konttoripuolella. W. Rosenlew & Co Ab:ssa tehtiin vuonna 1924 kirjallinen tyoohjelma paakonttorin konttorihenkilokunnan tehtavista. 32 TyOhjelma koski konttoristi Folmer Rosenlewia, konttoristi / prokuristi Nils Gramia, joka vuonna 1928 nimitettiin konttoripdallikoksi seka konttoristeja, joilla oli kirjanpitotehtavia. Konttoristi Folmer Rosenlew hoiti suurimman osan laatikkotehtaan ja puutavarosaston hallinnosta. Lisaksi hanen kuului laatia kuukausiraportit ja tuotantotilastot seka tarkastaa eri osastojen kassaraportit. Hanen piti myos tarkistaa rakennus- ja korjausty6t, hoitaa kaikki avustusanomukset. 33 Prokuristin tehtaviin kuuluivat kaikki juoksevat pankki-, valuutta- seka merivakuutusasiat, rahaliikennetta koskeva kirjeenvaihto, puutavaraosaston kuukausiraportit ja talousarvioiden laatiminen. Han avasi ja jakoi postin, vahvisti kaikki kassatositteet (vidimering av kassaverifikat) ja hoiti myos lehti-ilmoitukset. Lisaksi han oli vastuussa paakonttorin autoista. Yksi kirjanpitaja-konttoristeista hoiti vaativimmat kirjanpitotehtavat. Han oli mytis vastuussa puutavaraosaston ja UlasOre-tehtaan kirjanpidosta, talousarvioiden seurannasta seka ulkomaisten shekkien ja maksujen kirjaamisesta (memorialise-ring). lanelle kuuluivat Lisaksi tapaturmavakuutukset. Hanelle myels maksettiin huomattavasti korkeampaa palkkaa kuin kandelle muulle konttoristi-kirjanpitajalle. 34 Loput kirjanpito- ja kontrollitehtdvdt oli jaettu kanden muun kirjanpitajan kesken. Lisaksi he laativat erilaisia kortistoja ja vuosikertomuksia. Taman alaluvun otsikko on lainaus Kellokosken ruukin isannelitsijd Torsten Carlander-Reuterfeldtin organisaatio- ja tyoohjelmasta. Lause oli hanen ensimmainen ohjenuoransa yritystoiminnalle. Erityisen tarkeda sen noudattaminen oli konttoripuolella. "Kontoret bór vara ett meinsterkontor vad ordning, betjaning och god arbetsprestation betraffai'. 35 KonttoripdallikOn ensisijainen tehtava oli seurata sdannon toteutumista kdytanniissa. Toinen ohjesadnto oli "Tid är penninga?', joten konttorityon rationalisoiminen ja tehostaminen oli konttoripdallikiin keskeisimpia tehtavia. Lisaksi konttoripdallikiin piti johtaa konttorityota ja kun isannoitsija oli poissa olla vastuussa 136 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI
A. AhlstrOm Oy:n Varkauden tehtaiden paikallisjohtaja Leif Gliiersen (hattu paassa ja keppi kadessa) ja paperitehtaan tekninen johtaja Lars Mikander seuraavat paperikone 3:n koekaytttia vuonna 1961. "Keppiherran nimella joskus mainittu GlOersen kierteli usein tehtaita ja teollisuus seka asuntoalueita. Niiden siisteys ja kaynnissa olevat rakennusprojektit tulivat nain tarkkaan valvotuiksi." - Kuva: Varkauden museo Janis 1961 konttoripuolen henkilokunnasta. Torsten Carlander-Reuterfeldt laati hyvin tarkat ja yksityiskohtaiset tytiohjeet konttorihenkikikunnalle. Kayn seuraavassa tarkemmin lapi tata tytiohjelmaa, koska se antaa hyvan kuvan konttorin henkilokunnan jokapaivaisesta tyosta. Kellokosken konttoripdalliktilla oh hyvin monipuoliset tehtavat. Han oli ensinnakin vastuussa koko kirjeenvaihdosta. Hanen alaisenaan toiminut kirjeenvaihtaja avasi ja mapitti saapuvan postin ja antoi sen isannoitsijalle tarkastettavaksi. IsannOitsija antoi postin tarkastuksen jalkeen takaisin konttoripaglikiille, joka jakoi sen vastuuhenkikiille. Ulkomaisen kirjeenvaihdon konttoripaallikko laati kokonaisuudessaan itse. Konttoripadllikki5 haki myos henkikkohtaisesti kateisvaroja pankis- SUSANNA FELLMAN 137
