1 (16) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä 4.3.2019 Käsittelijä Diaarinumero EURA 2014/8304/09 02 01 01/2019/UML Puhelinnumero Hakemusnumero 306656 Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Uudenmaan liitto Käsittelevä liitto Etelä-Karjalan liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Organisaatiotyyppi Ammattikorkeakoulu Jakeluosoite Yliopistonkatu 36 Postinumero 53850 Tilinumero (IBAN) FI47 5000 0120 4424 38 WWW-osoite https://www.saimia.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi Henri Karppinen Yhteyshenkilön sähköpostiosoite henri.karppinen@saimia.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus 2177546-2 Puhelinnumero 02049 66411 Postitoimipaikka Lappeenranta BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Vararehtori Yhteyshenkilön puhelinnumero 0406313800 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT 0245904-2 Yliopisto Luumäen kunta 0162631-2 Kunta Rautjärven kunta 0206951-1 Kunta Parikkalan kunta 1913642-6 Kunta Savitaipaleen kunta 0163109-0 Kunta Taipalsaaren kunta 0163320-5 Kunta
3 Hankkeen perustiedot 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Etelä-Karjalassa tulevaisuus näyttää haastavalta: väestö ikääntyy ja karkaa muualle, yritysten kasvu on vaisua ja kuntien taloudellinen tilanne on vähintäänkin ahdas. Tämä ei ole kuitenkaan läheskään koko totuus, sillä taustalla tapahtuu koko ajan ja paljon. Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Hanke toteutetaan Saimaan ammattikorkeakoulun, LUT-yliopiston, Luumäen kunnan, Parikkalan kunnan, Rautjärven kunnan, Savitaipaleen kunnan ja Taipalsaaren kunnan yhteishankkeena, koska tavoitteena ja tulosvaatimuksena on saada aikaan Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeilekosysteemi. Jokaisella toimijalla on hankkeessa ja sen jälkeisesä ajassa oma rooli, joten hankesuunnitelman mukaista sisältöä ei voida toteuttaa ilman yhteishanketta. Hankkeen pää- ja osatoteuttajat ovat osallistuneet hankkeen valmisteluun yhdessä vuosien 2018-2019 aikana. Hankkeen julkinen nimi MINT - Etelä-Karjalan pientien kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittäminen Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä 1.9.2019 31.12.2021 Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 2 (16) Etelä-Karjalassa on kehitetty jo vuodesta 2014 alkaen innovaatio- ja kokeiluekosysteemiä. Käytännössä se on tarkoittanut LUT-yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun johdolla tapahtunutta kehitystyötä, jossa erilaisten yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa tehtävien kokeilujen kautta on yritetty ratkoa innovaatiotoiminnan ytimessä yritysten ja muiden organisaatioiden kasvu- ja kehityshaasteita. Korkeakoulut ovat tulkinneet tämän hetkisen tilanteen niin, että on jälleen hyvä aika skaalata tekemistä ja ottaa seuraava kasvuhyppy digitaalisuuden, osaamisyhdistelmien, kansainvälisyyden ja pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin osalta. Etelä-Karjalan pienet kunnat ovat olleet aktiivisia toimivan yhteyden luomiseksi kunnissa toimivien yritysten, kuntien elinkeinotoimintojen ja korkeakoulujen välillä. Kaikilla toimijoilla ovat omat haasteensa resurssien, ajoituksien ja osaamisen suhteen. Yhdessä ongelmien ratkaisu on kuitenkin mahdollista. MINT-hankkeessa keskitytään Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittämiseen. Konkreettisena tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa kunnissa toimivilla pk-yrityksillä on vahva omistajuus oman liiketoiminnan kehittämisessä, kunnilla on omistajuus sekä yritysyhteistyön tiivistämisessä, että tuloksekkaan ja toimivan yhteyden ylläpitämisestä korkeakouluihin. Korkeakoulujen omistajuus liittyy tuoreimman tiedon ja innovaatioosaamisen jalostamiseen niin, että se on helposti omaksuttavissa, kokeilujen kautta, osana yritysten ja kuntien toiminnan kehittämisessä. MINT-hankkeessa toimenpiteet keskittyvät kuntien, yritysten ja niiden yhteisten innovaatiohaasteiden ratkaisemiseen ja sitä kautta kunnissa toimivien pk-yritysten innovaatio-osaamisen kasvattamiseen. Innovaatiohaasteiden ratkaiseminen tapahtuu kokeilumenetelmien avulla, jotka ovat tyypillisesti lyhytkestoisia yrityksen, kunnan, asiakkaiden, kuntalaisten tai korkeakoulujen muodostamissa kokeiluympäristöissä. PK-yritysten saavuttama hyöty hankkeessa on innovaatio-osaamisen ja kyvykkyyksien lisääntyminen. Suomeksi se tarkoittaa kykyä tarttua mahdollisuuksiin ja ratkaista asiakkaiden haasteita, nopeammin, fiksummin ja ennen kaikkea
3 (16) asiakasta hyödyttävimmällä tavalla. Kaiken tämän tulee tapahtua niin, että yritysten resurssit kehittämiseen eivät kasva, mutta ne saattavat muuttaa muotoaan. Kuntien kannalta keskeisenä tuloksena on kunnissa toimivien yritysten elinvoimaisuuden kasvu, kuntien vetovoiman lisääntyminen opiskelijoista huippuosaajien lukeutuvassa kohderyhmässä sekä tiivistyvä yhteistyö Etelä-Karjalassa toimivien korkeakoulujen kanssa. Korkeakoulujen näkökulmasta hankkeen tulokset nostavat niiden vaikutusta innovaatiotoiminnan kehittymisessä maakunnassa, lisäävät todennäköisyyttä opiskelijoiden sekä muiden koulutettujen osaajien jäämiseen maakunnan yrityksiin sekä pk-yrityslähtöisten uusien tarpeiden ja innovaatioavauksien lisääntymiseen maakunnassa. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Saimaan ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Luumäen kunta, Parikkalan kunta, Rautjärven kunta, Savitaipaleen kuntaan ja Taipalsaaren kunta. Hanke toteutetaan 1.9.2019-31.12.2021 välisenä aikana. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä MINT - Municipality-based Innovation and Experiment Ecosystem 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Some challenges in the regional business atmosphere in South Karelia receive more attention than successful stories behind the scenes. The bounding conditions related to public financing, ageing population and migration to the bigger cities are undeniable facts. Innovation activities in terms of founding the new opportunities, changing the mindsets and turning the existing challenges into the new solutions is often consider abstract nonsense but very often the solutions to our challenges can only be found by changing our own attitudes. Since 2014 LUT University and Saimaa University of Applied Sciences have developed a regional innovation and experiment-based system in South Karelia. Year after year, experiment after experiment the tools, the methods, the results and significance for the small and medium sized companies has increased. The great idea behind the systemic approach is in demystification of innovations. Still many companies follow the traditional routes when developing new or reshaping the existing products or services. Together with five innovative municipalities in South Karelia, LUT University and Saimaa UAS are convinced that making change is our task. Therefore we have decided to plan, test through experiments, evaluate and establish an extended innovation and experiment ecosystem which covers small and medium sized companies in five municipalities, the experienced development experts working in the municipalities and the innovation experts of two universities. MINT project is about changing the attitudes, actions and results achieved by the whole innovation and experiment ecosystem in South Karelia. The project focuses on creating sustainable results, models for cooperation and value cocreation making the big change in the business and mindsets. MINT project provides pragmatic results for the companies: methods for turning customer needs or ideas into new businesses. All this is done through experiments with the municipalities and the university staff and students. For municipalities results create a role of connecting link between business and innovations. Universities will receive new ideas and needs for research and innovation purposes. MINT project is a joint effort between Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Savitaipale and Taipalsaari municipalities, LUT
4 (16) University and Saimaa University of Applied Sciences. The project starts 1.9.2019 and all results are finished by 31.12.2019. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Etelä-Karjalan liitto kutsui lokakuussa 2018 koolle eteläkarjalaisten kuntien edustajia pohtimaan yhteistä ajatusta yhteistyön syventämisestä korkeakoulujen kanssa. Tapaamisessa ja keskusteluissa sen jälkeen päädyttiin nopeasti ajatukseen, jolla yhteistä tekemistä voidaan syventää ja samalla tuottaa tuloksia, joilla on merkitystä kaikille neljälle osapuolelle: kunnille, kunnissa toimiville yrityksille, maakunnalle ja korkeakouluille. Yleinen toimintaympäristön (Etelä-Karjala) kuva tulevaisuudesta on harmaa. Isomman kuvan harmauteen ei kuitenkaan kannata synkistyä, sillä valopilkkuja on ja niiden eteen eteläkarjalaiset pienet kunnat ovat valmiita tekemään töitä. Yhteinen haasteemme on luoda uutta työtä, joka tarkoittaa käytännössä yritysten kehittymistä ja kasvua, uusien yritysten houkuttelua kuntiin sekä tiivistä yhteistyötä Etelä-Karjalassa toimivien korkeakoulujen kanssa. Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin, joilla on edellytyksiä kasvulle ja kehittymiselle. Uusien työpaikkojen syntyminen edellyttää siten joko kilpailukykyisempiä tapoja tuottaa ratkaisuja, jotka ratkaisevat asiakkaiden tarpeita tai kokonaan uusia ratkaisuja, joilla asiakkaiden tarpeet ratkeavat paremmin, tehokkaammin tai nopeammin. Pienempien kuntien kyky osallistua ja panostaa yritysten uusiutumisen tukemiseen sekä uusien yritysten houkutteluun on rajallinen. Kehittämispanosta tulisi pystyä skaalaamaan vaihtuvien tarpeiden mukaisesti, eivätkä resurssit ja talous useinkaan taivu tähän. Yritysten näkökulmasta toimiminen pienessä kunnassa voi olla myös kilpailutekijä, jos toimintaympäristö, logistinen sijainti tai joku muu tekijä parantaa kilpailukykyä toimia valituilla markkinoilla. Tämän päivän isona haasteena on kuitenkin osaavan työvoiman houkuttelu. Työvoimaa tarvitaan niin ammattiopistotasolta kuin korkeakouluistakin. Tässä kehittämishankkeessa keskitytään ennen kaikkea yritysten ja kuntien toimintaa uudistaviin kokeiluihin, jolloin keskeisessä roolissa ovat korkeakoulut. LUT-yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu kouluttavat osaavaa työvoimaa eteläkarjalaisten yritysten tarpeisiin. Merkittävä osa yliopisto-opiskelijoista ja iso osa ammattikorkeakouluopiskelijoista työllistyy jo opiskelujen aikana ja valmistuessaan maakunnan ulkopuolelle. Yritysten kasvun, kehittymisen ja uudistumisen potentiaali valuu siis osin maakunnan yritysten ulkopuolelle. Korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanokset kohdistuvat myös pieniin kuntiin. Yleensä yksittäisissä kehittämishankkeissa syntyy mielenkiintoisia ja hyödyllisiä ratkaisuja, mutta jatkuvuus yli hankkeiden puuttuu. Kunnissa toimivien yritysten ja kuntien tarpeisiin vastaaminen hanke kerrallaan on haastavaa, koska kasvun ja uusiutumisen jatkuvampi kumppanuus jää puuttumaan. Etelä-Karjalan maakuntaohjelma ja Etelä-Karjalan innovaatiostrategia ohjaavat edistämään kasvuhakuista liiketoimintaa, joka mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen maakunnassa. Samaan aikaan korkeakoulujen osaamista ja muita resursseja tulisi kohdistaa yhä enemmän korkeakoulujen ulkopuolelle positiivisten vaikutusten ja vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Edellä kuvatut tekijät muodostavat hankkeen keskeisen taustan ja tarpeet. Hankkeen yhteisiksi kattoteemoiksi ovat valikoituneet vähähiilinen aluerakenne sekä uudistuvat toimintamallit ja kestävä kulutus. Yrityksissä kehitettäviä ratkaisuja on mahdollista testata ja kokeilla useissa eri vaiheissa sekä korkeakouluyhteistyönä että kunnissa toteutettavina varhaisina kokeiluina ennen varsinaista päätöstä ratkaisujen kaupallistamisesta ja laajemmasta soveltamisesta valituilla markkinoilla. Kokonaisuus muodostaa innovaatio- ja kokeiluekosysteemin. Tässä yhteydessä se tarkoittaa arkeen sijoittuvia tekoja ja tuloksia, joissa keskitytään konkreettiseen toimintaan.
