TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 13.11.2003 Dnro 1195Y0126-121 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Oulun Jätehuollon Ruskon jätekeskuksen kaatopaikkatoiminnan jatkamista siihen liittyvine muine toimintoineen. Oulun Jätehuolto PL 67 90015 Oulun kaupunki LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ruskon Jätekeskuksen kaatopaikkatoiminta siihen liittyvine muine toimintoineen Ruskon kaupunginosassa kiinteistöllä Rn:o 83 E osoitteessa Ruskonniityntie 10, Oulu. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 - kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :n 3 momentin perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n kohdan 12 a perusteella lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2002. Hakemusta on täydennetty 4.3. 2003. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE Ruskon nykyinen toiminta perustuu 25.4.1995 myönnettyyn ympäristölupaan

2 ( Dnro 1195Y0126-121 ). Muita jätekeskuksen alueella olevia toimintoja, joille on myönnetty ympäristölupa, koskee biojätteen kompostointia, ongelmajätteiden-, energiajätteen- ja öljyisten maiden käsittelyä ja Ruskon kaatopaikan vanhan osan maisemointia. Kaatopaikan tarkkailua koskeva päätös on annettu 23.4.2002. Ruskon jätekeskuksen alueelle on vahvistettu asemakaavassa 93 ha:n alue, josta suojaviheraluetta on noin 21 ha ja kaatopaikkatoiminnalle varattua aluetta 72 ha. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ruskon jätekeskus sijaitsee Ruskon kaupunginosassa noin kuuden kilometrin päässä Oulun keskustasta koilliseen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin viidensadan metrin etäisyydellä ja lähin yhtenäinen asuinalue noin puolentoista kilometrin etäisyydellä. Ruskon jätekeskuksen ympäröivillä kiinteistöillä on pääasiassa teollista toimintaa, joka liittyy jätteiden hyötykäyttöön ( Paperinkeräys Oy ja Kuusakoski Oy ) sekä muuhun teolliseen toimintaan ( Paroc Oy ). Ruskon jätekeskus sijaitsee luode-kaakko suuntaisten moreeniharjannejaksojen välisessä painanteessa, johon on jäätikön sulamisvaiheessa kerrostunut lajittuneita maalajeja, kuten hiekkaa, savea ja silttiä. Moreenimuodostumien topografiasta johtuen pohjavesi on alueella lähellä maanpintaa. Jätekeskusalueen eteläpuolella moreeniharjanteiden yläpinta putoaa maanpinnan alapuolelle ja pintakerrokset muuttuvat lajittuneiksi. Pohjoispuolinen moreeniselänne kaartuu jätekeskusalueen länsipuolella Lopakkaojan takana lounaaseen ja muodostaa paikallisen pohjaveden jakajan. Pohjavesien pääpurkautumissuunta on jätekeskusalueen pohjois- ja itäpuolella luoteeseen moreeniharjanteiden suuntaan ja kääntyy alueen länsipuolella lounaaseen kohti Pyykösjärven ja Kuivasjärven välistä Laholaisojaa. Vähäistä pohjavesien suotautumista suoraan Pyykösjärven suuntaan voi tapahtua nykyisen kaatopaikka-alueen kaakkoiskulmalta. Nykyiseltä jätetäyttöalueelta sekä tulevalta laajennusalueelta on pohjavesien virtausuunta ensin luoteeseen ja sen jälkeen nykyisen täyttöalueen pohjoispuolitse lounaaseen. Pohjavesivirtausta hiekkakerroksia myöten nykyiseltä jätetäyttöalueelta sekä tulevalta laajennusalueelta Pyykösjärven suuntaan ei tule tapahtumaan. Pintavedet laskevat Lopakkaojan kautta Laholaisojaan ja edelleen Kuivasjärven kautta mereen.

