Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Kysymys 1. i) Eri lainsäädäntöalueiden osalta tulosten seuranta ja tietojen kerääminen organisoitava yhteneväisillä käytännöillä. Toimenpanon seurantaa myös laadullisessa mielessä seurattava ja varmistettava, että hankkeeteivät jo lähtökohtaisesti ole esimerkiksi ristiriidassa kansainvälisten sopimusten tai oikeuskäytännön kanssa. ii) Parhaiten hallinnollista rasitusta voidaan ennalta ehkäistä laatimalla yhtenäiset menettelytavat, jotka ohjeistetaan toimintaohjeilla käytännössä. Eri jäsenmaiden osalta laaditaan tällä hetkellä kansallisia sisällöltään vaihtelevia menettelytapoja, jotka vaihtelevat eri jäsenmaissa. Tietojen kerääminen ja tilastointi tältä osin ei ole yhdenmukaista, ei riittävän kattavaa eikä vertailukelpoista eri jäsenmaiden kesken. Vaikutusten arvioinnin tulisi olla toimintatavoiltaan ja menettelyiltään mahdollisimman julkista, jotta kaikki osapuolet voisivat antaa oman näkemyksensä riittävän varhain hankkeen mahdollisista vaikutuksista. Esimerkiksi vaikuttavuuden arviointi internet-pohjaisena hankekohtaisesti antaisi mahdollisuuden nykyistä laajemmin lausua hankkeiden vaikutuksista. Kysymys 2. i) Sidosryhmien mahdollisuutta lausua arvioinnin painopisteiden arviointia tulee ensinnäkin aikaistaa. Mikäli vaikutusarviointeja selvitetään sidosryhmiltä vasta hankkeiden jo ollessa käytännössä valmiita, ei päätöksenteon tueksi eri ratkaisuvaihtoehtojen osalta ole mahdollista saada mahdollisia vaikutuksia kansalaisten oikeusasemaan esimerkiksi työelämän osalta. Tällä hetkellä arvioinnin suorittamisen painopisteiden arviointi jää usein liian myöhäiseen ajankohtaan. ii) Komission arviointisuunnitelmat eivät ole helposti saatavilla ja ne ovat liian yleisiä. iii) EU:n suunnitelluista arvioinneista saadaan yleensä tietää hankkeiden yhteydessä lähinnä joko jonkin työryhmän työn yhteydessä tai sitten jossakin kansallisessa esimerkiksi lainsäädännön arviointiprojektien yhteydessä.
Asiakirjatyyppi 2 (5) Kysymys 3. kohdat i)-ix) : Kysymys 4. kohdat i)-iii): Kysymys 5. Suunnittelu perustunee pääosin EU:n omaan sisäiseen strategia- ja toimintasuunnitelmaan. Tämän suunnittelutyön osalta kansallisella tasolla varsinkaan sidosryhmien osalta ei ole paljoakaan tietoa. Vaikutusten arvioinnin osalta on Suomessa kansallisesti arvioitu toimintamme tehokkuutta ja sen tosiasiallista toimivuutta, joten kansallisella tasolla keskeiset sidosryhmät ovat päässeet vaikuttamaan ko. toiminnan ohjaamiseen. Tosin varsin usein hyvänä pidetyt arvioinnin kehittämissuunnitelmat ovat kariutuneet virkamieskunnan vähyyteen ja entisestään suuriin työmääriin. Vaikutusten arvioinnin yksi keskeisin edistämiskeino ja edellytys on taata ko. toiminnalle riittävät resurssit sekä EU-tasolla että kansallisesti. Myös ministeriöiden kesken kansallisesti Suomessa on hyvin suuria eroja. Sidosryhmienkään kuulemisen osalta ei komissiolla ole selkeitä pelisääntöjä. Tärkeistäkään asioista ei ole välttämättä kuultu työmarkkinaosapuolia. Tärkeätä on myös kuulla jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa eikä vasta