TUTKIJAN- KOULUTUS- VERKOT

TUTKIJAN- KOULUTUS- VERKOT TUTKIJAVOIMAVAROJEN LISÄÄMINEN JA SOSIOEKONOMISEN TIETOPOHJAN LAAJENTAMINEN (1999 2002) HAKIJOIDEN OPAS Vuoden 1999 laitos

SISÄLLYSLUETTELO -2-

JOHDANTO Error! Bookmark not defined. 9LLGHVSXLWHRKMHOPD(UURU %RRNPDUN QRW GHILQHG 7DYRLWWHHW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG /DDWLNNR.HKLW\VPDLGHQQXRUWHQWXWNLMRLGHQ DSXUDKDW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG /DDWLNNR±0DULH&XULHDSXUDKDMlUMHVWHOPl (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 7XWNLMDYRLPDYDURMHQ OLVllPLVWl NRVNHYD HULW\LVRKMHOPD (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 1.TUTKIJAVOIMAVAROJEN LISÄÄMISEEN TÄHTÄÄVÄT TUTKIJANKOULUTUSVERKOTError! Bookmark not defined. 3HULDDWWHHWMDWDYRLWWHHW(UURU %RRNPDUN QRW GHILQHG 7XWNLPXVDODW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 7RWHXWXV (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG (KGRWXVS\\QQ W (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 2. Osallistujat Error! Bookmark not defined. -RKGDQWR (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG -lvhqydowlrw (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 2KMHOPDDQDVVRVLRLWXQHHWYDOWLRW(UURU %RRNPDUNQRWGHILQHG 0XXWYDOWLRWMDNDQVDLQYlOLVHWMlUMHVW W(UURU %RRNPDUNQRWGHILQHG.XLQNDPRQWDRVDOOLVWXMDDYHUNRVVDRQROWDYD" (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 3. Rahoitusperiaatteet Error! Bookmark not defined. 6RSLPXNVHHQP\ QQHWWlYlUDKRLWXV(UURU %RRNPDUNQRWGHILQHG 7XWNLPXVU\KPLHQYlOLQHQWDVDSDLQR(UURU %RRNPDUNQRWGHILQHG 5DKRLWXVKDNHPXNVHQSHUXVWHOXW(UURU %RRNPDUNQRWGHILQHG 4.MITEN EHDOTUS VALMISTELLAAN JA LAADITAAN Error! Bookmark not defined. (KGRWXNVHQNRRUGLQRLMD(UURU %RRNPDUN QRW GHILQHG (KGRWXVORPDNH (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG (KGRWXNVHQLWVHDUYLRLQWL(UURU %RRNPDUN QRW GHILQHG -3-

5. MITEN EHDOTUS JÄTETÄÄN Error! Bookmark not defined. (KGRWXNVHQMlWWllNRRUGLQRLMD(UURU %RRNPDUN QRWGHILQHG +DQNHHKGRWXNVHQODDGLQWDW\ NDOX(UURU %RRNPDUNQRWGHILQHG,OPRLWXVVXXQQLWHOOXVWDHKGRWXNVHVWD(UURU %RRNPDUNQRWGHILQHG 9DUPHQQH (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG (KGRWXNVHQMlWWlPLQHQVlKN LVHVWL(UURU %RRNPDUNQRWGHILQHG (KGRWXNVHQMlWWlPLQHQSDSHULYHUVLRQD(UURU %RRNPDUNQRWGHILQHG 0llUlDMDW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 9DVWDDQRWWRLOPRLWXV(UURU %RRNPDUN QRW GHILQHG 6.EHDOTUSTEN ARVIOINTI JA VALINTA Error! Bookmark not defined. $UYLRLQWLSHUXVWHHW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG $UYLRLQWLPHQHWWHO\ (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG (KGRWXVWHQYDOLQWD(UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 623,08.6(7 0(1(77(/<7 -$ 3(5,$$77((7 (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 6RSLPXVQHXYRWWHOXW(UURU %RRNPDUN QRW GHILQHG 7XWNLMDQNRXOXWXVYHUNRLVWDWHKWlYLHQVRSLPXVWHQ SllSHULDDWWHHW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 0HQHWWHO\W (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 0DNVXW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 5DSRUWLW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 9lOLDUYLR (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 7,(72-$-$1(89217$$(UURU %RRNPDUN QRWGHILQHG,QWHUQHWLVVlROHYDDLQHLVWR(UURU %RRNPDUN QRW GHILQHG <KWH\VWLHGRW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 7XWNLMDYRLPDYDURMD NRVNHYDQ RKMHOPDQ \KWH\VWLHGRW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG.DQVDOOLVHW\KWH\VSLVWHHW(UURU %RRNPDUN QRW GHILQHG liite 1 ehdotuslomake Error! Bookmark not defined. /RPDNNHLGHQ$MD%Wl\WW l NRVNHYDW KXRPDXWXNVHWYLLL(UURU %RRNPDUN QRW GHILQHG -4-

7LHWHHQDORMHQNRRGLW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 0DDNRRGLW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 1$&(NRRGLW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 0XLWDKHLNRPPDVVDDVHPDVVDROHYDWDOXHHW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG & +$1..((1.89$86 (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG -RV YHUNRQ NXVWDQQXNVLLQ VDDWDYDD UDKRLWXVWD DLRWDDQ Nl\WWll NHVWRK\ G\NNHLGHQ KDQNLQWDDQ PXLWDKHLNRPPDVVDDVHPDVVDROHYDOOD\KWHLV Q DOXHHOOD WRLPLYDOOH RVDOOLVWXMDOOH MRQND KHQNLO VW VVlWRLPLLDNWLLYLVHVWLHQWLQHQYlLWHOO\W 0DULH &XULH DSXUDKDQ VDDMD NV OXNX SHUXVWHONDD NXOXWHWWDYD PllUl MD KDQNLWWDYDW ODLWWHHW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG ' 9$67$$12772,/02,786 (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 7LHWHHQDORMHQNRRGLW(UURU %RRNPDUN QRW GHILQHG 0DDNRRGLW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 7RLPLDORMDNRVNHYDW1$&(NRRGLW(UURU %RRNPDUNQRWGHILQHG 0XLWDKHLNRPPDVVDDVHPDVVDROHYDWDOXHHW (UURU%RRNPDUNQRWGHILQHG 7$92,77((1.2+'($/8((7 (UURU %RRNPDUNQRWGHILQHG 7$92,77((1.2+'($/8((7 (UURU %RRNPDUNQRWGHILQHG LIITE 2 TARKISTUSLISTA Error! Bookmark not defined..hosrlvxxvshuxvwhhw(uuru %RRNPDUN QRW GHILQHG -5-

ESIPUHE Tämä on tutkijavoimavaroja koskevaan ohjelmaan kuuluvia tutkijankoulutusverkkoja koskeva Hakijoiden opas. Oppaassa kuvataan tutkijankoulutusverkkojen toiminnan luonne ja selostetaan niitä koskeva hakumenettely. Tämä opas voidaan hakea seuraavalta Internet-sivulta: http://www.cordis.lu/improving Tämän hakijoiden oppaan sisältämät tiedot eivät rajoita niiden sääntöjen ja ehtojen soveltamista, joista on määrätty erityisesti viidennestä puiteohjelmasta ja eri erityisohjelmista tehdyissä neuvoston ja Euroopan parlamentin päätöksissä taikka näihin ohjelmiin liittyvissä ehdotuspyynnöissä. -6-