3 Liikenne ja liikennejärjestelyt Ruskon jätekeskuksessa käy päivittäin vuoden ajasta riippumatta kuorma-autoja ja henkilöautoja 400-1000 kpl vuorokaudessa. Liikennettä on alueella aukioloaikoina ( arkipäivisin klo. 7.00-20.00 ja lauantaisin klo. 9.00-12.00 ). Ruskon jätekeskuksesta jatkokäsittelyyn lähteviä ongelmajätteitä haetaan talvella noin kerran kuukaudessa ja kesällä noin 2 kertaa kuukaudessa. Kuljetuksen hoitaa Iisalmen Keräysöljy Oy:n kuljetuskalusto. Kertakuljetusmäärä ilman jäteöljyjä on keskimäärin noin 4 t. Lastaus tapahtuu Oulun Jätehuollon trukilla ongelmajätevaraston edustalla. Lisäksi Ekokem Oy Ab:n kalusto hakee jäteöljyjä noin joka kolmas kuukausi. Kertakuljetusmäärä on noin 35 t. Jäteöljyn pumppaus ajoneuvoon tapahtuu öljyaseman vieressä. Oulun Jätehuollon vaarallisten aineiden kuljetuksesta vastaa turvallisuusneuvonantaja. Palvelu on hankittu Iisalmen Keräysöljy Oy:ltä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ruskon jätekeskus on toiminut vuodesta 1981 Oulun kaupungin ainoana yleisenä kaatopaikkana. Ruskon jätekeskukseen otetaan vastaan yhdyskunta- ja rakennusjätteen lisäksi erilliskerättyä biojätettä ja energiajätettä, kotitalouksien ja yritysten ongelmajätteitä sekä jonkin verran teollisuuden ongelmajätteitä, öljyisiä jätteitä, öljyllä pilaantunutta maata, raskasmetallisakkoja, erityisjätettä sekä syntypaikkalajiteltua hyötyjätettä kuten muovia, paperia, pahvia, metallia, neste- ja kotelopakkauksia, lasia, käsittelemätöntä puutavaraa ja risuja. Ruskon jätekeskukseen toimitettiin vuonna 2002 jätettä Oulun lisäksi myös Kempeleen, Oulunsalon, Haukiputaan, Limingan, Tyrnävän, Lumijoen, Yli-Kiimingin ja Hailuodon kunnista. Lisäksi Kiimingin ja Muhoksen kunnat ovat liittymässä Oulun Jätehuollon toimialueeseen. Toimialueen asukasluku on tällöin 200 000. Ruskon jätekeskuksen kaatopaikoille on läjitetty jätteitä runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana noin 2,5 milj. m 3, josta suurin osa on sijoitettu vanhalle kaatopaikalle. Vuosittain jätettä toimitetaan jätekeskukseen noin 90 000 tonnia, josta yhdyskuntajätettä on noin 50 000 tonnia. Ruskon jätekeskuksen omat kiinteistöllä sijaitsevat laitokset ja toiminnot Toimistorakennus Vaakarakennus / pyöräverstas Työntekijöiden sosiaalitilat / jätehuoltomestarin toimisto Öljyasema Öljyaltaat

4 Ongelmajätevarastot Konesuoja / korjaamorakennus / lämpökeskus Energiajätehalli Kompostointilaitos Biokaasupumppaamo Ongelmajäte- ja erityisjätekaatopaikka ( loppusijoituspaikka ) Pumppaamot Suotovesialtaat ( pohjoinen ja eteläinen ) Öljyisten maiden kompostointikenttä Rakennusjätekaatopaikka Yhdyskuntajätekaatopaikka Erityisjätemonttu Riskijätteen vastaanottopaikka Hyötyjätteiden vastaanottoalue Puhtaan puutavaran vastaanottoalue Vanha kaatopaikka ( suljettu ) Nykyinen yhdyskuntajätteen täyttöalue on noin 4,5 ha ja rakennusjätteen täyttöalue on noin 1,5 ha. Vanhan maisemointityön alla olevan kaatopaikan pinta-ala on noin 12 ha. Toiminta-alueiden ( käsittelypaikat, tiestö, rakennukset, vesistöjärjestelyt sekä täyttöalueen ulkopuoliset urheilu- ja virkistysalueet ) tilantarve on noin 40 ha, jolloin jätteiden loppusijoitukseen on käytettävissä 20 ha:n alue. Kaatopaikkatoimintaa voidaan jätekeskuksessa