to tai, mikali han valtuutti jonkun muun hoitamaan tats tehtavaa, oli kuitenkin itse vastuussa tehtavan suorittamisesta. Paallikon kuului valvoa kirjanpitoa ja kassahallintoa, ja kaytannossa han hoiti niinikdan suuren osan kirjanpidosta ja kassaty6sta, esimerkiksi palkkojen, elakkeiden ja pienten laskujen maksamisen seka kassan tasmaykset. Edelleen han laati kuukausiraportit ja valvoi maatalousosaston kirjanpitoa tarkistamalla kerran kuussa pehtorin kirjat. Han tilasi myeis konttoritarvikkeet ja valvoi henkikirekisterin laadintaa. Konttoripaallikko hoiti raaka-aineiden, tarvikkeiden ja polttoaineiden tilaamisen yhteistyiissa eri osastoiden kanssa ja isanniiitsijan hyvaksynnalla. Han oli vastuussa siita ettd raaka-ainevarasto oli erinomaisessa jarjestyksessa. Hoitipa han yield lisenssihakemuksetkin. KonttoripaallikOn alaisuudessa toimivat seka henkilost8- etta toimituspdallikko (expeditionschat). HenkikistiipaglikkO valvoi ja tarkisti palkanlaskun, hoiti sairaus-, onnettomuus- ja asuntoasioita seka toimitti kaikki tarvittavat tilastot tilastolaatijoille. Hanen vastuullaan olivat myos henkilotietorekisteri, lomalistat, kansanelakemaksut seka manttaalikirjoitukset. Sen lisaksi hanella oh erilaisia tehtavia, joita ei voida katsoa suoranaisesti kuuluvan henkikikuntapaallik011e. Han valvoi esimerkiksi eraita kelloja padkonttorissa, tarkisti sahkomittarin seka hoiti piirustus- ja leikearkistoa ja raportoi Kellokosken kirkollisista menoista. ToimituspaallikOn tehtaviin kuuluivat tavarantoimitusten ja tavaranmyynnin hoitaminen. Hanen kuului valvoa yrityksen autojen kaytja pitdd kirjaa niiden reiteista. Vuoden lopussa han laati tilastoja ajetuista kilometreista, tavarantoimituksista seka korjauksista ja kustannuksista. Toimituspdallikkii hoiti tilausten kirjoittamisen tekniselle johdolle seka numeroidut tilaukset ja varastotilaukset. Hanen kuului myos valvoa toimitusaikoja ja neuvotella niista teknisen henkiltikunnan kanssa, mikali niista oli neuvotteluvaraa. Jos mytihastymisia tapahtui, hanen piti ilmoittaa asiasta asiakkaalle ja yrittaa nopeuttaa toita tehtaalla. Toimituspaallikkii kirjoitti toimitus- ja tuotantoraporttien luonnokset, jotka tarkistettiin ja taydennettiin eri osastoil- Ia. Sen lisaksi hanella oli erilaisia muita tehtavia kuten juhlahuoneiston kaytosta vastaaminen, liputtaminen seka tytivaatteiden tilaaminen ja yovalvonnan jarjestaminen Konttoripaallikän suoranaisessa alaisuudessa toimi kirjeenvaihtaja. Hanen tehtaviinsa kuului postin avaaminen ja mapittaminen, osa kirjeenvaihdosta, kaannostyot seka sisdisten tiedotteiden kirjoittaminen. Han hoiti postikassaa ja lahetti ulosmenevan postin. HaneIle 138 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI
