TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 01.06.2015 alkaen Perusturvalautakunta 19.05.2015 38

1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 2 2.1 Menettely toimeentulotukiasioissa... 3 2.2 Toimeentulotuen määräytymisaika... 4 2.3 Toimeentulotuen rakenne... 5 3 TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS... 6 3.1 Käytettävissä olevat tulot... 6 3.2 Tulot/varat joita ei huomioida... 8 4 PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT... 9 4.1 Perusosa... 9 4.1.1 Perusosan alentaminen... 10 4.2 Muut perusmenot... 12 4.2.1 Asumismenot... 12 4.2.2 Asumismenojen kohtuullistaminen... 16 4.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot... 18 4.3.1 Lääkkeet... 19 4.3.2 Hammashoito... 20 4.3.3 Silmälasit... 20 4.3.4 Muut terveydenhoitokulut... 20 4.4 Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut... 21 4.5 Opiskelijan toimeentulotuki... 21 4.6 Yrittäjän toimeentulotuki... 23 4.7 Vangin toimeentulotuki... 23 4.8 Maahanmuuttajan toimeentulotuki... 24 4.9 Asevelvollisen toimeentulotuki... 26 5 TÄYDENTÄVÄSSÄ TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT... 26 5.1 Muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumismenot... 26 5.2 Päivähoitomenot... 27 5.3 Hakijan erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot... 27 6 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 31 7 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN KRIISITILANTEESSA (esim. tulipalo)... 32 8 TOIMEENTULOTUKI TAKAUTUVIIN MENOIHIN... 32 9 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ... 33 Liite 1. Toimeentulotuen perusosien määrät 1.1.2015 alkaen... 34

2 1 JOHDANTO Peruspalvelukeskus Oivan toimeentulotukilain sovellusohjeet on tarkoitettu neuvomaan ja ohjaamaan sekä toimeentulotuen hakijaa että toimeentulotukityötä tekeviä työntekijöitä. Ohjeiden tarkoituksena on antaa tietoa siitä, miten toimeentulotukilakia sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Ne ohjaavat myös Peruspalvelukeskus Oivan toimeentulotukityötä tekevien työntekijöiden päätöksentekoa. Lisäksi ohjeet lisäävät yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista Peruspalvelukeskus Oivan alueella. Tavoitteena on samansuuntainen harkinta toimeentulotuesta päätettäessä. Ohjeissa ei ole voitu käsitellä kaikkia mahdollisia toimeentulotukiasioita ja - tapauksia. Ohjeet perustuvat lakiin toimeentulotuesta (1412/1997) ja Sosiaali-ja terveysministeriön Oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille (Julkaisuja 2013:4). Toimeentulotukilaissa ja sen soveltamisohjeissa käytetään usein toimeentulotuessa huomioon otettavista menoista sanaa voidaan, kun puhutaan toimeentulotuen myöntämisestä. Tämä ei tarkoita, että toimeentulotukea myönnetään aina, kun sitä näihin menoihin haetaan, vaan että toimeentulotukea myönnettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa. Tukea voidaan myöntää, mikäli se katsotaan asiakkaan sen hetkisen tilanteen perusteella tarpeelliseksi. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa (22.9.2000/812). Laki säätää myös asiakkaan tietojenantovelvollisuudesta, viranomaisen oikeudesta saada tietoja muilta viranomaisilta sekä salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. Myös hallintolaki säätää miten viranomaisen tulee toimintaansa harjoittaa. Hyvään hallintoon kuuluu mm. palveluperiaatteennoudattaminen, neuvontavelvollisuus, puolueettomuuden vaatimus sekä vaatimus hyvästä kielenkäytöstä ja viranomaisyhteistyöstä (434/2003). 2 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET Perustuslain 19.1 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on tämän oikeuden toteuttamista turvaava keskeinen rahaetuus. Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään toimeentulotuesta annetussa laissa (toimeentulotukilaki 1412/97 ). Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellisen tuen muoto. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään hakijan mahdollisuudet saada muita sosiaaliturvaetuuksia, kuten työmarkkinatukea, asumistukea ja opintotukea. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan tai häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Jokaisella on myös velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuu-

3 dessa kuin avioliittolaissa, lapsen elatuksesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta (Totul 2 ). Toimeentulotukea voi saada, jos muun sosiaaliturvaetuuden maksu on viivästynyt. Tällainen odotusajalle myönnetty tuki voidaan periä takaisin. Toimeentulotuki ei korvaa menoja, jos ne korvataan tai vastaava etuus saadaan muualta, esimerkiksi siltä osin kuin terveydenhuoltomenoja korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti. Toimeentulotuen myöntäminen ei ole sidottu kotikuntalain tarkoittamaan kotipaikkaan, vaan toimeentulotukea on velvollinen myöntämään se kunta, jossa tuen hakija oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat (esimerkiksi opiskelun takia toiselle paikkakunnalle muuttamaan joutuva perheen vanhempi). Ulkomailla oleskelun ajalta toimeentulotuen perusosasta vähennetään 7 vuorokautta ylittävältä ulkomailla oleskelun ajalta perusosa kokonaisuudessaan. Mitään henkilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuen sovellusalueen ulkopuolelle. Hakijoiden tarve on aina arvioitava yksilö- tai perhekohtaisesti. Toimeentulotukilaki ja Peruspalvelukeskus Oivan toimeentulotuen sovellusohjeet ohjaavat toimeentulotuki oikeuden määrittämisessä. Toimeentulotukilaki on aina ensisijainen toimeentulotuen sovellusohjeisiin nähden. Lisäksi saattaa olla tilanteita, joissa näistä sovellusohjeista voidaan poiketa, mikäli henkilön tai perheen yksilökohtainen tarveharkinta sitä vaatii. 2.1 Menettely toimeentulotukiasioissa Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti (Hallintolaki 2003/434). Toimeentulotuki myönnetään pääsääntöisesti kalenterikuukaudeksi kerrallaan hakemiskuukaudesta alkaen. Hakija on velvollinen esittämään hakemuksensa liitteenä selvitykset kaikista hakijan ja perheenjäsenten tuloista/varallisuudesta sekä muista toimeentulotukioikeuden selvittämisen kannalta välttämättömistä seikoista. Jos toimeentulotuen hakijan osoitteena on Poste Restante- osoite, tulee hakijan liittää hakemukseen kuukausittain selvitys todellisesta oleskelupaikastaan. Toimeentulotukihakemuksen tulee aina olla hakijan tai hakijan edunvalvojan allekirjoittama. Mikäli hakemuksessa on puutteellisia tietoja tai hakemuksesta puuttuu tarvittavia liitteitä, lähetetään hakijalle kirjallinen lisäselvityspyyntö. Lisäselvityspyynnössä yksilöidään tarvittavat puuttuvat liitteet/tiedot. Lisäselvityspyynnölle asetetaan määräaika mihin mennessä selvitykset on toimitettava. Mikäli hakija ei annetussa määräajassa ole täydentänyt hakemustaan tehdään päätös käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos päätöksenteon kannalta välttämättömiä tietoja ei saada, hakemus voidaan myös hylätä puutteellisten selvitysten perusteella. Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä. Toimeentulotukilain perusteella hakijalla on oikeus saada päätös viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä tai sen täydentämisestä. Saapumispäivää ei lasketa määräaikaan (esim. hakemus saapuu maanantaina, määräajan laskeminen alkaa tiis-

