VarTu Varhaisesta tunnistamisesta tehostettuun tukeen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (18) Henkilöstöpalvelut/Työhyvinvointi VarTu Varhaisesta tunnistamisesta tehostettuun tukeen Työkyvyn tuen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 2 (18) SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 TOIMIJAT JA TEHTÄVÄT TYÖKYVYN TUKIPROSESSISSA... 4 VARTU TYÖKYVYN TUEN TOIMINTAMALLI... 6 1 VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA ALOITE KESKUSTELUUUN... 7 1.1 MUUTOKSET TYÖMOTIVAATIOSSA... 7 1.2 EPÄTIETOISUUTTA TYÖTEHTÄVISSÄ, TYÖNJAOSSA, MUUTOKSISSA... 7 1.3 MUUTTUNUT JA/TAI EPÄTAVALLINEN KÄYTÖS... 7 1.4 EPÄILTÄESSÄ PÄIHTEIDEN VÄÄRINKÄYTTÖÄ... 8 1.5 LYHYET SAIRAUSPOISSAOLOT... 8 1.6 PITKÄT SAIRAUSPOISSAOLOT 30-60-90 PÄIVÄÄ... 8 1.7 MUUTOKSET TYÖKYVYSSÄ... 9 2 TYÖKYVYN TUKITOIMET TULOSALUEELLA... 9 2.1 TYÖKYKYKESKUSTELU... 9 2.2 TYÖKYVYN ARVIOINTI JA SELVITTÄMINEN... 11 2.3 UUDELLEEN SIJOITTUMINEN OMALLA VASTUU-/TULOSALUEELLA... 12 3 TYÖKYVYN TUKITOIMET SAIRAANHOITOPIIRIN TASOLLA... 13 3.1 TIETOJEN KOKOAMINEN JA HAASTATTELU... 14 3.2 UUDELLEEN SIJOITTUMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TASOLLA... 14 4 REKRYTOINTI TYÖSSÄJATKAMISEN TUKENA... 15 5 MUUT RATKAISUT... 16 5.1 PALVELUSSUHTEEN MUUTOKSET... 16 5.2 MUIDEN TUKIPALVELUIDEN PIIRIN SIIRTYMINEN... 17 LOMAKKEET... 18

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 3 (18) JOHDANTO Työhyvinvointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tarkoittaa, että voimme työskennellä terveyttä ja työuraa tukevassa työyhteisössä sekä kokea työmme mielekkäänä ja elämänhallintaa tukevana mahdollisista terveydentilamuutoksista huolimatta. Työhyvinvointi rakentuu hyvään johtamiseen, jossa esimies itsekin voi hyvin Työtekijän työkyky tai työyhteisön toimivuus voi muuttua nopeasti tai vähitellen vuosien aikana. Taustalla voi olla työssä tapahtuneet muutokset, epäselvyydet perustehtävän suhteen, työpaikan ihmissuhteisiin liittyvät seikat, muutokset työntekijän henkilökohtaisissa voimavaroissa jne. Yksittäisen työntekijän ongelmat heijastuvat usein koko työyhteisön toimivuuteen ja tuloksellisuuteen. Työyhteisön häiriötekijät aiheuttavat työntekijöille kuormittuneisuutta ja pitkittyessään heikentävät työn mielekkyyden kokemusta ja työmotivaatioita. Mitä varhemmin asia tunnistetaan ja otetaan puheeksi, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää työkykyä edistävät ratkaisut Eri tilanteisiin, mm. työnohjauksen järjestämiseen, epäasialliseen kohteluun ja päihteiden käyttöön on sairaanhoitopiirissämme laadittuja toimintaohjeita. Työhyvinvointia tukevat toimintamallit on syytä käsitellä työyhteisössä ja pitää näkyvillä siten, että työntekijät voivat tutustua niihin tarkemmin. Näin työyhteisö voi sitoutua yhteiseen toimintakulttuuriin paitsi työntekijää, myös työyhteisöä koskevissa asioissa. Varhainen tuki on välittämistä, joka toimii parhaiten luottamuksellisessa ilmapiirissä Vastuu hyvästä työkyvystä ja työilmapiiristä kuuluu jokaiselle sairaanhoitopiirin työntekijälle, esimiehelle ja koko työyhteisölle. Työntekijän sairauspoissaolon kestäessä pitkään, on yhteisöllisyyden ja työhön paluun kannalta tärkeää, että työntekijään pidetään yhteyttä. Lähiesimiehen tehtäviin kuuluu seurata työntekijän työhyvinvointia ja huolehtia, että erityisesti työhön liittyvät asiat tulevat käsitellyiksi. Tukitoimia työssä jatkamisen mahdollistamiseksi tehdään aina ensisijaisesti työntekijän omassa yksikössä ja tulosalueen sisällä. Tukitoimet laajenevat tarvittaessa sairaanhoitopiirin tasolle. Toimintamalli koskee sairaanhoitopiirin kaikkia työntekijöitä Työkyvyn tuen toimintamallin tavoitteena on aktivoida jokaista sairaanhoitopiirin työntekijää huolehtimaan itsestään, työtoveristaan ja työyhteisönsä toimivuudesta sekä tunnistamaan ja puuttumaan työhyvinvoinnin huolenaiheeseen - mahdollisimman varhain.