1 Turku Centre for Computer Science - TUCS TUCS Neuvottelukunta Perjantai, 15. maaliskuuta, klo 15.00 Villa Solin, Katariina Neuvottelukunnan kuudes kokous. Pöytäkirja Läsnä: Jäsenet Tarmo Hahto (puheenjohtaja) Teemu Hovi (varapuheenjohtaja) Sonera Plaza Oy Kari Bäckman Veritas Osmo Eerola Telelogic Finland Oy Jouko Häyrynen Nokia Juha Immonen Siemens Oyj Armas Lahonniitty Turun kaupunki Tim Olin Matti Rasila Salon kapunki (saapui kokoukseen klo 15.20, kohdan 3. aikana) Ilkka Ritakallio Teleste Oyj Arto Salomaa TUCS Juho Savo Varsinais-Suomen Liitto (poistui kokouksesta klo 16.40, kohdan 5. aikana) TUCSin edustajat Mats Aspnäs, TUCS koordinaattori Ralph-Johan Back, TUCSin hallituksen puheenjohtaja Timo Järvi, TUCSin johtaja Thomas Sund, korkeakoulusihteeri, NK - kokouksen sihteeri 1. Kokouksen avaus (Tarmo Hahto) - Neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarmo Hahto avasi Neuvottelukunnan kuudennen kokouksen ja toivotti paikalle saapuneet jäsenet tervetulleiksi. - Todettiin että viime kokouksen vapaamuotoinen kokouskäytäntö oli hyvin onnistunut. - Näin ollen päätettiin myös jatkossa pitää kokoukset samantapaisina.
2 - Sovittiin että asialistan mukainen kokous pyrittäisiin pitämään noin tunnin mittaisena, jonka jälkeen siirryttäisiin varsinaiseen keskusteluosioon, jossa Neuvottelukunta voisi antaa palautetta TUCSin toiminnasta. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja (Hahto) - Todettiin, että edellisen kokouksen pöytäkirja voidaan hyväksyä. 3. TUCS tilannekatsaus (Timo Järvi) - Professori Timo Järvi esitteli neuvottelukunnalle TUCSin tilannekatsauksen, joka käsitteli niitä tapahtumia joita TUCSissa on tapahtunut viimeisten kuukausien aikana. Alla tärkeimmät asiat. Suomen Akatemia - Suomen Akatemia on huomioinut TUCSia varsin merkittävällä tavalla. - Tasavallan presidentti on myöntänyt Akatemiaprofessori emeritus Arto Salomaalle akateemikon arvonimen. Arvonimi luovutettiin hänelle perjantaina 28.9.2002 Suomen Akatemiassa pidetyssä juhlassa. - Akateemikon arvonimi on korkein tunnustus, jonka tasavallan presidentti voi myöntää erittäin ansioituneelle tieteenharjoittajalle elämäntyöstään tieteen hyväksi. Suomen Akatemia tekee esityksen tieteen akateemikoista. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kahdellatoista kotimaisella tieteenharjoittajalla. - Suomen Akatemia on myös valinnut viisi uutta akatemiaprofessoria. TUCSin hallituksen puheenjohtaja, professori Ralph-Johan Back, on nimitetty vuoden 2002 elokuun alusta lukien akatemiaprofessoriksi. - Akatemialla on ensi vuoden elokuusta lähtien yhteensä 38 akatemiaprofessorin virkaa. - Akatemiaprofessorin virkaan voidaan nimittää henkilö, joka on osoittautunut eteväksi tutkijaksi ja jolla on hyvät mahdollisuudet edistää oman tieteenalansa tutkimusta. Lisäksi akatemiaprofessoriksi valittavan on pitänyt saada kansainvälistä tunnustusta. Oman tutkimustyönsä ohella akatemiaprofessorin tulee johtaa tutkimusryhmänsä työtä ja antaa ohjausta nuorille tutkijoille. - Akatemiaprofessorin virka on korkein Suomen Akatemian rahoittamista tutkimusviroista. Se täytetään yleensä viideksi vuodeksi kerrallaan. Akatemian tutkimusvirkoihin valitut työskentelevät omissa organisaatioissaan kuten yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa, mutta Suomen Akatemia maksaa heidän palkkansa ja tutkimuskulunsa.