JOHDANTO Viides puiteohjelma Tavoitteet Viides puiteohjelma hyväksyttiin 22. joulukuuta 1998, ja siinä määritellään yhteisön toimet tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja esittelyn (jäljempänä "TTK") alalla ajanjaksolle 1998 2002. Viides puiteohjelma poikkeaa edeltäjistään. Sen avulla on tarkoitus ratkaista ongelmia ja vastata Euroopan unionin tärkeimpiin sosioekonomisiin haasteisiin. Ohjelmassa keskitytään rajattuun määrään tavoitteita ja alueita, joissa yhdistyvät teknologiset, taloudelliset, sosiaaliset sekä teollisuuteen ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat. Painopisteet on valittu soveltaen sekä koko puiteohjelman, puiteohjelman toteuttamiseksi laadittujen erityisohjelmien että näiden erityisohjelmien kattamien TTK-toimien tasolla seuraavia kolmea perusperiaatetta. Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo ja toissijaisuusperiaate, esimerkiksi kriittisen massan saavuttamiseksi tai Euroopan laajuisten ongelmien ratkaisemisen edistämiseksi. Sosiaaliset tavoitteet, kuten elämänlaatu, työllisyys ja ympäristönsuojelu, joilla pyritään vastaamaan unionin kansalaisten odotuksiin ja huolenaiheisiin. Talouskehitykseen liittyvät sekä tieteelliset ja teknologiset näkymät, joiden osalta pyritään edistämään harmonista ja kestävää kehitystä Euroopan unionissa. Rakenne ja sisältö Viides puiteohjelma koostuu seitsemästä erityisohjelmasta. Näistä neljä on aihepiirikohtaisia ja kolme monialaisia. Aihepiirikohtaisia ohjelmia ovat seuraavat: Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu Energia 1, ympäristö ja kestävä kehitys. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten mukaisesti näitä aihepiirikohtaisia ohjelmia tuetaan ja täydennetään laajoilla monialaisilla ohjelmilla. Monialaisia ohjelmia ovat seuraavat: Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen. Viidennen puiteohjelman keskeinen uusi piirre on sen integroitu ja ongelmalähtöinen lähestymistapa. Integrointia on vahvistettu kolmella tasolla: ½ aihepiirikohtaisten ohjelmien avaintoimintojen avulla. Avaintoiminnot ovat viidenteen puiteohjelmaan sisältyvä merkittävä innovaatio. Integroimalla kaikki tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeelliset toiminnot ja alat tutkimus voidaan kohdentaa laaja-alaisesti taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten eri näkökohtiin. ½ integroimalla monialaisten ja aihepiirikohtaisten ohjelmien tavoitteet. Kansainvälinen yhteistyö Kolmannet maat ja kansainväliset organisaatiot voivat osallistua kaikkiin ohjelmiin, minkä lisäksi ne voivat hyödyntää monialaisen ohjelman Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen tarjoamia osallistumismahdollisuuksia. Osallistumisehdot, mukaan luettuina mahdolliset rahoitusjärjestelyt, on selostettu tämän oppaan luvussa 3. Laatikossa 1 on tietoja kehitysmaiden nuorille tutkijoille tarkoitetuista apurahoista. Innovaatiot ja pk-yritysten osallistuminen Pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisen edistämiseen tähtääviä toimia toteutetaan kaikissa aihepiirikohtaisissa ohjelmissa sekä ohjelmassa "Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen". Näistä toimista on yksityiskohtaisempia tietoja erityisessä pkyrityksille tarkoitetussa esitteessä. Lisäksi kullakin aihepiirikohtaisella ohjelmalla on yhtymäpinta 1 Tällä alalla toteutettavia toimia koordinoidaan tarvittaessa tiiviisti tutkimus- ja koulutustoimintaa koskevan viidennen Euratom-puiteohjelman toimien kanssa. Kyseistä puiteohjelmaa selostetaan yksityiskohtaisesti erillisessä esitteessä. -7-

monialaiseen ohjelmaan Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen. Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta aihepiirikohtaisessa ohjelmassa saavutetuista tuloksista sekä helpottaa teknologiansiirtoa ja tulosten käyttöä pk-yrityksissä. Sosioekonomiset ja koulutukseen liittyvät näkökohdat Sosioekonomista tutkimusta voidaan rahoittaa sekä aihepiirikohtaisista ohjelmista että monialaiseen ohjelmaan Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen kuuluvasta avaintoiminnosta Sosioekonomisen tietopohjan parantaminen. Sosioekonominen tutkimus sisältyy aihepiirikohtaisiin ohjelmiin olennaisena teknologisen tutkimuksen osa-alueena. Tutkijakoulutusmahdollisuuksia tarjoavat tutkijavoimavaraohjelma ja aihepiirikohtaiset ohjelmat Marie Curie -apurahajärjestelmän sekä tutkijavoimavaraohjelman muiden erityisten koulutustoimien kautta. Apurahajärjestelmää on kuvattu laatikossa 2. ½ varmistamalla aihepiirikohtaisten ohjelmien keskinäinen integrointi. Ohjelmien toteutuksen yhteydessä varmistetaan täydentävä ja synergiaetuja tarjoava vuorovaikutus. Toteutus Työohjelma Kullekin erityisohjelmalle on laadittu työohjelma, jossa kuvataan erityiset toimet ja eri tutkimusaiheet. Työohjelmaa tarkistetaan säännöllisesti yhteistyössä riippumattomien asiantuntijoiden neuvoa-antavan ryhmän kanssa sen varmistamiseksi, että ohjelma on jatkuvasti muuttuvien tarpeiden ja kehityksen tasolla. Ehdotuksen jättämistä suunnittelevien olisi siksi varmistettava, että heillä on käytössään työohjelman tuorein versio. Erityisohjelman Internet-sivuilla on aina tuorein versio työohjelmasta. Työohjelmaan sisältyy alustava aikataulu eli toteutuskaavio, josta käyvät ilmi ne työohjelman osat, joita kulloinenkin ehdotuspyyntö koskee, sekä tähän liittyvä(t) määräaika (-ajat). Näin voidaan kohdistaa huomio tiettyihin aloihin tai näiden osa-alueisiin ja sitä kautta optimoida mahdollisuudet käynnistää yhteistoimintahankkeita ja rakentaa aihepiirikohtaisia verkkoja. Komissio huolehtii erityisohjelmien hallinnosta ja varmistaa, että ohjelmien aihepiirikohtaisen sisällön yhtymäkohtia hyödynnetään niin, että on mahdollista saavuttaa synergiaetuja. Tämä saattaa edellyttää yhteisiä tai synkronoituja ehdotuspyyntöjä. Mikäli tämän kaltaiset koordinointitoimet ovat tarpeen, niistä mainitaan ehdotuspyynnössä ja työohjelmassa. Tuettavien toimien tyypit Yhteisö osallistuu viidennen puiteohjelman erityisohjelmissa toteutettavien TTK-toimien rahoitukseen 1. 1 Lisäksi yhteisö toteuttaa tutkimus- ja kehitystoimia, jotka suoritetaan yhteisessä tutkimuskeskuksessa. -8-