kuuluivat myiis tyo- ja henkilokorttien kirjoittaminen, erilaiset puhtaaksikirjoitustyot seta ruukin kirjaston hoitaminen. Kellokosken ruukin konttorityon jaottelusta huomataan etta ylemmilla konttoritoimihenkiloilla ja erityisesti konttoripaallikolla oli melko vastuullisia ja monipuolisia tyotehtavia; hanen piti johtaa ja valvoa koko konttoria. Kaikki tyotehtdvat ja -rutiinit olivat kuitenkin tarkoin mddriteltyja. MyOs isannoitsija osallistui henkikikohtaisesti ja aktiivisesti paivittaisiin rutiineihin kaymalla esimerkiksi lapi saapuvan postin kokonaisuudessaan. Koska Kellokoski oli suhteellisen pieni yritys n. 300 tyontekijad tamd oli kaytannossd mandollista, mutta se johtui todennalaisesti mytis isdnnaitsijan henkiläkohtaisista ominaisuuksista. AmmattilehdistOssa julkaistuissa aikalaiskirjoituksissa pohdittiin konttoristinimikkeen lisaksi mytis yleisemmin konttoriorganisaatiota ja eh henkiloiden tehtavia. Tasta keskustelusta saadaan lisavalaistusta konttoripaallikon asemaan ja tehtdviin. Sotien valisena aikana lehdistossa painotettiin ensisijaisesti konttoripagliktin rationalisointitehtdvia. Tilintarkastaja Edvard Sederholm, innokas tayloristi, totesi vuonna 1936 eta konttoripadiliiddi on vastuussa sad, etta tehtavat hoidetaan oikein ja etta ne on suoritettu tyydyttavasti, virheettomasti ja taloudellisesti. 36 Liiketaito-lehdessa kaytiin 1950-luvun alussa vilkasta keskustelua konttoripdallikiin tehtavista teollisuusyrityksissa. 37 Syyna tahan nayttaisi olleen se, etta nakemykset taloushallinnon merkityksesta olivat muuttumassa. Yhteista kirjoituksille oli, etta niissa katsottiin konttoripaallikon tehtavien ja aseman vaihtelevan yrityksesta toiseen huomattavasti ja etta melkein aina konttoripdallikon taidot jaivat yrityksissa taysimadraisesti hyodyntamatta. O.O. Markkula totesi, etta konttoripdallikoita oli paaasiallisesti neljad tyyppid: joissakin tapauksessa konttoripaallildco oli henkilokunnan esimies, joskus han hoiti maahantuonnin tai markkinointitehtdvid, toisinaan pelkastaan konttoriteknisia kysymyksid ja joskus han oli ainoastaan henkiki, jolle oli salytetty kaikenlaisia "yleisid" tehtdvid, kuten finanssi- verotus- tai mainostehtdvid tai jopa kiinteistojen hoito. Kirjoituksista ilmenee kuitenkin etta konttoripaallikko oli aina konttorihenkilokunnan esimies, joka valvoi ja johti kaikkea hallinnollista tytita. Hanelle kuuluivat paivan posti, kirjanpito ja kassan tositteet. Tdrkeimmat raportit ja tilastot joutuivat mytis hanen henkiläkohtaiseen tarkasteluunsa. Lisaksi han oli melkein aina kirjanpidon esimies ja/tai paakirjanpitaja, vaikka suurissa teollisuuslaitoksissa, joissa kirjanpito ja kustannuslaskenta vaativat erityisia tietoja ja tai- SUSANNA FELLMAN 139
toja, oli monesti oma kirjanpitopaglikon toimi. Toisinaan kustannuslaskenta oli kokonaan siirretty teknisen johdon alaisuuteen. Sederholm esitti edella mainitussa artikkelissaan kuitenkin jonkin verran valoisamman kuvan konttoripa glikon tehtdvistd. Eidnen mukaansa konttoripdallikon pitaisi olla yrityksen rahoituspdallikkii (finanscheij, joka valvoisi kirjanpitoa ja kassatointa seka hoitaisi luottoja ja pankkiasioita. KonttoripddllikOn tulisi palvella kaikkia muita osastoja olemalla yrityksen "tietosanakirja" ja tuottamalla erilaisia raportteja ja tilastoja johdon kayttoon. Lisaksi hdnen kuuluisi olla