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 4 (18) TOIMIJAT JA TEHTÄVÄT TYÖKYVYN TUKIPROSESSISSA Työntekijä Lähiesimies - virka tai työsuhteessa oleva henkilö - huolehtii omasta työkyvystään ja ottaa puheeksi lähiesimiehen kanssa, mikäli työssä suoriutumisessa ilmenee huolenaiheita - on aktiivisesti yhteistyössä omaa selviytymistä tukevien vaihtoehtojen suunnittelussa lähiesimiehen kanssa ja sitoutuu sovittujen toimien toteuttamiseen - työantajan edustaja, jonka välittömässä alaisuudessa työntekijä työskentelee - keskeinen vastuuhenkilö työkyvyn tuen käytännön toteutuksessa - seuraa aktiivisesti sairauspoissaoloja - sopii yhteydenpidosta työntekijän kanssa poissaolon aikana - seuraa työntekijöiden työssä selviytymistä ja mahdollista aktiivisen tuen tarvetta - ottaa asian aktiivisesti keskusteluun tunnistaessaan huolenaiheen - käynnistää tarvittaessa yhteistyön työterveyshuollon kanssa työkyvyn tukemisessa - huolehtii työkyvyn tukeen liittyvien asiakirjojen säilyttämisestä ja siirtämisestä uudelle esimiehelle työntekijän vaihtaessa yksikköä tai henkilöstösuunnittelijalle työkyvyn tukitoimien laajentuessa sairaanhoitopiirin tasolle Henkilöstöasioista vastaava esimies (esimerkiksi ylihoitaja, va/ta johtaja, palveluesimies, johtava sosiaalityöntekijä, palvelupäällikkö) - työnantajan edustaja, jolla hallintosäännön mukainen vastuu henkilöstöstä - toimii lähiesimiehen tukena - osallistuu työkyvyn tukemiseen mm. uudelleen sijoittumisessa vastuualueen ja tulosalueen sisällä Työyhteisö - työntekijän lähityöyhteisö - mahdollistaa sujuvat työjärjestelyt Työterveyshuolto - osallistuu asiantuntijana työssä jatkamisen tukemiseen - neuvoo ja tukee työntekijää ja lähiesimiestä työssä selviytymisessä - arvioi työntekijän työkykyä ja selvittää lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tarpeen ja mahdollisuudet - arvioi työntekoa tukevien apuvälineiden tarpeen - seuraa työssä selviytymistä yhteistyössä lähiesimiehen kanssa Henkilöstösuunnittelija - toimii esimiesten konsultoivana apuna työkyvyn tukiprosessin eri vaiheissa - edustaa työnantajaa työssä jatkamisen mahdollisuuksien kartoittamisessa sairaanhoitopiirissä kun ratkaisua tulosalueella ei ole löytynyt

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 5 (18) Rekrytointiyksikkö - tekee yhteistyötä sisäisessä rekrytoinnissa työntekijän ja esimiesten kanssa - tekee yhteistyötä työntekijän ja henkilöstösuunnittelijan kanssa uudelleen sijoitusprosessin laajennettua sairaanhoitopiirin tasolle Työhyvinvointipäällikkö - osallistuu työkyvyn tuen prosessiin työsuojelupäällikön tehtävien mukaisesti - vastaa työkyvyn tuen toimintaprosessin arvioinnista, seurannasta ja kehittämisestä Henkilöstöjohtaja - tekee mahdolliset yksilölliset työkyvyn tukea koskevat erillispäätökset - määrittelee sairaanhoitopiirin työkyvyn tukea koskevat strategiset linjaukset Työsuojeluvaltuutettu - tukee tilanteissa, joissa ongelmia esiintyy työympäristössä tai työoloissa - toimii pyydettäessä työntekijän tukihenkilönä Työkyvyn tukitoimia koskevien tietojen käsittely Työkyvyn tuen eri vaiheissa noudatetaan yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 :n 1 momentissa seuraavaa: Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksella muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Lisäksi työnantajalla on oikeus käsitellä näitä tietoja niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa, kuin muualla laissa säädetään. Lähiesimies ja/tai henkilöstöasioista vastaava esimies säilyttää työntekijän työkyvyn tukea koskevat asiakirjat henkilötietosuoja huomioiden. Työntekijän siirtyessä toiseen yksikköön tukiprosessin ollessa kesken, prosessia koskevat asiakirjat siirtyvät tällöin uuden esimiehen haltuun. Tukitoimien laajetessa sairaanhoitopiirin tasolle, asiakirjat siirretään lähiesimiehen toimesta henkilöstösuunnittelijalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Työkyvyn tukiprosessin arviointi ja seuranta sairaanhoitopiirissä Työkyvyn tuen toimien tarvetta ja vaikuttavuutta seurataan vastuu- ja tulosalueiden sekä yhtymähallinnon johtoryhmissä. Työkyvyn tukemiseen liittyvää yhteistyötä työterveyshuollon kanssa arvioidaan ja kehitetään työterveyshuollon ohjausryhmissä. Työkyvyn tukemisen kokonaisprosessia arvioidaan ja kehitetään työsuojelujaostossa, joka tiedottaa vuosittain yhteistyötoimikuntaa tilannekatsauksella. Sairaanhoitopiirin työhyvinvoinnin vuosikellon päivittämisessä ja raportointijärjestelmän kehittämisessä huomioidaan henkilöstön työkyvyn arviointi ja seuranta osana toiminnan sekä talouden suunnittelua.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 6 (18) VARTU TYÖKYVYN TUEN TOIMINTAMALLI

