HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009



Samankaltaiset tiedostot
HANKKEEN 3436 AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA SEN TOTEUTUMINEN VUOSINA , TULOKSIA SEKÄ MONITIETEINEN JATKOSUUNNITTELU

Suomen metsien kasvun lisääntymisen syyt ja seuraukset. Hankesuunnitelma, Aineistonkeruu ja alustavia tuloksia

Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa

SUOMEN METSIEN KASVUN LISÄÄNTYMISEN SYYT JA SEURAUKSET

Suomen metsien kasvutrendit

Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen

Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

METLA Hankkeen 2511 tulostoimintasuunnitelma vuodelle Lustia Osahanke 1. Versio /MT

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Tikusta asiaa lustotutkimus tutuksi

Adaptation to climate change and Finnish Forests

Kansikuvan seloste: Lapin lompolot kertovat muinaisesta ilmastosta.

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

SUOMEN METSIEN KASVUN LISÄÄNTYMISEN SYYT JA SEURAUKSET

Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +

Metlan lustotutkimuksen suuret haasteet - Katsaus menneeseen ja tulevaan

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2004

Olemmeko matkalla uuteen lämpökauteen?

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

Hankesuunnitelma Päiväys xx.xx.xxxx

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

VMI kasvututkimuksen haasteita

Mediamainonnan muutosmittari Huhtikuu 2015

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, )

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/ Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA

Mitä on dendrokronologia? Lustotutkimuksemme nousuja ja laskuja. Mauri Timonen (v290409a) LUSTOTUTKIMUKSEN HISTORIIKKI

Ilmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto?

SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy

LUSTIA. Lustotutkimuksen laboratorio- ja kehittämishanke (päivitetty ) Mauri Timonen

Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa

PUUN MUISTI. Professori Kari Mielikäinen

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Holoseenin ilmastonvaihtelut

Tree map system in harvester

Mediamainonnan muutosmittari Syyskuu Mainonnan muutosmittari

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Mediamainonnan muutosmittari. Elokuu 2010

Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea (SKK)

Climforisk,

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke. Carelian Eastpoint ry

Mänty alkoi levitä Skandinaviaan ja Suomeen

Mediamainonnan muutosmittari Toukokuu 2015

Dendrokronologialla aikaan kiinni Mauri Timonen. Mitä on dendrokronologia?

Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu 2012


ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Climforisk,

Tulevia alan kansainvälisiä tapahtumia

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Kuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi. Tieteiden talo, Helsinki 13.9.

Mediamainonnan muutosmittari Marraskuu Mainonnan muutosmittari

Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta

Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu Mainonnan muutosmittari

VERSIO Final Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama. Sisällysluettelo

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Kokouspöytäkirja. 2. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Mediamainonnan muutosmittari. Joulukuu 2010

Sisällysluettelo. VERSIO Final (KARI M , Mauri Final) Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Samuli Helama

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Suomen metsävarat

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

2.1 Ilmastonmuutokset ja niiden syyt puulustojen ja muiden proksitietojen pohjalta

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos

Pohjois- ja Etelä-Suomen kuusen ominaisuudet vaativien rakennustuotteiden kannalta

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

VANHOJEN RAKENNUSTEN AJOITUKSIA

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Mitä vuosilustot kertovat ilmastosta?

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv )

Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

ILMASTON MUUTOKSET JA NIIDEN SYYT PUULUSTOJEN JA MUIDEN PROKSITIETOJEN POHJALTA

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi

Transkriptio:

Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien ja vuosikymmenten välinen vaihtelu) seuranta Lapissa vuosina 20072009. Suunnitelma. Kerätään 16 metsänrajametsiköstä noin 400 kairanlastua sisältävä lustoaineisto Alueet: Angeli, Kalmankaltio, Kessi, Kolari, Kultima, Kuttura, Lokka, Luosto, Luttojärvi, Menesjärvi, Pakasaivo, Partakko, Pomokaira, Pitkäjärvi, Taatsijärvi, Riekkovaara ja Tähtelä. Toteutuminen. H. Herva ja J. Hietanen keräsivät aineiston suunnitelman mukaisesti syksyllä 2007 ja 2008. Lustojen mittaus ja analyysi 2009 keväällä. Tutkijat. K. Mielikäinen, M. Timonen, S. Helama (HY) ja R. Sutinen (GTK) 2. PohjoisSuomen metsien kasvutrendit Tavoite. Männyn pitkäaikaisten kasvunvaihteluiden määrittäminen ja niiden syiden analysointi. Suunnitelma. Kerätään 14 osaaineistoa 120 puun otoskoolla yhteensä 1640 kairausnäytettä Alueet. IsoSyöte, Kessi, Ketomella, KolariYlläs, Laanila, Muotkatunturi, Oulanka, Paljakka, Pulmankijärvi viljellyt, Pulmankijärvi luonnontilaiset, Rovaniemi, Sodankylä, Suojanperä ja UKKpuisto, Toteutuminen. H. Herva ja J. Hietanen testasivat vuonna 2007 menetelmää neljällä alueella (KolariYlläs, Laanila, Pulmankijärvi, Rovaniemi). Vuonna 2008 mitattiin seuraavat alueet: Tutkijat. K. Mielikäinen, M. Timonen, S. Helama (HY) ja R. Sutinen (GTK) 3. Lakialueiden puuston kasvu PohjoisSuomessa Tavoite. Ilmaston lämpeneminen näkyy IPCC:n mukaan puiden kasvussa ensimmäisenä lakialueilla. Testataan kerättävällä aineistolla tilanne Lapin tuntureilla. Suunnitelma. Kerätään 5 osaaineistoa 180 puun otoksella, yhteensä 900 kairausnäytettä Alueet. Kukastunturi, Levitunturi, Saariselkä, Muotkatunturi ja Sallatunturi Toteutuminen. H. Herva ja J. Hietanen keräsivät testiaineiston vuonna 2005 Kukastunturilta. Shumilov keräsi H. Hervan opastuksella 50 (?) puun lustoaineiston kesällä 2007. Vuonna 2008 ei toimintaa. Tutkijat. K. Mielikäinen, M. Timonen, S. Helama (HY), R. Sutinen (GTK) ja O. Shumilov (INEP/Apatity). 4. EteläSuomen metsien kasvutrendit Tavoite. Männyn pitkäaikaisten kasvunvaihteluiden määrittäminen ja niiden syiden analysointi Suunnitelma. Kairataan 15 koealalta yhteensä 300 näytettä Toteutuminen. Tapio Huttunen keräsi aineiston vuosina 2007 ja 2008. Mittaukset vuonna 2009. 1

Alueet. Ilomantsin Koivusuo ja Petkeljärvi, Lieksan Patvinsuo, Padasjoen Vesijako, Ruoveden Helvetinjärvi, Saarijärven PyhäHäkki, Jonkeri, Jongunjoki, Kitkasuo, Ruunaa, Salamajärvi Tutkijat. K. Mielikäinen, H. Mäkinen, P. Nöjd, M. Timonen ja S. Helama (HY) 5. Ikipetäjien kasvutrendit Suomessa Tavoite. Ilmaston lämpeneminen ilmenee eräiden tutkimusten mukaan yliikäisten puiden kasvun elpymisenä. Testataan osana kasvitrenditutkimusta. Suunnitelma. Kerätään noin 50 vanhasta (yliikäisestä) männystä eri puolilta Suomea kairausnäytteet Toteutuminen. T. Huttunen keräsi aineiston syksyllä 2008. Tutkijat. K. Mielikäinen, M. Timonen, S. Helama (HY) ja R. Sutinen (GTK) 6. Lapin 7641vuotisen mäntylustokalenterin täydentäminen ja jatkaminen Tavoite. Metsänrajamännyn pitkä mäntylustosarja on suomalaisen ilmastonmuutostutkimuksen jopa tärkeimpiä instrumentteja. Sarjan perusparantaminen ja jatkaminen tarkentaa käsitystämme menneen, nykyisen ja tulevankin ilmaston kehityksestä. Suunnitelma. Kerätään yhteensä 200 uutta näytekiekkoa Alueet. Pulmankijärvi, Kompsiojärvi, Salla ja Puolanka Toteutuminen. T. Luosujärvi ja M.Timonen keräsivät vuonna 2007 Pulmankijärveltä ja T. Luosujärvi Kompsiojärveltä yhteensä 100 näytekiekkoa. Vuonna 2008 ei toimintaa. Tutkijat. K. Mielikäinen, M. Timonen, S. Helama, R. Sutinen (GTK) ja O. Shumilov (INEP/Apatity). 7. Ilomantsin Linnalammen subfossiilisen mäntylustokalenterin laatiminen Tavoite. PohjoisSuomen ilmasto poikkeaa niin paljon muun Suomen ilmastosta, että on tarpeen laatia omat alueelliset sarjansa Itä, Etelä ja LänsiSuomeen. Jo olemassa olevan ItäSavon 1300 vuotisen mäntylustosarjan täydentäminen ja jatkaminen vuosituhansien pituiseksi Ilomantsin Linnalammesta saatavalla subfossiiliaineistolla tarkentaa käsitystämme Suomen eteläpuoliskon ilmastohistoriasta. Suunnitelma. Kerätään noin 200 näytekiekkoa Alueet. Linnalampi (Mekrijärvi) Toteutuminen. T. Luosujärvi keräsi vuonna 2007 kohteesta noin 100 näytekiekkoa. Vuonna 2008 ei toimintaa. Tutkijat. T. Kolström, K. Mielikäinen, M. Timonen ja S. Helama. Viite: Aineistojen keruun yksityiskohdista lähemmin aineistonkeruusuunnitelmassa http://lustiag.pp.fi/data/pulmanki/pulmankiplan9.doc. 2