perilla yrityksen asioista "noin yleensa". Sederholm huomautti mytis, etta konttoripdallikon tehtäviin kuului, yllamainittujen lisdksi, monesti huolehtia yrityksen ulkopuolisista kontakteista, olla yrityksen "sisdasiainministeri" ja hallituksen sihteeri. Sederholmin nakemystd voidaankin pitad ihannekuvana konttoripdallikon tehtdvistd. Toimitusjohtaja / omistaja oli nimittdin melkein aina itse vastuussa ulkopuolisista kontakteista, vaikka konttoripaallikko olisikin hoitanut suuremman osan kirjeenvaihdosta kaytannossd. Toimiva johto ja hallitus huolehtivat yleensd myeis rahoitukseen liittyvista kysymyksista. Konttoripdallik011e jai kaytannossa pelkastdan juoksevien laina- ja pankkiasioiden hoito. Lisaksi konttoripdglikko toimi harvoin hallituksen sihteerina. Jos hallituksen sihteerid yleensa oli olemassa, tointa hoiti pdasdanthisesti yrityksen lakimies, vaikka konttoripdallikkii toki palveli hallitusta ja johtoa erilaisilla raporteilla ja tiedoilla. Sotien vgisend aikana konttoripadllikon tehtavissa ja asemassa tapahtui selvd muutos. Asema ei enad perustunut ainoastaan siihen, etta han oli esimies ja hoiti konttorin vastuullisimmat ja vaativimmat tehtavat. Konttoripaalliktilla oli usein jo laadultaan erilaisia tehtdvia kuin muilla konttoristeilla. Hanen piti koordinoida, kehittdd ja suunnitella konttorityotd. Konttorirationalisoinnista tuli konttoripaglikon keskeinen tehtdvd. 38 MyOs esimerkiksi kirjanpitojarjestelmien suunnittelu ja kehittaminen kuuluivat hdrien tehtdviinsa ja vaikuttaa siltd, etta kasvavissa yrityksissd oli suuri tarve uudistaa Oita osin taloushallintoa. Kasvavalla ekonomikunnalla alkoi siten olla kysyntdd. Esimerkiksi Nokia Oy:ssa uudistettiin kirjanpitoa 1920-luvulla, jolloin tarvittiin uusi konttoripdallikkii suorittamaan tehtavda. Kyro Oy:On palkattin vuonna 1938 ekonomi Jarl F Asti.Om uudistamaan kirjanpitojarjestelmid. 39 Vaikka seka Kyrossa etta Nokiassa kirjanpitojarjestelmien uudistukset pantiin kayntiin johdon aloitteesta, ammattilaisia tarvittiin suunnittelemiseen ja mytis kaytannori toteuttamiseen. Joissakin tapauksissa yrityksen johto teki myos uudistustyon omin 140 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI
voimin. Esimerkiksi Torsten Carlander-Reuterfeldt suunnitteli Kellokosken ruukin kirjanpitojarjestelman uudistuksia 1930-luvulla. Tiesihan tan itse millainen kirjanpidon ja kustannuslaskennan uudistus palvelisi parhaiten ruukin tarpeita. KonttoripdallikOn tehtavat vaihtelivat kaytannossa huomattavasti yrityksen koon, toimialan ja myiis perinteen mukaan. Useimmissa pienissd yrityksissd toimiva johto hoiti 1920- ja 1930-luvulla monia rutiiniluotoisia tehavia eilka konttoripdallikiiitd yield aina tarvittu, kun taas suuryrityksessd konttoripaallikolla oli monia, joskus my8s osastopaallikkiitasoisia alaisia. Toisinaan konttoripaglikot saivat toimia hyvinkin itsendisesti. Seka. isannoitsijan / toimitusjohtajan etta konttoripdglikiin henkilokohtaiset ominaisuudet ja kyvyt ratkaisivat usein, mitkd tehtdvdt annettiin ylemmille toimihenkikiille yleensd ja konttoripdglikalle erityisesti. biketalouden asiantuntijat marssivat yritykslin Toisen maailmansodan jälkeen taloushallinnon ja