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 7 (18) 1 VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA ALOITE KESKUSTELUUUN Työsuhteen eri vaiheissa voi ilmetä tuen tarvetta, jossa varhainen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen on tärkeää heti kun huoli herää. Poissaolon, epätavallisen ja/tai muuttuneen käytöksen tai työkyvyssä tapahtuneiden muutosten taustalla voi olla erilaisia syitä, joiden selvittäminen on tärkeää. Aloite keskusteluun lähiesimiehen kanssa voi käynnistyä työntekijän pyynnöstä tai lähiesimiehen havaintojen pohjalta. Myös työtoveri voi olla aloitteellinen. Joskus huolenaiheesta keskusteleminen yhdessä voi olla riittävää tai keskustelun myötä selkiytyy työhyvinvoinnin tuen tarve. Työkykykeskustelua voidaan hyödyntää menetelmänä kaikissa tilanteissa, joissa tuen tarpeet eivät ole selkiytyneet. Mikäli tarve on tiedossa, hyödynnetään tilanteeseen soveltuvaa sairaanhoitopiirin toimintamallia. Työkyvyn tuen tarve voi tulla esille myös sovitussa kehityskeskustelussa tai työterveyshuollon vastaanotolla. Keskustelu työntekijän ja lähiesimiehen kesken on syytä käydä seuraavissa tilanteissa: 1.1 Muutokset työmotivaatiossa Työntekijän työtehtävien tavoite, työn mielekkyys tai osaaminen voi edellyttää päivittämistä, jolloin kehityskeskustelusta sopiminen on paikallaan. Kehityskeskustelu edesauttaa työntekijän työn ja yksikön tavoitteiden linjaamista. 1.2 Epätietoisuutta työtehtävissä, työnjaossa, muutoksissa Työyhteisön kehittämistarpeet voivat ilmetä yksilötasolla tai laajemmin työyhteisössä erilaisina häiriötilanteina kuten vastuukysymysten epäselvyyksinä, päällekkäisinä toimintoina jne. Työnohjaus sopii menetelmäksi yksilön ammattitaidon, ryhmän tai työyhteisön toimintaedellytysten kehittämiseen. 1.3 Muuttunut ja/tai epätavallinen käytös Työyhteisössä sattunut ristiriitatilanne, erimielisyys tai loukkaantuminen voi joskus johtaa jonkun asianosaisen kyvyttömyyteen jatkaa työtä ennen kuin asia on selvitetty. Työntekijällä on velvollisuus selvittää tilanne mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ollessaan asianosaisena em. tilanteessa ja tarvittaessa saattaa asia esimiehen tietoon. Esimiehen tullessa tietoiseksi ristiriitatilanteista, on hänen otettava asia puheeksi asianosaisten kanssa. Tilanteen selvittämisessä sovelletaan Hyvän kohtelun toimintaohjetta. Puheeksi ottamisella voidaan estää ristiriitatilanteista johtuvat sairauspoissaolot ja samalla vahvistaa työyhteisön selviytymistä konfliktitilanteissa.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 8 (18) 1.4 Epäiltäessä päihteiden väärinkäyttöä Päihteiden väärinkäyttöön liittyviä tunnusmerkkejä havaitessa lähiesimiehen on reagoitava asiaan ja käynnistettävä keskustelu asianomaisen kanssa. Toimintaohjeena sovelletaan Päihdeohjelmaa. 1.5 Lyhyet sairauspoissaolot Lähiesimies tekee aloitteen keskusteluun ja sopii tarvittaessa työkykykeskustelusta, kun työntekijällä on ollut: kolme lyhyttä (1-3vrk) jaksoa neljän (4) kuukauden aikana yhtäjaksoisesti yli 10 päivää kumulatiivisesti 12 kk aikana 30 vrk tai enemmän Sairauspoissaoloseuranta on jatkuvaa eikä ole sidoksissa kalenterivuoteen. Työnantaja ja työterveyshuolto seuraavat sairauspoissaoloja. Vaikka puheeksi otto tapahtuu sairauspoissaolojen perusteella, siinä ei ole tarkoitus selvitellä työntekijän diagnooseja tai sairauksia, vaan keskittyä työn tekemistä tukeviin asioihin. 1.6 Pitkät sairauspoissaolot 30-60-90 päivää Sairauspoissaoloihin liittyvissä toimissa huomioidaan 1.6.2012 voimaan tulleet sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain uudistukset, joiden edellyttämät toimenpiteet :ssä on kuvattu lyhyesti seuraavassa kuviossa:

