Elina Qvist Petri Saaranen (toim.) TYÖN JA TYÖLIIKENTEEN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE TAVARANKULJETUSALALLA hankkeen loppuraportti Työtieteen hankeraportteja Project Reports of Work Science Department of Industrial Engineering and Management University of Oulu Finland Julkaistu Työsuojelurahaston tuella No. 22 Oulu 2005
Työtieteen hankeraportteja No. 22 Elina Qvist ja Petri Saaranen (toim.) TYÖN JA TYÖLIIKENTEEN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE TAVARANKULJETUSALALLA hankkeen loppuraportti Oulun yliopistopaino, Oulu 2005 ISBN 951-42-7938-7 ISSN 1459-5850
3 Kiitokset Oulun yliopiston (OY) työtieteen yksikkö ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) logistiikan laitos käynnistivät keväällä 2003 kaksi vuotta kestävän tavarankuljetusalan työn ja työliikenteen turvallisuustutkimuksen. Tutkimuksessa selvitettiin kuorma-autonkuljettajille tavaraterminaaleissa sattuneita työtapaturmia ja vaaratilanteita. Lisäksi tutkittiin työnopastuksen vaikutusta työn tuottavuuteen ja turvallisuuteen sekä etsittiin ratkaisuja kuljetusalan turvallisuusongelmiin. Tutkimusta ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Liikenneturva. Johtoryhmään, jonka puheenjohtajana on ollut Pekka Koskipää, ovat kuuluneet seuraavat teollisuuden, kuljetus- ja vakuutusalan sekä työsuojelun asiantuntijat: Pekka Koskipää Ilkka Tahvanainen Raila Selenius Seppo Alanärä Pertti Sulasalmi Arja Holopainen Juha Valtonen Mika Tynkkynen Pentti Pekkala Reijo Härönoja Hannu Tapola Fennia Työsuojelurahasto Autoliikenteen Työnantajaliitto ry Työturvallisuuskeskus, Autoliikenteen työalatoimikunta Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT Liikennevakuutuskeskus Liikenne ja viestintäministeriö Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Pohjois-Suomen työsuojelupiiri Ruukki Production Sosiaali- ja terveysministeriö Tutkimuksen tieteellisinä johtajina ja asiantuntijoina ovat olleet professorit Seppo Väyrynen (OY) ja Anita Lukka (LTY). Tutkimusryhmään ovat kuuluneet diplomi-insinöörit Janne Sysi-Aho ja Marko Tuominen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä tekniikan lisensiaatti Hanna-Kaisa Rajala ja diplomi-insinööri Elina Qvist Oulun yliopistosta. Rajala ja Qvist ovat olleet myös johtoryhmän sihteereinä. Kiitän Työsuojelurahastoa, Tapaturmavakuutuslaitosten liittoa, sosiaali- ja terveysministeriötä ja Liikenneturvaa rahoituksesta, joka mahdollisti tämän tutkimuksen.
4 Kiitän johtoryhmää ja sen puheenjohtajaa asiantuntevasta tutkimuksen ohjauksesta. Johtoryhmä on työn edistyessä suunnannut näkemyksillään tutkimustyön painotusta alueille, jotka olivat keskeisiä tutkimukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Professorit Väyrynen ja Lukka ovat tukeneet tutkijoita ja kantaneet vastuun tutkimusmenetelmien tieteellisyydestä. Siitä kiitos heille. Tutkijoitamme haluan kiittää osaavasta tutkimusotteesta. He ovat aikaansa ja vaivojaan säästämättä tehneet tunnollista ja laadukasta tutkimustyötä. Erityiskiitos sihteereille, joiden täsmälliset esityslistat, pöytäkirjat ja muistiot helpottivat tutkimusprojektin hallintaa. Lappeenrannassa 15.11.2005. Juhani Kuronen, TkL Tutkimuksen vastuullinen johtaja
5 SISÄLLYSLUETTELO A. TAVARANKULJETUSTYÖN TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE: TAUSTAA JA KESKEISET OSAHANKKEET...9 Seppo Väyrynen & Juhani Kuronen 1 JOHDANTO...9 2 OSAHANKKEIDEN AINEISTOT JA MENETELMÄT...15 3 OSAHANKKEIDEN TULOKSISTA JA JOHTOPÄÄTÖKSISTÄ...16 LÄHTEET...19 B. TEHTÄVÄANALYYSI KUVAUS ERILAISISTA TYYPILLISISTÄ TAVARANKULJETUSTAPAUKSISTA...20 Elina Qvist & Janne Sysi-Aho 1 JOHDANTO...20 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...21 2.1 Tehtäväanalyysin prosessikaavio...21 2.1.1 Kognitiivinen järjestelmäanalyysi...22 2.1.2 Verbaaliprotokolla -analyysi...22 3 TULOKSET...23 3.1 Tehtäväanalyysi elintarvikekuljetuksista...23 3.1.1 Meijerituotteiden kuljetus...23 3.1.2 Erilliscase I: Päivittäistavarakaupan jakelukuljetus...30 3.2 Tehtäväanalyysi metallikuljetuksista...31 3.2.1 Lastaus...31 3.2.2 Purku...33 3.2.3 Ajonaikaiset tehtävät...35 3.3 Erilliscase II: pk-yrityksen lastaus- ja purkauspaikat...37 3.4 Erilliscase III: Tehtaan lastauspaikat...38 3.5 Erilliscase IV: Runkopuun ja hakkeen purku teollisuusalueella...39 3.5.1 Kuitupuun kuljetus sellutehtaan kuorimolle:...40 3.5.2 Erilaiset hakkeen purkutavat...41 3.6 Erilliscase V: Säiliöautokuljetus, purkaus teollisuusalueella...41 4 TULOSTEN POHDINTA...42 LÄHTEET...43 LIITE 1: ERILLISCASE I: päivittäistavarakaupan jakelukuljetus LIITE 2: HAKEKULJETUS TEOLLISUUSALUEELLA, purku purkutaskuun LIITE 3: ERILLISCASE V: Peroksidin purku