markkinoinnin rooli teollisuusyrityksissa muuttui ja korostui. Merkkejd tasta voidaan n5hdd jo 1950-luvulla, mutta erityisen nopea kehitys oli 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvulla. Yrityksiin ilmestyy talouspaallikoita, talousjohtajia, markkinointipdallikoith, myyntisihteereita. jne. Aikaisemmin konttoritoiminnot ja keskushallinto oli nahty vaittdmattomdna., ei-tuottavana byrokratiana, joka kulutti resursseja. Konttorirationalisointipyrkimykset heijastavat osittain juuti Cita ajattelutapaa; ei-tuotannollista tyota pyrittiin minimoimaan. Vaikka rationalisointi toki jatkui tarkeand, aikalaiskeskustelussa ei enad puhuta pelkastdan konttorityon rationalisoimisesta ja joustavoittamisesta, vaan aletaan mytis pohtia taloushallinnon ja markkinoinnin roolia yrityksissa seka sen tuotantoa palvelevaa merkitysta. Osasyy oli kasvava yrityskoko, monitoimipaikkaistuminen ja monitoimialaistuminen. MyOs rahoitusvaateiden ja sijoitusvaihtoehtojen monipuolistuminen vaikuttivat kehitykseen. Vaikka suomalaiset rahoitusmarkkinat olivat yield sdannellyt ja "yksinkertaiset" 40, vientiteollisuudella oli jo 1960- ja 1970-luvulla vapaammat kadet toimia kansainvgisilld markkinoilla. Kolmas tarked syy olivat ulkomaiset vaikutteet. Kasvava osa yritysjohtajista oli opiskellut Yhdysvalloissa ja siten tutustunut amerikkalaisiin organisaatioteorioihin, joissa taloushallinnon roolin on yleensa katsottu olevan keskeisemmassa asemassa kuin eurooppalaisessa, eri- SUSANNA FELLMAN 141
tyisesti saksalaisessa, organisaatiomallissa. Vuonna 1951 L. Henriksson esitteli artikkelisarjassaaan Affarsekonomisk revy:ssd yksityskohtaisesti "amerikkalaista" organisaatiomallia. Han painotti erityisesti taloudellisen seurannan ja suunnittelun suurta merkitysta seka controllerin ja talouspaallikon keskeista asemaa amerikkalaisissa yrityksissa." Kamreeri F Palmskog kirjoitti jo vuonna 1948 eta keskushallinnon johon taloushallinto kuului keskeisend osana rooli yrityksessa oh usein ongelmallinen johtuen sen sijoittumisesta organisaatiokaaviossa. Se oh yrityksissa usein irrallaan (linjem;issigt sidostallt) muista osastoista. 42 Mika' talouspaallikkii oh sopeutuvainen (foglig), taloushallintoa pidettiin helposti apuosastona. Jos han taas oli aktiivinen, konflikti teknisen johdon kanssa oh vaistamatta edessa. Toinen kirjoittaja huomautti Liiketaito-lehden artikkelisarjassa konttoripaallikon tehtavistd, etta suomalaisessa teollisuusyrityksissa oh yleensa keskitetty kaikki voimavarat tehostamaan tuotantoa, kun sen sijaan tuotantoa avustava toiminta oh jaanyt vahemmalle huomiolle. Hanen mukaansa konttoripaallikko olisi kuitenkin pystynyt oleellisella tavalla palvelemaan tuotantopuolta, esimerkiksi vapauttamalla heidat erilaisista rutiinitehtavistd tai tuottamalla heille tarpeellisia lukuja.43 Monet yritykset kavivat lapi suuria organisaatiomuutoksia 1960- ja 70-luvulla ja organisaatiosuunnitteluun kaytettiin paljon resursseja. Kiinnostus organisatorisiin kysymyksiin kasvoi selvasti. Ulkopuolisia asiantuntijoita ja konsultteja kaytettiin hyvaksi ja kun aikaisemmin oh matkustettu ulkomaille tutustumaan tehtaiden teknisiin ratkaisuihin, matkustettiin nyt hankkimaan tietoja organisaatiomalleista ja -teorioista.44 Esimerkiksi Oy Rosenlew Ab:ssa tehtiin suuria organisaatiouudistuksia 1960-luvulla, joita yield hienosaadettiin 1970-luvulla. Nyt mm. toimialajakoon perustuvaan organisaatiomalliin. 