Tätä koskevat yleiset säännöt 1 ovat seuraavat: (a) Yhteisrahoitteinen toiminta Tutkimusta ja kehittämistä (T&K) koskevat hankkeet 2 näissä hankkeissa tuotetaan uutta tietämystä tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseksi ja/tai yhteisön politiikkojen tueksi (rahoitusosuus: 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 3 ) Esittely- eli demonstraatiohankkeet 2 hankkeissa pyritään osoittamaan sellaisten potentiaalisia taloudellisia hyötyjä tarjoavien tekniikoiden toteuttamiskelpoisuus, jotka eivät ole vielä edenneet kaupallistamisvaiheeseen (rahoitusosuus: 35 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 3 ). Yhdistetyt T&K- ja demonstraatiohankkeet 2 hankkeissa yhdistetään edellä kuvatut osatekijät (rahoitusosuus: 35 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 3 ) Tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksien tukeminen toimien avulla pyritään lisäämään yhteisön tutkijoiden mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusinfrastruktuureja. Tuki kattaa enimmillään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista. Pk-yritysten tutkimusyhteistyöhankkeet 2 vähintään kolme toisistaan riippumatonta pk-yritystä vähintään kahdesta jäsenvaltiosta tai yhdestä jäsenvaltiosta ja yhdestä assosioituneesta valtiosta voi yhteisesti teettää tutkimustyötä kolmannella osapuolella (rahoitusosuus: 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista). Pk-yritysten esiselvitystuki tuen osuus 75 prosenttia hankkeen esiselvitysvaiheen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista 4 enimmillään 12 kuukauden ajan (esim. toteutettavuustutkimukset, validointi, yhteistyökumppanien etsintä). (b) Koulutusapurahat Marie Curie -apurahat ovat joko apurahoja, joita yksittäiset tutkijat hakevat suoraan komissiolta, tai vierailuapurahoja, joita tutkimuslaitokset hakevat voidakseen isännöidä tutkijavierailuja (rahoitusosuus: enimmillään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista lisäkustannuksista) 5. (c) Tutkijankoulutusverkot ja aihepiirikohtaiset verkot Tutkijankoulutusverkkojen avulla edistetään erityisesti väitöskirjaa valmistelevien tai jo väitelleiden tutkijoiden tutkimustyön kautta tapahtuvaa koulutusta. Aihepiirikohtaisten verkkojen avulla pyritään puolestaan kokoamaan yhteen esimerkiksi valmistajia, käyttäjiä, yliopistoja ja tutkimuskeskuksia tietyn tieteellisen ja teknologisen tavoitteen saavuttamiseksi tehtävää työtä varten. Tuki on enimmillään 100 prosenttia verkkojen perustamisen ja ylläpidon tukikelpoisista kustannuksista. (d) Koordinoiva toiminta Koordinoivaa toimintaa on jo rahoitusta saavien TTK-hankkeiden koordinointi esimerkiksi kokemusten vaihtamiseksi, kriittisen massan saavuttamiseksi tai tulosten levittämiseksi (rahoitusosuus: enimmillään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista). Koordinoivaa toimintaa ovat myös yhteisön rahoittamien hankkeiden koordinointiverkot. (e) Liitännäistoimenpiteet Liitännäistoimenpiteiden avulla edistetään erityisohjelman toteutusta tai ohjelman tulevien toimien valmistelua. Niiden avulla voidaan myös valmistautua muihin epäsuoriin TTK-toimiin tai tukea näitä (rahoitusosuus: enimmillään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista). 1 Erityisohjelmien vahvistamispäätöksissä voidaan poiketa tässä esitetyistä rahoitusosuutta koskevista säännöistä ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa erityistapauksissa. 2 Rahoitusosuuksiin voidaan yksittäisissä tapauksissa joutua tekemään muutoksia, jotta kyettäisiin noudattamaan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtion tukea koskevia yhteisön puitteita (EYVL C 45, 17.2.1996) sekä tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen 8 artiklan määräyksiä (EYVL L 336, 23.12.1994). 3 Poikkeuksellisesti niiden oikeussubjektien osalta, jotka eivät pidä analyyttistä kirjanpitoa, tutkimuksesta aiheutuvat tukikelpoiset lisäkustannukset rahoitetaan 100-prosenttisesti. 4 Euroopan yhteisön rahoitus enintään 22 500 euroa. 5 Yritysten vierailuapurahojen osalta tuki on tavallisesti 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. -9-

Hankeryhmät (klusterit) 1 Hankeryhmä on tiettyjen TTK-hankkeiden muodostama kokonaisuus. Hankeryhmien avulla pyritään takaamaan hankkeiden keskinäinen täydentävyys, maksimoimaan Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo tietyllä alalla ja saavuttamaan voimavarojen kriittinen massa Euroopan tasolla. Jotta monimutkaisia poikkitieteellisiä ongelmia voitaisiin ratkaista mahdollisimman tehokkaasti, tutkimusalaa ja hankkeita on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti. Hankeryhmät ovat tämän ongelmalähtöisen lähestymistavan ilmentymä. Niihin niputetaan hankkeita, joissa tarkastellaan tiettyyn avaintoimintoon tai yleisluonteiseen toimeen liittyviä yleisiä kysymyksiä siten, että hankkeet täydentävät toisiaan (toisinaan hankkeita voidaan niputtaa jopa avaintoimintojen tai erityisohjelmien välisten rajojen yli). Hankeryhmien avulla pyritään optimoimaan tieteellinen verkottuminen, hallinto, koordinointi, seuranta, tiedonvaihto sekä soveltuvissa tapauksissa myös tulosten hyödyntäminen ja levittäminen. Hankeryhmistä voi muodostua yksi luonnollinen keino luoda eurooppalaista lisäarvoa tavalla, joka ei ole mahdollinen yksittäisten hankkeiden rajallisten resurssien avulla. Hankeryhmiksi voidaan koota ja yhdistää kaikentyyppisiä hankkeita, mukaan luettuina yhteisön eri TTKtoimien yhteydessä rahoitetut hankkeet (avaintoimet, yleisluonteiset toimet, infrastruktuuri). Yleisen eurooppalaisen lähestymistavan nimissä ja mikäli näin saavutetaan synergiaetuja, huomioon voidaan ottaa myös muiden tutkimusohjelmien (lähinnä EUREKA ja COST) asianomaiset toimet. Miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet Komissio pyrkii takaamaan eri sukupuolten yhtäläiset mahdollisuudet kaikkien unionin politiikkojen toteutuksessa, ja tämän periaatteen mukaisesti viidennessä puiteohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota naisten osallistumisen edistämiseen TTK:n alalla. Naispuolisia tutkijoita kannustetaankin erityisesti osallistumaan edellä kuvattuihin TTK-toimiin. 1 Tässä tutkijavoimavaroja koskevan ohjelman toimessa ei voida perustaa hankeryhmiä. -10-

Laatikko 1 - Kehitysmaiden nuorten tutkijoiden apurahat Seuraava jakso on ainoastaan tiedoksi, koska kuvattuja apurahoja ei voi hakea tutkijavoimavaroja koskevasta ohjelmasta rahoitettaviin tutkijankoulutusverkkoihin. Yhteistä erityisohjelmien tutkimushanke-ehdotusta 1 tai koordinoivaa toimintaa koskevaa ehdotusta laativa yhteenliittymä voi hakea samalla kansainvälisen yhteistyön koulutusapurahaa. Nämä apurahat rahoitetaan erityisohjelman Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen budjetista, ja niiden avulla kehitysmaiden (mukaan luettuina nousevan talouden maat ja Välimeren alueen kumppanimaat 2 ) nuoret tutkijat voivat työskennellä enimmillään kuusi kuukautta eurooppalaisessa tutkimuslaitoksessa viidenteen puiteohjelmaan kuuluvan hankkeen parissa. Apurahoja myönnetään ainoastaan koulutusta varten (esim. jotta hakija oppisi uuden tieteellisen tekniikan tai työskentelisi sellaisen kokeen tai koekokonaisuuden parissa, jonka alalla isäntätutkimuslaitoksella on erityistä tietämystä, ja jota ei voida suorittaa tutkimuslaitoksessa, jossa hakija tavanomaisesti työskentelee). Apurahahakemus on jätettävä samanaikaisesti hanke-ehdotuksen kanssa ja ne myös arvioidaan samanaikaisesti. Oma-aloitteisia yksittäisiä apurahahakemuksia ei hyväksytä. Apurahan hakeminen ei vaikuta millään tavoin hanke-ehdotuksen menestykseen. Apuraha myönnetään ainoastaan, mikäli koko ehdotus valitaan rahoitettavaksi ja apurahahakemusta arvioidaan tasokkaaksi. Heikko apurahahakemus voidaan hylätä ilman, että tällä on vaikutusta hanke-ehdotuksen menestykseen. Ollakseen hakukelpoinen apurahan hakijan on oltava hakemuksen jättöhetkellä alle 40-vuotias ja jonkin hakukelpoisen maan kansalainen. Hakijan on työskenneltävä kyseisessä maassa ja aiottava palata tähän maahan koulutusjakson päätyttyä. Hakijalta edellytetään isäntälaitoksen työskentelykielen hyvää taitoa. Erityisesti naispuolisia hakijoita rohkaistaan jättämään hakemuksia. Isäntälaitoksen on sijaittava jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai viidenteen puiteohjelmaan assosioituneessa valtiossa 3, ja sen on oltava yhteistä tutkimushanketta tai koordinoivaa toimintaa ehdottavan yhteenliittymän jäsen. Valinnan perusteena ovat hakemuksen tieteellisten ja/tai koulutuksellisten tavoitteiden taso, apurahan mahdollinen hyöty hakijalle, hänen omalle laitokselleen ja hankkeelle kokonaisuudessaan sekä hakijan kokemus ja ammatillinen koulutus. Kuuden kuukauden koulutusjakson on käynnistyttävä 12 kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on allekirjoittanut päähanketta koskevan sopimuksen. Matkakuluina korvataan kiinteämääräinen summa, joka vastaa hakijan kotipaikan ja isäntälaitoksen välisen edestakaisen matkan (apex-) hintaa. Lisäksi koulutusjaksolta maksetaan Marie Curie -apurahajärjestelmän mukaista päivärahaa (katso erityinen hakijoita varten laadittu esite). 1 Tutkimusta ja teknologista kehittämistä (TTK) koskevat hankkeet, esittely- eli demonstraatiohankkeet ja yhdistetyt TTK- ja demonstraatiohankkeet. 2 Kehitysmaita ovat Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat (AKT), Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat (ALA) ja Välimeren alueen maat. 3 Assosioidut maat luetellaan taulukossa Muiden kuin EU-maiden osallistuminen viidenteen puiteohjelmaan. -11-