6 C. KULJETTAJAN TYÖNKUVAN LAAJENTUMINEN...45 Janne Sysi-Aho 1 KULJETTAJAN TYÖNKUVAN LAAJENTUMINEN...45 2 KYSELYN LAATIMINEN...45 3 KYSELYN TOTEUTUMINEN...46 4 KYSELYN TULOKSET...46 4.1 Vastaukset kyselyn monivalintakysymyksiin...46 4.2 Vastaukset kyselyn avoimiin kysymyksiin...48 5 KYSELYN VASTAUSTEN TULKINTAA...48 LIITE 1: Aihepiiriin tutustumisessa käytettyjä oppikirjoja LIITE 2: Kyselykaavake LIITE 3: Vastaukset kyselyn avoimiin kysymyksiin D. TAPATURMAVAARA-ANALYYSI...50 Janne Sysi-Aho 1 TAPATURMAVAARA-ANALYYSI...50 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...50 2.1 Kuljettajan toiminta tyypillisessä lastaus- ja purkaustilanteessa...51 2.2 Vaaratekijöitä tyypillisissä lastaus- ja purkaustilanteissa...52 2.2.1 Kuljettajan liikkuminen kuormaus-, varasto ja tuotantotiloissa...52 2.2.2 Saapuminen kuormaustilaan...54 2.2.3 Ajoneuvon siirto oikeaan kuormauspaikkaan...54 2.2.4 Tavaran siirron valmistelu...55 2.2.5 Tavaran siirto...56 2.2.6 Ajoneuvon siirtokuntoon valmistelu...58 2.2.7 Ajoneuvon siirto pois kuormauspaikalta, lähtö seuraavaan kohteeseen...58 2.2.8 Trukeilla tai nostureilla tehtävät siirrot, nostot hyllyihin ja sieltä alas...58 2.2.10 Kuljettimien käyttäminen...60 2.2.11 Säiliön, kuorman päälle tai nosturiin kiipeäminen...60 2.2.12 Kemikaalikuljetuksissa letkujen ja pumppujen käyttö...61 LÄHTEET...61 E. SATTUNEET TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖLIIKENTEESSÄ SATTUNEET TYÖTAPATURMAT...63 Janne Sysi-Aho 1. SATTUNEET TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖLIIKENTEESSÄ SATTUNEET TYÖTAPATURMAT...63 2 TILASTOAINEISTOT JA NIIDEN TAPAUSKOHTAINEN LÄPIKÄYNTI...64 2.1 Tilastoaineistojen taulukointi...65 2.2 Tarkistussummien kirjaaminen sanallisesta tapahtumakuvauksesta...68 3 TILASTOAINEISTOJEN TULKINTAA...69 4 TILASTOAJOJEN TEKEMINEN INTERNETIN VÄLITYKSELLÄ...71 4.1 Tutkimusta varten tehdyt tilastoajot...71 4.2 Tilastoaineiston muokkaaminen...72 4.3 Havaintoja tehtyjen tilastoajojen pohjalta...74
7 LIITE 1: Maantieliikenteen tavarankuljetusalan kuorma-autonkuljettajien työpaikka- ja työliikennetapaturmat aiheuttajan ja poikkeaman mukaan vuonna 2003 LIITE 2: Kuorma-autonkuljettajien työpaikka- ja työliikennetapaturmat aiheuttajan ja poikkeaman mukaan vuonna 2003 LIITE 3: Maantieliikenteen tavarankuljetusalan kuorma-autonkuljettajien työpaikka- ja työliikennetapaturmat työsuorituksen ja poikkeaman mukaan vuonna 2003 LIITE 4: Kuorma-autonkuljettajien työpaikka- ja työliikennetapaturmat työsuorituksen ja poikkeaman mukaan vuonna 2003 LIITE 5: Kuorma-autonkuljettajien työpaikka- ja työliikennetapaturmat työtehtävän ja työsuorituksen mukaan vuonna 2003 LIITE 6: Maantieliikenteen tavarankuljetusalan kuorma-autonkuljettajien työpaikka- ja työliikennetapaturmat työtehtävän ja poikkeaman mukaan vuonna 2003 LIITE 7: Kuorma-autonkuljettajien työpaikka- ja työliikennetapaturmat työtehtävän ja poikkeaman mukaan vuonna 2003 LIITE 8: Tapauskohtaisesti läpikäyty aineisto työtehtävän ja sanallisen kuvauksen mukaan LIITE 9: Tapauskohtaisesti läpikäyty aineisto työtehtävän ja poikkeaman mukaan LIITE 10: Tapauskohtaisesti läpikäyty aineisto työsuorituksen ja sanallisen kuvauksen mukaan LIITE 11: Tapauskohtaisesti läpikäyty aineisto työsuorituksen ja poikkeaman mukaan LIITE 12: Sanallisten kuvausten luokituksen jakauma tapauskohtaisesti läpikäydyssä aineistossa F. TYÖHÖN OPASTUKSEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ - TAVARANKULJETUSALAN TYÖYMPÄRISTÖ...77 Elina Qvist 1 JOHDANTO -TAUSTAT PALAUTEJÄRJESTELMÄLLE...77 1.1 Hyviä käytäntöjä kentältä...78 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...79 2.1 Toiminta kokeiluissa...79 2.2 Laitteistokokeilu ja ehdotus...80 3.1 Menetelmän tarpeellisuus - kuvia tavarankuljettajan työstä...81 3.11 Hyviä työvälineitä...81 3.12 Hyvä ja huono työympäristö...83 3.13 Vaaratilanteita...85 3.14 Työhön opastuksen työmenetelmät...87 3.2 SWOT analyysin tulokset menetelmän käytöstä...89 3.3. Kokemuksia laitteistokokonaisuudesta...89 4 TULOSTEN POHDINTA...90 4.1. Kokeilujen yleinen pohdinta...90 4.2 Toimintamahdollisuuksia palautteen keräämisen ja hyödyntämiseen...91 LÄHTEET:...93