4 taina ja päättyy seuraavan viikon keskiviikkona, milloin päätös on viimeistään tehtävä). Kiireellisessä tilanteessa hakijalla on oikeus saada päätös samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi; uusi samana tai edellisenä päivänä kirjoitettu lääkemääräys, häätöpäätös, sähkön tai veden katkaisuilmoitus, kriisitilanteet (tulipalo, rikoksen kohteeksi joutuminen). Päätös voidaan antaa ensin vain kiireellisestä asiasta ja muilta osin hakemus käsitellään 7 arkipäivän kuluessa. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakijan hakemuksessa esittämiin asiakohtiin ja ne tulee perustella. Harkintaa vaativissa päätöksissä perusteena tulee olla hakijan/perheen yksilöllinen tilanne yleisten ohjeiden lisäksi. Päätöksen mukainen toimeentulotuen vaje maksetaan pääsääntöisesti pankkimaksatuksena hakijan tilille. Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan laskuttajalle silloin, kun on toistuvasti osoittautunut, että hakija ei pysty huolehtimaan niistä itse (asumiskulujen rästiintyminen, häätö, sähköjen katkeaminen). Tämä on kuitenkin aina poikkeuksellista ja erityisiin syihin perustuvaa. Peruslähtökohtana on, että vuokranmaksua seurataan hakijan itse maksamilla vuokrakuiteilla tai tiliotteelta, mitkä liitetään toimeentulotukihakemukseen. Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin myönnetään vain poikkeustapauksissa. 2.2 Toimeentulotuen määräytymisaika Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (Totul 15 ). Uudelle asiakkaalle toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti sen kuukauden alusta, jona toimentulotukea on haettu. Jos toimeentulotuen tarve on syntynyt kesken kuukautta, tehdään normilaskelma siitä alkaen, kun toimeentulotukihakemus on jätetty. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin kun asiakas on muuttanut kuntaan tai erilleen entisestä perheestään. Pääsääntöisesti tulot ja menot otetaan huomioon toimeentulotuen hakemiskuukaudelta. Uusien asiakkaiden kohdalla takautuvia laskelmia ei tehdä, mikäli asiakkaan tilanne ja tulot ovat olleet vakaat ennen toimeentulotuen hakemista eikä asiakas ole saanut suurta tuloa, jota voitaisiin jaksottaa pidemmälle aikavälille huomioon otettavaksi tuloksi. Mikäli asiakkaalla on ollut hakemuskuukaudesta huomattavasti poikkeavia tuloja hakemuskuukautta edeltäneen kuukauden aikana (esim. palkkatulot) tehdään takautuva laskelma. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon myös sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä toimeentulotuessa huomioida (esim. elatusmaksut, lainanlyhennykset), koska tarkoituksena on selvittää pitäisikö asiakkaalla olla säästöjä. Jos takautuvan toimeentulotukilaskelman ylijäämä on huomattava, otetaan ylitys tulona huomioon varsinaisen hakemuskuukauden laskelmaan. Jos toimeentulotuen tarve johtuu yllättävästä tilanteesta, johon asiakas ei ole voinut varautua eikä takautuvan laskelman norminylityksen tuloja ole tosiasiassa käytettävissä, ylitystä ei lasketa tuloksi. Normiylityksen huomioimisesta seuraavan kuukauden laskelmassa tulona on mainittava päätöksessä.

5 Toimeentulotukea voidaan myöntää takautuvasti vain erityisestä syystä ja takautuvan tuen myöntämiseen tulee olla perusteltu syy (esim. rästiintyneet menot). Tällöin normilaskelma tehdään sille ajalle, jona aikana toimeentulotukeen oikeuttavien menojen rästiintyminen on tapahtunut. Takautuvaa toimeentulotukea voidaan myöntää vain toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Takautuvaa tukea ei myönnetä perusosalla katettaviin menoihin. 2.3 Toimeentulotuen rakenne Toimeentulotuen rakenne määritellään jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki jakautuu vielä perusosalla katettaviin menoihin ja muihin perusmenoihin. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. Oikeus perustoimeentulotukeen syntyy, kun tuloista/varoista ja välttämättömistä menoista on tehty laskelma ja se osoittaa tulojen/varojen riittämättömyyden kyseisiin menoihin. Perustoimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 7 ) 1. Perusosalla katettavat menot (Toimeentulotukilaki 7 a ); ravintomenot vaatemenot (poikkeuksena romanihame) vähäiset terveydenhuoltomenot (ns. käsikauppalääkkeet) henkilökohtainen ja kodin puhtaus paikallisliikenteen matkustuskulut sanomalehti/muut lehdet televisiolupa ja kaapeliverkon kulut puhelimen käyttömenot ja internet - yhteyden kulut harrastus- ja virkistystoiminta muut henkilön/perheen jokapäiväiseen elämään kuuluvat menot Perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat: ravintomenot 49 % vaate- ja jalkinemenot 9 % informaatiomenot 20 % vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot *) 19 % *) henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Muut perusmenot (Toimeentulotukilaki 7 b ): Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon:

6 kohtuulliset asumiskulut taloussähköstä aiheutuvat menot kotivakuutusmaksu (suppea kotivakuutus) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Täydentävä toimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 7 c ) Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon erityismenot, joita ovat: lasten päivähoitomenot muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot (esim. takuuvuokra ja muuttokulut) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista sairautta sekä lapsen harrastustoimintaan liittyviä erityistarpeita. Ehkäisevä toimeentulotuki (Toimeentulotukilaki 13 ) Perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea Peruspalvelukeskus Oivan toimeentulotuen sovellusohjeistuksen mukaisesti taloudellisissa vaikeuksissa, asiakkaan omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäisemiseksi. 3 TOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT TULOT JA VARALLISUUS 3.1 Käytettävissä olevat tulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat nettotulot. Tulotiedot pyydetään kaikilta perheenjäseniltä. Tulot huomioidaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden viimeisen arkipäivän tulo huomioidaan seuraavan kuukauden käytettävissä olevaksi tuloksi. Toimeentulotuessa huomioitavia tuloja ovat mm. palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset (esim. omaishoidon tuki, asumistuki, elatusapu ja -tuki) opintoraha ja valtion takaama opintolaina.