3 Hallinnolliset muutokset - TUCSin hallinnossa on myös tapahtunut muutoksia, jotka johtuvat lähinnä professori Backin nimityksestä. - TUCSin johtajisto koostuu nyt seuraavista henkilöistä; Johtaja Timo Järvi, varajohtaja Kaisa Sere, johtokunnan puheenjohtaja Ralph-Johan Back, johtokunnan varapuheenjohtaja Reima Suomi ja TUCSin koordinaatori Mats Aspnäs. - TUCSiin on myös perustettu hallinnollinen työryhmä, jonka tarkoitus on toimia valmistelevana elimenä TUCSin johtokunnalle. Kyseisessä ryhmässä ovat edustettuina kaikki TUCSiin kuuluvat laitokset. - Ohjelmistokehityskeskus OK on nyt osa TUCSia. - OKn johtajana toimii Kristiina Sunell. Keskuksen johtoryhmä koostuu seuraavista henkilöistä; Johan Lilius (ryhmän pj, ÅA/TUCS), Olli Mertanen (TuAMK), Ilkka Ritakallio (Teleste), Antti Paasio (TSP/Turku/TuKKK) ja Kristiina Sunell. Kansainvälinen maisteriohjelma - Kansainvälinen maisteriohjelma aloitetaan TUCSissa. Ensimmäiset opiskelijat aloittavat opintonsa TUCSissa syyskuussa 2002. Hakuaika koulutusohjelmaan päättyy 15. huhtikuuta 2002. - Osallistuvat laitokset ja niiden kiintiöt esitellään alla. Laitos Kiintiö TY: IT & Mat. 15 ÅA: IB 10 (5* + 5 uutta) ÅA: IS 10 Yhteensä 35 * Nykyisen Masters Program in Software Engineering (MPSE) ohjelman kiintiö. - Ensimmäinen kansainvälinen maisteriohjelma on kokeiluluontoinen, mutta jo nyt TUCSin sisäisissä keskusteluissa on ehdotettu ohjelman kasvattamista varsin huomattavalla tavalla. - Tulevaisuudessa ohjelmaan voitaisiin hyväksyä vuosittain n. 100 uutta opiskelijaa. Myös uusien alojen lisääminen maisteriohjelmaan on mahdollista. Tuolloin tarvitaan rahallista tukea Opetusministeriöstä. Sisäänotto - TUCS on hyväksynyt uusia jatko-opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa TUCSissa tammikuussa 2002.
4 - Aiemmista hakukierroksista poiketen myös suomalaisia hakemuksia vastaanotettiin varsin runsaasti. - Yhteensä käsiteltiin 35 hakemusta, joista hyväksyttiin 15. Hakemuksia tuli 14 eri maasta. - Suomea lukuunottamatta Länsi-Euroopasta ei ole tullut montaa hakemusta. Tämä johtuu luultavasti siitä, että koulutusmahdollisuudet ovat paremmat kuin esim. Itä-Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa. - Naisten osuus hakijoista oli 28.5 %, ja hyväksyttyjen naisten osuus vastaavasti 33 %. - Kuusi postdoc-tutkijaa on hyväksytty TUCSiin, joista yksi on jo ehtinyt aloittaa työnsä TUCSissa. - TUCSiin kuuluvien laitosten yhteenlasketut kiintiöt ovat tänä vuonna suuremmat kuin koskaan aiemmin. - Noin 350 ylioppilasta aloittaa syksyllä opintonsa TUCSissa, jonka lisäksi n. 250 opiskelijaa hyväksyttäneen muuntokoulutusohjelmaan. - TUCS toteuttaa myös laajan mainoskampanjan, joka ajoittuu pääsiäisen jälkeiselle viikolle. - TUCS mainostaa tuolloin ainakin Turun Sanomissa, Salon Seudun Sanomissa, Satakunnan Kansassa, Turun Ylioppilaslehdessä, Ylioppilaslehdessä, Hufvudstadsbladetissa, Vasabladetissa, Åbo Underrättelserissa ja Studentbladetissa. - TUCS mainostaa mahdollisesti myös Helsingin Sanomissa, mutta päätöstä sen suhteen ei ole vielä tehty. 