5 (16) 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa Etelä-Karjalan kunnissa (pl. kaupungit) toimivien yritysten innovaatiotoimintaa yhdistämällä yritysten, kuntien ja korkeakoulujen resurssit yhteiseksi innovaatio- ja kokeiluekosysteemiksi. Hankkeen päätavoite on jaettu tarkemmalla tasolla neljäksi osatavoitteeksi: 1) Uusien ratkaisujen ja innovaatioiden kehittäminen ja toteuttaminen kokeilujen kautta 2) Uusien työ- ja harjoittelupaikkojen kehittäminen ja kokeileminen 3) Uusien houkuttelevuustekijöiden kehittäminen kunnissa innovaatioyhteistyön ympärille 4) Innovaatio- ja kokeiluekosysteemin toimintamallin vakiinnuttaminen ja näkyväksi tekeminen maakunnassa ja sen ulkopuolella. Ensimmäinen osatavoite tarkoittaa käytännössä yritysten kiinnostuksen kasvattamista ja kilpailukykyisten ratkaisujen etsimistä sellaisissa yrityksissä, joilla on halua kehittyä, mutta jotka ovat toistaiseksi kohdanneet joko osaamishaasteen tai joiden osalta kehityshyppy on toistaiseksi koettu liian isoksi. Hankkeen valmisteluvaiheessa tämänlaisia yrityksiä on tunnistettu kuntakohtaisesti 2-4 kpl. Toisen osatavoitteen osalta keskitytään työvaiheiden ja toteutusten läpikäyntiin esimerkkien kautta. Uuden työn tunnistamisessa yhdistetään yritysten ja korkeakoulujen osaamista. Kokeilujen ja yhteiskehittämisen tarkoituksena on tuoda esille vaihtoehtoisia tapoja tunnistaa harjoittelu- ja työkokonaisuuksia, joihin yritykset voisivat etsiä tekijöitä nykyistä hallituimmilla riskeillä. Kolmas osatavoite keskittyy kuntien innovaatiotoiminnan uudistamiseen siten, että korkeakouluyhteistyöstä saadaan merkittävää houkuttelevuushyötyä yrityksille, jotka ratkaisevat uutta sijoittautumiskohdetta tai miettivät kehittyvän toiminnan kannalta parempaa toimintaympäristöä. Tärkeimpänä kriteerinä on luoda ja testata toimintatapa, joka kestää aikaa myös hankkeen toteuttamisen jälkeen. Neljäs osatavoite keskittyy kolmen edellisen osatavoitteen saavuttamisen jälkeen tulosten vakiinnuttamiseen toiminnaksi, joka ei syö keneltäkään osapuolelta liikaa resursseja, mutta mahdollistaa sopivien tarpeiden noustessa esiin koko ekosysteemin hyödyntämisen. Tavoitteiden asettamisessa on huomioitu, että yksittäisillä yrityksillä on omat liiketoimintatavoitteet ja yksittäisillä kunnilla omat kasvu- ja kehitystavoitteet. Tästä syystä yritykset ja kunnat toimivat kokeilujen ympäristöinä, joissa uusia toimintatapoja kehitetään. Yksittäisten yritysten liiketoimintaa hankkeessa ei voida kehittää. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankkeessa haetaan systemaattista kaikkia osapuolia hyödyttävää ratkaisua. Se edellyttää, että korkeakoulut, kunnat ja pk-yritykset ottavat itse vastuun ja omistajuuden omasta roolistaan. Hankkeen lisäarvo syntyy uusimman tiedon ja innovaatiotekniikoiden nopeasta kanavoinnista kuntiin (ei vain yhteen kuntaan), joista löytyy toimiva linkki kunnnissa toimiviin pk-yrityksiin. Sama yhteys toimii myös toisin päin. Kehittämistarpeet tulee tässä yhteydessä nähdä monipuolisesti: - sisällöt - teknologiat - resurssit, tutkijat, opettajat ja opiskelijat - menetelmät, kokeileva kehittäminen - osaaminen
6 (16) Vaihtoehtona olisi rakentaa yhteistyö yksittäisten yritysten ja korkeakoulujen yksittäisten alojen ja/tai tutkimusryhmien välille. Tällöin yhteisen innovaatio- ja kehitystoiminnan tulokset jäävät olennaisesti kapeammiksi kuin mitä tässä hankkeessa kehitettävällä toimintamallilla tavoitellaan. Innovaatio- ja kokeiluekosysteemi sallii myös samanaikaisen innovoinnin ja kehittämisen, jolloin päästään olennaisesti nopeammin ja tehokkaammin tuloksiin usemman yrityksen tarpeen tai idean pohjalta. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen varsinaisena ovat Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueella toimivat pkyritykset toimialasta riippumatta. Hankkeen kokeilutoimenpiteitä voidaan kohdistaa myös mikroyrityksiin, mikäli yhteys pk-yrityskenttään on perusteltavissa esimerkiksi alihankintaroolin tai osaamisen perusteella. Hankkeen toimenpiteiden ja tulosten osalta kohderyhmään kuuluvat myös Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien elinkeino- ja kehitystoimintaa tuottavat yksiköt. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat myös Lemin ja Ruokolahden kunnat joilla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua kehittämishankkeeseen osatoteuttajan roolissa sekä näissä kunnissa toimivat pk-yritykset. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista hyötyvät myös LUT-yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu, joiden yhteistyö kunnissa toimivien yritysten ja kuntien kanssa kehittyy osaksi yhteistä innovaatioekosysteemiä. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös yritystoiminnan siirtämistä kuntaan harkitsevat yrittäjät ja yritykset, joilla olisi sijoittautumispäätöksen jälkeen mahdollisuus ja tarve hyödyntää innovaatio- ja kokeiluekosysteemin osaamista. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeen toimenpiteet keskittyvät neljään asiaan: - Uusien ratkaisujen tunnistamiseen, kehittämiseen sekä työ- ja harjoittelupaikkatarpeiden tunnistamiseen ja kokeiluihin. - Kokeilujen kokemusten ja tulosten arviointiin sekä jatkojalostamiseen - Yleistettävän hyödyn jakamiseen yli yritys- ja kuntarajojen - Kokeilujen jalostamiseen toimintamalliksi, jota voidaan toteuttaa hankkeen jälkeen tuloksellisesti ilman kohtuuttomia resurssipanoksia miltään osapuolelta Kokeiluja tehdään hankkeen aikana n. 15 kpl ja ne ovat laajuudeltaan ja kestoltaan erilaisia. Jollekin yrityksille yhden päivän kokeilu tuottaa parhaan mahdollisen hyödyn, toinen tarvitsee 5 viikkoa. Kokeilut liittyvät aina hankkeen päätavoitteen ja sen mukaisten osatavoitteiden toteuttamiseen. Kokeiluteemoina ovat 1) vähähiilinen aluerakenne sekä 2) uudistuvat toimintamallit ja kestävä kulutus. Kokeiluihin osallistuvat yritykset toimivat kehitysympäristönä. Yksittäisten yritysten liiketoiminnan kehittämisen sijaan, tässä hankkeessa keskitytään rakentamaan toimintaa, jota hyödyntämällä yritykset pystyvät kehittämään omaa toimintaansa, ennen kaikkea innovaatio-osaamista osana innovaatio- ja kokeiluekosysteemiä. Kokeilussa keskitytään tunnistamaan ja kehittämään ratkaisuja, joilla voidaan: - Luoda uusia työpaikkoja (yritykset)