8 G. TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEHOSTAMISKOKEILUT...94 Elina Qvist 1 JOHDANTO...94 CASE: KULJETUSALAN TURVALLISUUSJOHTAMINEN...94 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...94 2.1 Puhelinhaastattelut...95 3 TURVALLISUUSHAASTATTELUJEN TULOKSET...95 4 HAASTATTELUTULOSTEN POHDINTA...96 LÄHTEET...97 LIITE 1: Haastattelumalli H. TORJUNTATOIMENPITEIDEN LUONNOSTELU...98 Janne Sysi-Aho & Elina Qvist 1 JOHDANTO...98 2 YRITYSTEN YHTEINEN RISKIEN ARVIOINTI JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ...99 3 KULJETTAJIEN TURVALLISUUSKOULUTUS...101 4 TURVALLISUUSAUDITOINNIT JA HÄIRIÖTTÖMYYDEN SEURANTA LOGISTIIKKAKETJUSSA...102 5 YKSITTÄISIÄ HUOMIOITA KULJETTAJIEN TYÖYMPÄRISTÖN PARANTAMISEKSI.102 LÄHTEET...104 YLEISET LIITTEET: LIITE I: TYÖN JA TYÖLIIKENTEEN TURVALLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE TAVARANKULJETUSALALLA LIITE II: HANKKEEN OHJAUS JA YHTEISTYÖTAHOJEN ESITTELY LIITE III: TIELIIKENTEEN TAVARANKULJETUSALA SUOMESSA LIITE IV: HANKE-ESITE
9 A. TAVARANKULJETUSTYÖN TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMISHANKE: TAUSTAA JA KESKEISET OSAHANKKEET Seppo Väyrynen & Juhani Kuronen 1 JOHDANTO Hyvä työympäristö on työn tuottavuuden ja laadun edellytys. Nykyaikainen, kehittyvä yritys näkee työympäristöinvestoinnit kilpailutekijänä, jolla varmistetaan asiakassuhteet ja osaavan työvoiman saanti. Eri toimialat parantavat pitkän tähtäimen toimintaedellytyksiään kiinnittämällä huomiota työntekijöittensä hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Myös viranomainen säätelee mm. työturvallisuuslailla (738/2002) varsin laaja-alaisesti yrityksen tai muun työpaikan henkilöstön työympäristöä ja työn riskien hallintaa. Kuljetusala on ollut tapaturmataajuudeltaan kolmanneksi vaarallisin päätoimiala maassamme. Kuljetusalalla ehkäpä erityisesti siellä - työympäristö on varsin laaja-alainen ja vaihteleva (vert. Työhyvinvointitutkimus 2005). Työtapaturmien ja niiden torjunnan tutkimisen on koskettava tällöin tätä kokonaisuutta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Oulun yliopisto käynnistivät keväällä 2003 kaksi vuotta kestävän tavarankuljetusalan työn ja työliikenteen turvallisuustutkimuksen. Tutkimuksessa selvitettiin lähinnä kuorma-autonkuljettajille ja pääosin toimialalla tieliikenteen tavarankuljetus sattuneita työtapaturmia ja vaaratilanteita. Hankekokonaisuuden kehittämisvirikkeet liittyvät laajasti koko autokuljetustyön kehittämiseen ja riskien hallintaan. Kuten muillakin aloilla, myös kuljetusalalla itse yrityksellä, sen työyhteisöllä ja johtamisella on suuri merkitys. Tavarankuljetusalalla yksittäisen kuljettajan merkitys korostuu. Kentällä toiminnan kärki kiteytyy kuljettaja-ajoneuvo-lasti-apuväline-rakennettu ympäristö järjestelmäkokonaisuuteen, vaikka yritysorganisaatio ei fyysisesti ole läsnä kentän eturintamassa sen merkitys hyvän työn ja riskienhallinnan edellytysten turvaajana on suuri. Tämäkin hanke käsitteli edellä mainittujen osatekijöiden merkitystä työympäristölle ja -turvallisuudelle. Laaja-alaisen ja vaihtelevan työn osatehtävistä päähuomio hankkeessa kiinnitettiin muuhun kuin (kuorma-auton) ajamiseen, tai toimintaan liikenneympäristössä. Autoilla tapahtuvaa tavarankuljetusta voidaan työtapaturmatilastojen pohjalta lähestyä eri tavoin. (Työtapaturmat ja 2005). Päätoimialan Kuljetus-, varastointi ja tietoliikenne tapaturmien määrä, luokkaa 10 000, ja taajuus (ilmoitettuja työtapaturmia miljoonaa työtuntia kohti) on pysynyt vakaana liki 15 vuotta (Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2004). Palkansaajien työtapaturmat ja ammattitaudit päätoimialoilla vuonna 2003 käyvät ilmi taulukosta 1
10 Taulukko 1. Työtapaturmat ja ammattitaudit päätoimialoilla vuonna 2003 (Työtapaturmat ja 2005). Taulukko 2 kuvaa päätoimialojen työpaikkatapaturmien määrää ja taulukko 3 niiden taajuutta päätoimialoilla. Palkansaajien työpaikkatapaturmien aiheuttaman työkyvyttömyyden keskimääräiset kestot päätoimialoilla vuosina 1996-2003 käyvät ilmi taulukosta 4.