7 Ansiotuloista jätetään huomioimatta vähintään 20 %:a kuitenkin enintään 150 kuukaudessa (etuoikeutettu tulo). 1.1.2015 alkaen ansiotulovähennys on tulonsaajakohtainen eikä kotitalouskohtainen, kuten aikaisemmin. Jos tulot ovat ulosoton kohteena, huomioidaan niistä vain ulosoton jälkeen tosiasiallisesti käytettävissä oleva osuus. Mikäli toimeentulotuen asiakkuus muodostuu pitkäkestoiseksi, ohjataan asiakas ulosottoviranomaisen puoleen selvittämään voidaanko ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko myöntää vapaakuukausia. Mikäli asiakas on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suhtaudutaan siihen samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitomenoihin. Poikkeuksen tästä muodostavat viralliset vahvistetut (ulosottomiehen/käräjäoikeuden vahvistama) maksusuunnitelmat. Maksusuunnitelma noudattaa tällöin määrällisesti palkan/eläkkeen/muun tulon ulosmittausta ja velalliselle on mahdollisuus myöntää vapaakuukausia samoin perustein kuin ulosmittauksessa. Jos ensisijaisen etuuden maksaja esim. Kansaneläkelaitos kuittaa asiakkaalle maksettavasta etuudesta liikaa maksettuja eriä, hakijan tosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot huomioidaan laskelmassa tulona. Mikäli asiakkaan hakemuksesta, tilitapahtumatiedoista yms. käy ilmi sellainen ansiotulo, joka ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä, voidaan ansiotulo ottaa jälkikäteen tulona huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden kalenterikuukauden aikana (Totul 15 ). Jos jälkikäteen käy ilmi muita huomattavia tuloja kuin ansiotuloja, on asiakkaalle tehtävä korjauslaskelma kuukaudelle jolloin tulo on ollut käytettävissä. Mikäli hakijalla on ollut käytössään huomattava kertaluonteinen tulo, voidaan se jaksottaa tuloksi useamman kuukauden ajalle. Tällaisia kertaluonteisia tuloja voivat olla esimerkiksi perintö, omaisuuden myynnistä saadut tulot ja veikkausvoitot. Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan pääsääntöisesti 20 päivän jaksoissa arkipäiviltä. Tästä seuraa, että pitempään työttömyysturvan päivärahaa saavilla on vuodessa yksi kuukausi, jolloin henkilö saa kaksi 20 päivän päivärahaerää. Tämän vuoksi työttömyysturvan päivärahan muuntamisessa kuukausituloksi käytetään kerrointa 21,5 siitä kuukaudesta alkaen, jona päiväraha on maksettu kaksi kertaa (kuukausina, jolloin henkilö on saanut toimeentulotukea). Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat (sairasloman yms. johdosta), hakijalle huomioidaan tosiasialliset tulot. Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle, palkattomalle virkavapaalle tai lapsen kotihoidon tuelle (ja työsuhde on olemassa) tulee selvittää onko hakijan mahdollista palata työhön, koska jokainen on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta ja puolisonsa sekä alaikäisten lastensa elatuksesta. Panot tiliotteissa huomioidaan pääsääntöisesti tulona toimeentulotukilaskelmassa. Lainattu raha ei poista toimeentulotuen viimesijaisuutta. Laina voidaan jättää tulona huomioimatta, jos takaisinmaksu näkyy tiliotteessa viimeistään 2 kuukauden kuluessa ja lainasta on esitetty velkakirja. Harkinnan mukaan vähäisiksi katsottavat avustukset (alle 50 /kk) ja ansiot voidaan jättää huomioon ottamatta toimeentulotukea myönnettäessä. Vähäisenä avustuksena voidaan pitää esimerkiksi satunnaisia, vähäisiä ja ei toistuvia panoja

8 tiliotteissa, alaikäisen satunnaisia kesä- tai viikonlopputuloja tai toisen henkilön suorittamia avustuksia mikäli avustus on osoitettu tiettyyn tarkoitukseen ja tarkoitus voidaan tulkita tarpeelliseksi. Mikäli kyseessä on suurempi avustus tiettyyn hankintaan (esim. kodinkoneen tai harrastusvälineen hankintaan) tulee tiliotteelta käydä ilmi, että ko. hankinta on maksettu tililtä. Kotona asuvan, alaikäisen lapsen säännöllisten ansiotulojen johdosta perheen toimeentulotukea voidaan vähentää enintään kyseisen lapsen perusosan verran. Tulona huomioidaan kotivakuutuksen tai rikosvahingon korvauksena pysyvästä viasta ja haitasta, kivusta ja särystä sekä vaatteiden/omaisuuden menetyksestä saatu korvaus (KHO 15.12.1999/4117). Kulut, joita kattamaan korvaus on tarkoitettu ja niiden hankinnasta on esitetty tositteet, voidaan vähentää korvauksesta ja huomioida tulona maksetun korvauksen ja kulujen erotus. Veronpalautukset huomioidaan tulona 100 :n ylittävältä osuudelta/kotitalous. Käytettävissä olevat tai helposti realisoitavat varat, esim. säästöt ja arvopaperit otetaan tulona huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Varoina ei oteta huomioon henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa eikä työ- ja opiskeluvälineitä. Muussa kuin omassa vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteän omaisuuden realisointiaika on 4 kuukautta. Mikäli varallisuus ei ole helposti realisoitavissa, mutta on määrältään huomioon otettava, voidaan myönnetty toimeentulotuki määrätä perittäväksi takaisin. 3.2 Tulot/varat joita ei huomioida palkkatuloja työmatkamenojen osalta edullisimman matkustustavan mukaan (seutulippu, 0.20 /km oman auton käytöstä, jos välttämätöntä) äitiysavustus, äidinmaidon luovutuksesta saatava tulo kansaneläkelain mukainen hoitotuki, vammaistukilain mukainen vammaistuki ja lapsen hoitotuesta annetun lain mukainen hoitotuki. Menot, joita edellä mainitut etuudet on tarkoitettu kattamaan, otetaan huomioon vain siltä osin kun ne ylittävät tuen määrän. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa maksettava ylläpitokorvaus 18 ja 9 euroa/päivä vuonna 2015). Etuoikeutettu tulo; vähintään 20 % prosenttia ansiotuloista, kuitenkin korkeintaan 150 euroa kuukaudessa. Maksimimäärä on tulonsaajakohtainen. Ansiotuloksi katsotaan palkka ja siihen rinnastettava tulo, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo, luonnontuotetulo ja omaishoitajalle maksettava palkkio. Kotihoidontuki, eläke, työmarkkinatuki tai työttömyyspäiväraha ei ole etuoikeutettua tuloa. Perhepäivähoitajan saamaa kulukorvausta ei huomioida tuloksi. Ulkomailla työskentelevän päivärahojen huomiointi tuloina Suomeen tulee selvittää tapauskohtaisesti. Asiakkaan on annettava selvitys ulkomailla aiheutuvista menoista. Mikäli menot ovat pienemmät kuin maksussa olleet päivärahat, tulee ylimenevä osa huomioida tulona. (Kouvolan hallintooikeus 9.3.2001 nro 01/0058/2