7 (16) - Luoda uusia ratkaisuja ja monipuolistaa olemassa olevia ratkaisuja (yritykset) - Luoda uutta vetovoimaa kuntiin muualla toimivien yritysten ja uusien yritysten näkökulmista (kunnat) - Luoda toimiva innovaatio- ja kokeiluekosysteemi kokemuksiin perustuen, joka jatkaa toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen (yritykset, kunnat ja korkeakoulut) TYÖPAKETTI 1 Kuntakohtaisista tarpeista kohti ekosysteemiä Aikataulu: 1.9.2019-29.2.2020 - Kuntakohtaisten kehittämistarpeiden jalostaminen ja muotoilu, yritystarpeisiin perustuen - Kokeiluympäristöjen (yritykset) läpikäynti ja kokeiluun osallistuvien yritysten roolin täsmentäminen - Kokeiluvaihtoehtojen arviointi ja valinta - Harjoittelu- ja työtehtävämahdollisuuksien kartoitus kokeiluihin liittyen (malli, jota hyödynnetään yrityksissä) - Tarkennetun toteutussuunnitelman vahvistaminen, aikatauluista ja vastuista sopiminen TYÖPAKETTI 2 Kuntien ja korkeakoulujen yhteiset iskujoukot (kokeilujen suunnittelu yrityksissä, 2 kpl pilottikokeiluja) Aikataulu: 1.12.2019-31.5.2020 - Kokeilusuunnitelmien laatiminen kunnittain ja teemoittain - Kokeilusuunnitelmien hyväksyminen yrityksissä - Kokeilukohtaisten työryhmien (iskujoukot) rakentaminen - Pilottikokeilujen toteuttaminen keväällä 2020 2 kpl. - Kokeilusuunnitelmien vahvistaminen syksy 2020 ja kevät 2021 TYÖPAKETTI 3 Sisällöllisiin kehittämisteemoihin liittyvät kokeilut (6 kpl) Aikataulu: 1.3.2020-1.3.2021 - Kokeilujen käynnistäminen - Sisällöllisten kokeilujen toteuttaminen (1-2 kpl/kunta), laajuus muutamasta työpäivästä muutamaan viikkoon per kokeilu - Kokeilujen arviointi ja kehittämistarpeiden muokkaaminen kehittämissuunnitelmiksi - Harjoittelu- ja työpaikkakokeilujen toteuttaminen TYÖPAKETTI 4 Ekosysteemin käynnistys ja tiekartta yhteiselle kehittämiselle (kokeilukierrokset 2 ja 3, yhteensä 5-7 kpl kokeiluja) Aikataulu: 1.1.2021-31.12.2021 - Työpaketin 3 tulosten hyödyntäminen toisella ja kolmannella kokeilukierroksella - Harjoittelu- ja työpaikkakokeilujen toteuttaminen - Kokemusten ja tulosten arviointi - Tiedon jakaminen kokemuksista kunnittain - Kokeilujen arvioivien yritysten näkemysten kerääminen ja kokeilumahdollisuuksien arviointi ko. yrityksissä. - Lopputulosten kokoaminen - Tiekartan laatiminen hankkeen jälkeiselle yhteistyölle TYÖPAKETTI 5 Hankkeen hallinnointi Aikataulu: 1.9.2019-31.12.2021 - Hankkeen kokonaishallinnointi
8 (16) - Hankkeen toimenpiteiden koordinointi - Hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista raportointi - Hankkeen viestintä - Rahoittajayhteistyö 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen päätuloksena syntyy yhteinen innovaatio- ja kokeiluekosysteemi, joka vahvistaa Etelä-Karjalan kunnissa (pl. kaupungit) toimivien yritysten innovaatiotoimintaa yhdistämällä yritysten, kuntien ja korkeakoulujen resursseja resurssitehokkaalla tavalla. Päätulos on edelleen jaettavissa kolmeksi konkreettiseksi tuloskategoriaksi, joiden tärkeimpänä ominaisuutena on niiden käyttökelpoisuus arjessa. Tulokset yhdessä muodostavat keskeisen osan innovaatio- ja kokeiluekosysteemiä, joka vahvistaa hankkeen aikana ja sen jälkeen pk-yritysten innovaatiotoimintaa. TULOSKATEGORIA 1 KOKEILUJEN TULOKSET JA NIISTÄ OPPIMINEN (NÄIN VOIN LÖYTÄÄ RATKAISUT JATKOSSA) - Uusien ratkaisujen kehittäminen yhteistyössä korkeakoulujen kanssa (kyvykkyyksin lisääntyminen teknologioiden, palveluiden, prosessien, demonstraatioiden, prototyyppien ideointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen liittyen, markkinaja asiakasymmärryksen lisääminen, teollisen myynnin edellytysten sekä palvelujen myynnin ja markkinoinnin toimintojen kehittäminen) - Uusi ja kehittyvä liiketoiminta (kyvykkyyksien lisääminen oman liiketoiminnan mahdollisuuksien tunnistamisessa ja toteuttamisessa hyödyntäen nopeasyklistä kokeilumetodia) - Uudet työ- ja harjoittelumahdollisuudet (kyvykkyyksien lisääminen osaajien houkuttelemiseksi ja osaamistarpeiden konkretisointi osana kehittyvää liiketoimintaa, opiskelijoiden hyödyntäminen ja sitouttaminen osaksi yritystoimintaa jo opiskelujen aikana, opiskelijoiden hyödyntäminen kehittämisessä, työtehtävätarpeiden tunnistaminen ja muotoilu) Tässä tulososuudessa hyötynä ovat yksittäiset tavat toimia ja kehittää, laajempien toimintamallien rinnalla. TULOSKATEGORIA 2 TOIMINTAMALLIT (NÄIN VOIN TOIMIA JATKOSSA) - Kokeilevan kehittämisen toimintamalli o Yksittäisen yrityksen malli o Yritysverkosto o Yhteistyössä korkeakoulujen kanssa - Yhteistyö- ja toimintamalli yritykset-korkeakoulut o Käytännön prosessi toimi näin, kun tavoitteena on tämä - Yhteistyö- ja toimintamalli kunnat-korkeakoulut o Käytännön prosessi toimitaan näin, kuin tavoitteet ovat nämä Tässä tulososuudessa hyötynä ovat laajemmat toimintamallit, jotka muodostavat innovaatio- ja kokeiluekosysteemin ytimen ja takaavat yhteistyön jatkuvuuden hankkeen jälkeen. TULOSKATEGORIA 3 INNOVAATIO- JA KOKEILUEKOSYSTEEMIN VAKIINNUTTAMINEN, YHTEISTYÖMALLI & HENKILÖT MINT-hanke tuottaa tuloksena pysyväksi toiminnaksi vakiinnutettvan yhteistyömallin, jossa jokaisella kolmella taholla on keskeinen rooli (hakemuksen kohta 6.3). Yksi suurimpia haasteita yritykset kunnat korkeakoulut-yhteistyössä on kommunikointi keneen ottaa yhteyttä, jos tarve on tietynlainen? Tässä hankkeessa varmistamme, että yrityksille ja kunnille tulee selkeästi kuvattua, ketkä ovat