45 Koko keskushallinto kavi lapi suuria muutoksia 1960- ja 70-luvun taitteessa. Syyna oh yrityksen kasvava koko seka huomattavat kannattavuusongelmat erdissa tulosyksikäissa. 46 Silloinen toimitusjohtaja Gustav Rosenlew oh lisaksi itse kiinnostunut organisaatiokysymyksista ja perehtynyt amerikkalaisiin organisaatio- ja johtamisteorioihin. Yhdessa tulevan controlleri/talouspaallikkon kanssa han oh aktiivinen organisaatiouudistuksessa ja erityisesti taloushallinnon uudistamistyossa. Han laati myiis muistion seka controllerin etta treasurerin tehtavis- 6..47 Uudistustyon tuloksena keskushallintoon perustettiin uusi talous- 142 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI
osasto, josta erotettiin konttoritehtdvat. 48 Konttoripdgliktin tehtdvdksi jaival konttorirutiinit, vakuutusasiat sekd kassahallinto ja ja valuutta-asioiden hoito. Pdakonttorin konttoripdallilddi koordinoi mytis eri yksilckojen konttoripagwiden tykit. Talousosastoon, jonka johdossa oli controlleri/talouspdallikko, keskitettiin koko konsernin taloudellinen suunnittelu- kehitys-, ja valvontaty6. Talouspaglilddi oli vastuussa kirjanpito- budjetointi- seka laskentatyosta, verotuskysymyksistd, taloudellisesta valvonnasta ja sisdisesta tarkastuksesta. Talouspdallikiin, my8hemmin talousjohtajan, alaisuudessa toimivat eri osastojen osastopadlliktit, mm. kirjanpitopdglikko, budjettipadllikko ja sisainen tarkastuksen paglikko. Herrasta maisteriksi Vuosisadan alussa konttoristeilla oli harvoin minkdanlaista ammtillista koulutusta; konttoristi oh yksinkertaisesti "herra NN".5 Sinansd tams ei ole ylldttavdd, sill y Suomessa ei ollut laajempaa kaupallista koulutusta ennen 1900-lukua. Muutama kauppakoulu tosin oh perustettu viime vuosisadalla, mutta niiden ensisijaisena tarkoituksena oli antaa valmiuksia lahinna kauppa-apulaisille ja kauppiaiksi aikoville, vaikka niissa opetettiinkin mytis konttoristeille taitoja, kuten kirjanpitoa. 1800-luvun loppupuolella perustettiin mytis kaupallisia opistoja, esimerkiksi Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, jotka antoivat konttoristeiksi aikoville perusteellisempia tietoja. Naistd kouluista valmistui kuitenkin vuosittain vain kourallinen opiskelijoita. Konttoristeiksi ja liikealalle aikovien perinteinen alalle tulotapa olikin yield vuosidan alkupuolella pdasafantiiisesti harjoittelu tyopaikalla tai ulkomailla. Jos teoreettista koulutusta pidettiin tarpeellisena, suoritettiin se usein ilta- tai sunnuntaikursseina. Vield pitkdan kaupallisen koulutuksen perustamisen jalkeenkin moni liikkeenjohtaja piti konttoriharjoittelua parhaana tapana perehtya konttority6hon. Ammatillisen koulutuksen puute ei toisaalta muodostanut suurta ongelmaa, koska konttorivaen suorittamat tehtdvat olivat suhteellisen yksinkertaisia. Tdrkeintd oli osata lukea, kirjoittaa ja laskea. Myiis kaunista kasialaa ja kielitaitoa arvostettiin. Kirjanpito ja muut tarvittavat taidot opittiin tyota. tekerna.115.. Koska konttoritoimihenkiläiden sosiaalinen tausta oli usein suhteellisen korkea, moni oh suorittanut ylioppilastutkinnon ja osasi kielia. Kontoristen-lehti teki 1920-luvulla tiedustelun, jossa kyseltiin joh- SUSANNA FELLMAN 143