Laatikko 2 Marie Curie -apurahajärjestelmä Marie Curie -apurahat ovat joko henkilökohtaisia apurahoja, joita yksittäiset tutkijat voivat hakea komissiolta, tai vierailuapurahoja, joita isäntätutkimuslaitokset voivat hakea komissiolta tutkijavierailujen kustannusten kattamiseksi. Henkilökohtaiset apurahat: Henkilökohtaiset Marie Curie -apurahat Apurahoilla tuetaan väitelleitä tai vastaavassa vaiheessa olevia nuoria tutkijoita. Marie Curie -paluuapurahat Muita heikommassa asemassa olevilta alueilta lähtöisin oleville Marie Curie -stipendiaateille myönnettävä apuraha, jonka avulla nämä voivat palata tällaiselle alueelle kotimaassaan tohtorintutkinnon jälkeisen kaksivuotisen apurahakauden päättyessä. Kokeneiden tutkijoiden Marie Curie -apurahat Apurahoja myönnetään kokeneille tutkijoille edistämään asiantuntemuksen ja teknologian siirtoa i) yritysten ja korkeakoulujen välillä ja ii) muita heikommassa asemassa olevilla yhteisön alueille. Vierailuapurahat: Vierailut Marie Curie -koulutuskeskuksissa Tästä apurahajärjestelmästä tuetaan tohtorintutkintoa valmistelevia nuoria tutkijoita antamalla heille mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan oman erityisalansa kansainvälisesti tunnustetussa tutkimusryhmässä. Marie Curie kehitys- ja -vierailuapurahat Apurahat on suunnattu muita heikommassa asemassa olevilla alueilla sijaitseville, aktiivisesti tutkimustyötä tekeville laitoksille, jotka pyrkivät laajentamaan tutkimuskompetenssiaan uusille alueille. Apurahojen avulla voidaan ottaa vastaan jo väitelleitä tutkijoita. Yritysten Marie Curie -vierailuapurahat Apurahoja myönnetään yrityksille (pk-yritykset mukaan luettuina) väitöskirjaa valmistelevien tai jo väitelleiden nuorten tutkijoiden kouluttamiseksi teollisuus- ja kaupallisissa yrityksissä. Järjestelmällä tuetaan erityisesti sellaisten nuorten tutkijoiden koulutusmahdollisuuksia, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta työskentelystä teollisuudessa. Lisätietoja Marie Curie -apurahajärjestelmästä sekä hakulomakkeita on www-sivuilla osoitteessa http://www.cordis.lu/improving. -12-

Tutkijavoimavarojen lisäämistä koskeva erityisohjelma Tavoite: Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen Tutkijavoimavaroja käsittelevän ohjelman tavoitteet ovat: tarjota seuraavalle tutkijasukupolvelle keinot täydentää ja parantaa tieteellistä koulutustaan sekä kannustaa heidän urakehitystään tutkijankoulutusverkkojen ja Marie Curie -apurahojen kautta; rahoittaa koko yhteisön kannalta tärkeiden tutkimusinfrastruktuurien uusia käyttömahdollisuuksia valtioiden välillä ja kannustaa infrastruktuurin toimijoita ja käyttäjiä yhteistyöhön; edistää tieteellistä ja teknologista huippuosaamista korkean tason tieteellisten tapaamisten ja ensiluokkaisesta tutkimustyöstä myönnettävien palkintojen avulla ja lisäämällä yleisön tietämystä tieteestä; laajentaa sosioekonomista tietopohjaa erityisesti lisäämällä tietämystä Euroopassa tapahtuvista rakenteellisista muutoksista, jotta voitaisiin löytää muutoksenhallinnan keinoja ja saada Euroopan kansalaiset osallistumaan entistä aktiivisemmin tulevaisuutensa muokkaamiseen; kehittää tietopohjaa poliittisten näkökohtien strategista analysointia varten, kuten tutkimuksen maailmanlaajuistumisen, ja kehittää teknisiä ja tieteellisiä indikaattoreita tukemaan tutkimuspolitiikasta päättävien henkilöiden päätöksentekoa. Euroopan komission suurena huolenaiheena on naistutkijoiden harvalukuisuus, koska se merkitsee menetystä tieteelle ja eurooppalaiselle yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Yleisen yhdenvertaisuuspolitiikkansa mukaisesti Euroopan komissio pyrkii kannustamaan naisten osallistumista kaikkiin jäljempänä kuvattuihin toimiin ja toimintoihin. Ohjelman strategia Koko viidettä puiteohjelmaa varten esitetyt kolme pääperustetta otetaan huomioon tutkijavoimavarojen lisäämistä koskevassa erityisohjelmassa seuraavasti: Euroopan laajuisen toiminnan tuoma lisäarvo: ohjelman keskeisiin tavoitteisiin kuuluu eurooppalaisten tutkijoiden liikkuvuuden tukeminen järjestämällä heille mahdollisuuksia harjoittaa tutkimustoimintaansa kotimaansa ulkopuolisissa Euroopan maissa. Tavoitteena on edistää eurooppalaisten tutkijaverkkojen luomista, luoda Euroopasta tutkijoiden kannalta houkutteleva ympäristö ja helpottaa eurooppalaisen yhteiskunnan keskeisimpien ongelmien ymmärtämistä erityisen sosioekonomista tutkimusta koskevan avaintoiminnon avulla. Sosiaaliset tavoitteet: sosiaalisiin tavoitteisiin pyritään avaintoiminnolla, jonka tarkoituksena on lisätä tietämystä Euroopassa tapahtuvista rakenteellisista muutoksista. Avaintoimintoon kuuluu useita puiteohjelman yleisiin tavoitteisiin liittyviä aiheita, ja siinä pyritään määrittelemään perusta työpaikkoja luovalle yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja kulttuuriselle kehitykselle ja eurooppalaisen tietoyhteiskunnan rakentamiselle. Euroopan kilpailukyky: kilpailukyky perustuu tietoon. Tämän vuoksi eurooppalaisten tutkijoiden, insinöörien ja tekniikan asiantuntijoiden asiantuntemus on ratkaiseva tekijä teollisen ja taloudellisen menestyksen kannalta. Koulutuksen ja liikkuvuuden tukeminen samoin kuin vankka sosioekonominen tietopohja vahvistavat osaltaan Euroopan kilpailukykyä. Ohjelman rakenne ja sisältö Tutkijavoimavarojen lisäämistä koskevassa erityisohjelmassa on viisi tointa. Kolmelle ensimmäiselle toimelle on yhteistä alhaalta ylös etenevä lähestymistapa, siten että lähtökohtana ovat tutkijoiden itsensä suunnittelemat hankkeet. Ehdotuksia voidaan tehdä kaikilla tieteellisen tutkimuksen aloilla, jotka edistävät tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien yhteisön tavoitteiden saavuttamista edellä kuvatulla tavalla. Neljäs toimi on avaintoiminto, jonka tarkoituksena on sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen, ja viidennellä toimella edistetään tiede- ja teknologiapolitiikan kehittämistä Euroopassa. -13-