jatkaa noin 20 vuotta. Jätekeskuksen muita jätteiden käsittelytoimintoja voidaan jatkaa vielä senkin jälkeen. Energian käyttö Ruskon jätekeskuksen rakennukset lämmitetään biokaasulla. Kiinteistökattilan käyttämän biokaasun normikulutus vuonna 2002 on ollut 176 000 Nm 3 ja energiamäärä noin 800 MWh Veden hankinta Ruskon jätekeskuksen raakavesi otetaan kunnallisesta vesijohdosta. Yhdyskuntajätteenkaatopaikka Ruskon jätekeskuksen uusi yhdyskuntajätteen kaatopaikka otettiin käyttöön syksyllä 1999. Kaatopaikan pohjarakenteet on tehty Vnp:n 861/1997 tavanmukaisen jätteen kaatopaikalle asetettujen vedenläpäisevyysvaatimusten mukaisesti. Tiivistysrakenne tehtiin 250 mm paksusta mineraalitiivisteestä sekä kahdesta tiiviistä Lemdense-asfalttikerroksesta, joiden yhteisvahvuus on 110 mm. Asfalttikerrosten K- arvot ovat 1x10-11 m/s ja 1x10-12 m/s. Rakennetun pohjakerroksen paksuus yhdyskuntajätteen kaatopaikalla on kokonaisuudessaan 1,16 m.

5 Jätteen vastaanotto ja käsittely Uudelle yhdyskuntajätteen kaatopaikalle on sijoitettu vuoden 2002 loppuun mennessä yli 160 000 tonnia yhdyskuntajätettä. Täyttö tapahtuu ns. kerrospengerryksenä. Vastaanotetut kuormat tiivistetään ajamalla niiden yli 3-4 kertaa 32 tonnia painavalla kaatopaikkajyrällä. Kerralla tiivistettävä kerrosvahvuus on noin 0,5 m. Jätepenkka on jaettu ns. sektoreihin. Yhdyskuntajätteen kaatopaikalle otetaan erityisjätettä, joka peitetään päivittäin. Erityisjätteitä varten kaivetaan jätepenkkaan kaivanto. Erityisjätteeksi luokitellaan mm. kiinteässä muodossa oleva asbesti, eläinten ruhot sekä hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteet. Uudelle yhdyskuntajätepenkalle on sijoitettu vuoden 2002 loppuun mennessä yli 9000 tonnia erityisjätettä. Jätehuoltomestari vastaa siitä, ettei kaatopaikalle tuoda sinne soveltumattomia jätteitä ja että aluetta täytetään ja hoidetaan asianmukaisesti. Kaatopaikalle tuotaville kuormille tehdään satunnaisia pistotarkastuksia. Laajennusalueen II-vaihe Nykyiselle yhdyskuntajätteen kaatopaikalle otetaan jätettä syksyyn 2003 asti, jonka jälkeen otetaan laajennusalueen II- vaihe käyttöön. Laajennusalueen pinta-ala on 5,5 ha. Alueelle on tehty täydentävät pohjatutkimukset helmikuun 2003 alussa. Tutkimusten pohjalta päätetään kaatopaikan tiivistysrakenne. Laajennusalueen pohjarakenteita koskevat työt aloitetaan kesällä 2003. Oulun Jätehuolto on esittänyt 13.6.2003 laajennusalueen täyttövaiheen II ja ongelmajätealtaan 9 pohjarakenteita koskevat suunnitelmat ja ympäristökeskus on 25.6.2003 todennut lausunnossaan, että esitetyt rakenteet täyttävät valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä kaatopaikan pohjarakenteelle asetetut vaatimukset. Rakennusjätteen kaatopaikka Rakennusjätettä on otettu joulukuun 2002 loppuun asti vanhalle rakennusjätteen kaatopaikalle. Uuden rakennusjätteen kaatopaikan pohjarakenteet valmistuivat samaan aikaan kuin uuden yhdyskuntajätteen kaatopaikan eli kesällä 1998. Kaatopaikan pohjarakenteet on tehty Vnp:n 861/1997 tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettujen vedenläpäisevyysvaatimusten mukaisesti. Tiivistysrakennekerros on muutoin samanlainen kuin yhdyskuntajätteen kaatopaikalla, ainoastaan asfalttikerroksen kokonaisvahvuus on 100 mm.