9 (16) vastanneet ja toimineet yksittäisten kokeilujen toteuttamisessa ja ratkaisujen kehittämisessä. Lisäksi osapuolista nimetään ja kuvataan henkilöt, joihin yhteydenottamalla omaa tarvetta saa edistettyä kaikissa tilanteissa. Tähän tuloskategoriaan kuuluu myös kuntakohtaisten erityistavoitteiden saavuttaminen (kts. osatoteuttajakuvaukset, erityistavoitteet ja painopisteet). Näiden tulosten avulla Etelä-Karjalalla on kokonaisuudessaan täysin uudenlaiset mahdollisuudet houkutella alueelle uusia yrittijä ja osaajia ilman, että se vähentää jo olemassa olevien kehityshaluisten yritysten mahdollisuuksia mennä eteenpäin. LYHEN AIKAVÄLIN VAIKUTUKSET: - pk-yritykset saavat käyttöönsä uusinta tietoa ja innovaatio-osaamista (kyvykkyydet) - pk-yritykset tietävät miten erilaisiin kehittämistarpeisiin voi saada apua korkeakouluilta (ja mitä apu voi olla ja ei voi olla). - pk-yritykset pystyvät hyödyntämään alueen korkeakouluissa opiskelevien tulevaisuuden osaajien panosta nykyistä paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa - kunnat pystyvät paremmin palvelemaan kunnassa toimivia pk-yrityksiä, eteninkin niiden kasvu- ja kehitystarpeisiin vastaamisessa - kunnat pystyvät paremmin kanavoimaan tarpeita korkeakouluihin ja korkeakoulujen tarjontaa yrityksiin - kunnat pystyvät kehittämään omaa elinkeinotoimntaa kohti yrityksiä paremmin palvelevaa innovaatiotoimintaa - korkeakoulut saavat tutkimus- ja kehittämiskohteita yhä laajemmasta yritysjoukosta - korkeakoulujen osaaminen pk-yritysten innovaatiotoiminnasta kasvaa edelleen - korkeakoulujen opiskelijille avautuu toimintamallin myötä parempia mahdollisuuksia oppia työelämän vaatimuksia jo opiskelujen aikana PITKÄ AIKAVÄLIN VAIKUTUKSET: - pk-yritysten kehittyminen ja kasvu mahdollistuu, kyky työllistää lisääntyy - kuntien houkuttelevuus yritysten ja asukkaiden sijoittumiskohteen lisääntyy - korkeakoulujen merkitys alueen pk-yrityksille kasvaa - innovaatio- ja kokeiluekosysteemi kehittyy kansallisesti merkittäväksi toimijaksi 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Roolit, tehtävät ja toiminnan jatkaminen hankkeen jälkeen: Yritykset: Osallistuvat omalla kehittämispanoksellaan kokeiluihin. Saavat hyötynä kokemukset ja tulokset kokeiluista, joita voivat itse hyödyntää mahdollisuuksien mukaan omassa liiketoiminnassa. Hankkeessa ei kehitetä yksittäisten yritysten liiketoimintaa, mutta kokeiluaihioiksi toivotaan osia tai kokonainaisia liiketoimintatapauksia (Business Case). Hankkeen jälkeen voidaan tehdä myös yrityskohtaista kehittämistyötä (liiketoiminnan kehittäminen). Rahoitus: Yritykset osallistuvat kokeiluihin hankkeessa ja sen jälkee omilla panostuksellaan. Liiketoiminnan kehittäminen on aina
10 (16) investointi ja tässäkin yhteydessä oletetaan kehittämisen tapahtuvan joka tapauksessa. Kokeilujen puitteissa yritykset voivat hyödyntää laajempaa osaajajoukkoa osana kehittämistä. Hankkeen jälkeen kokeilut on pystyttävä edelleen pitäämään tiiviinä ja tuloksellisina. Kokeiluihin ja kehittämiseen liittyvät kustannus-hyötymallit hankkeen jälkeen kuuluvat hankkeen aikana suunniteltavaan sisältöön. Kunnat: Kuntien tehtävänä on normaalin elinkeino- ja yritysneuvonnan osalta etsiä yrityksiä, jotka soveltuvat tällaiseen kehittämistyöhön. Kuntien kokemuksista ja tarpeista käsin rakennetaan lopputuloksena syntyvää innovaatio- ja kokeiluekosysteemiä. Kuntien roolia kehitetään hankkeen aikana ja kehitetty rooli vakiinnutetaan osaksi hankkeen jälkeistä toimintaa. Korkeakoulut: Korkeakoulujen tehtävänä on johtaa kehittämishanketta sekä varmistaa ammattimainen toiminta kokeilujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Lisäksi korkeakoulut vastaavat innovaatio- ja kokeiluekosysteemin mallintamisesta sekä hankkeen jälkeisen yhteistyön ja toiminnan suunnittelusta. Tässä hankkeessa kehitetyn innovaatio- ja kokeiluekosysteemin toiminta jatkuu osana korkeakoulujen pysyvää toimintaa. Kunnat jotka eivät osallistu hankkeeseen toimijoina (Lemi ja Ruokolahti) pidetään ajan tasalla tekemisestä ja tuloksista sovitusti. Kunnanjohtajat ovat kutsuttu näistä kunnista myöskin ohjausryhmän jäseniksi. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 367 600 2 Ostopalvelut 27 600 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 46 576 6 Flat rate 88 224 Kustannukset yhteensä 530 000 7 Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä 530 000 Kustannusarvio yhteensä 530 000 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 371 000 70,00 2 Kuntien rahoitus 45 000 8,49 3 Muu julkinen rahoitus 114 000 21,51 4 Yksityinen rahoitus 0 0,00 Rahoitus yhteensä 530 000 100,00 Rahoitussuunnitelma yhteensä 530 000 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Hanketoimijat ovat sitoutuneet hankkeen omarahoitukseen rahoitussuunnitelman mukaisesti. Hanketoimijat ovatallekirjoittaneet aiesopimuksen hankkeen tavoitteisiin, toteukseen, tuloksellisuuteen vastuunjakoon, kustannuksiin jarahoitukseen liittyen. Varsinainen hankesopimus laaditaan positiivisen rahoituspäätöksen jälkeen.