ehdotettavien säännösten ollessa jo loppusuoralla. Kuulemisen tuloksia tulisi myös käsitellä avoimesti esitettyjen vastausten ja niiden pohjalta tehtyjen johtopäätösten osalta. Kuulemisia suoritettaessa tulisi esitykset ja niiden alustavat arvioidut vaikutukset kyetä avaamaan nykyistä seikkaperäisemmin. Pelkkien laajojen ja juridista käsitteistöä sisältävien esitysten kuultavaksi pistäminen ei välttämättä avaudu niistä lausuville tahoille tavalla, jotta kuulemisesta saadaan konkreettista hyötyä. Sidosryhmien kuulemiseen tulisi myös olla selkeä velvoite, etenkin työmarkkinaosapuolten kuulemiseen työelämän ja sosiaalilainsäädännön osalta. Työmarkkinajärjestöjen havainnon mukaan komissio käytännössä arvioi tapauskohtaisesti, mitä tahoja kuullaan. Kuulemisten osalta olisi hyvä myös, jos komissio selvittäisi, mitä tuloksia se on kuulemisista saanut ja mihin toimenpiteisiin hankkeiden/esitysten muuttamiseksi kuulemiset ovat johtaneet. Lainsäädännön laadun parantamiseksi tulisi vaikutuksia olemassa olevan lainsäädännön osalta arvioida nykyistä enemmän kansalaisten sekä eri erityisryhmien (liikkuva työvoima, maahanmuuttajat ym.) osalta. Vaikutusten arvioinnin kärkenä on usein esitysten taloudelliset vaikutukset yritysten toimintaedellytyksiin ja siinä sivussa arvioidaan (mikäli ehditään) mahdollisesti esiin tulevat vaikutukset yksittäisten kansalaisten oikeusasemaan. Käytännössä vaikutusten arvioinnin kärkenä on useimmiten vaikutusten arviointi pienyritysten osalta.
Asiakirjatyyppi 3 (5) Kysymys 6-10. Kysymys 11-17. Täytäntöönpanon osalta olisi selvitettävä eri lainsäädäntöalueita arvioitaessa nykyistä enemmän, miten ko. säännöksiä tosiasiallisesti noudatetaan jäsenvaltioissa, millä tavalla ja miten tehokkaasti niiden noudattamista valvotaan tai voitaisiin valvoa sekä, että mihin toimiin laiminlyönti/rikkomistilanteet ovat johtaneet. Näiden selvitysten vaatimisessa kansallisilta viranomaisilta tulisi olla selkeä ja Uutta lainsäädäntöä suunniteltaessa komission tulee ensin selvittää kansainvälisten sopmusten (esim. ILO) velvoitteet sekä kansainvälinen lainsäädäntö (esim. Monti II lakkoasetusesityksen ristiriitatilanne käytännön esimerkkinä). Eri jäsenvaltioissa lainsäädäntö on myös eriytynyt ja vaihtelee yksityiskohtaisuudeltaan kansallisesti, joten laajoja esityksiä tehtäessä tulisi niiden jo valmisteluvaiheessa arvioida jäsenvaltioiden lainsäädännön tila, jotta esitys on ylipäänsä saatettavissa eri jäsenvaltioiden lainsäädäntöön. Eräissä hankkeissa kuten hallinnollisen taakan vähentämisen osalta on tavoitteen nimissä esitetty jopa työntekijöiden suojaksi säädetyn peruslainsäädännön purkamista. Yritysten osalta on helposti laskettavissa euromääräinen hallinnollinen taakka jopa pykälittäin, mutta työntekijöiden suojan tarve ja sen arvottaminen taakkalaskelmissa tuntuu jäävän nykyarvioinneissa vähemmälle huomiolle. Työntekijöiden suojaa koskevien säännösten takana on usein perusoikeusluonteisia moraalis/eettisiä periaatteita, joiden soisi tulevan vahvemmin esille puhuttaessa yritysten velvoitteista yksittäisiä työntekijöitä