Toimi 1 Tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden tukeminen Ensimmäiseen toimeen kuuluu kaksi eri toimintalinjaa: tutkijankoulutusverkot ja Marie Curie -apurahajärjestelmä. Tutkijankoulutusverkot: tutkijankoulutusverkot ovat rakenteita, joissa jokainen nuori tai kokenut tutkija on osa verkosta vastaavan koordinoijan johtamaa ja tutkijoiden itsensä ehdottamaa kansainvälistä tutkimuskoulutushanketta. Lisäarvo saavutetaan siten, että suurelle joukolle monista eri maista tulevia saman hankkeen parissa työskenteleviä tutkijoita tarjotaan mahdollisuus tutkijavaihtoon ja keskinäiseen vuorovaikutukseen. Marie Curie -apurahajärjestelmä: on olemassa kolme sellaista apurahajärjestelmää, joissa komissio arvioi tapauskohtaisesti hakijoiden toimittamat ehdotukset, sekä vastaavasti kolme sellaista järjestelmää, joissa isäntätutkimuslaitokset hakevat apurahaa komissiolta, mutta arvioivat ja valitsevat itse stipendiaatit. Yksittäisille hakijoille tarkoitettu järjestelmä on seuraavanlainen: i) apurahat nuorille, erityisesti tohtorintutkinnon suorittaneille tutkijoille; ii) apurahat muita heikommassa asemassa olevilta alueilta lähtöisin oleville stipendiaateille, jotta he voivat palata kyseiselle alueelle kaksivuotisen tohtorinkoulutusapurahan päätyttyä; iii) apurahat kokeneille tutkijoille. Isäntälaitoksille tarkoitettu apurahajärjestelmä on seuraavanlainen: i) apurahat teollisuusyrityksille tai kaupallisille yrityksille, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan lukien; ii) apurahat muita heikommassa asemassa olevien alueiden tutkimuslaitoksille; iii) apurahat sellaisille kansainvälisesti tunnustetuille tutkimusryhmille, jotka tarjoavat tohtorinkoulutusta Marie Curie -koulutuskeskuksissa. Toimi 2 Tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksien parantaminen Toisen toimen kohteena ovat tutkimusinfrastruktuurit ja niiden käytöstä kiinnostuneet tutkijat. Toimi toteutetaan ensisijaisesti "ostamalla" käyttöaikaa infrastruktuureista, jotka jakavat ajan edelleen yksittäisille tutkijoille tai ryhmille. Lisäksi infrastruktuurien ylläpitäjät ja käyttäjät voivat liittyä tämän toimen piirissä yhteistyöverkkoihin tai TTK-hankkeisiin hyödyntääkseen tutkimusinfrastruktuureita entistä tehokkaammin ja parantaakseen siten tutkimusyhteisölle tarjoamiaan palveluja. Toimi 3 Tieteellisen ja teknologisen huippuosaamisen edistäminen Kolmanteen toimeen kuuluu kolme eri toimintoa: Korkean tason tieteelliset tapaamiset: pääasiassa nuorille tutkijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua eurooppalaisiin konferensseihin, EuroLab-kursseille, työpajoihin, kesäkursseille, (yleisimmin järjestettäviin) suuriin konferensseihin, PhD-tapaamisiin ja elektronisen verkon välityksellä järjestettäviin eurooppalaisiin virtuaalikonferensseihin. Tämän toimen piirissä tuetaan myös tieteellisen tapaamisen keskeisiksi puhujiksi/luennoitsijoiksi kutsuttuja henkilöitä sekä tapaamista isännöiviä konferenssin järjestäjiä. Palkinnot ensiluokkaisesta tutkimustyöstä: parhaille eurooppalaisille tutkijoille annetaan julkista tunnustusta seuraavin keinoin: Descartes-palkinto tutkimusyhteistoimintana toteutettavan hankkeen yhteydessä suoritetusta merkittävästä tieteellisestä työstä Archimedes-palkinto perustutkintoa suorittaville opiskelijoille, jotka ovat kehittäneet Euroopan tiedettä edistäviä omaperäisiä tieteellisiä ideoita nuorten tutkijoiden EU-kilpailu, johon voivat osallistua 15 20-vuotiaat nuoret. Yleisön tietoisuuden lisääminen: tavoitteena on lisätä yleisön tietämystä tieteestä ja sen hyödyistä yhteiskunnalle. Tavoitteeseen pyritään erityisesti muodostamalla verkkoja, saattamalla yhteen tutkijoita, tutkimustuloksista tiedottavia ja ammatillisia tahoja sekä eri laitosten edustajia, järjestämällä tieteenedistämiskampanjaa tukeva Euroopan tiedeviikko sekä kehittämällä tietopalveluja. Toimi 4 Avaintoiminto Sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen Neljäs toimi Sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen on avaintoiminto. Tämän avaintoiminnon yleistavoitteena on tietämyksen lisääminen Euroopassa tapahtuvista rakenteellisista muutoksista, muutoksenhallintakeinojen etsiminen ja Euroopan kansalaisten saaminen osallistumaan entistä aktiivisemmin tulevaisuutensa muokkaamiseen. Tämä edellyttää muutosten taustalla olevien tärkeimpien -14-

kehityssuuntausten sekä teknologian, työllisyyden ja yhteiskunnan välisten suhteiden analysointia, yhteistoimintaan osallistumisen mekanismien uudelleenarviointia kaikilla hallinnon tasoilla ja kasvua, työllisyyttä sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävien uusien kehitysstrategioiden laatimista. Tässä tarkoituksessa kutakin ehdotuspyyntöä varten on valittu joukko tutkimustehtäviä. Tarkemmat tiedot löytyvät tietopakettiin sisältyvistä työohjelmasta ja ehdotusten arviointimenettelyt -oppaasta. Toimi 5 Eurooppalaisen tiede- ja teknologiapolitiikan kehityksen tukitoimet Viides toimi on suunniteltu siten, että se tarjoaa päätöksentekijöille vankan pohjan, jolle he voivat perustaa tiedettä ja teknologiaa koskevat päätöksensä ja jolta he voivat ennakoida tiedemaailman muutoksia. Ensimmäinen osa eli toimen strateginen analyysi on suunnattu sellaisille asiantuntijoille ja asiantuntijaryhmille, joiden alana on teknologinen muutos, tutkimuksen globalisoituminen, uudet kilpailumuodot, uusien työpaikkojen luominen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Toisen osan tarkoituksena on saada aikaan sellainen yhteinen tarkoituksenmukaisista ja vertailukelpoisista indikaattoreista koostuva tieteen, teknologian ja innovaatioiden indikaattorijärjestelmä, jonka avulla voidaan laatia, koordinoida ja arvioida Euroopan TTK-strategioita. Tämä osa toteutetaan pääosin liitännäistoimenpitein. Yhteisvaikutukset muiden ohjelmien kanssa Edellä kuvattujen viiden erityistoimen lisäksi tällä ohjelmalla on viidennessä puiteohjelmassa tärkeä koordinointitehtävä. Näin on erityisesti Marie Curie -apurahojen osalta, joita myönnetään muissa aihepiirikohtaisissa ohjelmissa, mutta jotka koordinoidaan tutkijavoimavarojen lisäämistä koskevan erityisohjelman sisällä. Lisäksi infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien parantamiseksi toteutettavat toimet koordinoidaan tiiviisti puiteohjelman muilla osa-alueilla toteutettavien samanlaisten toimien kanssa. Toimet, joiden tarkoituksena on lisätä yleisön tietämystä tieteestä ja teknologiasta, liittyvät läheisesti muihin puiteohjelman yhteydessä toteutettaviin vastaavanlaisiin toimiin. Lopuksi on todettava, että sosioekonomisen tietopohjan laajentamista koskeva avaintoiminto koordinoi ja tukee muissa aihepiirikohtaisissa ohjelmissa tehtävää sosioekonomista tutkimusta. Näin varmistetaan, että sosioekonominen näkökulma otetaan yhdenmukaisesti huomioon aihepiirikohtaisissa ohjelmissa. Viitetiedot ja tietolähteet Kaikki ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ja Internetissä verkkosivuilla osoitteessa http://www.cordis.lu/improving. Tämä Hakijoiden opas sisältää kaikki tutkijankoulutusverkkoja koskevia ehdotuksia varten tarvittavat tiedot ja ohjeet. Siihen on syytä tutustua huolellisesti. Hakulomakkeet ovat oppaan liitteinä, ja ne löytyvät myös edellä mainitusta Internet-osoitteesta. Toivotamme hakijoille menestystä. -15-