6 Biojätteen laitosmainen kompostointi ja jälkikypsytys aumoissa Yleistä Ruskon jätekeskuksessa kompostoidaan erilliskerättyä biojätettä laitosmaisesti. Biojätteen rumpukompostointilaitos valmistui kesällä 2000. Rakennuksessa on tiloja kahdessa kerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa on vastaanottotila, prosessitila ja tukiainevarasto. Toisessa kerroksessa on valvomotila. Kompostointiprosessi on jatkuvatoiminen eli 24 h/d, josta jätteiden vastaanottoa on 8 h/d. Toimintaa hoitaa laitosmies. Keskimääräinen käyntiaika vuodessa on 8400 h. Laitoksen kapasiteetti on 6000 t/a, kun vuotuinen biojätekertymä Oulun alueella on tällä hetkellä noin 5000 t. Biojätteen kompostointi tapahtuu kolmessa polyuretaanilla eristetyssä 125 m 3 :n teräsrummussa. Jätteen viipymä rummussa on seitsemän vuorokautta. Kompostointirummuissa syntyvän poistoilman mukana vapautuva lämpö otetaan talteen lämpöpumpun avulla. Laitosta lämmitetään tällä lämmöllä. Tarvittaessa lisälämpöä saadaan biokaasusta. Laitos on täysin automatisoitu, mutta voidaan käyttää myös käsiohjauksella valvomohuoneesta. Prosessin kulku Biojäte tuodaan pakkaavissa jäteautoissa laitoksen sisälle, jossa jäte kipataan joko lattiavastaanottoon tai lavavastaanottoon. Lattiavastaanotossa on lattialämmitys, jonka avulla jäinen biojäte saadaan talvisaikaan paremmin sulamaan. Molemmista vastaanottopisteistä biojäte johdetaan kuljettimilla murskaimelle, joka murskaa jätteen 2-3 cm:n palakokoon. Murskaimen jälkeen biojäte nostetaan kaksoisruuvikuljettimilla rumpuihin. Samanaikaisesti annostellaan ruuvikuljettimelle tukiainevarastosta turvetta. Tukiaineen ja biojätteen seossuhde on 1:1. Rumpuihin johdetaan ilmaa vapaaseen ilmatilaan rumpujen päistä sekä lisäilmaa rumpujen kylkiin poratuista reiìstä massan sisään puhaltavalla ilmastusjärjestelmällä. Lisäilma tuotetaan erillisellä kompressorilla. Kompostointiprosessin lämpötilat ovat 50-60 o C:n välillä. Kompostointirumpuja pyöräytetään keskimäärin 2 kertaa tunnissa. Kompostoituminen alkaa nopeasti ja sen aktiivivaihe kestää noin 5-7 vuorokautta. Seitsemän vuorokauden kuluttua jäte poistetaan rummusta ruuvikuljettimella katettuun ulkotilaan, josta se siirretään pyöräkuormaajalla kompostointilaitoksen vieressä sijaitsevalle jälkikypsytyskentälle. Jälkikypsytys tapahtuu aumoissa ja se kestää vähintään kolme kuukautta.