11 (16) 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Hankkeeseen ei olla hakemassa muuta rahoitusta, eikä kehittämispanos sisälly sellaisenaan hanketoimijoiden perusrahoituksen mukaiseen toimintaan. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) ESR-HANKKEET - Osaamistarpeisiin vastaaminen (ml. innovaatiokyvykkyydet) S21240 PRIMA Osaamisella kasvua ja kilpailukykyä eteläkarjalaiseen teollisuuteen S21439 SKAALA - Skaalautuvilla koulutusmalleilla aitoa arvoa liiketoimintaan ja ammattilaisille S21593 VETO - Vetovoimaa ja väyliä tekniikkaan SXXXXX AATOS - ammattilainen ja asiakas tulevaisuuden sotessa ESR-hankkeiden osalta tehdään yhteistyötä innovaatioihin ja toiminnan muutoksiin nopeampaan vastaamiseen liittyvien tarpeiden ja ratkaisujen osalta. EAKR-HANKKEET - Innovaatiokyvykkyyksien lisääminen (ml. innovaatiokyvykkyydet) A74133 AmBer - Uutta virtaa cleantech-innovaatioille Itämeren alueella A74132 ELSA - Elinvoimaa älykkäällä sotella EAKR-hankkeiden osalta tehdään yhteistyötä innovaatiotarpeiden ja -aihioiden osalta. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Hanke laajentaa innovaatio- ja kokeiluekosysteemiä, jonka kehittäminen on aloitettu seuraavissa hankkeissa: - Digikaappaus (2016 2018 TEKES, Saimia & LUT) - Innovation Booster (8/2017 4/2020, Business Finland, Saimia, LUT, VTT, Aalto-Yliopisto) - Digibooster (2017 2018, AIKO/ERM, LUT) - GreenServ (2018-2019, AIKO/ Lappeenranta-Imatra-kasvusopimus, Saimia) Hankkeessa voidaan ohjata yritysten edustajia ja yrittäjiä REIMA Rohkeutta ja elinvoimaa innovaatioista maaseudulle-hankkeen (2018-2020, Maaseuturahasto) mukaisiin koulutussisältöjä, erityisesti pienten yritysten osalta, mikäli kokeilut edellyttävät osaamisen lisäämistä innovaatiotoimintaan liittyen. 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Maakunnat Etelä-Karjala Seutukunnat Imatran, Lappeenrannan Kunnat Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Savitaipale, Taipalsaari Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka
12 (16) 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Hankkeen päätoteuttajalla on laaja kokemus ja kattava osaaminen Rakennerahasto-hankkeiden suunnittelusta,tuloksellisesta toteuttamisesta ja vaikuttavasta lopputuloksesta. Saimaan ammattikorkeakoulu on hallinnoinut useita hankkeita, joissa on ollut mukana erilaisia osatoteuttajia. Saimaan ammattikorkeakoulu hankkii sisäisenä inhouse-hankinta hankehallinnointiin liittyvää asiantuntijapalvelua LUT korkeakoulupalveluilta. Hankkeen osatoteuttajalla, Lappeenrannan teknillisellä yliopiostolla, on niin ikään laaja ja kattava kokemusrakennerahasto-hankkeiden toteuttamisesta ja osatoteuttajan rooliin liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista. Hankkeen osatoteuttajilla, Luumäen kunnalla, Parikkalan kunnalla, Rautjärven kunnalla, Savitaipaleen kunnalla ja Taipalsaaren kunnalla on kattava osaaminen hanketoiminnasta, tavoitteiden mukaisen toiminnan organisoimiseen sekä laadukkaiden tulosten aikaansaamiseen. Kaikki osapuolet ovat osallistuneet hankkeen sisällön valmisteluun. 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Kokeilujen ajoitus ei onnistu. Kokeiluihin suostuvia yrityksiä ei löydy. Yritysten kokema hyöty jää vähäiseksi. Yritykset odottavat yrityskohtaista kehittämistä, mutta jäävät siitä paitsi. Kuntien kokema hyöty jää vähäiseksi. Toimijoiden sitouttaminen hankkeen jälkeiseen toimintaan jää vähäiseksi. Innovaatio- ja kokeiluekosysteemi jää vain suunnitelmaksi. Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Hankkeessa on mahdollista toteuttaa kokeiluja eri osapuolten kanssa kolmella eri kierroksella. Huonon ajoituksen todennäköisyys on siten vähäinen. LUT-yliopistolla ja Saimaan ammattikorkeakoululla on useiden vuosien kokemus menestyksekkäiden kokeilujen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Kaikki kokeilut suunnitellaan yhdessä kokeiluihin osallistuvien toimijoiden kanssa etukäteen, toimijat sitoutuvat kokeilun toteuttamiseen ja arviontiin. Kaikille osapuolille kerrotaan useissa eri vaiheissa mihin tämä kehittämishanke tähtää ja miten yrityskohtaisia ratkaisuja voi hyödyntää hankerahoituksen ulkopuolella. Hanke tähtää kevyen resursoinnin malliin, jossa yhteistyö korkeakoulujen ja kuntien välillä ei edellytä merkittäviä henkilöpanostuksia. Tämän toteutustavan puitteissa hyödyllistä yhteistyömallia kehitetään koko hankkeen ajan. Yksittäisten toimijoiden kannalta kyse on yhteisestä toiminnasta, joka rakentuu niiden toimintamallien ja tulosten päälle, jota kaikki osapuolet tekevät joka tapauksessa. Yhteistyömallista (ekosysteemi) on pystyttävä rakentamaan riittävän notkea ja kevyt, jotta se ei käy kenellekään toimijalle ylivoimaiseksi. Hankkeessa toteutetaan riittävä määrä konkreettisia kokeiluja, joilla voidaan käytännössä osoittaa kokonaisuuden toimivuus (ts. se ei jää vain suunnitelmien tasolle). 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Esitys hankkeen ohjausryhmäksi: N.N, LUT Henri Karppinen, Saimaan ammattikorkeakoulu Harri Anttila, Rautjärven kunta
13 (16) Vesa Huuskonen, Parikkalan kunta Kimmo Kainulainen, Savitaipaleen kunta Kari Kuuramaa, Taipalsaaren kunta Tuomo Sallinen, Ruokolahden kunta Anne Ukkonen, Luumäen kunta N.N, yritysedustaja, vaihtuva N.N, yritysedustaja, vaihtuva Kaupungit nimeävät edustajansa rahoituspäätöksen jälkeen. N.N, Lappeenrannan kaupunki N.N, Imatran kaupunki 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset 25 Yritykset, jotka kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (<b>tuote on uusi 5 markkinoilla</b>) Yritykset, jotka kehittävät uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille (<b>tuote on uusi 10 yrityksille</b>) Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai 25 tutkimuslaitosten kanssa Yritykset, joihin syntyy uusiutuviin energiaratkaisuihin tai vähähiilisyyden tukemiseen perustuvaa uutta 4 liiketoimintaa Start-up yritykset, joilla on merkittävät valmiudet uuden tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän 5 kehittämiseen Yritysten avoimen tiedon ja rajapintojen avulla toteuttamat uudet sovellukset 2 Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämään hankkeeseen osallistuneet yritykset 25 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo
14 (16) Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Kyllä Ei Perustelu Hankkeen pääkohderyhmänä on kunnissa toimivat pk-yritykset. Toimintaympäristön analyysi ja pohjatiedot osoittavat, että yrittäjäjoukko ja yritysten kehittämiseen osallistuvat henkilöt ovat hyvin miesvaltaisia. Innovaatio- ja kokeiluekosysteemi ei ota kantaa henkilöiden sukupuoleen, vaan kehittämismahdollisuudet ovat avoinna kaikille. Kuntien omien päämäärien saavuttamiseksi on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, miten avautuvat mahdollisuudet yrityksissä, kunnissa ja korkeakouluissa tuodaan esille. Hankkeen toimenpiteet pyrkivät rohkaisemaan naisia ja miehiä sekä oppimaan edistyksellisä taitoja että soveltamaan niitä. Digitaalisuus ja digitalisoituminen leikkaavat jo nyt kaikkia aloja, joten sukupuolella ei pitäisi olla merkitystä innovaatiotoiminnassa. On vain löydettävä oikeita keinojarohkaista henkilöitä löytämään omatulokulmansa alalla. Hanke toteutetaan sukupuolten välinen tasaarvo huomioiden ja hankkeen aikana esiin tuleviin tarpeisiin reagoiden viipymättä.