Tampereen puhelinkeskuksen puhelunvalittájia 1920-luvulla. Mukaan kuvaan on paassyt my6s alaisiaan valvova miesjohtaja. - Kuva: Kansan Arkisto tajilta mitkd heidan mielestdan olivat konttoristien tarkeimmat taidot. Muodollista koulutusta ja ammattitaitoa tarkeampana pidettiin lojaalisuutta tyonantajaa kohtaan seka sellaisia henkilokohtaisia ominaisuuksia kuin jarjestelmallisyys, rehellisyys, tunnollisuus, tasmallisyys (punktlighet), ahkeruus ja tarkkuus. 51 KonttoripadllikOlta vaadittiin jo enemm5n. Vuonna 1925 Kontorsvarlden-lehden artikkelissa todettiin, etta konttoripaglikolta edellytetdan nopeaa kasityskykyd, arvostelukykya, harkintakykya, padttdvdisyytta ja hyvad muistia. 52 Ammattikoulutusta ei yield pidetty erityisen tarkeand edes vaativimpien konttoritehtavien suorittamisessa. Samassa artikkelissa nimittain esitettiin, etta konttoripdglikon tietotaito rakentuu hyvale peruskoulutukselle, yleissivistykselle, eldmankokemukselle ja teoreettiselle am- 144 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI
mattikoulutukselle ja nimenomaan tassa jarjestyksessa! Jo vuosisadan alussa oli toki myos sellaisia konttoristeja, joilla oli muodollinen koulutus takanaan. Muutamat olivat suorittaneet kauppakoulun tai vierailleet ulkomaisissa kaupallisissa opistoissa. He olivat usein liikkeenjohtajien poikia, jotka oli lahetetty ulkomaille oppimaan kielia ja muita hyadyllisia tietoja ja taitoja, jotta he aikanaan voisivat jatkaa yrityksen johdossa. Viime vuosisadan puolella palkattiin myos jonkin verran ulkomaisia kirjanpitajia ja konttoristeja. Esimerkiksi Nokia Oy:ssa oli ennen tad vuosisataa useampi saksalainen konttoristi, kuten edella mainittu konttoripaallikko C. Ernitz.53 Joskus konttoristeilla ja konttoripaallikoilla oli akateeminen koulutustausta, esimerkiksi filosofian maisterin tai oikeustieteellinen tutkinto. He muodostivat kuitenkin selvan vahemmmistiin. Nain hyvin koulutettu konttoristi tai konttoripdallikko sai erittain vastuullisia tehtavia. Esimerkiksi varatuomari Rolf Thomasson on 1940-luvulla konttoripadllikkona Nokia Oy:ssa. Han saattoi toimia erittain itsendisesti omien tehtdviensa kohdalla ja olla samanaikaisesti yrityksen juridinen asiantuntija. Monet naispuoliset juristit toimivat myos konttoritehtavissa, mutta he eiydt kuitenkaan vdlttamdtta saaneet yhtd vaativia tehtavia kuin miespuoliset kollegansa. Mytis pankkikokemusta pidettiin hyvand taustana konttoritehtdviin ja entisid upseereitakin loytyy, joskin he yleensd hoitivat henkilostopdallikkin tehtavia. Vaikka harjoittelu olikin pitkadn tarkein tapa oppia konttorityota, muodollinen koulutus ja hyva ammattitaito muuttuivat sotienvalisend aikana vahitellen yhd tarkedmmiksi. Mainitussa Kontorsmar/denlehden kyselyssa kysyttiin johtajilta, mitka heidan mielestaan olivat konttorihenkikikunnan suurimmat puutteet. Sellaisiksi nimettiin puutteet ammattitaidossa ja taloudellisessa yleissivistyksessa. Moni vanhan sukupolven