9 Varoina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot (perusosa). Lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden. S-bonuksia, plussapisteitä yms. ei huomioida tulona. 4 PERUSTOIMEENTULOTUESSA HUOMIOITAVAT MENOT Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, joista kerrotaan jäljempänä erikseen (Totul 7a ). Näitä menoja kutsutaan yhteisellä nimellä perusmenot. 4.1 Perusosa Perusosalla katettavia menoja ovat: ravintomenot vaatteet ja kengät henkilökohtaisen ja kodin puhtauden hoitamisesta aiheutuvat menot vähäiset terveydenhuoltomenot tv-lupa, puhelimen menot, lehdet harrastus- ja virkistystoiminnan menot paikallisliikenteen käytöstä aiheutuvat menot vapaaehtoiset vakuutusmaksut (auto, tapaturma, henki) muut vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Yksin asuvan henkilön tai yksinhuoltajan perusosan suuruus on määritelty toimeentulotukilain 9 :ssä. Muiden henkilöiden perusosa määritellään yksin asuvan henkilön perusosasta perhesuhteiden ja yhteistaloudessa asumisen sekä lasten osalta lasten iän ja lukumäärän mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa perusosien määrät. Yksin asuvan perusosa maksetaan yksin asuvalle sekä vanhemmalle, joka asuu samassa taloudessa aikuisen lapsensa kanssa ja joka ei ole avioliitossa tai elä avioliitonomaisissa olosuhteissa.. Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan avio- ja avopuolisoille ja samaa sukupuolta oleville suhteensa rekisteröineille (tai mikäli ilmoittavat asuvansa yhteistaloudessa perheenä). Jos kaksi täysi-ikäistä asuu muusta syystä samassa taloudessa (kimppa-asuminen) tulee heidän antaa selvitys yhteistaloudesta/talouden erillisyydestä. Yhteistaloudessa asuvan perusosa lasketaan silloin, kun henkilöillä on yhteinen ruokatalous ja yhteisiä käyttötavaroita esim. Tv, sanomalehti, kodinkoneet. Alle 18-vuotiaat kuuluvat vanhempiensa elatusvelvollisuuden piiriin. Jos alle 18- vuotias asuu avoliitossa täysi-ikäisen kanssa, alaikäisen normimenoa ei pääsääntöisesti huomioida laskelmaan, koska vanhemmilla on elatusvastuu alaikäisistä lapsistaan ja alaikäiset lapset merkitään vanhempiensa toimeentulotukilaskelmaan. Täysi-ikäiselle avopuolisolle huomioidaan yhdessä asuvan perusosa ja

10 puolet asumiskustannuksista. Samoin tulona huomioidaan vain puolet asumistuesta. Jos alaikäinen nuori joutuu esim. opiskelujen vuoksi, vanhemman ja nuoren välien rikkoutumisen vuoksi muuttamaan toiselle paikkakunnalle eivätkä vanhemmat pysty tosiasiallisesti kustantamaan perheelle tästä elämäntilanteesta aiheutuvia menoja, voidaan alaikäiselle myöntää toimeentulotukea hänen oleskelupaikkakunnaltaan. Ensisijaista on selvittää vanhemman elatuskyky. Alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin vanhemmilta jos nämä ovat tahallisesti laiminlyöneet elatusvelvollisuuttaan. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkailta tarkistetaan tarvittaessa passien matkasivut. Maahanmuuttajilta passien matkasivut tarkistetaan useammin. Oleskelu keskimäärin seitsemän päivän ajan kuukaudessa muualla kuin vakinaisessa oleskelukunnassa on mahdollista ilman, että perusosaa vähennetään (KHO 18.12.2000/3248). Ulkomailla yli 7 päivää ylittävän oleskelun ajalta vähennetään henkilön/perheen perusosa kokonaisuudessaan. 4.1.1 Perusosan alentaminen Perusosaa on mahdollista alentaa toimeentulotukilain 10 :n perusteella enintään 20 %:a, mikäli asiakas kieltäytyy ilman perusteltua syytä yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, mikä kohtuullisen ajan turvaisi asiakkaan toimeentulon (työvoimatoimikunnan päätös asiasta) laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota (koulutus, työharjoittelu, työnhaun uusimisen unohtaminen tai kieltäytyminen työnhausta tai ei ole hakeutunut koulutukseen yhteishaussa) kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelman laadintaan keskeyttää ilman pätevää syytä kuntouttavan työtoiminnan (01.01.2010 alkaen koskee myös alle 25-v.) maahanmuuttaja kieltäytyy ilman perusteltua syytä kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai siinä sovituista toimenpiteistä tai laiminlyönnillään aiheuttaa sen ettei suunnitelmaa ole voitu laatia jos ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvanlain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen Perusosaa on mahdollista alentaa toimeentulotukilain 10 :n perusteella enintään 40%:a, mikäli asiakas toistuvasti kieltäytyy hänelle tarjotuista toimenpiteistä ilman perusteltua syytä tai toiminnallaan tai laiminlyönneillään aiheuttaa sen, ettei hänelle pystytä toimenpiteitä tarjoamaan. Perusosaa voidaan alentaa enintään 40 %:a sen jälkeen kun hänellä on jo ollut 20 %:n alennus vähintään 2 kuukautta. Tällöinkin alennus voi olla kestoltaan enintään 2 kk. Alentamista ei sovelleta perheenjäseniin. Perusosan alentamisen perusteet koskevat myös kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvia asiakkaita.