7 Laitoksen käytön seuranta ja laadun valvonta Kompostointilaitoksen toiminnasta, hoidosta, häiriö- ja poikkeustilanteista sekä laadunvalvonnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Rummussa olevan biojätteen lämpötilaa seurataan vähintään kerran viikossa. Biojätteen kosteusprosentti ja ph määritetään noin kerran kuukaudessa. Kompostin kypsyys määritetään Rottegrad-kokeella noin kerran kuukaudessa. Ravinnesuhteita ei ole määritelty muissa tapauksissa kuin silloin, kun kompostimultaa on käytetty Ruskon jätekeskuksessa viherrakentamistöissä. Ravinnesuhteet on määritelty Viljavuuspalvelussa. Rumpukompostoitumisen aktiivivaiheen jälkeen kompostoidun materiaalin enterokokkien lukumäärän on oltava alle 5000 kpl /g näytettä ja salmonellattomien näytteiden määrä on 9 kpl 10 näytteestä. Enterokokkien ja salmonellan määrä on tutkittu noin kahden kuukauden välein. Määritysrajat on muutoin alitettu paitsi yhden kerran näytteestä on todettu salmonellaa. Poistoilman ammoniakkipitoisuus on määritetty Jyväskylän yliopiston tekemillä mittauksilla useita kertoja. Koska ammoniakkia ei ole kertaakaan mittauksissa esiintynyt, hakemuksessa esitetään, että mittauksia ei tulla jatkossa tekemään säännöllisesti, vaan määritellään tarvittaessa. Biojätteen jälkikypsytys Rumpukompostoitu biojäte tarvitsee vähintään kolmen kuukauden jälkikypsytyksen aumoissa. Jälkikypsytystä varten on kunnostettu Ruskon jätekeskuksen vanha biojätteen aumakompostointikenttä kesällä 2001. Kentällä on sadevesikaivot, joista vesi johdetaan eteläisen suotovesialtaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Laitoksen seisokkien aikana biojätettä kompostoidaan kompostointikentällä, aumaus tehdään pyöräkuormaajalla. Aumoja käännetään noin kahden kuukauden välein. Kompostimulta käytetään toistaiseksi vanhan kaatopaikan maisemoinnissa kasvukerrokseen sekä jonkin verran muissa alueen vihertöissä. Vanhan kaatopaikan maisemoinnin valmistuttua kompostimullasta on tarkoitus tehdä kaupallinen tuote käytettäväksi viherrakentamisessa ja maanviljelyssä. Eläinten sivutuoteasetuksen vaikutukset eläinperäisten jätteiden kompostointiin Eläinten sivutuoteasetus astui voimaan 1.5.2003. Asetus vaikuttaa siten, että Ruskon jätekeskuksen alueella ei voida kompostoida mm. teurasjätettä eikä kauppojen ja teollisuuden eläinperäisiä elintarvikejätteitä. Asetuksen mukaan em. jätteiden kompostointikäsittely edellyttää vähintään yhden tunnin käsittelyn 70 o C:n lämpötilassa palakoon ollessa 12 mm. Tällä hetkellä tähän vaatimustasoon ei päästä.