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 9 (18) Pitkissä yli 30 vrk sairauspoissaoloissa lähiesimies sopii yhteydenpidosta työntekijän kanssa. Yhteydenpito on välittämistä, jonka avulla voidaan suunnitella joustava työhönpaluu ja tarvittavat tukitoimet. Työntekijän palatessa työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen on hyvä huomioida seuraavia asioita: työyhteisön informointi työntekijän työhönpaluusta huomioida paluu luontevasti ja myönteisessä hengessä perehdyttäminen ja työhönopastus tarvittaessa konsultoidaan työterveyshuoltoa yllä olevan 30-60-90 päivää -kuvion mukaisesti 1.7 Muutokset työkyvyssä Työntekijä itse tai esimies havaitsevat muutoksia työssä selviytymisessä, jonka taustalla on mahdollisesti terveydentilan muutoksesta johtuvia tekijöitä. Muutokset voivat olla tilapäisiä tai pysyviä. On mahdollista, että työntekijä eristäytyy muista tai on välinpitämätön. Työteho laskee tai työn laatu heikkenee. Varhainen tuki käynnistetään työkykykeskustelulla. 2 TYÖKYVYN TUKITOIMET TULOSALUEELLA Työkyvyn tukitoimet käynnistetään mahdollisimman varhain tunnistettaessa muutoksia työntekijän työkyvyssä terveydentilasta johtuen. Tunnistamisessa voidaan hyödyntää työkykykeskustelua, mikäli vielä ei ole selvyyttä mistä on kysymys. VarTu- mallin mukaisia työkyvyn tukitoimia tulosalueilla ovat: 1. Työkykykeskustelu 2. Työkyvyn arviointi ja selvittäminen 3. Uudelleen sijoittuminen vastuu-/tulosalueella 2.1 Työkykykeskustelu Työkykykeskustelu käynnistetään heti kun herää huoli työssä selviytymisestä. Työntekijä ja lähiesimies pyrkivät yhteistyössä löytämään keinoja työssä jatkamisen mahdollistamiseen ensisijaisesti omassa työyksikössä tehtävillä toimenpiteillä. Valmistautuminen työkykykeskusteluun Työkykykeskustelu LOMAKKEET 1A ja 1B sovitaan keskustelulle rauhallinen aika ja paikka valmistautumisaikaa kummallekin, aikaisintaan seuraavana päivänä ei perjantai-iltapäivänä tai juuri ennen lomaa

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 10 (18) varataan rauhallinen tila ja riittävästi aikaa esimies ja työntekijä pohtivat ennen keskustelua omalta osaltaan työssä selviytymisen haasteita, keskustelun tukena toimivat ennakkoon täytetyt lomakkeet Onnistuneessa keskustelussa on keskusteleva ote, rohkaistaan ja kannustetaan puhumaan lähdetään liikkeelle rakentavasti ja tarkastellaan työn arkisia pulmia arvioidaan ja keskitytään niihin asioihin, jotka ovat työntekijän työtehtävien kannalta olennaisia hyväksytään, että asia voi herättää voimakkaita tunteita selvitetään kummankin osapuolen näkemykset Toimenpiteitä työssä selviytymisen tukemiseksi Työntekijä ja lähiesimies sopivat yhdessä toimenpiteistä, jotka auttavat selviytymään työssä työkykymuutoksista huolimatta. Työyksikössä tehtävät muutokset voivat olla tilapäisiä tai pysyviä, kuten esimerkiksi: muutokset työtehtävissä muutokset työajoissa muutokset työnjaossa työergonomian parantaminen o tuki- ja liikuntaelinvaivojen ongelmissa o psykososiaalisessa kuormittumisessa työvälineiden ja työmenetelmien kehittäminen koulutus ja osaamisen varmistaminen Omassa työyksikössä tehtävät toimenpiteet voivat olla jo riittäviä työssä jatkamisen kannalta. Yksilöllisten työjärjestelyiden suunnittelussa ja päätöksenteossa lähiesimies huomioi aina toiminnan kokonaisuuden. Työn muutosten merkityksistä esimerkiksi palkkaan, työaikaan tai lomiin on hyvä keskustella. Pienetkin epäselvyydet jälkikäteen saattavat vesittää hyvän suunnitelman. Tarvittaessa on mahdollista konsultoida työterveyshuoltoa esimerkiksi työergonomiaan liittyen. Suunnitelma Työkykykeskustelu LOMAKE 1 C Työntekijä ja lähiesimies laativat yhteisen suunnitelman toimenpiteistä, joiden tavoitteena on tukea työntekoa omassa työyksikössä Sovitaan perehdytyksestä ja tiedotuksesta työyhteisölle sekä seurannasta Suunnitelma vahvistetaan osapuolten allekirjoituksella