11 Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi kestää enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä/laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Mikäli mahdollista suunnitelma tehdään yhteistyössä työvoimaviranomaisen tai tarvittaessa muun viranomaisen kanssa. Suunnitelman laatii sosiaalityöntekijä. Etuuskäsittelijä voi tehdä alentamispäätöksen, kun työmarkkinatuki tai työnhaku katkeaa tilapäisesti (työnhaun uusimisen unohtaminen, kieltäytyminen toimenpiteestä yms.), jolloin asiakas saa useimmiten määräaikaisen karenssin tai jos 500 päivää työmarkkinatukea saanut asiakas toiminnallaan aiheuttaa sen, että menettää työmarkkinatukioikeutensa (5 kk:n aktiivitoimenpide ehto). Perusosaa vähennetään 20 %:lla vähintään kuukaudeksi, kuitenkin kerrallaan korkeintaan kahdeksi kuukaudeksi. Perusosan alennus tehdään asiakkaan päätökseen lisäämällä alentamista koskeva fraasiosuus päätöstekstiin. Jos alentamispäätös tehdään asiakkaan puolisolle, lisätään päätökseen perusosan alentamista koskeva fraasi ja yksilöidään se koskemaan puolisoa. Etuuskäsittelijä alentaa perusosan myös yrittäjiltä, jotka eivät lopeta kannattamatonta yritystoimintaa määräajan kuluessa. Opiskelija, joka ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen eikä opintoetuuksiin, on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta elatuksestaan. Tällaista opiskelijaa on ohjattava aktiivisesti työllistämään itsensä tai vaihtamaan opiskelut päiväopiskeluun, tai pyydettävä selvitystä siitä miksi opinnot ovat viivästyneet. Mikäli muuta rahoitusta opintojen turvaamiseksi ei löydy, voi etuuskäsittelijä alentaa perusosaa 20 %:lla. Sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja tekee perusosan alentamispäätöksen, jos toistuvista kieltäytymisistä tai laiminlyönneistä on pääteltävissä, että asiakas ei halua ottaa vastaan työtä, julkista työvoimapalvelua, kuntouttavaa työtoimintaa tai kotouttamisesta annetussa laissa mainittuja toimenpiteitä. Lisäksi jos asiakas omalla toiminnallaan toistuvasti aiheuttaa sen, että edellä mainittuja työvoimapoliittisia toimenpiteitä ei voida tarjota tai asiakas kieltäytyy ilman perusteltua syytä perusosan alentamisen yhteydessä tehtävästä suunnitelmasta tai suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.

12 4.2 Muut perusmenot Toimeentulotukilain 7 b :n mukaan perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. 4.2.1 Asumismenot Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso seudulla. Asumismenoja otetaan huomioon vain siitä asunnosta, jossa hakija asuu. Poikkeustilanteissa voidaan tilapäisesti huomioida kahden asunnon menoja, esim. yllättävän muuton takia irtisanomisajan vuokra entisestä asunnosta tai kosteus- tai homevaurioista kärsivät asunnot. Poste restante osoitteen ilmoittaneen tulee selvittää kuukausittain missä hän tosiasiallisesti oleskelee. Avo- tai avioparilta, joista toinen on muuttanut pois yhteisestä kodista, vaaditaan oma osoite tai heidät katsotaan edelleen yhdessä asuviksi. Jos kaikki asunnossa asuvat eivät ole toimeentulotuen hakijoina, lasketaan hakijalle pääluvun tai hänen perheensä koon mukainen osuus asumiskuluista (esim. vähennetään vuokrasta asumistuki ja jaetaan jäljelle jäävä vuokrameno pääluvun mukaan). Vanhempiensa luona asuvan nuoren kohdalla asumismenojen huomioon ottaminen edellyttää erityisharkintaa (kts. Kotona asuvien nuorten asumismenot). Kaikkien asumismenojen kohdalla on arvioitava myös menojen kohtuullisuutta Asumistuki otetaan tulona huomioon. Päätöksentekijän on huolehdittava siitä, että asumistuki on haettu. Jos asumistukea ei myönnetä tai päätöksenteko viivästyy kohtuuttomasti, on syy selvitettävä. Lähtökohtana on, että toimeentulotuen saajalla on pääsääntöisesti oikeus asumistukeen. Eläkkeensaajan asumistuki määräytyy eri tavoin kuin yleinen asumistuki ja siinä on mm. väljempi asumismenojen harkinta ja sitä noudatetaan myös toimeentulotuessa (yksin asuvan eläkeläisen kohtuullinen asumismeno v. 2015 max. 534,58 /kk). Lisätietoja asumistuesta löytyy Kelan www-sivuilta. Huomioitavia vuokra-asumisen asumismenoja ovat: vuokra erikseen maksettavat lämmityskulut ja vesimaksut saunamaksu ja/tai pyykkitupamaksu vuokrasopimukseen sisältyvät muut erikseen maksettavat kustannukset, esim. omakotitalossa vuokrasuhteeseen sisältyvät menot

13 Pääsääntöisesti huomioon otetaan todellinen vuokra tai kokonaisasumiskulut, mikäli asunto on sopivan kokoinen hakijalle. Jos vuokra- /kokonaisasumismenot on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava etsimään edullisempaa asuntoa 4 kk:n kuluessa Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla sekä asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon. Vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenot huomioidaan todellisen suuruisina kuitenkin enintään paikkakunnan kohtuullista asumistasoa vastaavina seuraavasti: Taulukko 1. Kohtuullinen vuokra/kokonaisasumiskulut Perheen koko Vuokran tai kokonaisasumiskulujen yläraja 1 500 2 620 3 740 4 860 5 940 6 1020 7 1080 8 1140 9 1200 Lisäksi huomioidaan erikseen menona taloussähkö/kk ja vesimaksu/kk. Lämmityskustannukset sisältyvät kohtuullisiin asumiskuluihin. Vesimaksuja huomioidaan korkeintaan 20 /kk/hlö. Edellä olevat eurorajat ovat ohjeellisia, ei sitovia, koska peruspalvelukeskus Oivan alueella olevissa kunnissa asumiskustannukset saattavat poiketa jonkin verran toisistaan. Tämä poikkeama on mahdollista ottaa huomioon. Kimppa-asumisessa / alivuokralaisasumisessa kohtuullisina asumiskuluina pidetään 350 kk / asukas. Ekomaksu on jätelakiin perustuva asuntokohtainen jätehuollon perusmaksu. Se peritään kaikista jätehuoltoyhtiön toimialueella sijaitsevista vakituisen tai vapaaajan asumisen käytössä tai asumiseen käytettävissä olevista asunnoista. Vakituisen asunnon ekomaksu huomioidaan toimeentulotuessa pakollisena asumiseen liittyvänä menona laskun eräpäivän mukaisen kuukauden laskelmassa. Sähkölaskuissa on seurattava kulujen kohtuullisuutta. Laskusta huomioidaan