8 Kotitalouksien, suurkeittiöiden, pitopalveluiden ja ravintoloiden elintarvikejätteet luetaan asetuksen mukaisesti ruokajätteeksi, joten keräys ja käsittely jatkuu kuten nykyisin. Energiajätteen vastaanotto ja paalaus Ruskon jätekeskuksen energiahallissa on paalattu tammikuuhun 2003 asti syntypaikoilla lajiteltua energiajätettä, joka on sisältänyt pääasiassa muovia ( ei PVC ), paperinkeräykseen kelpaamatonta paperia ja pahvia. Energiajäte ei saa sisältää puuta, metallia tai lasia. Paalattu energiajäte on kuljetettu Pietarsaareen Ewapower Oy:lle pelletoitavaksi. Energiajätettä on käsitelty vuosittain noin 300 t. Koska Ewapower Oy:n energiajätteen käsittelylaitos tuhoutui täysin tulipalossa 21.1.2003, Oulun jätehuolto toimittaa jatkossa energiajätettä Ekoref Oy:lle Kempeleeseen. Ekoref Oy:lle menevän energiajätteen joukossa voi olla myös puutavaraa, eikä sitä enää tarvitse paalata Ruskon jätekeskuksessa. Puhdas puutavara tullaan jatkossa toimittamaan myös Ekoref Oy:lle. Energiajätekuormien laatua tarkkaillaan satunnaisesti kuormantarkastuksilla, jotka kirjataan kuormantarkastuspöytäkirjaan. Hyötyjätteiden vastaanotto Hyötyjätteiden ekopiste sijaitsee tällä hetkellä uuden yhdyskuntajätteen kaatopaikan vieressä. Ekopisteellä otetaan vastaan pahvia, neste- ja kotelopakkauksia, paperia, muovia ja metallia, joita varten on metalliset avolavat. Hyötyjätelavat sijaitsevat ekopistetasanteen alapuolella, mikä helpottaa hyötyjätteiden tyhjennystä. Jätehuolto on rakentanut kesällä 2002 uuden ekopisteen ongelmajätteiden vastaanottoalueen yhteyteen öljyallas II vastapäätä. Uusi ekopiste, joka otetaan käyttöön 2003 kesällä, on asfaltoitu. Puhtaan puutavaran ja risujen vastaanottopaikka on eteläisen suotovesialtaan läheisyydessä. Puhdas puutavara ja risut haketetaan, minkä jälkeen ne menevät joko energiahyötykäyttöön tai öljyisten maiden kompostiaumojen tukiaineeksi. Riskijätteiden vastaanotto Ruskon jätekeskuksessa otetaan vastaan mm. sairaaloiden ja veripalvelun riskijätettä, millä tarkoitetaan tunnistamatonta biologista jätettä kuten verisiä rättejä, leikkaussalijätettä, neuloja tai muuta sairaaloiden ja terveydenhoidon jätettä, joka vaatii välittömän peittämisen.

9 Riskijätteen vastaanottoalue sijaitsee öljyisten maiden kompostointikentän takana, vanhan lietealtaan vieressä. Riskijätteet peitetään välittömästi. Riskijätettä otetaan vastaan kolmena päivänä viikossa. Öljyjäteasema Yleistä Ruskon jätekeskuksen öljyasemalle otetaan vastaan teollisuuden, palvelutoiminnan ja kotitalouksien nestemäisiä ja kiinteitä öljyjätteitä. Vastaanotetuista nestemäisistä öljyjätteistä muodostuu 90 % öljyvesiseoksista, öljynerottimien jätteistä ja käytetyistä voiteluöljyistä. Kotitaloudet voivat toimittaa öljyjätteensä asemalle veloituksetta, jos sitä on alle 30 litraa. Öljyasema koostuu kahdesta tilavuudeltaan noin 250 m 3 :n katetusta betonisesta laskeutusaltaasta sekä 220 m 2 hallitilasta. Hallitilan alakerroksessa on nestemäisille öljyjätteille vastaanotto-, selkeytys- ja varastosäiliöt, pumppuhuone ja yläkerroksessa toimii pienerien vastaanotto ja käsittely. Prosessin kulku Pienerien vastaanottotilassa valutetaan kanistereissa toimitetut öljyjätteet tyhjiksi ns. valutusrännissä. Ennen kuin öljykanisterit laitetaan valumaan, tarkistetaan, ettei öljyn joukossa ole liuottimia. Pieneriä varten oleva varastosäiliö on 16 m 3, johon tulee vain puhtaita jäteöljyjä, joita ei tarvitse valuttaa. Kiinteät öljyjätteet, kuten öljynsuodattimet, voidaan jättää katetun ongelmajätepisteen yhteydessä oleviin astioihin. Öljynerotuskaivojen jätteet tyhjennetään katettuihin laskeutusaltaisiin, missä veden annetaan laskeutua altaan pohjalle. Altaassa olevan öljyvesiseoksen vedenpinnan korkeutta seurataan vesipitoisuusmittarin avulla. Määräajoin altaan pinnalle jäänyt öljykerros pumpataan öljyasemalle yhteen kolmesta 30 m 3 :n varastosäiliöstä ja pohjalla oleva vesi päästetään öljynerotuskaivoon avaamalla sulkuventtiili. Öljyasemalla olevia 30 m 3 säiliöitä täytetään vuorotellen, joten ne kaikki toimivat yhdessä sekä vastaanotto-, selkeytys että varastosäiliöinä. Säiliöiden pinnalle kertyvä öljy toimitetaan Ekokem Oy Ab:lle noin joka kolmas kuukausi. Kaikkien kolmen säiliön pohjalle jäävät vedet pumpataan yhteen säiliöön öljyjen tyhjennyksen jälkeen. Vettä sisältävän säiliön annetaan laskeutua tietyn ajan ja sen pinnalle kertyvä öljykerros pumpataan pois. Lopuksi vedet pumpataan öljynerottimen ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Öljyasemalta viemäriverkostoon laskettavan jäteveden sisältämän öljypitoisuuden ohjeelliseksi maksimiarvoksi on asetettu 50 mg/l. Selkeytyksessä syntyvän öljyn vesipitoisuuden tavoitearvoksi on asetettu alle 10 p-%.