II RAPORTIT Timonen, M. 2007. Yhteenveto ilmastonmuutoksesta (114 kuvaa!): Mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna. Luento ilmastosta opettajille Lapin lääninhallituksen järjestämässä koulutustilaisuudessa 18.11.2007. Timonen M. 2007. Esitelmät Metsätieteellisen seuran ja Taksaattoriklubin järjestämässä Metsätieteen päivässä 23.10, aiheeltaan Sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja Suomen metsät A: Powerpoint presentation: Past, Present and Future Climate from Tree Rings. Studies on past and present climate change in Finnish Lapland, based on the 7641 yr supra long pine chronology for Finnish Lapland. B: Poster: Changing climate of Finland. C: Poster: Climatic trends and cycles on the Finnish timberline. D: Poster: Climate from the 7641 year unbroken Scots pine tree ring chronology for Finnish Lapland. E: Abstracts Timonen, M., Helama, S., Holopainen, J., Ogurtsov, M., G., Eronen, M., Lindholm, M., Meriläinen, J. & Mielikäinen,K.: Climate patterns in Northern Fennoscandia during the Last Millennium. Poster (Pdf) in the XVII INQUA Congress 2007. Timonen,M., Jiang, J., Helama, S., Eronen, M., Meriläinen, J. & Mielikäinen, K. 2007. Climatic trends and cycles on the Finnish timberline Pdf. A poster in the Cost 725 Establishing a European Phenological Data Platform for Climatological Applications. The 7th Management Committee Meeting in Ivalo MCM, workshop and excursion 6th 10th June 2007. Timonen, M. 2007. Tracking Past Climate from tree rings II. A powerpoint presentation in the Cost 725 Establishing a European Phenological Data Platform for Climatological Applications. The 7th Management Committee Meeting in Ivalo MCM, workshop and excursion 6th 10th June 2007. Timonen, M. 2007. Climatic Trends and Cycles on the Finnish Pine Timberline. Poster. Pdf. Abstract. Poster presentation. TRACE 2007 Tree Rings in Archaeology, Climatology and Ecology 03 06 May 2007. Timonen, M. 2007. Finnish Dendrochronology some views. Pdf (9.3 MB). Powerpoint presentation in a workgroup seminar in WSL (Swiss Federal Institute for Forest, Snow and Landscape Research, Birmensdorf), held in March 08, 2007 and hosted by Head of Dendro Sciences Group Dr. Jan Esper/Dendro Sciences Division Mielikäinen, K. 2007. Miten metsänomistajan tulisi varautua ilmastonmuutokseen? Esitelmä pääkaupunkiseudun metsäpäivän teematilaisuudessa 25.08.2007. Mielikäinen, K. 2007. Ihmisen osa ilmastonmuutoksessa. Maaseudun Tulevaisuus 25.04.2007. Yliökirjoitus. Halla, T. 2007. Joko ilmastonmuutos vauhdittaa metsien kasvua. Maaseudun Tulevaisuus 26.01.2007. Viite: http://lustiag.pp.fi/climate_change.htm III MUUT SUORITTEET (RADIO, TV, KOKOUKSET YM.?) Jääkausi uhkaa Lappia (http://lustiag.pp.fi/lrtn221107.pdf). YLE Lapin Radio. Mauri Timosen haastattelu. Lapin metsät ilmastonmuutoksen paineessa (http://lustiag.pp.fi/metsaradio_290107.pdf). Metsäradio. Mauri Timosen haastattelu. 3