1. TUTKIJAVOIMAVAROJEN LISÄÄMISEEN TÄHTÄÄVÄT TUTKIJANKOULUTUSVERKOT Periaatteet ja tavoitteet Tutkijankoulutusverkkojen päätavoitteena on edistää väitöskirjaa valmistelevien tai tohtorintutkinnon suorittaneiden nuorten tutkijoiden koulutusta korkeatasoisten tutkimushankkeiden yhteydessä. Hankkeisiin kuuluvat myös uusilla, nousevilla tutkimusaloilla tutkijaryhmien tutkimusyhteistoimintana toteutettavat hankkeet. Tutkijankoulutusverkkojen pääasiallisena tavoitteena on nuorten tutkijoiden kouluttaminen, mutta lisäksi niiden avulla on tarkoitus edistää: eri tieteenalojen välistä vuorovaikutusta eri tekniikoiden yhdistämistä tutkimustulosten levittämistä yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä. Kunkin verkon edellytetään määrittelevän nuorille tutkijoille sopivan koulutusohjelman, jossa hyödynnetään verkon kansainvälisyyttä ja tilanteen mukaan verkon yhteisen hankkeen poikkitieteellisyyttä, verkon tutkijaryhmien toisiaan täydentävää luonnetta ja verkon yhteyksiä teollisuuteen. Lisäksi verkkojen edellytetään tarjoavan nais- ja miestutkijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet. Kunkin verkon tehtävä on huolehtia asianmukaisen hankkeen hallinnon avulla siitä, että tutkimusvastuu jaetaan verkon tutkijaryhmien kesken ja toimintaa koordinoidaan siten, että yhteistyö ja viestintä on mahdollisimman tehokasta ja avointa. Tässä yhteydessä verkkojen oletetaan tarvittaessa käyttävän hyväkseen uudenaikaisen telematiikan ja Internet-palvelujen suomia mahdollisuuksia. Kunkin verkon odotetaan julkaisevan yhteisen hankkeensa tulokset yleisesti saatavilla olevissa julkaisuissa ja takaavan myös tärkeimpien tutkimustulostensa levittämisen julkaisemalla lyhyellä aikavälillä esittelylehtisiä ja pääkohdat esitteleviä artikkeleita. Kun verkon toiminta on käynnistynyt, toteutetaan hankkeen kannalta aiheellisissa tapauksissa järjestelyt, joiden avulla voidaan aloittaa säännöllinen vuoropuhelu sellaisten teollisuusyritysten laboratorioiden kanssa, jotka voivat hyödyntää tutkimustuloksia tai osallistua uusiin tavoitteisiin tähtäävään jatkotutkimukseen. Tutkimusalat Verkkoja voidaan tukea kaikilla tieteellisen tutkimuksen aloilla, jotka omalta osaltaan edistävät tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevien yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Hankkeet ovat osallistujien itse vapaasti valittavissa. Hankkeet valitaan tämän oppaan luvussa 7 esitetyin perustein, ilman että tieteenalaa tai aiheita rajoitetaan millään tavoin etukäteen. Toteutus Yhteisön tukea voidaan myöntää verkkoon kuuluvien tutkimusryhmien vahvistamiseen, joka toteutetaan palkkaamalla niihin tilapäisesti muusta kuin kunkin ryhmän kotimaasta lähtöisin olevia nuoria tutkijoita. Lisäksi tuella voidaan kattaa osittain kustannuksia, jotka aiheutuvat verkon toiminnan perustana olevan tutkimusyhteistoimintahankkeen koordinoinnista. Nuoret tutkijat saavat olla enintään 35-vuotiaita siinä vaiheessa, kun he aloittavat työnsä tutkijankoulutusverkossa. Poikkeuksia voidaan kuitenkin myöntää pakollisen ase- tai siviilipalveluksen ja lastenhoidon perusteella. Tukikelpoisista kustannuksista kerrotaan tarkemmin luvussa 8. Yhteisön kokonaisrahoitusosuus enimmillään vastaa kustannuksia, joita kullekin verkon yhteistyökumppanille yksistään aiheutuisi nuoren tutkijan ottamisesta mukaan verkon toimintaan. Lisäksi yhteisö rahoittaa osan hankkeen koordinoinnin kustannuksista. Vähintään 60 prosenttia kullekin verkolle myönnettävästä rahoituksesta on käytettävä nuorten tutkijoiden palkkaamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. -16-

Ehdotuspyynnöt Ensimmäinen ehdotuspyyntö, jonka alustava talousarvio on 220 miljoonaa euroa, julkaistaan 16. maaliskuuta 1999, ja se päättyy 2. kesäkuuta 1999. Ehdotuspyynnöt esittämää komissio ja ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Toteutusaikataulu (toteutuskaavio) -17- Ehdotuspyyntö julkaistaan Ehdotusten viimeinen jättöpäivä Ensimmäisten sopimusten oletettu tekoaika Alat, jotka Hanketyypit, jotka ehdotuspyyntö ehdotuspyyntö kattaa kattaa Ohjeell. rahoitus: % myönnettävästä kokonaisrahoituksesta 16.3.1999 2.61999 helmikuu 2000 kaikki tutkijankoulutusverkot 50 % 15.06.00 alustava 4.11.00 alustava heinäkuu 2001 kaikki tutkijankoulutusverkot 50 %