10 Vuoden 2002 kesällä on uusittu öljyaseman ja laskeutusaltaiden välinen imuputki. Laskeutusaltaiden ulkopuolelle on asennettu kaivo, jossa on imuputkelle sulkuventtiili ja pikaliitin. Imuputki on lämpöeristettyä paineputkea, joka pysyy sulana itsesäätyvän lämpökaapelin avulla. Öljyisistä vesistä laskeutuva liete kompostoidaan öljyisten maiden kompostointikentällä. Lieteputki on uusittu kesällä 2002. Kiintoaineiden pääsy imuputkeen on estetty teräsverkoista rakennetuilla imusiivilälaatikoilla. Kun Ekokem Oy Ab hakee jäteöljyjä noin joka kolmas kuukausi, otetaan öljyerästä kaksi ½ litran näyte-erää muovisiin sinettipulloihin, joista toinen jää Oulun jätehuoltoon ja toinen menee Ekokem Oy Ab:lle, joka tarkistaa öljyn vesi- ja liuotinpitoisuuden. Ongelmajätevarastot Lääkejätteille ja muille vaarallisimmille ongelmajätteille, kuten hapoille ja emäksille on oma lukittu ongelmajätevarastonsa. Varastossa sijaitsee vaaka, jolla punnitaan yrityksiltä tulevat maksulliset ongelmajätteet. Varastossa suoritetaan lääkkeiden lajittelu ja pakkaaminen. Entinen kaatopaikkakoneen säilytystila toimii myös ongelmajätteiden varastona. Asiakkaita varten katettujen laskeutusaltaiden viereen on rakennettu keväällä 2002 ongelmajätekatos, johon otetaan vastaan mm. akut, loisteputket, sähkö- ja elektroniikka, kiinteät öljyiset jätteet, maalit ja liimat. Sähkö- ja elektroniikkaromut menevät jatkokäsittelyyn Tervatulliin, akut toimitetaan Raumalle ja muut ongelmajätteet hakee Iisalmen keräysöljy Oy, joka toimittaa ne Ekokem Oy Ab:lle hävitettäväksi. Iisalmen keräysöljy Oy hakee ongelmajätteitä kesäaikaan kaksi kertaa kuukaudessa ja talviaikaan noin kerran kuukaudessa. Oulun Jätehuolto pakkaa ja merkitsee lähtevät ongelmajätteet. Iisalmen keräysöljy Oy hakee ongelmajätteitä myös Oulun Jätehuollon toimialueen kunnista. Iisalmen keräysöljy Oy punnitsee ja lajittelee kaikki vastaanottamansa ongelmajätteet sekä Oulusta että lähikunnista ja toimittaa niistä punnitustodistuksen, jonka avulla Oulun Jätehuolto pitää kunnittain kirjaa vastaanottamistaan ongelmajätteistä. Ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikka Yleistä Ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikka-alue rakennettiin kesällä 1998. Alueelle rakennettiin kolme allasta, joista yksi tehtiin ongelmajätteitä varten ja kaksi erityisjätteille. Ongelmajätealtaan pinta-ala on noin 310 m 2. Pohjan tiiveys on varmistettu kahdella yhteensä 90 mm:n vahvuisella asfalttikerroksella. Niiden alapuolella on 1 m:n paksuinen mineraalieristekerros, joka on rakennettu maabentoniitista, jonka K