11 Taulukko 2. Päätoimialojen työpaikkatapaturmien määrä (Työtapaturmat ja 2005). Taulukko 3. Työtapaturmien taajuus päätoimialoilla(työtapaturmat ja 2005).
12 Taulukko 4. Työpaikkatapaturmien aiheuttaman työkyvyttömyyden keskimääräiset kestot päätoimialoilla vuosina 1996-2003 (Työtapaturmat ja 2005). Kuljetus-, varastointi ja tietoliikenne -päätoimialan työpaikkatapaturmissa työkyvyttömyyden keskimääräinen kesto on vuosina 1996-2002 ollut noin 6-20 % suurempi kuin kesto kaikilla toimialoilla. Palkansaajien työpaikkatapaturmia teollisuudessa sekä eräillä muilla alatoimialoilla (mm. Maaliikenne, putkijohtokuljetus ) vuosina 1996-2003 kuvaillaan taulukoissa 5 ja 6. Tapaturmien vuosimäärä on luokkaa 5 000. Pääammattiluokittainen erittely tapaturmista (taulukko 7) on myös annettu luokalle Kuljetus ja liikennetyö, missä tapaturmia kirjataan vuodessa 8 000:n luokkaa oleva määrä.
13 Taulukko 5. Palkansaajien työpaikkatapaturmatietoja teollisuudesta sekä eräiltä muilta alatoimialoilta (Työtapaturmat ja 2005). Taulukko 6. Palkansaajien työpaikkatapaturmataajuustietoja teollisuudesta sekä eräiltä muilta alatoimialoilta (Työtapaturmat ja 2005). Maaliikenne, putkijohtokuljetus -luokassa sattuvien työpaikkatapaturmien taajuus on vuosina 1996-2003 ollut noin 65 85 % kaikkien toimialojen keskiarvotaajuutta suurempi. Teollisuuden tapaturmiin nähden taajuus on ollut samoina vuosina noin 6-30 % suurempi. Suuruusero on ollut kasvussa.
14 Taulukko 7. Pääammattiluokittainen erittely työtapaturmista (Työtapaturmat ja 2005). Palkansaajien kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat päätoimialoilla vuosina 1996-2003 käyvät ilmi taulukosta 8. Taulukko 8. Kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat päätoimialoilla vuosina 1996-2003 (Työtapaturmat ja 2005). Suomessa työpaikalla sattuneet kuolemantapaukset tutkitaan erityismenettelyllä (Työtapaturmat ja 2005). Tutkintaraportit on tehty TVL:n ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen välisen työpaikkaonnettomuuksien tutkintaa (TOT) koskevan sopimuksen perusteella. Tutkinta ei koske liikenteessä (maa-, meri- tai ilmailuliikenteessä) sattuneita kuolemia. TOT-tutkinta aloitettiin vuonna 1985. Valmiit tutkintaraportit ovat noudettavissa TVL:n kotisivuilla (www.tvl.fi) tai tilattavissa TVL:n toimistolta painetussa muodossa. Vuonna 2003 sattuivat mm. seuraavat
15 kuolemaan johtaneet TOT-tutkitut työtapaturmat (Työtapaturmat ja 2005): - (3/03) Kuorma-autonkuljettaja (44-v.) oli siirtämässä betonisia seinäelementtejä kaukoohjattavalla nosturilla kuorma-auton perävaunusta varastorakennus-työmaalle. Nosturi oli murtunut tyvestään, jolloin se ja nostettava 3700 kg:n elementti kaatui kuljettajan päälle. - (7/03) 54-vuotias kuorma-autonkuljettaja oli nostamassa tavarakonttia auton kuormausnosturilla, kun nosturin runko katkesi tyvestä ja kaatui kuljettajan päälle. - (11/03) 46-vuotias kuorma-autonkuljettaja oli huoltamassa kuorma-autoa. Hän oli alkanut kääntämään auton nosturia, jolloin auto oli kaatunut vasemmalle kyljelleen vasten vieressä seisonutta autoa. Hän puristui nosturihyttiin. Vuosien 1985 1998 kuljetusalan TOT tapauksia on aiemmin eritelty varsin seikkaperäisesti (Kuljetus, 2000) 2 OSAHANKKEIDEN AINEISTOT JA MENETELMÄT Kuorma-autoilla tapahtuvaa tavarankuljetusta havainnoitiin, valokuvattiin ja kuvailtiin sekä eriteltiin laadullisesti. Tämä tehtäväanalyysi keskittyi fyysisiin työvaiheisiin, mutta myös kuljettajan työhön liittyviä kognitiivisia eli tiedonsaannin ja käsittelyn vaatimuksia käsiteltiin. Tutkimuksessa läpikäydyt viisi tapausta eli casea olivat monipuolisia. Myös lastaus- ja purkujärjestelyjä tarkasteltiin. Seuraavana osakokonaisuutena oli tutkia ja pohtia kuljettajan työnkuvan laajentumista kirjallisuuden ja kyselyn pohjalta. Kirjallisuutta käytiin läpi varsin laajasti. Lähteet olivat pääosin kotimaisia, ja ne olivat painettuja tai tietoverkon kautta