4. Ohjelmistotekniikan tutkimuksen huippuyksikön esittely (Ralph-Johan Back) - Ralph-Johan Backin johtamalle tutkimusyksikölle Formaalit menetelmät ohjelmointitekniikassa, on myönnetty Suomen Akatemian huippuyksikköstatus vuosille 2002-2007. - Kyseinen yksikkö tutkii tietokoneiden ohjelmointimenetelmiä ja kehittää tietokoneella tuettuja ohjelmointityökaluja. Keskeisenä tavoitteena on kehittää täsmällisiä matemaattisia menetelmiä (nk. formaaleja menetelmiä), joiden avulla ohjelmistojen oikea ja luotettava toiminta voidaan varmistaa rakentamisvaiheessa. - TUCSilla on myös aikaisemmin ollut Suomen Akatemian myöntämä huippuyksikköstatus vuosina 1995-1999. Tuolloin Suomen Akatemia mainitsi perusteluissan Arto Salomaan ja Ralph-Johan Backin johtamat tutkimusyksiköt. - Vuoden 1999 jälkeen TUCS kasvoi liian suureksi voidakseen hakea huippuyksikköstatusta. - Nykyinen huippuyksikkö koostuu Ralph-Johan Backin, Kaisa Seren, Johan Liliuksen ja Joakim von Wrightin johtamista ryhmistä.
5 - Professori Sere tutkii hajautettuja järjestelmiä, professori Lilius sulautettuja järjestelmiä, professori von Wright keskittyy mekaniseen verifiointiin ja professori Back puolestaan tutkii ohjelmointi-menetelmien kehittämistä. - Kyseisiä tutkimusaiheita ei käytetä vielä laajasti teollisuudessa, mutta kylläkin teollisuuden tietyillä erikoisalueilla. 5. Vapaamuotoista keskustelua TUCSin kehitysstrategioista (Hahto) - Neuvottelukunta keskusteli vilkkaasti mm. niistä aiheista, jotka Timo Järvi ja Ralph- Johan Back esittelivät Neuvottelukunnalle. Alla tärkeimmät asiat. TUCSin tilat - Tarmo Hahto avasi keskustelun TUCSin taloprojektista pyytämällä lisäinformaatiota Ralph-Johan Backilta ja Kaupunginjohtaja Armas Lahoniityltä tämänhetkisestä tilanteesta. - Kaupunginjohtaja kertoi peruslinjojen olevan sovittu. Myös aiesopimus on nyt hyväksytty. - Opetusministeriön hyväksyessä suunnitelmat, voidaan kilpailuttaminen aloittaa välittömästi. - Aluetta johon taloa on suunniteltu on laajennettu ottamalla myös viereinen tontti käyttöön. Näin ollen alue saadan väljemmäksi ja sitä kautta tarkoituksenmukaisemmaksi yliopistoille. - Back totesi, että talo on valmis aikaisintaan vuonna 2005. - Talossa olisi kaikille yhteiset luentosalit, mutta erikseen myös omia tiloja yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. - Talon kustannusarvio on noin 200-250 miljoonaa (mk). - Teemu Hovi tiedusteli myös Turun Kauppakorkeakoulun mahdollista sijoittumista uuteen taloon. - Backin mukaan Turun Kauppakorkeakoulu ei ole tulossa uuteen taloon. Kyseessä on Turun Kauppakorkeakoulun tekemä linjaveto. - Kaupunginjohtaja Lahoniitty totesi myös kaupungin olleen yhteydessä Turun Kauppakorkeakouluun kyseisen asian tiimoilta. Lahjoitusprofessuuri - Hahto tiedusteli myös miten Soneran suunniteltu lahjoitusprofessuuri on edennyt.