14 erikseen taloussähkö ja lämmityssähkö. Jos niitä ei voida eritellä, lasketaan taloussähköksi 30 % laskusta. Taloussähkö huomioidaan pääsääntöisesti kokonaisuudessaan. Lämmityskulut sisältyvät kohtuulliseen vuokraan /kokonaisasumiskuluihin, eikä niitä huomioida erikseen menona. Oheisessa taulukossa on määritelty toimeentulotuessa kohtuulliseksi katsottavat sähkönkulutusarvot. Ne ovat määritelty Energianet.fi -sivustolla esitettyihin tyypillisten sähkönkulutusarvojen (kwh) perusteella. Energianet.fi-sivustolla ei ole esitetty kaukolämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusmääriä, jonka vuoksi kaukolämmössä olevan omakotitalon kohtuullinen sähkönkulutusarvo (kwh) on otettu raportista Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011. Tutkimusraportti 26.2.2013 (Adato Energia Oy). Huoneistoala m 2 30 60 90 120 150 Henkilöluku henkeä 1 2 3 4 5 Kerrostalo, kaukolämmitys kwh 1900 3100 4300 5300 6400 Rivitalot, kaukolämpö kwh 2600 4300 5800 7000 8500 Rivitalot, sähkölämmitys kwh 7000 11500 15400 19000 22300 Omakotitalot, sähkölämmitys kwh 6600 10900 14600 18000 21100 Omakotitalot, öljylämmitys kwh 2000 3200 4300 5200 6100 Omakotitalot, kaukolämpö kwh - 5500-7300 - Mikäli asiakkaan sähkönkulutus on taulukossa määriteltyjä kohtuulliseksi katsottavia sähkönkulutusarvoja selvästi suurempaa, hyväksytään asiakkaan sähkökulut yhden kerran toteutuneen käytön / sähkölaskun mukaisesti ja jatkoa varten asiakkaalta pyydetään seuraavan jatkohakemuksen palautuksen yhteydessä selvitys, mistä suuri sähkönkulutus johtuu. Samalla asiakasta tulee tiedottaa siitä, mikä on toimeentulotuessa kohtuulliseksi katsottava sähkönkulutusmäärä sekä siitä, mistä alkaen (pvm) asiakkaan sähkökulut huomioidaan toimeentulotuessa kohtuulliseksi katsottavien kulutusmäärien mukaisesti, jos asiakas ei anna riittäviä perusteluja suurelle sähkönkulutukselle. Asiakkaalle annetaan siis mahdollisuus pienentää sähkönkulutustaan ennen kuin kulut huomioidaan kohtuulliseksi katsottujen arvojen mukaisesti. Asiakkaan antaman selvityksen perusteella työntekijä harkitsee, hyväksytäänkö kulut jatkossa todellisen mukaisina vai kohtuullistettuina. Mikäli asiakkaan suurelle sähkönkulutukselle ei löydy perusteltua syytä ja asiakas hakee myös jatkossa toimeentulotukea selkeästi suurempiin sähkölaskuihin kuin kohtuulliseksi katsottavat sähkönkulutusarvot ovat, lasketaan toimeentulotukilaskelmassa huomioitava hinta sähkölaskusta (kohtuulliseksi katsottava kilowattimäärä x sähkön hinta asiakkaan sähkölaskusta). Myös sähkön siirtomaksut otetaan huomioon kohtuulliseksi katsottavien sähkönkulutusmäärien mukaisesti. Omistusasunnon (osakeasunto tai omakotitalo) asumismenoja ovat:

15 hoito- tai käyttövastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut erillinen saunamaksu ja/tai pyykkitupamaksu asuntolainan korot jätehuoltokustannukset tontin vuokra kiinteistövero nuohous ja auraus Edellä mainitut omistusasunnon asumismenot huomioidaan joko laskujen erääntymiskuukautena todellisina tai lasketaan keskimääräiset kuukausikustannukset todellisista laskuista (huomioidaan laskelmassa 1 kk:n osuutta vastaava määrä, erityisesti jos toimeentulotuen tarve on vain laskujen erääntymiskuukautena). Laskujen kohtuullisuutta on verrattava kohtuullisiin kokonaisasumiskustannuksiin (huomioidaan enintään kohtuullisten vuokra-asumiskulujen mukaisesti). Jos omakotiasumisen kokonaisasumiskustannukset/kk ovat suuremmat kuin vuokra-asumisessa hyväksytyt kohtuulliset vuokramenot/kk, annetaan asiakkaalle 4 kk:n määräaika kohtuullistaa asumiskulunsa. Annettuna määräaikana asumiskulut otetaan huomioon todellisina. Jos asiakas ei kohtuullista kulujaan, kohtuullistetaan kulut vuokra-asumiskulujen kohtuukulujen mukaisiksi. Tällöin kohtuullistettujen kulujen lisäksi otetaan huomioon taloussähkön osuus, kotivakuutusmaksu ja vesilasku. Omakotitalon juoksevat asumiskulut (vesi-, lämpö- ym.) otetaan ensisijaisesti huomioon laskujen erääntymiskuukautena todellisina eli niistä pyydetään asiakkaalta selvitykset. Jos selvityksiä ei ole mahdollista saada, voidaan käyttää Kelan yleisen asumistuen mukaisia omakotitalon hoitokulumääriä (katso tarkemmin Kela.fi > Yleinen asumistuki): Ruokakunnan koko / hlöä / kk 1 97 2 117 3 147 4 173 Jokaisesta lisähenkilöstä 53 Jos käytetään tätä laskennallista arviota, ei hoitokululaskuja oteta erikseen huomioon, vaan kaikki asumisen juoksevat kulut, myös lämmitys-, vesi-, jätehuolto ja muutalon kunnossapitomaksut sisältyvät arvioon. Kiinteistövero, kohtuulliset kotivakuutusmaksut, taloussähkö ja asuntolainan korot otetaan erikseen huomioon menoina laskennallisten kulujen lisäksi. Kelan omakotitalon hoitomenot sisältävät vedestä, lämmityksestä ja muista omakotitalon kuluista (esim. kunnossapidost aiheutuvat menot) aiheutuvat menot. Ke-