saatavia. Kyselykaavakkeita lähetettiin yrityksille 160 kappaletta ja niitä palautettiin 56. Tämä merkitsi 35 %:n luokkaa olevaa vastausaktiviteettia. Kuljetusliikkeiltä pyydettiin vastausta niin johdon kuin kuljettajan näkökulmasta teemaan turvallisuuden hallinnan nykytila. Seuraavassa osiossa luotiin uudenlaisen tapaturmatietokanavan, ESAW:in avulla kuva sattuneista työpaikkatapaturmista (n=4160(tilastoajo hanketta varten), n>2100(läpikäynti erikseen)). Työliikenteessä sattuneiden työtapaturmien lukumäärää verrattiin työpaikkojen kokonaistapaturmamäärään. Näitäkin tapauksia päästiin erittelemään ja luokittelemaan. ESAW on lyhenne EU:n yhteisestä työtapaturmatilastointia uudistavasta hankkeesta, minkä tuloksena on syntynyt yhteinen metodologia, jota kaikki jäsenvaltiot siirtyvät käyttämään toimittaessaan työtapaturmatilastoja EU:n tilastoviranomaiselle Eurostatille. Suomessa työpaikkatapaturmat on koodattu ESAW-metodologian mukaisesti vuodesta 2003 alkaen. TVL:n uusimmassa tilastojulkaisussa (Työtapaturmat ja 2005) esitetään ensimmäistä kertaa yhteiseurooppalaisen työtapaturmien tilastointiprojektin ESAW:in mukaiset työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita kuvaavat muuttujat. Nämä kahdeksan muuttujaa ovat: työtehtävä, työsuoritus, poikkeama, vahingoittumistapa, vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja, työpiste, vamman laatu sekä vahingoittunut ruumiinosa (esimerkki valtakunnallisesta yleisestä tilastosta on taulukossa 9). Näitä muuttujia, sekä lyhyttä sanallista tapaturmakuvausta hyödynnettiin tilastopohjaisessa, hanketta varten ajetussa aineistossa, joka TVL toimitti tutkijoille. Tämä hanke lie ensimmäinen,
16 jossa ESAW-uudistuksen mahdollisuuksia käytettiin näin laajasti tutkimustarkoitukseen. Tähän osavaiheeseen muiden osatulosten, kirjallisuuden ja päättelyn pohjautui seuraava osavaihe: Tapaturmavaara-analyysi. Taulukko 9. ESAW-työsuoritusluokitus työpaikkatapaturmissa 2003 (Työtapaturmat ja 2005). Työhön opastuksen palautejärjestelmä osio nojaa tutkijoiden eri osavaiheissa saamaan havaintoja tutkimusaineistoon. Kuljetusala on pienyritysvaltaista. Yritysten matala organisaatio muiden alan piirteiden kanssa sulkee pois monia menettelytapoja, jotka ovat käytössä kiinteissä vakiotyöympäristöissä ja enemmän ryhmä- ja tiimityöhön sekä isompiin organisaatioihin ja asiantuntijaresursseihin nojaavissa työyhteisöissä. Tässä projektissa ajateltiin yhdistää uuden tietoja viestintäteknologian mahdollisuudet ja toimialan sanelemat lähtökohdat. Päätettiin kokeilla matkapuhelimeen yhdistettyä kameraa kenttäpalautteen hankinnassa ja tilanteen konkretisointia otetuilla kuvilla. Lisäksi pyrittiin järjestelmään, joka olisi mahdollinen ilman PC:tä. TV:n ajateltiin olevan PC:tä helpommin järjestettävissä pienenkin yrityksen tiloihin, joissa kuljettaja(t) ja yritysjohto esimiehineen voisivat käydä läpi kuva-aineistoa yhteisesti sitä katsellen. Loppuosioissa luonnostellaan ja pohditaan työturvallisuuden kehittämistoimenpiteitä yleisesti ja erikseen toimialan turvallisuusjohtamisen haasteisiin paneutuen. 3 OSAHANKKEIDEN TULOKSISTA JA JOHTOPÄÄTÖKSISTÄ Havainnoimalla tehdyt tapaustutkimukset kuljetuksista -elintarviketeollisuudesta päivittäistavarakaupan pisteisiin, -terästeollisuudesta konepajoille, -metsäteollisuuteen tulevan puutavaran ja hakkeen kuljetuksista sekä säiliöautokuljetuksista antoivat tärkeän kuvan monivaiheisesta tieliikenteen tavarankuljetusalasta. On kuitenkin huomattava, että kuva ei ole koko alaa kuvaava, vaan se on tapaustutkimuksellinen ja havainnoituna
