1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä
2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu Peukun tilat Pekankatu 3:ssa sijaitsevat Rovaniemen kaupungin historialle tärkeässä paikassa. Rovaniemi on ollut suotuisan sijaintinsa tähden satoja vuosia keskeinen kauppapaikka, jonne ihmiset ovat tulleet kauempaakin hoitamaan moninaisia asioitaan. 1900-luvun alussa tämä maakunnan liikenteen, kaupan ja hallinnon keskus oli kirkonkylä. Kun kirkonkylä sai kauppalan oikeudet (1929), asukkaita oli jo tuhansia. Kaupunki Rovaniemestä tuli vuonna 1960, joten tänä vuonna (2010) kaupunki täyttää viisikymmentä vuotta! Aivan Peukun läheisyydessä on ns. Vanha kaupungintalo, joka sitä ennen oli hieno kauppalan toimitalo. Se rakennettiin lähes samalla paikalla olleen sodassa tuhoutuneen puisen kauppalantalon tilalle. Siinä rakennuksessa toimi myös kauppalan kirjasto. Rakennuksen edestä kulkeva Valtakatu oli aiemmin kauppalan pääkatu Maantiekatu, jonka varrella oli paitsi kauppalantalo, myös kauppoja ja huvittelupaikkoja. Maantiekadun pohjoispäässä oli tori, vilkas kauppapaikka, ja onhan se siellä edelleenkin: nyt siellä leikitään! Kun sota lokakuussa 1944 pyyhkäisi Rovaniemen yli, vain muutama pääosin kivinen rakennus jäi jäljelle. Suuri osa niistä on juuri tällä alueella, joka sijaitsee aivan käsityökoulu Peukun naapurissa. Sitä voisi jopa nimittää vanhaksi kaupungiksi. Vanha kaupungintalo tulikin jo mainittua. Sen on suunnitellut arkkitehti Ferdinand Salokangas. Enää se ei toimi kaupungintalona, vaan se on kunnostettu asuinkäyttöön. Sen julkisivuissa on huomattavissa useita kauniita ja koristeellisia yksityiskohtia. HUOMAATKO NIITÄ? PIIRRÄ JA MIE- TI, VOISITKO KÄYTTÄÄ NIISTÄ SYNTYNEITÄ AJATUKSIA OMISSA TÖISSÄSI.
3 Valtakadun varrella on myös vuonna 1936 rakennettu Osuuspankin talo. Talon arkkitehtuuri edustaa niukkaa klassismia ja sen suunnitteli Oulun lääninarkkitehti Gustaf Strandberg. Rakennus selvisi sodan tuhoista ja on nyt suojeltu asemakaavalla. Sitä ei saa purkaa sen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi. Sen pääjulkisivu on todella komea, mutta kurkistetaanpa myös pihan puolelle: puolipyöreä porrashuone on hieno yksityiskohta. Samanlainen on eräässä toisessakin tämän alueen rakennuksessa, jonka pian näemme. Osuuspankin vieressä kadun toisella puolella on SOK:n, Rovaniemen Osuuskaupan talo, joka valmistui v.1933. Se muodostaa Osuuspankin talon kanssa porttimaisen kiintopisteen Valtakadulle. HUOMAATKO RAKENNUKSEN VALEPÄÄ- DYN? OSAATKO SANOA, MIKÄ SEN TARKOI- TUS VOISI OLLA? Kun kävelemme eteenpäin näemme komean Teräksen talon. Nimensä se on saanut, arvaatko mistä. No siinä on toiminut Rautakauppa Oy Teräs! Tämänkin rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Gustaf Strandberg, vuonna 1937. Sen vieressä on uusi laajennusosa. MITÄ MIELTÄ OLET, SOPIIKO SE VANHEMMAN RAKENNUKSEN TYYLIIN? MIETI, MILLAISEN LAAJENNUKSEN ITSE TEKISIT. Aivan Teräksen taloon kiinni on rakennettu ns. Leppäluodon talo. Sen on suunnitellut arkkitehti Ferdinand Salokangas vuonna 1946. Niin, hän on suunnitellut myös jo aiemmin näkemämme ns. Vanhan kaupungintalon, mutta tämä on ensimmäinen hänen Rovaniemelle suunnittelemistaan rakennuksista. Kannattaa kurkistaa myös myymälän ovesta sisälle, siellä huomaat alkuperäiset kierreportaan ja kauniisti paneloimalla käsitellyt pilarit. Myös tähän rakennukseen liittyy laajennusosa, joka sekin on jo viisikymmenvuotias.