2. OSALLISTUJAT Johdanto Tässä luvussa selostetaan niitä ehtoja, jotka koskevat osallistumista tutkijankoulutusverkkoihin. Luvun tiedot perustuvat viidennestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 1 liitteeseen IV, osallistumissäännöistä tehtyyn päätökseen 2 ja tutkijavoimavarojen lisäämistä koskevasta erityisohjelmasta tehtyyn neuvoston päätökseen 3. Jäsenvaltiot Tutkijavoimavaroja koskevaan ohjelmaan kuuluviin tutkijankoulutusverkkoihin voivat osallistua kaikki Euroopan unionin jäsenvaltioihin sijoittautuneet oikeussubjektit, toisin sanoen yksityishenkilöt, teollisuusja kaupalliset yritykset (mukaan luettuina pk-yritykset), yliopistot, tutkimuslaitokset jne. Vastuu kustakin tutkimusyhteistoimintahankkeen parissa työskentelevästä tutkimusryhmästä on oikeussubjektilla, jonka kanssa tehdään sopimus tutkimustyöstä. Ohjelmaan assosioituneet valtiot Lisäksi ohjelma on avoin kaikille ohjelmaan assosioituneihin maihin sijoittautuneille oikeussubjekteille (ks. taulukko jäljempänä). Kaikkien näiden maiden laitoksilla on assosiaatiosopimusten voimaantulon jälkeen samankaltaiset osallistumista ja rahoitusta koskevat oikeudet ja velvoitteet kuin EU:n jäsenvaltioilla. Muut valtiot ja kansainväliset järjestöt Tutkijankoulutusverkkoihin voivat osallistua myös oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet EU:n ulkopuolisiin maihin tai muihin kuin assosioituneisiin valtioihin, sekä kansainväliset järjestöt (ks. taulukko jäljempänä). Mahdollisia osallistumistapoja on kaksi, ja osallistuva maa tai kansainvälinen järjestö on kaikissa tapauksissa sisällytettävä yhteistyökumppaniksi alkuperäiseen komissiolle jätettävään ehdotukseen: i) Euroopassa sijaitsevat valtiot, jotka eivät ole assosioituneet, Välimeren alueen kumppanuusmaat, maat, joiden kanssa EU:lla on sopimus tieteellisestä ja teknologian alan yhteistyöstä, kansainväliset järjestöt Nämä maat voivat osallistua hankekohtaisesti omalla rahoituksella. Osallistumisen on aina osoitettava olevan yhteisön edun mukaista. ii) Kaikki muut maat Ne maat, jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin, voivat osallistua viidennen puiteohjelman hankkeisiin omalla rahoituksella, jos osallistuminen on yhteisön edun mukaista ja siitä koituu tuntuvaa lisäarvoa koko erityisohjelman tai sen osan toteuttamisen kannalta. Yhteisön edun mukaisuus sekä tuntuva lisäarvo on selostettava selvästi ehdotuksessa. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös No 182/1999/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1998, Euroopan yhteisön tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä (TTK) tarkoittavia toimia koskevasta viidennestä puiteohjelmasta (1998 2002). 2 Neuvoston päätös 1999/65/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1998, yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista sekä tutkimustulosten levittämistä koskevista säännöistä Euroopan yhteisön viidennen puiteohjelman (1998-2002) täytäntöönpanoa varten. 3 Neuvoston päätös, tehty 25 päivänä tammikuuta 1999 tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta "Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen" (1998-2002). -18-

Se, onko ehdotus yhteisön edun mukainen, arvioidaan kiinnittämällä erityisesti huomiota siihen, miten ehdotus myötävaikuttaa seuraaviin tavoitteisiin (joista on säädetty neuvoston päätöksessä): muiden sellaisten yhteisön politiikkojen mukaiset tarpeet, joiden tueksi TTK-toimet toteutetaan tarkoituksenmukaiset kannustimet työpaikkojen säilyttämiselle ja luomiselle yhteisössä kestävän kehityksen edistäminen ja elämänlaadun parantaminen yhteisössä yhteisön teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen yhteisön ja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen väliset tieteellistä ja teknistä yhteistyötä koskevat sopimukset. Tuntuvaa lisäarvoa voi syntyä esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: kolmannesta maasta oleva yhteistyökumppani on alan yleisesti tunnustettu huippuasiantuntija; yhteistyökumppanilla on käytettävissään ainutlaatuisia ja hankkeen kannalta erittäin tärkeitä resursseja, joita ei ole saatavilla Euroopassa, tai yhteistyökumppanin osallistumisen myötä eurooppalaisille osallistujille voi avautua uusia markkinoita. Yhteisön rahoitus: Ohjelmasta voidaan poikkeustapauksissa myöntää yhteisön rahoitusta myös kolmannen maan osallistujalle tai kansainväliselle järjestölle, jos tämä on välttämätöntä hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta eli jos osallistujan rahoitusosuutta ei voida saada millään muulla tavalla eikä hanke ole toteutettavissa ilman kyseistä yhteistyökumppania. Edellä mainittuihin luokkiin kuuluvat maat on lueteltu taulukossa jäljempänä. Tuoreimmat tiedot kannattaa aina tarkistaa Internet-osoitteesta http://www.cordis.lu/inco/home.html. Kuinka monta osallistujaa verkossa on oltava? Pääsääntöisesti tutkijankoulutusverkkoon tulisi osallistua vähintään viisi toisistaan riippumatonta 1 oikeussubjektia, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen yhteisön jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon. Vähintään yhden oikeussubjekteista on oltava sijoittautunut yhteisön jäsenvaltioon. Tukea voidaan poikkeuksellisesti myöntää myös pienemmille verkoille, jotka toimivat tieteen ja teknologian uusilla ja nousevilla monitieteisillä aloilla. Tällaisissa tapauksissa vähintään kahden osallistujan on oltava toisistaan riippumattomia oikeussubjekteja, jotka ovat sijoittautuneet kahteen eri jäsenvaltioon tai yhteen jäsenvaltioon ja yhteen assosioituneeseen valtioon. Seuraavat seikat pätevät kaikkiin tapauksiin: Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen osallistuminen vastaa yhteisön jäsenvaltion osallistumista yhteisön ulkopuolisten maiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistuessa hankkeisiin niihin on lisäksi osallistuttava vaadittu vähimmäismäärä yhteisön ja assosioituneiden maiden oikeussubjekteja. 1 Organisaatio ei ole riippumaton, jos: se on saman tahon suorassa tai epäsuorassa määräysvallassa kuin toinen organisaatio, tai sillä on suora tai epäsuora määräysvalta toisessa organisaatiossa, tai toisella organisaatiolla on siinä suora tai epäsuora määräysvalta. Määräysvalta: Yrityksellä A on määräysvalta yrityksessä B, jos A:lla on suoraan tai välillisesti yli 50% B:n osakepääomasta, tai A:lla on suoraan tai välillisesti yli 50 % B:n äänivaltaisista osakkeista, tai A:lla on suora tai välillinen päätöksentekovalta B:ssä. -19-