6 - Hovi ilmoitti että asia ei tällä hetkellä etene, johtuen mm. siihen liittyneestä keskustelusta julkisuudessa. - Hovi totesi kuitenkin, että professuuri on menossa TUCSiin, mutta muodollisesti kuitenkin Turun Kauppakorkeakoululle. - Back kertoi, että TUCSissa on ihmetelty laajasti, miksi professuuri lahjoitetaan Turun Kauppakorkeakoululle, joka kuitenkin on hyvin pieni osa TUCSia ja jonka kanssa tehtävä yhteistyö on suuhteellisen pientä verrattuna Turun Yliopiston ja Åbo Akademin panokseen. Yritysyhteistyö tulevaisuudessa - Hahto tiedusteli Neuvottelukunnan yritysjäseniltä, miten he näkevät tulevaisuudessa yhteistyön TUCSin kanssa. - Jouko Häyrynen totesi Nokian TUCSin kanssa tekemän yhteistyön olleen hyvin antoisaa monella eri tavalla. - Häyrynen erotteli pitkän tähtäimen tutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen. - OK on hyvin tervetullut lisä TUCS yhteisöön. OKssa tehdään hyvää tutkimusta, josta yrityksille on suurta hyötyä. - Häyrynen korosti myös yhden oven politiikan olevan ensisijaisen tärkeätä. - Juha Immonen kertoi Siemensin tekevän perinteisesti eniten yhteistyötä Teknillisen Korkeakoulun kanssa. Pääkonttorin sijaitessa Espoossa, tämä vaihtoehto on luonnollinen. - Ilkka Ritakallio kertoi Telesten tärkeimmän kumppanin olevan Tampereen Teknillinen Korkeakoulu. TUCS on kiinnostava uusi tulokas, jota seurataan mielenkiinnolla. - Osmo Eerola Telelogic Finlandista kertoi TUCSin olevan hyvin kiinnostava heille. - Professori Backin tutkimusryhmän tekemä työ vastaa todella hyvin Telelogicin tarpeita. - Eerola kertoi että Telelogic voisi pitkällä tähtäimellä mahdollisesti olla kiinnostunut luomaan tutkimusyksikön Turkuun ja näin ollen lisätä yhteistyötä TUCSin kanssa merkittävällä tavalla. Valmistumiseen liittyvät ongelmat - Neuvottelukunnassa keskusteltiin myös ylimalkaisesti valmistumiseen liittyvistä ongelmista ja mainittiin teollisuuden ja yliopistojen vuorovaikutuksen parantaminen tärkeäksi asiaksi.
7 - Yliopistoilla on jatkuva ongelma valmistumisen kanssa, koska opiskelijat siirtyvät aikaisessa vaiheessa työelämään. - Valmistuneiden lukumäärä tulee kuitenkin nousemaan tulevina vuosina johtuen sisäänoton laajentamisesta, jonka vaikutukset tullaan näkemään parin vuoden päästä. - Kaksiportaista koulutusmallia (B.Sc. ja M.Sc.) suunnitellaan myös Suomeen tulevaisuudessa. - Uudella koulutusmallilla yritetään OPMn puolelta parantaa valmistumisprosenttia. Näin ollen myös opintonsa keskeyttäneille olisi realistinen mahdollisuus valmistua työn ohella. 6. Neuvottelukunnan seuraava kokous (Hahto) - Neuvottelukunnan seuraava kokous pidetään maanantaina 3. kesäkuuta 2002, alkaen klo 16.00. - Kokouksen yhtenä teemana tulee tuolloin olemaan Ohjelmistokehityskeskus OK. - Kokous pidetään DataCityssä, Turussa. Asialista lähetetään Neuvottelukunnan jäsenille n. kuukausi ennen kokousta. - Thomas Sund siirtyy TUCSista uusiin tehtäviin Turun Seudun Kehittämiskeskukseen (TAD Centre) alkaen 25. maaliskuuta 2002. Neuvottelukunnan jäsenille ilmoitetaan uusi yhteyshenkilö mahdollisimman pian. Turku, 21. maaliskuuta 2002, Neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarmo Hahto TUCSin hallituksen puheenjohtaja Ralph-Johan Back