4 ONKO TÄSSÄ RAKENNUKSESSA SUUNNITTELIJALLE OMINAI- SIA TYYLIPIIRTEITÄ, JOITA OLI NÄHTÄVISSÄ VANHASSA KAUPUNGINTALOSSA? ONKO RAKENNUS MIELESTÄSI SÄI- LYTTÄMISEN ARVOINEN? Kun kävelemme Valtakadun päähän, tulemme vanhalle torille, jossa ei kyllä enää käydä kauppaa vaan leikitään! Nyt käännymme takaisinpäin ja tutustumme vielä rakennukseen, johon arkkitehti Ferdinand Salokangas on suunnitellut korjauksen ja laajennuksen, ns. Kauppayhtiön taloon. Se kärsi pahoin sodassa. Se on rakennettu jo 1920-luvulla ja on näin siis alueen vanhin rakennus. Rakennuksessa toimii iso kirpputori ja hauska kahvila, jossa sisustuksessa on käytetty vanhoja Retrohenkisiä kalusteita ja tarvikkeita. Ja kaikki mitä näkyy on myytävänä: tuolit, pöydät ja lamput! Tietysti sieltä saa myös mehua ja pullaa! TÄMÄN RAKENNUKSEN PIHANPUOLELLE KANNATTAA KUR- KISTAA. NÄETKÖ JOTAIN TUTTUA? NYT PALAAMME PEUKKUUN, JOSSA VOIMME VAIKKAPA MUOVAILLA SAVESTA TAI RAKENTAA PAPERISTA NÄITÄ RA- KENNUKSIA JA PIIRRÄMME ALUEESTA KARTAN. SYNTYISIKÖ SIITÄ PELI, JOSSA KÄYDÄÄN KAUPASSA TAI POSTISSA, KOR- JATAAN RAKENNUKSIA, KIIRUHDETAAN PANKKIIN TAI IS- TAHDETAAN KAHVILLE.. MIETI MYÖS NÄITÄ: TUNSITKO HISTORIAN HAVINAA? ESI-ISÄT OVAT KULKENEET SAMOJA POLKUJA KUIN ME TÄNÄÄN. TUTUTUIMME TÄNÄÄN ALUEEN VANHOIHIN RAKENNUKSIIN. KIINNITITKÖ HUOMIOTA MUIHIN UUDEMPIIN RAKENNUKSIIN? MIKÄ ALUEEN RAKENNUKSISTA ON MIELESTÄSI KIINNOSTA- VIN / KAUNEIN / RUMIN / TURHIN?
5 MIKÄ RAKENNUS TEKI SINUUN SUURIMMAN VAIKUTUKSEN? MISTÄ LÖYSIT MIELENKIINTOISIMMAT YKSITYISKOHDAT? Lisää JOY-kampanjasta: www.suomenkotiseutuliitto.fi Lisää aiheesta: Osaatko lukea ympäristön kieltä? Arkinen ympäristömme puhuttelee meitä päivittäin sanattomalla kielellään. Me myös reagoimme viesteihin omalla käyttäytymi-sellämme, vaikka emme yleensä sitä tiedostakaan. Mieti minkälaiseen ympäristön viestiin olet tänään huomaamattasi vastannut? Tehkää kävelykierros lähiympäristössänne. Tutkikaa ja dokumentoikaa sekä pieniä että suuria ympäristön osatekijöitä. Kiinnittäkää huomiota myös ihmisten toimintaan ympäristössä. Mistä puhuu kännykkä? Mitä vaatteet ilmaisevat? Mitä kertoo sisustus? Mitä sanovat portaat?