15 (16) Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Luonnonvarojen käytön kestävyys Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välillisesti Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähähiilistä aluerakennetta kehittäviin kokeiluihin vähentäminen 4 ja niistä saataviin tuloksiin. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Ei vaikutusta. Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) Ei vaikutusta. Natura 2000 -ohjelman kohteet Ei vaikutusta. Taloudellinen kestävyys Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välittömästi ja välillisesti vähähiilistä aluerakennetta kehittäviin kokeiluihin ja niistä saataviin tuloksiin. Kiertotalous on yksi innovaatio- ja kokeiluekosysteemin keskeisistä osaamisalueista. Hankkeen toteutus tukee Etelä-Karjalan älykkään erikoistumisen kärkien toteutumista, jossa materiaalit ja jätteet ovat Materiaalit ja jätteet 4 4 merkittävässä roolissa. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välittömästi ja välillisesti vähähiilistä aluerakennetta kehittäviin kokeiluihin ja niistä saataviin tuloksiin. Kiertotalous on yksi innovaatio- ja kokeiluekosysteemin keskeisistä osaamisalueista. Hankkeen toteutus tukee Etelä-Karjalan älykkään erikoistumisen kärkien toteutumista, jossa uusiutuvien energialähteiden Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 4 merkitys on suuri. Hankkeen tavoitteet, toteutus ja tulokset vaikuttavat suoraan ja välillisesti paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen - innovaatio- ja kokeiluekosysteemin ydin juuri paikallisen elinkeinorakenteen kestäävyydessä Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 ja sitä kautta koko maakunnan kestävässä 8 kehittymisessä. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 Hankkeessa toteutettavat innovaatio- ja kokeiluekosysteemin rakentamiseen liittyvät kokeilut sisältävät aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Hankkeen kohderyhmästä (pk-yritykset pienissä kunnissa) valtaosa edustaa kuitenkin valmistukseen tai asentamiseen liityviä yrityksiä ml. palvelut. Hankkeessa ei suoraan kehitetä tuotteita tai palveluita, vaan yhteistyötä ja toimintamalleja 9 innovaatiotoimintaan liittyen. Liikkuminen ja logistiikka 6 Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat välittömästi ja välillisesti vähähiilistä aluerakennetta kehittäviin kokeiluihin ja niistä saataviin tuloksiin. Saimaan aiheuttaa liikkumiselle ja logistiikalle haasteita. Samanaikaisesti Venäjän rajan läheisyys, sujuvat rajanylitykset, rata- ja tieverkon kehittyminen sekä lentoliikenne luovat 6 mahdollisuuksia kunnissa toimiville pk-yrityksille. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Välillinen vaikutus, työpaikkojen turvaaminen ja lisääminen on mahdollista hankkeen aikana Hyvinvoinnin edistäminen 3 saavutettavien tulosten avulla. Tasa-arvon edistäminen Ei vaikutusta. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus Ei vaikutusta. Kulttuuriympäristö Ei vaikutusta. Ympäristöosaaminen Ei vaikutusta.
16 (16) 14 Liitteet Pakolliset liitteet Yhteishankkeen sopimus Muut liitteet 2177546-2 Rekisteriotteen tiedot, 25.2.2019 2177546-2 Todistus verojen maksamisesta, 3.12.2018 Saimia ALV-selvitys 2018 uusi Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus 4.3.2019 Henri Antero Karppinen Vararehtori (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)
Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake 1 (7) Hakijan (päätoteuttajan) nimi Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Muu julkinen rahoitus Jakeluosoite Yliopistonkatu 36 Hakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö Henri Karppinen Y-tunnus 2177546-2 Postinumero 53850 Yhteyshenkilön puhelinnumero 02049 66411 Organisaatiotyyppi Ammattikorkeakoulu Postitoimipaikka Lappeenranta Yhteyshenkilön sähköpostiosoite henri.karppinen@saimia.fi 1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli
Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Saimaan ammattikorkeakoulu on toiminut kehittämishankkeen kokoajana ja sitä kautta keskeisessä roolissa innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittäjänä. Ammattikorkeakoulun lakisääteisiin tehtäviin kuuluu aluekehittäminen, jonka muodoksi on Etelä-Karjalassa valikoitunut kokeiluihin perustuva ekosysteemirakenne. 2 (7) Saimaan ammattikorkeakoulun näkökulmasta on tarpeellista kehittää yritysten kannalta tehokkaita, toimivia ja tuloksekkaita toteutustapoja, jotka ovat kestoltaan lyhyitä ja helposti räätälöitäviä. Korkeakoulun näkökulmasta on edelleen haastavaa mahdollistaa yrityksien kehittämistä, koska korkeakoulumaailma on edelleen kiinni melko perinteisessä Saimaan ammattikorkeakoulu pyrkii tässä hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden kautta vaikuttamaan seuraaviin yritysten ja kuntien tarpeista nousseisiin teemoihin ja haasteisiin: 1) Uusien ratkaisujen ja innovaatioiden kehittäminen ja toteuttaminen kokeilujen kautta 2) Uusien työ- ja harjoittelupaikkojen kehittäminen ja kokeileminen 3) Uusien houkuttelevuustekijöiden kehittäminen kunnissa innovaatioyhteistyön ympärille 4) Innovaatio- ja kokeiluekosysteemin toimintamallin vakiinnuttaminen ja näkyväksi tekeminen maakunnassa ja sen ulkopuolella. Saimaan ammattikorkeakoulun roolina MINT-hankkeessa on johtaa innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittämistä yhteistyössä LUT-yliopiston ja eteläkarjalaisten edelläkävijä kuntien kanssa. Saimaan ammattikorkeakoulun lähtökohtana on kokeilla toimintamallin osia ja menetelmiä, joiden perusteella voidaan vakiinnuttaa innovaatioja kokeiluekosysteemin toimintaa hankkeen jälkeen. Hankkeen lisäarvo syntyy uusimman tiedon ja innovaatiotekniikoiden nopeasta kanavoinnista kuntiin (ei vain yhteen kuntaan), joista löytyy toimiva linkki kunnissa toimiviin pk-yrityksiin. Sama yhteys toimii myös toisin päin. Kehittämistarpeet tulee tässä yhteydessä nähdä monipuolisesti: - sisällöt - teknologiat - resurssit, tutkijat, opettajat ja opiskelijat - menetelmät, kokeileva kehittäminen - osaaminen 2 Toteutus ja tulokset
Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Saimaan ammattikorkeakoulu koordinoi ja johtaa hankkeessa toteutettavia toimenpiteitä: 3 (7) TYÖPAKETTI 1 Kuntakohtaisista tarpeista kohti ekosysteemiä Saimaan ammattikorkeakoulu vastaa kuntakohtaisten tarpeiden muokkaamisesta kohti kokeiluja. Saimaan ammattikorkeakoulun hankehenkilöt osallistuvat kuntakohtaisten tarpeiden muotoiluun ja vahvistamiseen kokeilusuunnitelmia ohjaaviksi kuntakohtaisiksi päämääriksi. TYÖPAKETTI 2 Kuntien ja korkeakoulujen yhteiset iskujoukot (kokeilujen suunnittelu yrityksissä, 2 kpl pilottikokeiluja) Saimaan ammattikorkeakoulu osallistuu kokeilusuunnitelmien laatimiseen sekä seuraa aktiivisesti pilottikokeilujen etenemisestä ja vahvistamassa kuntien ja yritysten kokeilusta saamia hyötyjä yhdessä LUT yliopiston kanssa. TYÖPAKETTI 3 Sisällöllisiin kehittämisteemoihin liittyvät kokeilut (6 kpl) Saimaan ammattikorkeakoulu osallistuu kokeilujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin yhdessä kuntien, yritysten ja LUT-yliopiston kanssa. TYÖPAKETTI 4 Ekosysteemin käynnistys ja tiekartta yhteiselle kehittämiselle (kokeilukierrokset 2 ja 3, yhteensä 5-7 kpl kokeiluja) Saimaan ammattikorkeakoulu vastaa tiekartta työstä pilottitulosten ja kolmen kokeilukierroksen tulosten perusteella. Saimaan ammattikorkeakoulu osallistuu kokeilujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin yhdessä kuntien, yritysten ja LUT-yliopiston kanssa kierroksilla 2 ja 3. TYÖPAKETTI 5 Hankkeen hallinnointi Saimaan ammattikorkeakoulu vastaa kokonaisuudessaan hankkeen hallinnoinnista, maksatuksista, viestinnästä ja kokonaisuuden hallintaan liittyvistä toimenpiteistä. Tulosten osalta Saimaan ammattikorkeakoulun vastuulla on hankkeen kolmen tulosalueen tulosten aikaan saaminen ja muotoilu hankkeen jälkeen käyttöönotettaviksi toimintamalleiksi ja tiekarttamuotoisiksi kehittämissuunnitelmiksi. Tulokset saadaan aikaan tiiviissä yhteistyössä muiden hanketoteuttajien kanssa. De minimis -tuki-ilmoitus 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Hankkeen kustannusarvio Kustannusmalli
4 (7) ý Flat rate 24 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan Hankkeen kustannukset ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. 1 Palkkakustannukset Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk Projektipäällikkö Osa-aikainen 18 10 000 36 000 36 000 82 000 Asiantuntija, pk-yritysten innovaatiotoiminta Osa-aikainen 7 5 800 17 400 17 400 40 600 1Yhteensä 25 15 800 53 400 53 400 122 600 Projektipäällikkö vastaa hankkeen kokonaistoteutuksesta, tavoitteiden saavuttamisesta, tuloksista sekä lopputuloksena syntyvän hyödyn vaikutuksista kohderyhmissä. Projektipäällikkö toimii yhteyshenkilönä rahoittajan ja kuntien suuntaan sekä toimii esittelijänä hankkeen ohjausryhmässä. Asiantuntija, pk-yritysten innovaatiotoiminta, osallistuu ekosysteemin rakentamiseen sekä on mukana kuntakohtaisissa kokeilussa, kokeilujen suunnittelussa, toteutuksen seurannassa ja tulosten arvioinnissa. 2 Ostopalvelut Kustannus Hankkeen toteutuksen edellyttämät ulkopuoliset asiantuntijakulut, kokeiluihin ja ekosysteemin rakentamiseen liittyen. 0 10 000 10 000 20 000 2 Yhteensä 0 10 000 10 000 20 000 Toteuttajan ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen kokeiluihin ja ekosysteemin rakentamiseen liittyen. 3 Kone- ja laitehankinnat Kustannus 3 Yhteensä 0 0 0 0
5 (7) 4 Rakennukset ja maa-alueet Kustannus 4 Yhteensä 0 0 0 0 5 Muut kustannukset Kustannus Projektikoordinattorin palvelut, käänteisenä inhouse-ostona LUT-korkeakoulupalveluilta 1 000 5 500 5 500 12 000 Sisäiset asiantuntijat 0 3 000 2 976 5 976 5 Yhteensä 1 000 8 500 8 476 17 976 Projektikoordinaattori hoitaa hankkeeseen liittyvät maksatukset, teknisen projektihallinnan sekä osallistuu hankkeen toteutukseen liittyviin järjestelyihin. Sisäiset asiantuntijat ovat lyhytaikaisina asiantuntijoina toimivia Saimaan ammattikorkeakoulun henkilöstöön kuuluvia henkilöitä. 6 Flat rate Kerroin 24.00 % 3 792 12 816 12 816 29 424 6 Yhteensä 3 792 12 816 12 816 29 424 1-6 Hankkeen kustannukset 1-6 Yhteensä 20 592 84 716 84 692 190 000 7 Tulot Tulot 7 Yhteensä 0 0 0 0
Nettokustannukset yhteensä Yhteensä Hankkeen rahoitussuunnitelma Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 Yhteensä 6 (7) 20 592 84 716 84 692 190 000 14 414 59 301 59 285 133 000 2 Kuntien rahoitus 2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 2.1 Yhteensä 0 0 0 0 2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 2.2 Yhteensä 0 0 0 0 2.1-2.2 Kuntien rahoitus yhteensä 2.1-2.2 Yhteensä 0 0 0 0 3 Muu julkinen rahoitus 3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 6 178 25 415 25 407 57 000 3.1 Yhteensä 6 178 25 415 25 407 57 000
3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus 7 (7) Rahoitus 3.2 Yhteensä 0 0 0 0 3.1-3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä 3.1-3.2 Yhteensä 6 178 25 415 25 407 57 000 4 Yksityinen rahoitus 4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus Rahoitus Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus 0 4.1 Yhteensä 0 0 0 0 4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 4.2 Yhteensä 0 0 0 0 4.1-4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä 4.1-4.2 Yhteensä 0 0 0 0 1-4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä 1-4 Yhteensä 20 592 84 716 84 692 190 000