17 yhden kuljettajan ja hänen autonsa näkökulmasta. Näin saatiin kuitenkin laadullinen peruskuvaus tavallisista erikokoisen tavaran kuljetuksista. Päähuomio oli lastaus- ja purkausvaiheissa. Aineisto on hyvä pohja esim. työn turvallisuusanalyysi-riskianalyysien tekoon. Näistä analyyseistä voidaan kehittää yksinkertaisempi kenttätyökalu kuljetusalan riskin arviointiin. Jo kehitetyt vaarojen tunnistuksen ja niiden merkityksen arvioinnin menetelmät ja välineet on selvitettävä. Päällekkäistä työtä ei tule tehdä. Myös rakenteellisten ratkaisujen pohdinta lastaus- ja purkauspaikoille, apuvälineisiin sekä ajoneuvoihin sai konkretiaa tehtäväanalyysin kautta. Työskentely eri kuljetusasiakkaan alueilla ja rakennuksissa, julkisilla paikoilla sekä tilaajatoimittaja- asiakassuhteeseen nähden ulkopuolisten omistamien kiinteistöjen alueilla tekee varsin haasteelliseksi pyrkimyksen yhtenäistää ja parantaa työympäristöjä. Teollisuudessa yhteisten työpaikkojen riskejä on menestyksellä lähdetty ottamaan koulutuksellisesti huomioon on luotu Työturvallisuuskorttijärjestelmä. Tästä tai sen kanssa analogisesta järjestelmästä olisi ehkä hyötyä tieliikenteen tavarankuljetusalallakin. Kuljettajan työnkuvan laajentuminen osio oli empiiriseltä osaltaan kysely kuljetusliikkeille, joista saatiin niin yritykseen kuin yksittäiseen kuljettajaan liittyviä tietoja ja toimintakuvauksia. Tehtäväanalyysin antama kuva laajeni, kun aineistoa tuli laajemmin erilaisten kuljetustilanteista sekä asiakassuhteista. Uusina osatehtävinä tehtäväanalyyseihin tulivat mm. asiakaspalvelu, huoltotyöt ja paperityöt. Toimittaja sopii usein nykyään asiakkaan kanssa ns. hyllyynkantopalvelusta. Tällöin ja usein muulloinkin kuljetusliike luo vastaanottajalle kuvan tavaratoimittajan imagosta. Tehtäväkuvan laajentuminen -osion tiedonsaantia tosin vähensi vain tyydyttäväksi katsottava vastausaktiviteetti. Kuljetusliikkeissä oli lopulta melko usein toimintajärjestelmä (laatu-, ympäristö-, turvallisuusjohtamisjärjestelmä), mutta sen toimivuutta palautekanavana ja riskin arvioinnin tehostajana osahankkeen tutkija pitää selvästi tehostamista vaativana. Kentän viesti sisälsi tilanne- ja ongelmakuvausten ohella mielenkiintoisia ja osuvan tuntuisia ehdotuksia hyviksi käytännöiksi alan työympäristötyöhön. ESAW- tapaturmamuuttujiin perustuva osavaihe kuvailee varsin tarkasti miten tapaturmat jakautuvat seuraavien muuttujien kesken: työtehtävä, työsuoritus, poikkeama, vahingoittumistapa, vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja, työpiste, vamman laatu sekä vahingoittunut ruumiinosa. Tutkimuksessa löydettiin kuva tapaturmien ns. painopistealueista: työtehtävistä yleisimmät ovat kuljettaminen, kulkeminen ja siirtäminen (45 %), varastointi, lastaaminen, kuorman purkaminen (29 %) sekä korjaus, huolto, asennus, säätö, asennustyö, valmistelutyö (5 %) työsuorituksissa kaksi yleisintä olivat henkilön liikkuminen (36 %) ja taakan käsivoimin siirtäminen (24 %) tapaturmista neljännes liittyi toisaalta henkilön liikkumiseen ja samalla tapahtui putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen joka kymmenes tapaturma liittyi taakan käsivoimin siirtämiseen sekä äkilliseen fyysiseen kuormittumiseen yhteensä yli 80 %:n tapaturmista voi katsoa liittyneen liikkumiseen, kuljettajan omaan tekemiseen ja tavaroiden siirtämiseen. Painopistealueilla oli merkitystä välittömästi osion Tapaturmavaara- analyysi tuloksiin ja tapaturmavaarojen torjunnan pohdintaan kirjallisuudenkin pohjalta. ESAW-materiaalin ohella TVL toimitti tutkijoille yleisissä tilastoissa (vertaa Työtapaturma- ja ammattit. 2002, Työtapaturmat ja 2005) esitettyyn nähden tarkempaa työtapaturma-aineistoa