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 11 (18) Seuranta Työkykykeskustelu LOMAKE 1 C Seurantakeskustelussa työntekijän ja lähiesimiehen kesken arvioidaan tehtyjen muutosten vaikutuksia työssä selviytymiseen Seurannan johtopäätöksenä voidaan todeta: 1. Toimenpiteet ovat olleet riittävät ja prosessi on tullut päätökseen. 2. Työssä selviytymisessä on edelleen haasteita ja työntekijän terveydelliset seikat edellyttävät tarkempaa selvitystä työssä jatkamisen tukemisesta -> Lähiesimies ja työntekijä sopivat yhteydenotosta työterveyshuoltoon oman vastuualueen työterveyshoitajaan, jonka kautta työkyvyn arviointi ja selvittäminen käynnistyvät. 2.2 Työkyvyn arviointi ja selvittäminen Työkyvyn arviointi ja selvittäminen käynnistetään, mikäli työntekijän työkykyä on tarvetta selvittää perusteellisemmin. Työterveyshuollon tehtävänä on yhteistyössä työntekijän ja lähiesimiehen kanssa arvioida ja selvittää työntekijän työkykyä sekä antaa suosituksia työtehtävissä huomioitaviin järjestelyihin ja tukitoimiin (mm. osasairausvapaa, kuntoutusmahdollisuudet) työssä selviytymisen mahdollistamiseksi. Tavoitteena on edelleen jatkaa työtä omassa yksikössä. Työssä jatkamisen suunnitelma laaditaan yhteistyössä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken. Työkyvyn arviointia ja selvittämistä varten kootaan työterveyshuollon käyttöön työssä selviytymistä kuvaavat tiedot työntekijän ja lähiesimiehen toimesta Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAKKEET 2A ja 2B. Lähiesimies toimittaa lomakkeet työterveyshuoltoon. Mikäli työntekijälle on annettu suositukset työn järjestelyihin muualta kuin työterveyshuollosta, lähiesimies voi pyytää asiassa työterveyshuollon lausunnon. Työterveyshuolto suunnittelee jatkoseurannan. Työntekijän työhön ja siten koko työyhteisöön suunniteltujen muutosten osalta lähiesimiehen on huomioitava työnantajan mahdollisuudet toteuttaa esille tulleet ratkaisut. Työterveysneuvottelu Työterveysneuvottelussa sovitaan työtä koskevista järjestelyistä. Osapuolina ovat aina työntekijä, lähiesimies ja työterveyshuollon edustaja. Tarvittaessa neuvottelussa on muita osallistujia, kuten henkilöstöasioista vastaava esimies tai muita asiaan liittyviä henkilöitä. Työntekijä voi halutessaan pyytää itselleen tukihenkilön. Koollekutsujana toimii työterveyshuolto, joka vastaa myös suunnitelman (ns. muistion) kirjaamisesta Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAKKEELLE 2C neuvottelutilaisuudessa.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 12 (18) Suunnitelma Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAKE 2C Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa laaditaan suunnitelma toimenpiteistä (mm. tukitoimet omaan työhön, ammatillinen tai lääkinnällinen kuntoutus), joiden tavoitteena on tukea työntekoa omassa työyksikössä. Työterveyshuolto huolehtii kirjaamisesta. Suunnitelman liitteeksi lisätään Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAKKEET 2A ja 2B sekä työterveyshuollon terveystarkastuslausunto, jossa otetaan kantaa työntekijän työkykyyn Sovitaan perehdytyksestä ja tiedotuksesta työyhteisölle sekä seurannasta Suunnitelma vahvistetaan osapuolten allekirjoituksilla Seuranta Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAKE 2C Seurantakeskustelussa arvioidaan tämänhetkistä tilannetta ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia työssä selviytymiseen Seurantakeskusteluun osallistuvat työntekijä ja lähiesimies sekä tarvittaessa työterveyshuolto (kuntoutusseuranta, terveydentilaan liittyvät kysymykset) Lähiesimies tai työterveyshuolto huolehtii seurannan kirjaamisesta Seurannan johtopäätöksenä voidaan todeta: 1. Toimenpiteet ovat olleet riittävät ja työkykyprosessi on päättynyt. 2. Toimenpiteistä huolimatta työssä jatkamisen edellytyksiä ei ole löytynyt omassa yksikössä -> Työntekijän työmahdollisuuksien kartoittaminen laajenee vastuu/tulosalueen sisälle. 2.3 Uudelleen sijoittuminen omalla vastuu-/tulosalueella Mikäli työntekijä ei voi jatkaa nykyisessä tehtävässä terveydentilansa vuoksi töiden räätälöinneistä ja/tai työterveyshuollon suosittamista tukitoimista huolimatta, käynnistetään uudelleen sijoittumisen kartoitus ensin vastuualueen sisällä ja tämän jälkeen tulosalueen sisällä. Lähiesimies käynnistää prosessin ottamalla yhteyttä oman alueen henkilöstöasioista vastaavaan esimieheen. Henkilöstöasioista vastaava esimies kartoittaa yhteistyössä muiden esimiesten kanssa soveltuvia työjärjestelyjä. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana. Tarvittaessa uudelleen sijoitus käynnistyy kokeilun avulla: Työsoveltuvuuskokeilu (1-3 kk), jolloin varmistetaan työn soveltuvuus henkilön työkyky ja ammatillinen osaaminen huomioiden o esimiehet sopivat työpanokseen liittyvästä ratkaisusta Työkokeilu (ammatillinen kuntoutus Keva/Kela) työterveyshuollon suosituksen mukaisesti o työkokeilun ajan henkilö on työyksikössä ylimääräisenä eikä häntä lasketa henkilöstömitoitukseen o työkokeiluja, jotka ovat perustuneet Kelan tai Kevan päätöksiin voidaan käynnistää yhden työntekijän kohdalla enimmillään kaksi kertaa