Mauri Timonen: Lustia hankesivuston ja suomalaisen lustotutkimuksen tieteenalasivuston toimittaminen ja sisältötuotanto (http://lustiag.pp.fi/doing_sf.htm, http://lustiag.pp.fi/doing.htm) 1.1.2007 31.12.2007. Matka ulkomaille. Euroopan metsien kasvutrenditutkimuksen kehittäminen ja projektisuunnittelu. (Tekijat: Mielikäinen, Kari & Timonen, Mauri, Organisaatiot: Albert Ludwigs Universität, Institut für Waldwachstum (DE) & Metla (rahoittaja) Matka ulkomaille. Metlan ja WSL:n välisen lustotutkimusyhteistyön kehittämisneuvottelut ja Lapin metsänrajamännyn pitkän lustosarjan jatkotutkimukset. Ei matkakertomusta. (Tekijat: Timonen, Mauri (esitelmä), Organisaatiot: Metla (rahoittaja) & WSL (CH). Metsänrajan mänty nauttinut lihotuskuurista. Haastattelu. Maaseudun Tulevaisuus. (Tekijat: Korhonen, Kari Tapani & Mielikäinen, Kari & Timonen, Mauri & Vapaavuori, Elina. Lustoaikasarjat. Haastattelu. YLE Aamu TV. Mauri Timosen haastattelu. Viite: mediaesiintymisiä: http://lustiag.pp.fi/vidoss.htm 4

Hanke 3436:Suomen metsien kasvun lisääntymisen syyt ja seuraukset Osahanke 2: Ympäristötekijöiden aiheuttamat kasvun muutokset 1900luvulla Osahanke 3: Suomen ilmaston muutokset jääkauden jälkeen Maastotyösuunnitelma vuosille 20072008 Osaaineistot 1. Lapin vuosilustoindeksi Kairataan olemassa olevista 16 metsiköstä yhteensä 400 lastua Maastoryhmän vetäjä: H.Herva Tutkijat: K. Mielikäinen ja M.Timonen Aineisto kerätty syyskuun 1. viikolla 2. PohjoisSuomen metsien kasvutrendit Kerätään 14 osaaineistoa 120otoksella, yhteensä 1640 kairausnäytettä Alueet: Rovaniemi, KolariYlläs, Ketomella, Muotkatunturi, Pulmankijärvi viljellyt, Pulmankijärvi luonnontilaiset, Suojanperä,Kessi, Laanila, UKKpuisto, Sodankylä, Oulanka, IsoSyöte, Paljakka Maastoryhmien vetäjät: H. Herva ja T. Huttunen Tutkijat: K. Mielikäinen, M. Timonen, K. Mikkola, S. Helama, M.Macias, S.Sarviaho 3. Lakialueiden puuston kasvu PohjoisSuomessa Kerätään 5 osaaineistoa 180otoksella, yhteensä 900 kairausnäytettä Alueet: Kukastunturi, Levitunturi, Saariselkä, Muotkatunturi ja Sallatunturi Maastoryhmän vetäjä: H. Herva Tutkijat: K. Mielikäinen, M. Timonen, K. Mikkola, S. Helama 4. EteläSuomen metsien kasvutrendit Kairataan 15 koealalta yhteensä 300 näytettä Maastoryhmän vetäjä: T. Huttunen Alueet: Ilomantsin Koivusuo ja Petkeljärvi, Lieksan Patvinsuo, Padasjoen Vesijako, Ruoveden Helvetinjärvi ja Saarijärven PyhäHäkki Tutkijat: K. Mielikäinen, H. Mäkinen, P.Nöjd, M. Timonen, S. Helama (HY, GeologianL) 5. Ikipetäjien kasvutrendit Suomessa Maastoryhmän vetäjät: Herva, Huttunen Maastotöitä koko Suomessa Tutkijat: K. Mielikäinen, M. Timonen, S. Helama 6. Lapin 7640vuotisen mäntylustokalenterin täydentäminen Maastotöitä Pulmankijärvellä, Kompsiojärvellä, Sallassa ja Puolangalla Hankitaan yhteensä 200 uutta näytekiekkoa Maastoryhmän vetäjä: T. Luosujärvi Tutkijat: K. Mielikäinen, K. Mikkola, M. Timonen, S.Helama (HY, Geologian laitos) ja R. Sutinen (GTK) ja M. Räsänen (TuY, Geologian laitos) 7. Ilomantsin Linnalammen subfossiilisen mäntylustokalenterin aineistonkeruu 5

Nostetaan Linnalammesta yhteensä 200 näytettä Maastoryhmän vetäjä Metlan osalta: T. Luosujärvi Tutkijat: T.Kolström, K. Mielikäinen, M. Timonen, S. Helama (HY, Geologian laitos)... 6