16 la ei huomioi asumistuessa asumismenoina mm. kiinteistöveroa, tontin vuokraa tai asuntolainan lainaturvavakuutusmaksuja tai vastaavia maksuja. Mikäli omakotitalossa asuminen edellyttää polttopuiden tai öljyn hankintaa, edellytetään asiakasta pyytämään lasku erissä. Mikäli laskun pyytäminen erissä ei ole mahdollista, voidaan hankintakulut huomioida kohtuullisessa määrin hankintakuukautena kertamenona, jolloin toimeentulotuessa huomioitavat asumismenot jäävät muina kuukausina vähäisemmiksi. Omakotitalon kohtuulliset öljykulut 2000 litraa / vuosi. Jos asunnossa on puulämmitys, kohtuullisena kulutuksena pidetään yhtä mottia/kk halkoihin, max. 50 /motti/kk. Kotivakuutusmaksu (suppea kotivakuutus) huomioidaan pääsääntöisesti todellisen suuruisena erääntymiskuukautena. Kotivakuutusmaksujen ollessa suuria tulee tarkastella vakuutusten välttämätöntä laajuutta ja kattavuutta sekä ohjata tarvittaessa asiakas kohtuullistamaan vakuutusten kattavuus ja maksut. Alla oleva taulukko on suuntaa antava, koska eri asumismuotojen vakuutusmaksut määräytyvät eri tavalla (esim. omassa omistuksessa oleva omakotitalo). Asunnon koko m2 Keskihinta/vuosi 40 m2 60 60 m2 66 80 m2 75 90 m2 80 105 m2 87 115 m2 92 125 m2 97 135 m2 101 Asuntolainan korot otetaan huomioon todellisen suuruisina. Lainan lyhennyksiä ei oteta menona huomioon. Jos omistusasunnon kokonaisasumiskulut ovat kohtuuttoman korkeat, tehdään asumismenojen kohtuullistamispäätös. Kohtuullistamispäätöksen perusteella kulut otetaan huomioon todellisen suuruisina 4 kuukautta, jonka jälkeen menot kohtuullistetaan vastaamaan kohtuullisia vuokramenoja. Mikäli toimeentulotukea haetaan vain asuntolainankorkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva toimeentulotukilaskelma edellisten korkojen erääntymiskuukautta seuraavasta kuukaudesta alkaen. 4.2.2 Asumismenojen kohtuullistaminen Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen huomioimisen sijasta edellyttää yksilöllistä harkintaa, jossa otetaan huomioon hakijan olosuhteet (esim. terveydentila), perhetilanne (esim. vanhempiensa luona vuoroviikoin asuvat lapset) elämäntilanne, vallitseva vuokrataso ja tosiasiallinen mah-

17 dollisuus saada halvempi/pienempi asunto. Asumiskulujen kohtuullisuutta määriteltäessä lähdetään siitä, mikä vuokran määrä on ollut vuokrasopimusta tehtäessä. Asumiskuluja ei kohtuullisteta, mikäli asiakas on alun perin asunut kohtuuhintaisessa asunnossa, jonka asumiskulut ovat nousseet toistuvien vuokrankorotusten seurauksena yli kohtuurajojen. Uusilla asiakkailla asumiskulujen kohtuullisuus määritellään asiakkuuteen tulohetken vuokran määrästä. Jos asiakas aktiivisesti hakee edullisempaa/pienempää asuntoa, mutta ei sitä saa, hyväksytään asumismenot todellisina myös määräajan jälkeen (=pidennetään määräaikaa). Asiakkaan tulee osoittaa aktiivisuus asunnon haussa siten, että hänellä on voimassa olevia hakemuksia, eikä hän ole hakemuksessaan asettanut perustelemattomia rajoituksia (esim. sijainti) asunnon hakemiselle. Jos asiakas annetun määräajan jälkeen asuu edelleen kohtuulliset asumiskulut ylittävässä asunnossa, eikä ole hakenut edullisempaa asuntoa hyväksytään todellisten asumiskulujen sijaan kohtuulliset. Asumismenojen kohtuullisuuden arviointi tulee kyseeseen, jos toimeentulotuen saaja asuu asunnossa, jonka asumismenot ylittävät selvästi (+ 30 ) toimeentulotukilaskelmassa hyväksyttävät asumiskulut eikä toimeentulotuen tarve ole tilapäinen toimeentulotuen saaja vaihtaa asiakkuutensa aikana kalliimpaan asuntoon ilman perusteltua syytä omistusasunnon kulut ylittävät perheen kokoon nähden kohtuulliset asumiskulut vuokra-asunnoissa Jos vuokra on kohtuuttoman korkea, on hakija ohjattava etsimään edullisempaa asuntoa 4 kk:n kuluessa. Mikäli hakija ei halua vaihtaa asuntoa, voidaan ottaa huomioon vain kohtuulliseksi katsottava osuus vuokrasta tai kokonaisasumiskuluista. Asiakkaan vaihtaessa toimeentulotukiasiakkuuden aikana kalliimpaan/suurempaan asuntoon ilman perusteltua syytä (muutos perhesuhteissa yms.) voidaan asumiskulut kohtuullistaa välittömästi. Autopaikkamaksua ei huomioida menoksi. Asumisoikeusasunnon menoista voidaan huomioida hoitovastikkeen (eri rahoitusvastike tai muu vastike), sähkön ja veden lisäksi asumisoikeusmaksun korko, joka voidaan huomioida samoin perustein kuin asuntolainan korko. Jos asiakkaalla ei ole esittää vuokrasopimusta, ei vuokraa oteta menoksi laskelmaan (poikkeuksena vanhempien luona asuvat, jotka todistettavasti maksavat vuokraa), koska asumistukeakaan ei voi hakea ilman vuokrasopimusta (ensisijainen tuki asumismenoihin). Asiakkaalta on pyydettävä selvitys vuokranmaksusta, jos näyttää siltä, ettei vuokra mene asiakkaan omista rahoista tai sitä ei makseta lainkaan. Vanhempien luona asuvan yli 18-vuotiaan asumismenot huomioidaan vain jos vuokranmaksu on todistettavissa tiliotteella ja nuori on itse aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan kotiin ja hänellä on ollut siihen taloudelliset mahdollisuudet. Tällöin asumismenona voidaan huomioida pääluvun mukainen osuus asumismenoista.