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 13 (18) Suunnitelma Uudelleen sijoittuminen LOMAKE 3 Uuden sijoituspaikan löydyttyä lähiesimies/henkilöstöasioista vastaava esimies huolehtii suunnitelman laatimisesta yhteistyössä työntekijän ja uuden esimiehen kanssa sekä huolehtii kirjaamisesta Sovitaan perehdytyksestä ja tiedotuksesta työyhteisölle sekä seurannasta Suunnitelma vahvistetaan osapuolten allekirjoituksilla Lähiesimies siirtää työntekijän työkyvyn tukea koskevat asiakirjat uudelle esimiehelle, joka vastaa jatkossa prosessista ja sen dokumentoinnista. Seuranta Uudelleen sijoittuminen LOMAKE 3 Seuranta sovitaan viimeistään 3 kuukauden kuluttua uudelleen sijoittumisen alkamisesta, jolloin arvioidaan työssä selviytymistä ja tehdään ratkaisu työn jatkumisesta. Seurannasta ja kirjaamisesta huolehtii uusi lähiesimies. Työterveyshuoltoa pidetään ajan tasalla suunnitelman toteutumisessa. Tarvittaessa työterveyshuolto osallistuu seurantakeskusteluun (kuntoutusseuranta, terveydentilaan liittyvät kysymykset). Seurannan johtopäätöksenä voidaan todeta: 1. Työt jatkuvat uudessa sijoituspaikassa. 2. Soveltuvan työn kartoitusta jatketaan tulosalueen sisältä edelleen. 3. Soveltuvaa työtä ei löydy tulosalueelta tai tilannetta on syytä pohtia laajennetusti työterveysneuvottelussa. Työterveyshuolto järjestää työterveysneuvottelun, johon osallistuvat työntekijä, lähiesimies ja/tai henkilöstöasioista vastaava esimies ja tarvittaessa henkilöstösuunnittelija. Työntekijä voi halutessaan pyytää itselleen tukihenkilön. Työterveyshuolto huolehtii kirjaamisesta neuvottelutilanteessa. 4. Työntekijälle ei ole löytynyt terveydentilalle soveltuvaa työtehtävää perusteellisista kartoituksista, tukitoimista ja/tai kokeilusta huolimatta. Lähiesimies ja työntekijä sopivat yhteydenotosta ja työntekijän työkyvyn tukitoimia koskevien asiakirjojen toimittamisesta henkilöstösuunnittelijalle. Lähiesimies/henkilöstöasioista vastaava esimies käynnistää prosessin ja toimittaa asiakirjat henkilöstösuunnittelijalle. 3 TYÖKYVYN TUKITOIMET SAIRAANHOITOPIIRIN TASOLLA Tukitoimet laajentuvat sairaanhoitopiirin tasolle henkilöstösuunnittelijalle kun työtehtävien uudelleen järjestelyt eivät ole mahdollistuneet tulosalueen sisällä. Tähän mennessä lähiesimies on toteuttanut työkyvyn tukitoimet tulosalueella sekä huolehtinut riittävästä dokumentoinnista. Lisäksi työterveyshuolto on selvittänyt työntekijän työkyvyn sekä työntekoa tukevat tukitoimet ja kuntoutuksen mahdollisuudet. Henkilöstösuunnittelija jatkaa kartoitusta ja yhteistyötä esimiesten, työterveyshuollon, rekrytointiyksikön ja työsuojelun ym. tarvittavien tahojen kanssa. Tehtävä siirtyy henkilöstösuunnittelijalle aina lähiesimiehen tai henkilöstöasioista vastaavan esimiehen toimesta.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 14 (18) 3.1 Tietojen kokoaminen ja haastattelu Soveltuvan työn kartoittaminen edellyttää, että henkilöstösuunnittelijalla on käytettävissään työntekijän työkyvyn tukiprosessissa muodostuneet asiakirjat. Lähiesimies tai henkilöstöasioista vastaava esimies toimittaa henkilöstösuunnittelijalle seuraavat asiakirjat: - Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAKKEET 2A, 2B, 2C - Uudelleen sijoittuminen LOMAKE 3 omalla vastuu-/tulosalueella - Työterveyshuollon lausunto työkyvystä (terveystarkastuslausunto) - Muut asiaan liittyvät dokumentit ja/tai muistiot Henkilöstösuunnittelijalla on mahdollisuus pyytää työntekijää päivittämään omat tietonsa Henkilöstösuunnittelu LOMAKKEELLE 4A. Henkilöstösuunnittelija kutsuu tarvittaessa työntekijän haastatteluun, jossa tarkennetaan työssä jatkamisen edellytyksiä uuden sijoituspaikan tai työtehtävän vastaanottamiseen sairaanhoitopiirin palveluksessa. Koottujen tietojen perusteella henkilöstösuunnittelija käynnistää kartoituksen, jonka tavoitteena löytää työntekijälle työssä jatkamisen mahdollisuus sairaanhoitopiirin palveluksessa. Uudelleen sijoittumisen suunnittelussa tarkastellaan työtehtäviä laajaalaisesti koko sairaanhoitopiirin tasolla tiiviissä yhteistyössä rekrytointiyksikön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Työterveyshuolto toimii edelleen asiantuntijana. 