Neljä poimintaa alueellisesta hyvinvointikertomustiedosta perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta Miika Kataja KTM, YTM, tohtorikoulutettava Osallisuusagentti, Järjestöt mukana muutoksessa -hanke
Neljä eri teemaa 1. Toimeentulo ja koulutustaso 2. Asuminen ja liikenne 3. Sosiaaliset suhteet ja osallistuminen 4. Elintavat
1. Poimintoja toimeentulo- ja koulutustiedoista Tulonsaajien keskitulot jäävät alle koko maan keskiarvon Bruttokansantuote per asukas 30 668,6 (koko maa 39 326,5 ) Veronalaiset keskitulot kunnissa 22 638 28 872 (koko maa 29 692 ) Köyhyyttä koetaan enemmän kuin Suomessa keskimäärin Pitkittyneesti pienituloisia kuntien asuntoväestöstä tietyissä kunnissa jopa 12-14 % (koko maa 7,40 %), tuloerot tasaisia (GINI 22,7 27,2, koko maa 27,7) Köyhyyden kokeminen poikkeavaa työikäisten ja erityisesti korkeasti koulutettujen työikäisten miesten keskuudessa. Esim. ruoasta, lääkkeistä ja lääkärikäynneistä kertoo rahan puutteen vuoksi tinkineensä 30,6 % 20-54v miehistä (koko maa 20,4 %). Korkeasti koulutettujen 20-54v miesten osalta ero on vielä suurempi (27,2 % vs. koko maa 11,2 %). Koulutustaso jää tietyissä luokissa selvästi alle koko maan keskiarvon Alempi korkeakoulututkinto on 9,5 %:lla (koko maa 11,2 %), ylempi korkeakoulututkinto 5,0 %:lla (9,3 %), tutkijakoulutus 0,2 %:lla (1,0 %) Miten toimeentulo- ja koulutustilanne heijastuu perheiden veto- ja pitotekijöihin maakunnan kunnissa?
2. Poimintoja asumis- ja liikennetiedoista Etelä-Pohjanmaalla asutaan keskimääräistä väljemmin Asuntopinta-alaa per henkilö 41,9 49,0 m2 (koko maa 40,5 m2), ahtaasti asuvia 7,4 % (koko maa 8,3 %). Mutta mikä on asuntokannan ikä ja kunto? Vuokra-asuminen pientä suhteessa omistusoikeusasumiseen Maakunnassa ei ole siltaavia ratkaisuja, esim. asumisoikeusasuntoja Huonot liikenneyhteydet haittaavat Huonot julkiset liikenneyhteydet koetaan Etelä-Pohjanmaalla haittaavalla eniten koko Suomessa. Taakse jää esim. Lappi. 40,6 % väestöstä kokee haittaa olevan vähintään jonkin verran (Likert 3 tai yli, asteikko 1-5; koko maa 24,6 %). Erityisesti haitan kokemusta on 20-54-vuotiaiden naisten keskuudessa (44,8 %) Onko omakotitaloihanteen kääntöpuolena (julkisen) liikkumisen mahdottomuus? Mitä jos omaa autoa ei ole tai autoa ei voi käyttää? Miten tämä näkyy lasten ja nuorten liikkumisessa ja sosiaalisissa verkostoissa eri alueilla? Entä perheiden jaksaminen?
3. Poimintoja sosiaalisten suhteiden ja osallistumisen osalta Yksinäisyyttä koetaan vähiten Suomessa Itsensä kokee yksinäiseksi 5,8 % maakunnan väestöstä (koko maa 7,7 %), eli vähiten eri maakuntien välillä vertaillen. (Vrt. esim. hyvinvointibarometri ) Sama trendi jatkuu pääosin myös nuorten keskuudessa. Esim. 4. ja 5. - luokkalaisista tuntee itsensä usein yksinäiseksi 1,8 % (koko maa 2,7 %). Lukioikäisissä luvut ovat kuitenkin koko maan keskiarvon tienoilla. Mahdollisuus osallistua kansalaistoiminnan kautta huolestuttaa Kansalaisyhteiskunnan toimintaan osallistuu aktiivisesti 27,1 % asukkaista (koko maa 27,7 %). Kuitenkin nuorempien ryhmiä kohden osallistuminen vähenee. Esimerkiksi 20-54v miehistä osallistui vain 20,4 % (koko maa 27,4 %). Kansalaisyhteiskunnan eri toimijat ovat järjestäneet vapaaehtoistyön kautta valtaosan lasten ja nuorten harrastustoiminnasta sekä vanhempien ja perheiden vertaistoiminnasta. Toimintaympäristöä murtaa juuri Etelä- Pohjanmaalla poikkeuksellisen vahvasti vaikuttavat megatrendit. Eli toimijoiden ikääntyminen, vapaaehtoistyön arvostuksen murentuminen sekä julkistoimijoiden vaatiman professionalisoitumisen (mm. maksut) vastarinta. Johtaako kansalaistoiminnan muutos esim. harrastuksien osalta myös osallistumisen ja osallisuuden eriarvoistumiskehitykseen?
4. Poimintoja elintapatiedoista Liikunta-aktiivisuudessa eroa aikuisten ja nuorten kesken 20-54-vuotiaat liikkuvat enemmän, kuin muussa maassa keskimäärin (18,2 % vs. 17,5 %) Silti lasten ja nuorten keskuudessa liikunta-aktiivisuus on vain lähellä kansallista keskiarvoa, sekä alle suositusten (Move!, LIITU, ym.) Lihavuus ja liikalihavuus ovat kansallisia poikkeuksia sekä nuorten (erityisesti ammattioppilaitoksissa opiskelevien) että aikuisten keskuudessa Päihteiden ym. käyttö pääosin alle kansallisen keskiarvon Sekä aikuisväestön että lasten ja nuorten päihteiden käyttö jää alle koko maan keskiarvon. Selvänä poikkeuksena ovat ammattioppilaitosten opiskelijoihin kohdistuvien tutkimuksien löydökset suhteessa koko maahan. Esim. 20-64-vuotiaista 25 % käyttää liikaa alkoholia (kolmanneksi vähiten, koko maa 31 %). Lukiolaisista tosi humalassa kerran kuukaudessa on ollut 16,2 % (koko maa 18,3 %). Ammattioppilaitoksissa 31,1 % (koko maa 28,2 %) Huumausaineiden käyttö selvästi alle kansallisen keskiarvon, joskin nousua on havaittu erityisesti viihdekäytössä. Ovatko aikuisväestön elintavat terveellisempiä kuin lasten ja nuorten? Miksi ammattioppilaitoksissa opiskelevat poikkeavat muusta maasta?
Lopuksi: miksi helikopterinäkökulmalla on merkitystä YLE uutisoi 4.5.2019: Tasa-arvoiseen liikunnan harrastamiseen on vielä matkaa vähävaraisten perheiden lapset liikkuvat hyvin toimeentulevia vähemmän Nuorisotutkimusverkoston tutkija Sami Myllymäki: kustannusten kehitys huolestuttaa. Kolmasosa lapsista tai nuorista on jättänyt harrastuksen kesken rahan puutteen vuoksi.