18 Palvelukodissa/asumisyksikössä asuvalle tehdään laskelma, jossa huomioidaan menoina: ateriat, palvelumaksu ja terveysmenot hoitotuen ylittävältä osin vuokra perusosa 51 % Näin menetellen vaate ym. menoja ei tarvitse erikseen huomioida menoina vaan ne sisältyvät perusosaan. Mikäli on vahvistettu muunlainen esim. kuntoutumisen tukemiseksi tarkoitettu laskutus- tai laskuperuste voidaan näitä perusteita soveltaa edellisen sijaan. Mikäli palvelukodin asiakkaan toimeentulotuen tarve on jatkuva, on ensisijainen vaihtoehto palvelumaksun alentaminen. On tutkittava myös muut mahdolliset asumismuodot, jos sellaisia on löydettävissä. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa (alle 1 kk) oleville myönnetään toimeentulotukea laskelman perusteella, mutta tulona otetaan huomioon ateriaetu 6,09 /päivä. Jos asiakas on pitkäaikaisessa laitoshoidossa, ei laskelmaan lasketa perusosaa, vaan käyttövara 105 /kk. 4.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhuoltomenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan, eikä niitä huomioida laskelmassa erikseen menona. Vähäisiä terveydenhuoltomenoja ovat ilman lääkärin määräystä hankitut käsikauppalääkkeet, perusvoiteet, vitamiinit, laastarit yms. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot esim. lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet ja terveydenhuollosta ja hammashuollosta aiheutuvat menot ja silmälasien hankinnasta aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmassa. Julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat aina ensisijaisia. Laskelmassa voidaan huomioida menoina: terveyskeskusmaksut sairaalan hoitopäivämaksut ja poliklinikkamaksut lääkärin määräämät lääkkeet, mikäli ne on määrätty sairauden hoitoon (laihdutus-, tupakka- ja potenssilääkkeet vain erityisperustein sairauden hoitoon määrättynä), tutkimukset ja hoidot lääkärinlausunnot, jotka ovat välttämättömiä esim. etuuden hakemiseen sairaudenhoitoon liittyvien matkojen omavastuuosuudet tarpeellinen hammashoito ja hammasproteesit ja niiden korjauskustannukset silmälasit perusvarustein Yksityislääkärin palkkiot huomioidaan vain erityisperustein.

19 Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksukatto on v.2015 679 /kalenterivuosi. Maksukattoa kerryttävät terveyskeskuskäyntimaksut, fysioterapiamaksut, sarjahoidonmaksut, poliklinikkakäyntimaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa, yö- ja päivähoidon maksut ja kuntoutushoidon maksut. Kun maksukatto on täyttynyt saa asiakas vapaakortin, millä avohoidon palvelut saa loppuvuoden maksutta ja lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään enintään 17,60 /hoitopäivä. Alle 18-vuotiaiden käyttämistä julkisen terveydenhuollon palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Maksukattoa eivät kerrytä hammashoidon maksut, sairaankuljetuksen maksut, yksityislääkärin lähetteellä tehdyt laboratorio- tai kuvantamistutkimuksista aiheutuneet maksut tai lääkärin todistus palkkiot. Maksukattoon ei lasketa tulosidonnaisia maksuja, eikä maksuja, jotka on korvattu asiakkaalle esim. toimeentulotuesta tai tapaturmavakuutuksesta. 4.3.1 Lääkkeet Kustannuksiltaan vähäiset resepti lääkemenot (enintään 15 ) asiakas maksaa pääsääntöisesti ensin itse ja ne korvataan hänelle reseptiä ja maksukuittia vastaan, kun oikeus toimeentulotukeen on selvitetty. Mikäli kysymys on kustannukseltaan kalliista lääkkeestä, asiakkaalle myönnetään maksusitoumus. Maksusitoumukseen kirjoitetaan lääkkeen nimi (tai apteekkisopimuksen mukaiset lääkkeet) sekä sitoumuksen voimassaoloaika. Mikäli hakija saa tukea pitkäaikaisesti ja tarvitsee maksusitoumusta lääkkeiden hankintaan tulovajauksen perusteella tai siksi, etteivät tulot kata lääkekustannuksia kokonaisuudessaan, on perusteltua antaa maksusitoumus pidemmälle ajanjaksolle (enintään 6 kuukauden ajalle). Maksusitoumus myönnetään aina halvimpaan lääkevaihtoehtoon, ellei lääkäri ole sitä kieltänyt. Lääkkeitä haettaessa asiakkaan tulee esittää Kelakortti, jotta lääkkeestä saa Kela-korvauksen. Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan ensisijaisesti lääkkeet, joihin on oikeus saada Kelan korvausta. Ei-korvattavien lääkkeiden (esimerkiksi osa dementiareuma- ja syöpälääkkeistä) huomioiminen on mahdollista erityisperustein. Lääkärin kanssa on neuvoteltava, voiko hän määrätä ei-korvattavien lääkkeiden sijaan korvattavia lääkkeitä. Mikäli on epäselvää, onko lääkärin kirjoittama reseptilääke asiakkaan sairauden hoidon kannalta välttämätön, siitä pyydetään lääkärinlausunto. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi laihdutuslääkkeet, potenssilääkkeet tai tupakoinnin vieroituslääkkeet. Toimeentulotukea tällaisiin lääkemenoihin myönnetään vain lääkärinlausunnon perusteella. Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen maksukatto, mikä on v. 2015 612,62. Maksukaton täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 1,50 euron omavastuun reseptilääkettä kohti. Maksukaton täyttymisen jälkeen korvauksen saa suoraan apteekista, kun asiakas esittää Kela-kortin ja Kelan ilmoituksen lääkekulujen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi hakea myös jälkikäteen puolen vuoden ajan. Asiakkaille, joiden lääkekulujen maksukatto on täyttynyt, ei pääsääntöisesti enää myönnetä maksusitoumuksia lääkkeisiin sosiaalitoimistosta,