3.2 Uudelleen sijoittuminen sairaanhoitopiirin tasolla Tarvittaessa uudelleen sijoitus käynnistyy kokeilun avulla: Työsoveltuvuuskokeilu (1-3 kk), jolloin varmistetaan työn soveltuvuus henkilön työkyky ja ammatillinen osaaminen huomioiden o esimiehet sopivat työpanokseen liittyvästä ratkaisusta Työkokeilu (ammatillinen kuntoutus Keva/Kela) työterveyshuollon suosituksen mukaisesti o työkokeilun ajan henkilö on työyksikössä ylimääräisenä eikä häntä lasketa henkilöstömitoitukseen o työkokeiluja, jotka ovat perustuneet Kelan tai Kevan päätöksiin voidaan käynnistää yhden työntekijän kohdalla enimmillään kaksi kertaa Ennen uudelleen sijoittumista henkilöstösuunnittelija varmistaa yhteistyössä esimiehen kanssa sijoituksen soveltuvuuden yksikön toiminnan kannalta. Suunnitelma Henkilöstösuunnittelu LOMAKE 4B Suunnitelman laatimiseen uuden sijoituspaikan löydyttyä osallistuvat työntekijä, henkilöstösuunnittelija ja tuleva lähiesimies sekä tarvittaessa työterveyshuolto. Henkilöstösuunnittelija kirjaa suunnitelman, joka vahvistetaan osapuolten allekirjoituksella.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 15 (18) Sovitaan perehdytyksestä ja tiedottamisesta työyhteisölle sekä seurannasta Suunnitelma vahvistetaan osapuolten allekirjoituksilla Seuranta Henkilöstösuunnittelu LOMAKE 4C Seuranta toteutetaan viimeistään 3 kuukauden kuluttua uudelleen sijoittumisen alkamisesta, jolloin arvioidaan työssä selviytymistä ja työn jatkumista työntekijän ja uuden lähiesimiehen kesken. Lähiesimies huolehtii kirjaamisesta. Työterveyshuolto osallistuu seurantakeskusteluun tarvittaessa (kuntoutusseuranta, terveydentilaan liittyvät kysymykset). Seurannan jälkeen lähiesimies käy keskustelun henkilöstösuunnittelijan kanssa jatkosuunnitelmista. Johtopäätöksenä voidaan todeta: 1. Henkilö jatkaa uudessa työtehtävässä. 2. Määräaikainen palvelussuhde on tullut päätökseen. 3. Henkilö palaa entiseen tehtäväänsä. 4. Henkilöstösuunnittelija ja työntekijä itse jatkavat soveltuvan työn kartoitusta työssä jatkamisen edellytykset huomioiden. 4 REKRYTOINTI TYÖSSÄJATKAMISEN TUKENA Rekrytoinnissa noudatetaan seuraavia periaatteita uudelleen sijoitusta odottavan työntekijän työllistymiseksi. Määräaikaiset sijaisuudet (1-3 kk) 1. Yksiköt voivat hoitaa rekrytoinnin toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla yhteistyössä rekrytointiyksikön kanssa Määräaikaiset sijaisuudet ja tehtävät (4-12 kk) 1. Henkilöstöasioista vastaavat esimiehet kartoittavat yhteistyössä omalla vastuu- ja tulosalueellaan olevien uudelleen sijoitusta odottavien mahdollisuudet sijoittua avoimeksi tulevaan tehtävään tai sijaisuuteen 2. Mikäli soveltuvaa henkilöä ei löydy, käynnistetään hakuprosessi rekrytointiyksikön kanssa Määräaikaiset sijaisuudet ja tehtävät (yli 12 kk) Vapautuvat vakinaiset toimet ja virat 1. Henkilöstöasioista vastaavat esimiehet kartoittavat yhteistyössä omalla vastuu- ja tulosalueellaan olevien, terveydentilamuutosten johdosta uudelleen sijoitusta odottavien mahdollisuudet sijoittua avoimeksi tulevaan tehtävään, sijaisuuteen, toimeen tai virkaan 2. Mikäli soveltuvaa henkilöä ei löydy, ilmoitetaan vapaaksi tullut tehtävä rekrytointiyksikköön, joka käynnistää henkilöstösuunnittelijan kanssa