18 (vuodet 1996-2001, toimialana 6024 eli tieliikenteen tavarankuljetus, vuosittainen tapaturmamäärä 3 450...4 224, tehdyt vuosityötunnit n. 68...83 milj.) Tapaturmataajuus pysyi tasolla 49,6...50,6. Tätä uudempaa toimialakohtaista tarkkaa tietoa ei ole saatavilla TVL:n kautta tiedonkeruussa tapahtuneiden muutosten takia. Samaten TVL toimitti työtapaturmatiedot (v. 1999-2002 ), joista selvisi, että työtapaturmista oli toimialalla 6024 (tieliikenteen tavarankuljetus): - työmatkatapaturmia 3,4 4,6 % - työliikennetapaturmia 0,5 0,9 % - ammattitauteja 0,6 1,2 % - ja loput n. 95 % työpaikkatapaturmia Työhön opastuksen palautejärjestelmä osio kamerakännykkä- ja kuvankatselu(laite)kokeiluineen antoi rohkaisevia tuloksia. Kuljettajat ottivat ainakin kokeilujen aikana varsin mallikelpoisesti hyödyllisiä kuvia työympäristöstään hyvien ja huonojen olosuhteiden kartoittamiseksi ja ratkaisujen etsimiseksi. Järjestelyn ajateltiin vauhdittavan kiinnostusta omaehtoiseen riskin arviointiin. Järjestely voi synnyttää myös luontaisen kaikkien yritysjohdosta henkilöstöön - osallistumisen mahdollisuuden, jolla olisi parhaimmillaan kehittämisvaikutuksia työympäristön ja turvallisuuden ohella laadun- ja riskienhallinnassa sekä asiakassuhteen varmentamisessa. Tutkijat tekivät kokeilussa mukana olleille kuljetusyrityksille aineistokansion, jossa oli esillä sen yrityksen kuljettajien asiakasreiteiltä kuvaama materiaali. Palautejärjestelmä voisi olla tärkeä yrityskohtaisen turvallisuuskulttuurin kehittämisväline. Se antaisi mahdollisuuden konkreettisesti viestiä kuvin kehittämis- ja korjaustarpeista paitsi työnantajan omissa, myös kumppanien alueella olevissa kohteissa. Uusille kuljettajille työn opastus ja tiedotus vaaroista ja niiden hallinnasta tehostuisi kuvien avulla. Kokeiluja tulisi jatkaa laajempina ja monipuolisempina kuin tässä hankkeessa oli mahdollista. Työn ja työliikenteen kehittämishanke tavarankuljetusalalla tuotti runsaasti uutta alan työympäristöä kuvaavaa materiaalia. Tietoa hankittiin niin perinteisin kun ainakin tällä toimialalla aivan uusin menetelmin. Kuvailtuun työympäristö- ja työturvallisuustilanteeseen pohjautuen sekä alan piirteet huomioon ottaen esitetään kehittämissuuntia ja mahdollisuuksia. Osaa näistä on hankkeen yhteydessä kokeiltu lupaavin tuloksin. Ergonomian ja työvälineiden käytettävyyden uusia kehityskonsepteja voisi määrätietoisesti kokeilla kuljetusalalla (Väyrynen ym. 2004). Innovatiivisen koneenrakennuksen sekä tieto- ja viestintäteknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet tulisi tässä yhteydessä käydä läpi. Lainsäädäntö ja viranomaistoiminta antavat puitteet työsuojelutoiminnalle, mutta hyvä työ ja työympäristö pitää tehdä työorganisaation omin voimin. Tämän hankkeen kokeilut ja tulokset antavat välineitä myös vastata tavarankuljetusalalla työturvallisuuslain (738/2002) kohtiin: -yksintyöskentelyn haitoista tai vaaroista, -toiminnasta yhteisillä työpaikoilla, -yhteisten vaarojen torjunnasta mm. työnantajien riittävällä keskinäisellä yhteistoiminnalla, -tavaroiden lähettäjää ja kuormaajaa koskevista velvollisuuksista sekä -rakennuksen omistajan, muun haltijan tai vuokranantajan velvollisuuksista. Viranomaisten tai asiantuntijoiden julkaisemiin yleisiin tai toimialakohtaisiin oppaisiin tai ohjeisiin voi monelta osin nojautua yrityksen tai muun työorganisaation omassa riskienhallinnassa. Näitä lähteitä on esillä osahankkeiden raporteissa. Työtapaturmia koskevat hanketulokset korostavat mm. seuraavien työsuojeluoppaiden ja ohjeiden tärkeyttä kentällä: -takalaitanostimien tarkastus (STM 2002)
19 -huoltotyö ohjaamoiden ja konepeittojen alla (STM 2001). Tieliikenteen tavarankuljetusten työturvallisuutta tulisi parantaa. Toimialan omat piirteet ja mahdollisuudet on tässä otettava huomioon. Toisten työalojen käytännöt eivät useinkaan sovellu sellaisenaan tieliikenteen tavarankuljetuksen yritysympäristöön, eikä henkilöstön päivittäisiin työtilanteisiin. Kuitenkin vain alan omat konkreettiset ja kentällä toimivat keinot tuovat kestävän kehityssuunnan kohti tehokkaampaa riskienhallintaa. Niiden etsintää ja kokeilua on jatkettava. On myös löydettävä menettelytavat levittää tietoa hyvistä käytännöistä koko yrityskenttään yrittäjille, johdolle, esimiehille sekä työntekijöille. Myös alan koulutusjärjestelmä on avainroolissa. Työympäristötyö ei ole irrallaan muusta laadun varmistuksen sekä hyvän ja häiriöttömän työtoiminnan edellytyksistä. Tehokas ja toimiva työympäristön kehittäminen edistää niin kuljetusalan työn tuottavuutta kuin sen turvallisuutta. Moderni kuljetusyritys perehdytetään päämiesasiakkaansa kokonaisprosessiin, ja sen henkilöstöineen on tärkeältä osalta oltava mukana edesauttamassa sitä. LÄHTEET Kuljetus. TOT raportit vuosilta 1985 1998. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. 2000. STM 2001. Huoltotyön turvallisuus ylösnostettujen ohjaamoiden ja konepeittojen alla. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 34. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere. STM 2002. Taka- ja sivulaitanostimien tarkastus. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 28. Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto, Tampere Työhyvinvointitutkimus Suomessa. STM:n seminaarin 2.9.2005 aineisto. Työtapaturmat ja ammattitaudit 2005. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2005. Työtapaturma- ja ammattitautitilasto 2002. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto 2004. Tämän hankeraporttikokonaisuuden osa-artikkelit ja niiden lähteet. Väyrynen, S., Nevala, N. & Päivinen, M. 2004. Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa. Julkaisuja nro 4/2004. Teknologiateollisuus, Helsinki. ISBN 951-817-848-8. 330 s.
20 B. TEHTÄVÄANALYYSI KUVAUS ERILAISISTA TYYPILLISISTÄ TAVARANKULJETUSTAPAUKSISTA Elina Qvist & Janne Sysi-Aho 1 JOHDANTO Kuorma-autonkuljettajien työ on tyypillisesti hyvin itsenäistä. He työskentelevät yksin lastaus- ja purkaustehtävissä sekä ajon aikana. Myös kuljettajien työaika vaihtelee tehtävien mukaan. Kuljettajan työstä ei ole saatavilla paljoa tietoa eikä niin helposti kuin monista muista ammateista. Kuljettajilla ei myöskään ole kiinteää fyysistä työaikaista työyhteisöä, vaan he toimivat pääosin yksin niin liikenneympäristössä kuin yhteisillä työpaikoilla. (Sulasalmi et al. 2005, Sulasalmi & Latva-Ranta 2003, Väyrynen 2003, Ylijoutsijärvi & Väyrynen 1998) Yhteisillä työpaikoilla kuljettajat ovat lastaamassa tai purkamassa kuormaa toisen työnantajan pääsääntöisesti hallitsemalla alueella. Työturvallisuuslaki korostaa monen työnantajan yhteisen työpaikan erityistarpeita. Rakennusalalla yhteinen työmaa on tärkeä huomion kohde turvallisuusjohtamisessa (Lappalainen et al. 1997) Prosessiteollisuuden yhteisiltä työpaikoilta aloittaen on päädytty vapaehtoiseen (lainsäädäntöön nähden) Työturvallisuuskorttijärjestelmään (Työturvallisuuskeskus 2003,Väyrynen 2003) Kuljettajan työn vaaratilanteet, työvälineiden puutteet tai työympäristön ongelmat eivät aina tule esille kuljettajan päivittäisessä työssä. Työntekijöillä on varmasti hyvä tietämys oman työnsä sisällöstä. Vaikeutena vain on saada tämä tieto selville ja esille myös muille osapuolille, kuten asiakkaille asiakkaan purkaus- tai lastauspaikoista, työnantajalle kuljettajan työympäristöstä, työvälineistä ja työssä kohtaamista vaaratilanteista. Tietoa heidän työoloistaan, työmenetelmistään tai työtavoistaan voidaan kerätä kuljettajan työtä seuraamalla sekä havainnoimalla oleellisimpia työpisteitä ja työtehtäviä. Kuljettajan työssä oleellisimpia työpisteitä, tavarankäsittelytiloja, ovat kuormaustila ja kuormauspaikka. Kuormaustila tarkoittaa tavaranvastaanotossa ja kuormauksessa käytettävää tilaa, johon sisältyvät sisääntulo- ja poistumisväylät sekä ajoneuvon liikkumis- ja pysähtymistilat. Kuormauspaikka on kuljetusvälineelle varattu tila kuormausta tai purkausta varten (Maijala 2003). Yleisesti näistä käytetään nimityksiä lastaus- ja purkauspaikat. Lastaus- ja purkauspaikoista sekä niiden turvallisuuden edistämisestä on olemassa uutta tutkimustietoa (Järvenpää & Kivinen 2004, Maijala 2003). Tämän osatehtävän tarkoituksena oli kuvata tapaustutkimustyyppisesti kuljettajan työ, sen osat ja kulku tehtäväanalyysilla. Tehtäväanalyysin tarkoitus on esittää selvästi kuljettajan työn eri työvaiheet sekä lastaus- ja purkauspaikoilla että ajon aikana.