Muiden kuin EU-maiden osallistuminen viidenteen puiteohjelmaan 1 OHJELMAAN ASSOSIOITUNEET VALTIOT voivat osallistua YHTEISÖN RAHOITUKSELLA assosiaatiosopimuksen tultua voimaan 2 EU:n ulkopuoliset maat/kv. organisaatiot voivat osallistua hankekohtaisesti, jos se on yhteisön etujen mukaista ILMAN YHTEISÖN RAHOITUSTA (poikkeustapauksissa yhteisön rahoituksella, jos rahoitus on perustellusti välttämätöntä hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta) EU-JÄSENYYTTÄ HAKENEET MAAT EFTA-ETA MUUT MUUT EUROOPAN MAAT EUROOPPALAISET UUDET ITSENÄISET VALTIOT VÄLIMEREN ALUEEN KUMPPANIT MAAT, JOIDEN KANSSA ON TEHTY YHTEISTYÖSOPIMUS KAIKKI MUUT MAAT KANSAINVÄLISET JÄRJESTÖT BULGARIA, KYPROS, LATVIA, LIETTUA, PUOLA, ROMANIA, SLOVAKIA, SLOVENIA, TŠEKKI, UNKARI, VIRO: assosiaatiosopimusten on määrä tulla voimaan 1999. ISLANTI, LIECHTENSTEIN, NORJA: assosioituminen 5. puiteohjelmaan on osa ETA-sopimuksen laajennusta; määrä tulla voimaan 1999. ISRAEL assosiaatiosopimus on voimassa. SVEITSI neuvottelut on saatu päätökseen. ALBANIA, BOSNIA JA HERTSEGOVINA, ENTINEN JUGOSLAVIAN TASAVALTA MAKEDONIA MALTA JA TURKKI: mainitaan myös Välimeren alueen kumppanuuden yhteydessä. EUROOPAN PIENVALTIOT JA ALUEET 3 ARMENIA, AZERBAID AN, GEORGIA, MOLDOVA VALKO-VENÄJÄ,, VENÄJÄ, UKRAINA ALGERIA, KYPROS 4, EGYPTI, ISRAEL, JORDANIA, LIBANON, MALTA, MAROKKO, PALESTIINALAISHALLINTO, SYYRIA, TUNISIA, TURKKI Kaikki edellä mainitut maat voivat osallistua hankekohtaisesti omalla rahoituksella. ETELÄ-AFRIKKA: sopimus voimassa (5. puiteohjelma). YHDYSVALLAT: sopimus voimassa (5:nnen puiteohjelman aihepiirikohtaiset ohjelmat). KANADA: sopimus, jolla laajennetaan uusille tutkimusalueille vuonna 1996 tieteen ja teknologian alalla tehtyä sopimusta, on allekirjoitettu. KIINA: sopimus voimassa (5:nnen puiteohjelman aihepiirikohtaiset ohjelmat). AUSTRALIA: neuvottelut, joilla laajennetaan uusille tutkimusalueille vuonna 1994 tieteen ja teknologian alalla tehtyä sopimusta, on saatu päätökseen. ARGENTIINA, VENÄJÄ: neuvottelut saatu päätökseen (5:nnen puiteohjelman aihepiirikohtaiset ohjelmat). Edellä mainitut maat voivat osallistua yhteistyösopimuksen kattamilla aloilla hankekohtaisesti omalla rahoituksella sopimuksen voimaantulosta alkaen (Venäjä voi osallistua jo tätä ennen eurooppalaisena uutena itsenäisenä valtiona ja muut "muiden maiden" asemassa ) Voivat osallistua hankekohtaisesti omalla rahoituksella ainoastaan, jos osallistumisesta saadaan tuntuvaa lisäarvoa erityisohjelman tai sen osan toteuttamisen kannalta ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Voivat osallistua hankekohtaisesti omalla rahoituksella. 1 Ei koske erityisohjelmaa Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen eikä Euratom-puiteohjelmaa. 2 Arvioitaessa hanke-ehdotuksia, joissa on mukana yhteistyökumppaneita näistä valtioista, kyseiset valtiot katsotaan jo assosioituneiksi (tukikelpoisuus, hallinnon ja voimavarojen arviointi, yhteisön politiikkojen edistäminen jne.). Päättäessään näiden hankkeiden valinnasta komissio ottaa kuitenkin huomioon ainoastaan ne assosiaatiosopimukset, jotka ovat silloin voimassa. Uusimmat tiedot assosiaatiosopimusten voimaantulosta ovat löydettävissä Internet-osoitteesta: www.cordis.lu/fp5/src/3rdcountries.htm 3 Andorra, Monaco, San Marino, Vatikaanivaltio (Pyhä istuin), Färsaaret (DK), Kanaalisaaret (UK), Mansaari (UK), Svalbardin ja Jan Mayenin saaret (NO). 4 Jos maa assosioituu viidenteen puiteohjelmaan, kyseinen asema on ensisijainen kaikkiin muihin nähden. -20-

Jos hankkeisiin osallistuu kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä, niihin on lisäksi osallistuttava vaadittu vähimmäismäärä yhteisön ja ohjelmaan assosioituneiden maiden oikeussubjekteja. 3. RAHOITUSPERIAATTEET Seuraavassa esitettävien periaatteiden tarkoituksena on auttaa hakijoita rahoitusta koskevien ehdotusten laatimisessa. Sopimukseen myönnettävä rahoitus Yhteisö myöntää rahoitusta verkoista tehtäviin sopimuksiin tavallisesti enintään 1,5 miljoonaa euroa. Sopimukset tehdään tavallisesti enintään neljäksi vuodeksi. Rahoitusta voidaan poikkeuksellisesti myöntää enemmän, jos ehdotettu tutkimustyö on erityisen tärkeää yhteisön kannalta ja tapahtuu sellaisella tutkimusalalla, jota ei voida muuten tukea puiteohjelmassa. Jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden valtioiden tutkimusryhmistä koostuvan tutkimusverkon saama tuki saa olla enintään 200 000 euroa/tutkimusryhmä, kun lasketaan keskimääräinen tuki kaikkia verkkoon kuuluvia tutkimusryhmiä kohti. Tätä suurempia rahoitusmääriä yhteisö myöntää verkoille vain erittäin harvoissa poikkeustapauksissa. EU:n ulkopuoliseen maahan (eli muuhun kuin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen valtioon) sijoittautunut tutkimusryhmä voi poikkeustapauksessa saada tukea enimmillään 30 000 euroa (ks. luku 3). Tutkimusryhmien välinen tasapaino Jos eri tutkimusryhmien hakemat tukimäärät eroavat huomattavasti toisistaan, syyt on mainittava ehdotuksessa (varsinkin jos yhdelle ryhmälle haetaan yli kaksi kertaa niin paljon tukea kuin kaikkien verkon yhteistyökumppaneiden hakema keskimääräinen rahoitusmäärä). Jotta tuki jakautuisi tasapainoisesti eri maiden kesken, yhden valtion tutkimusryhmille voidaan myöntää enintään 40 prosenttia haetusta tuesta (lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyseessä tutkimusryhmien kahdenvälinen yhteistyökumppanuus). Rahoitushakemuksen perustelut Rahoitettaviksi valituille ehdotuksille myönnetään yleensä ehdotuksessa haettu tuki, jos ne ovat kuvattujen periaatteiden mukaisia ja jos haetulle rahoitukselle on esitetty riittävät perustelut. Hakemukset, joissa haetulle rahoitukselle ei ole esitetty riittäviä perusteluja, voidaan hylätä yksinomaan tämän syyn vuoksi. -21-

4. MITEN EHDOTUS VALMISTELLAAN JA LAADITAAN Koska tutkijankoulutusverkkoja koskevia ehdotuksia odotetaan saapuvan useita satoja, on ratkaisevan tärkeää, että kaikki hakijat noudattavat tarkasti sekä hakumenettelyjä että lomakkeita ja määräaikoja koskevia vaatimuksia. Ehdotuksen koordinoija Ennen kuin ehdotusta aletaan laatia, kaikkien osallistujien on sovittava hankkeen pääkohdista. Osallistujien on päätettävä, mikä niistä toimii koordinoivana yhteistyökumppanina, ja kuka tämän organisaatiossa toimii ehdotuksen koordinoijana. Ehdotuksen koordinoijaksi valitun henkilön oletetaan jatkossakin toimivan verkkohankkeen koordinoijana, jos ehdotukselle myönnetään rahoitus. Hankkeen koordinoijalla on myös täysi vastuu ehdotuksen laatimisesta, sen sisältämien tietojen oikeellisuudesta ja siitä, että ehdotus toimitetaan oikeaan osoitteeseen määräaikaan mennessä. Ehdotuslomake Täytetty ehdotuslomake (katso liite 1) sisältää sitä verkkohanketta ja sen osallistujia koskevat tarvittavat tiedot, jota varten rahoitusta haetaan. Ehdotuksen valinta tai hylkääminen tapahtuu yksinomaan ehdotuslomakkeen perusteella. Tutkijankoulutusverkkoa koskeva ehdotuslomake sisältää seuraavat osat: A ja B HALLINNOLLISET LOMAKKEET Kansilehti Ehdotuksen nimi ja tunnus A1. Ehdotusta koskevat yleistiedot A2. Tiivistelmä osallistujista A3. Ehdotuksen lyhennelmä A4. Aikaisemmat ehdotukset ja sopimukset B. Yksittäisen osallistujan tiedot C. EHDOTUKSEN KUVAUS D. VASTAANOTTOILMOITUSLOMAKE Lukekaa huolellisesti ehdotuslomakkeeseen kuuluvat täyttöohjeet ja noudattakaa niitä tarkasti. Kansilehti Komission kaikkien tutkimusohjelmien kansilehti on samanlainen, ja se sisältää seuraavat tiedot: Sen toiminnan nimi, jolle rahoitusta haetaan Ehdotuspyynnön tunnus 1 Lyhytnimi, jonka avulla ehdotus on tunnistettavissa Ehdotuksen numero Tutkimusohjelman koodi, tässä tutkijavoimavarojen lisäämistä koskeva erityisohjelma Aihepiirin koodi, tässä tutkijankoulutusverkot. 1 Ensimmäisen tutkijankoulutusverkkoja koskevan ehdotuspyynnön tunnus on: IHP-RTN-99-1. -22-