konttoristi, joka oli oppinut taitonsa kaytanntin tyossd, ei aina enad hallinnutkaan tehtdviadn silloin kun esimerkiksi kirjanpitojarjestelmien ja kustannuslaskennan muutokset asettivat uusia vaatimuksia. Nokia Oy:ssa uudistettiin 1920-luvulla toimitusjohtaja Souranderin aloitteesta kirjanpitojkjestelmád ja tehtavad suorittamaan palkattiin herra Uno MalmstrOm. Edellinen konttoripdallikkii irtisanoutui, koska han katsoi, ettei enad pystynyt oppimaan uutta jdrjestelmad.54 Yritykset palkkasivat mielelldan kauppakorkeakoulun kayneitd erilaisiin konttoritehtaviin, erityisesti kirjanpitotehtaviin. Esimerkiksi Nokia Oy:On palkattiin jo ennen ensimmdista maailmansotaa ensim- SUSANNA FELLMAN 145
mdiset konttoristit, jotka olivat suorittaneet tutkinnon Hogre svenska handelslaroverketissa:" Kyro Oy:ssa palkattiin ensimmdinen ekonomi, Johan Andersson, vuonna 1938 konttoripddllikan apulaiseksi.56 Koulutetut konttoristit hoitivat selvdsti vaativampia tehtdvid, kuten kirjanpitotehtavia, markkinointi- ja myyntitehtavid, ja heilla oli jonkin verran parempia uramandollisuuksia. Usein he etenivdt nopeasti esimerkiksi konttoripaglikoiksi." Ennen toista maailmansotaa ekonomin tai muunlaisen kaupallisen koulutuksen suorittaneet konttoritoimihenkiltit olivat kuitenkin vahemmistona, eikd koulutus ollut yield mikadn edellytys edes vaativiin tehtdviin. Kaupallisen koulutuksen merkitys teollisuudessa kasvoi vasta toisen maailmansodan jdlkeen. Vuonna 1968 Kyro Oy:n tehtailla oli yksi taloustieteen maisteri, neljd ekonomia ja kandeksantoista merkonomia. W. Rosenlew & Co: Ab:ssa oli toisen maailmansodan j gkeen jo useita ekonomeja sekd vaativissa konttoritehtdvissd, kuten kirjanpitoja konttoripaglikkotehtdvdssd, etta uusissa taloushallinnon tehtdvis- Koulutusvaatimukset nousivatkin ripedsti erityisesti 1960-luvulta alkaen. Samalla myiis alempi kaupallinen koulutus kehittyi ja ero ylempien ja alempien toimihenkiloiden valilla jyrkkeni. Merkonomit ja muut alemman kauppaopetuksen suorittaneet sijoittuivat rutiiniluontoisiin konttoritehtdviin, kun taas ekonomit ja kauppatieteiden maisterit valtasivat vaativammat ja itsendisemmat konttoritehtdvdt, kuten esimerkiksi kirjanpito-, myynti- ja ostotehtdvdt sekd erityisesti uudet suunnittelu-, seuranta- ja kehitystehtdvdt. Vaikka muodollinen koulutus ei tandkaan pdiydna ole ehdoton edellytys teollisuuden vaativissa taloushallinnon tehtdvissa, 1970-luvulta ldhtien on ollut ainakin suuryrityksissd pikemmin saanto kuin poikkeus etta talousjohtajilla, talouspaallikoilla, markkinointitpdallikiiilld, controllereilla tai treasuereilla on akateeminen koulutustausta. Koska koulutustarjonta samanaikaisesti kasvoi rajandysmaisesti, voidaan olettaa ettei kohonnut koulutustaso ollut ainoastaan seuraus yhd vaativimmista tehtdvistd, vaan "tarjonta loi myas kysyntdnsr. Lojaalisuus, sitoutuminen ja lgheinen suhde tyonantajaan TyOnantajan kannalta katsottuna ylempien toimihenkiloiden keskeisin ominaisuus on aina ollut lojaalisuus yritystd ja sen johtoa kohtaan. Lojaalisuus ja sitoutuminen yritykseen oli aikaisemmin monesti yhtd tarked jollei tarkeampi kuin taito ja koulutus. Jo Werner Sie- 146 KIRJANPITAJASTA CONTROLLERIKSI