6 Miten vaikuttaa näyteikkuna? Mitä viestii kyläkauppa, ostari tai kauppakeskus? Mistä kertoo eduskuntatalo? Mitä kertoo maalaismaisema, mitä kertoo kaupunkinäkymä? Saatko selvää meluaidan tarinasta? (lähde: Ampiainen/ Jaana Räsänen) Ennen, nyt ja tulevaisuudessa Muotoilija ja arkkitehti elävät omassa ajassaan, mutta pyrkivät ennakoimaan tulossa olevaa. Tuotteen matka ideasta kaupan hyllylle ja on pitkä. Rakennuksen valmistuttua sen on oltava toimiva ja miellyttävä vielä vuosia. Suunnittelijan ammattitaitoon kuuluu muotoilun ja arkkitehtuurin historian tuntemus. Se, mitä on tehty ennen, auttaa kehittämään tulevaa. Tässä tehtävässä valitaan vanha (satavuotias) ja uusi (nykyaikainen) esine ja/tai rakennus tutkimuskohteeksi. Miten valitut kohteet poikkeavat toisistaan? Minkälaisia materiaaleja, värejä tai yksityiskohtia on käytetty? Miksi? Mihin suuntaan käyttöominai-suudet ovat kehittyneet? Onko saman ajan esineillä ja rakennuksilla yhteisiä piirteitä? Tehtävän yhteydessä voidaan käydä museoissa tai kysellä kotona vanhemmilta, millaisia nyt kotoa löytyviä esineitä ei käytetty heidän lapsuudessaan. Oliko espressokeitintä tai kännykkää? Käytettiinkö niiden sijaanjotain muuta, vai eikö koko esine ollut tarpeellinen silloin? Oppilaiden kanssa voidaan miettiä tavaroiden tarpeellisuutta ja ihmisten elintapojen muuttumista. Seuraavassa vaiheessa aletaan kuvitella tulevaisuutta. Suunnitellaan tulevaisuuden (vuoden 2105) esine ja/tai rakennus, jotka vastaavat käyttötarkoitukseltaan vanhaa ja nykyistä. Onko tarpeen suunnitella samoja asioita aina uudelleen ja uudelleen? Minkälaisiin seikkoihin mielikuvat tulevaisuudesta perustuvat? Voidaan tutustua ennusteisiin vaikkapa ilmastonmuutoksista tai teknologian ja tieteen edistymisestä. Millaisia uusia tarpeita ihmisillä voisi olla, millaisia harrastuksia tai mieltymyksiä?
Tehtävä tarjoaa mahdollisuuksia aineidenväliseen yhteistyöhön. Mukaan vaikka historia,biologia, maantieto Tavoitteena on havainnollistaa eri aikakausien tyylejä sekä niiden taustalla vaikuttavia seikkoja sekä luoda mielikuvia tulevaisuuden maailmasta. Tehtävän kuluessa on tärkeää pohtia esineitä ja rakennuksia sekä niiden tuotantoa kestävän kehityksen näkökulmasta? (lähde: Ampiainen/ Arkkitehti, läänintaiteilija Jaana Räsänen, Uudenmaan taidetoimikunta ja Muotoilukasvattaja Liisa Aholainen, Designmuseo) 7 sanastoa: Kulttuurimaisema -kulttuurimaisemassa näkyy ihmisen toiminta: se on viljelty ja asuttu. Perinteistä suomalaista kulttuurimaisemaa edustavat kyläyhteisöt, kirkonkylät, pikkukaupungit ja vanhat kaupunginosat Rakennettu ympäristö käsittää ihmisen rakennustoiminnan kaikki tuotteet: rakennusten lisäksi tiet, sillat, rautatiet, laiturit, padot jne. Rakennetun ympäristön suojelu -tarkoittaa olemassa olevan rakennuskannan ja siihen liittyvän maiseman suojelua. Unescon yleismaailmallinen kulttuuriohjelma vaatii, että jokaiseen kuntaan jää kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkaita ympäristöjä. kulttuurihistoriallinen arvo syntyy rakennusten ja rakennetun ympäristön aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi uhratusta työstä. Yleisimpiä tekijöitä ovat esim. tyypillisyys - ainutlaatuisuus, työn ja ammattitaidon merkitys, historiallisesti merkittävien tapahtumien ja henkilöiden osuus, merkitys ympäristökokonaisuuden osana ja jokaisen oma kokemus ja suhde tiettyyn ympäristöön Lähteet:
Ympäristön kuvakieli, WSOY 1980 Viihtyisä ympäristö, Kunnallispaino 1980 8