kohtaan. EU-lainsäädännön noudattamisesta eri jäsenvaltioissa ei saa läheskään tarkkaa kuvaa. Tämä vaikeuttaa usein lainsäädäntöhankkeiden tarpeellisuuden arviointia ja säädösten riittävyyttä mm. liikkuvan työvoiman ja sen suoja kehittämise osalta. Tilastointia ja tiedonkeruuta EUlainsäädännön noudattamisen osalta tulee kehittää edelleen ja velvoittaa jäsenvaltioita toimittamaan mm. valvontaviranomaisten toiminnasta tarkkoja tilastolukuja. Kuulemisia koskevia periaatteita tulisi tarkentaa ja todeta mm. työmarkkinaosapuolten osalta selkeä velvoite kuulla ko. tahoja aina työ- ja sosiaalilainsäädännön osalta. Kyse keskeisesti ihmisten asemaan vaikuttavasta lainsäädännöstä, josta tulee olla yksiselitteinen kuulemisvelvoite. Kuuleminen tulisi ainakin keskeisten sidosryhmien osalta ulottaa jo siihen, onko ongelmaa olemassa ja millainen se on? Työntekijäjärjestön näkökulmasta ongelmana usein on, että kansallisesti ja EU-tasolla on yleisesti tiedostettu ongelmia työntekijöiden asemassa suhteessa EUlainsäädäntöön, mutta näiden epäkohtien saaminen edes selvitysprosessin kohteeksi kestää vuosikausia. Sidosryhmillä oltava nykyistä suurempi rooli
Asiakirjatyyppi 4 (5) Kysymys 18-23 mahdollisuudessa lausua ja antaa panoksensa käynnistää mahdollisten ongelmien selvitys- ja määritysprosesseja. Edelleen mahdollisia ongelman ratkaisuvaihtoehdoista ja niiden valikoitumisesta hankkeen jatkovalmistelussa tulisi kuulla työntekijäjärjestöjä. Liian usein kuuleminen jää niin myöhään, että lausuminen ongelmien paremmista ratkaisutavoista ei ole enää mahdollista. Työlainsäädäntö on työntekijöiden turvaksi säädettyä, usein minimilainsäädäntöä kansallisesti, joten sääntelyn järkevöittäminen ei saisi johtaa kansallisen lainsäädännön heikentämiseen. Työlainsäädännön osalta mm. hallinnollisen taakan osalta toimivin menettelytapa on tiedonkeruumenettelyjen yhtenäistäminen liiallisen byrokratian välttämiseksi yrityksissä ja sähköisten menettelyjen edistäminen. Nimenomaan tietoliikennepohjaiset sovellukset yleisen tiedonkeruun ja säädösten noudattamisen selvittämiseksi ovat kannatettavia kaikkien osapuolten kannalta. Ko. järjestelmät antavat myös ajankohtaisempaa tietoa jäsenvaltioiden tilanteesta kuin perinteiset kysely- ja lomakkeiden täyttämiseen jälkikäteen perustuvat seuranta- ja tilastointimenettelyt. Saattaisi olla hyvä harkita, jos keskeiset sidosryhmät kuten työntekijäjärjestöt integroitaisiin nykyistä kiinteämmin tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmän osaksi. Kuulemiskäytäntöjä on tarkoituksenmukaista laajentaa nykyisestään ja asiakirjojen julkisuutta ja automaattista julkaisemista esim. internetissä on syytä lisätä. Tämän lisäksi arviointeja ja niiden tuloksia tulisi käsitellä kansallisesti säännöllisin väliajoin ainakin keskeisten sidosryhmien kesken. Kuulemisiin vastaamisen lisäksi tulisi panostaa myös siihen, että komissio ja muut valmistelu-/päätöselimet perustelisivat nykyistä paremmin sen, miten esitykset on valmisteltu ja millä tavalla kuulemiset on otettu huomioon. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Asiakirjatyyppi 5 (5)