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 16 (18) sairaanhoitopiirissä uudelleen sijoitusta odottavien työntekijöiden soveltuvuuden arvioinnin avoimeksi tulevaan tehtävään 3. Mikäli soveltuvaa henkilöä ei löydy, laajennetaan rekrytointi koskemaan määräaikaisena toimivia työntekijöitä tai käynnistetään :n ulkoinen rekrytointi 5 MUUT RATKAISUT Työkyvyn tuen toimintamallin mukaisia tukitoimia hyödynnetään kaikilla organisaation tasoilla ja huolehditaan systemaattisesta dokumentoinnista. Tilanteessa, jossa todetaan, että käytettävissä olleet tukitoimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi, tulee pohdittavaksi muiden ratkaisujen soveltaminen. 5.1 Palvelussuhteen muutokset Eläkeratkaisut Kevan myöntämää osatyökyvyttömyyseläkettä ja osakuntoutustukea voidaan käyttää tukimuotona työkyvyn tukitoimien aikana. Osatyökyvyttömyyseläke ja osakuntoutustuki tukevat työntekijää, jos hänen työkykynsä on heikentynyt vähintään 2/5, mutta hän voi jatkaa työssä aiempaa kevyemmällä työmäärällä. Osatyökyvyttömyyseläke ei kuitenkaan edellytä työskentelyä toisin kuin osa-aikaeläke. Työntekijä voi hakea työkyvyttömyyseläkettä, jos hänen työ- ja toimintakykynsä ovat heikentyneet siten, etteivät työtehtävien uudelleenjärjestelyt tai ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet (työkokeilu ja uudelleen koulutus) riitä palauttamaan sitä. Tarjotusta työtehtävästä kieltäytyminen Työnantaja on käynnistänyt toimet uuden työtehtävän löytämiseksi. Työntekijä, joka ei voi jatkaa entisessä työssään on velvollinen ottamaan vastaan tehtävän, joka on hänelle koulutuksen, kokemuksen ja työkyvyn huomioon ottaen soveltuva. Työntekijän kieltäytyessä tarjotusta työtehtävästä, syntyy työnantajalle irtisanomisperuste ja tällöin käynnistetään irtisanomismenettely. Työkyvyn tukitoimien riittämättömyys Mikäli työkyvyn tuen toimintamallin mukaiset toimenpiteet eivät tuota toivottua ratkaisua, työnantaja voi irtisanoa palvelussuhteen, kun työntekijän työkyky on olennaisesti ja pitkäaikaisesti vähentynyt eikä työnantajalla ole tarjota jäljellä olevan työkyvyn mukaista työtä työnantajan tarpeet huomioiden. Työkyvyn tukitoimet tai palvelussuhde sairaanhoitopiirissä ei estä henkilön mahdollisuuksia hakea omatoimisesti tehtäviä toisen työnantajan palveluksesta.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 17 (18) 5.2 Muiden tukipalveluiden piirin siirtyminen Työsuhteen päättyessä sairaanhoitopiirissä työntekijän kannattaa ilmoittautua työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon käynnistääkseen systemaattisen työnhaun ja mahdollisen uuden urasuunnittelun. Työ- ja elinkeinotoimistossa arvioidaan alkukartoituksen avulla oikea palvelulinja, joka palvelee työnhakijaa parhaiten. Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut osoitteessa www.mol.fi

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Toimintamalli korvaa 18 (18) LOMAKKEET Työkyvyn tukitoimet dokumentoidaan huolellisesti. Tällä varmistamme, että kaikki asiat tulevat huomioiduksi. Työkaluina käytetään alla lueteltuja lomakkeita, jotka täytetään sähköisesti. Vapaamuotoista muistiota on mahdollista käyttää, mikäli siinä tulee huomioiduksi lomakepohjissa ilmaistut asiat. Työkykykeskustelu LOMAKE 1A työntekijä - työntekijä täyttää Työkykykeskustelu LOMAKE 1B lähiesimies - lähiesimies täyttää Työkykykeskustelu LOMAKE 1C suunnitelma - lähiesimies huolehtii suunnitelman ja seurannan kirjaamisesta - liitteeksi työntekijän ja lähiesimiehen näkemys Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAKE 2A työntekijä - työtekijä täyttää Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAKE 2B lähiesimies - lähiesimies täyttää Työkyvyn arviointi ja selvittäminen LOMAKE 2C suunnitelma - liitteeksi työntekijän näkemys ja esitiedot - liitteeksi lähiesimiehen näkemys - liitteeksi työterveyshuollon terveystarkastuslausunto - työterveysneuvottelussa laadittavan suunnitelman kirjaamisesta huolehtii työterveyshuolto - lähiesimies tai työterveyshuolto huolehtii seurannan kirjaamisesta Uudelleen sijoittuminen LOMAKE 3 suunnitelma omalla vastuu-/ tulosalueella - lähiesimies/henkilöstöasioista vastaava esimies huolehtii suunnitelman ja seurannan kirjaamisesta Henkilöstösuunnittelu LOMAKE 4A työntekijä - työntekijä täyttää Henkilöstösuunnittelu LOMAKE 4B suunnitelma - henkilöstösuunnittelija huolehtii suunnitelman kirjaamisesta Henkilöstösuunnittelu LOMAKE 4C seuranta - lähiesimies kirjaa