11 arvo on # 4x10-10 m/s. Asfalttikerroksen päällä on 0,5 m:n paksu vettä johtava kerros, joka on rakennettu murskeesta. Asfalttikerroksen päälle mahdollisesti suotautuva vesi voidaan johtaa käsittelypaikan ulkopuolelle rakennettuun umpikaivoon. Kaivoon kertynyt neste voidaan joko poistaa taikka johtaa jätevedenpuhdistamolle pumppaamo yhden kautta. Umpikaivosta otetaan kerran vuodessa näyte tyhjennystä varten. Käytössä olevan ongelmajätteiden käsittelyalueen päälle on asennettu kevyt halli. Halliin ei kerry kondenssivettä, sillä hallissa on koneellinen ilmastointi. Käsittelyalueen ympärillä on myös salaojitus, joka varmistaa, ettei sadevesiä pääse käsittelyalueelle. Ensimmäisen käyttöönotetun ongelmajätekaatopaikan täytyttyä, se kapseloitiin muovikalvolla sekä tiiviillä maamassoilla kesällä 2001 ja samalla kapseloidun altaan viereen rakennettiin uusi allas muuten vastaavilla pohjarakenteilla kuin ensimmäinen allas, mutta vettä johtavan murskekerroksen vahvuus oli 0,3 m. Toinenkin allas on jo täynnä, joten se tullaan kapseloimaan kesällä 2003. Täyttyneiden altaiden väliin rakennetaan ns. välitäyttö kesällä 2003. Ongelmajätekaatopaikalle otetaan vastaan pääasiassa teollisen toiminnan raskasmetallisakkoja. Ensimmäiseen jo kapseloituun altaaseen otettiin raskasmetallisakkoja vuoden 1999-2001 välisenä aikana 717 tonnia. Toiseen vielä kapseloimattomaan altaaseen on otettu raskasmetallisakkoja vuoden 2001-2002 välisenä aikana yhteensä noin 920 tonnia. Käsittely Raskasmetallisakkakuormien mukana on aina jätteensiirtoasiakirja sekä tutkimustulokset. Raskasmetallisakat kipataan kuljetusautosta suoraan ongelmajätekaatopaikalle. Raskasmetallisakat siirretään pyöräkoneen avulla eteenpäin. Ongelmajätekasaa tiivistetään tietyin väliajoin. Sakkoja otetaan vastaan sekä irtotavarana että säkeissä. Raskasmetallisakkojen määrästä, laadusta, toimituspäivämäärästä ja tuottajista pidetään kirjaa, josta raportoidaan vuosittain Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristövirastolle. Öljyllä pilaantuneiden maiden kompostointialue Yleistä Öljyisten maiden kompostointikenttä on otettu käyttöön syksyllä 2000. Kompostointikenttä on toteutettu hiekan- ja öljynerottimeen viemäröitynä ja se on päällystetty vesitiiviillä asfaltilla. Salaoja- ja routaeristeenä toimivan masuunikuonan alla on lisäeristeenä muovikalvo. Kentän pinta-ala on 3500 m 2. Kentälle voidaan ottaa öljyllä pilaantuneita maita, joiden pitoisuus on 2000-20 000 mg/kg. Kentälle ei oteta haihtuvia hiilivetyjä sisältäviä pilaantuneita maita.

12 Öljyllä pilaantuneiden maiden mukana on aina siirtoasiakirja, jossa näkyy jätteen tuottaja ja haltija yhteystietoineen, kuorman koko ja määrä, tuontipaikka ja öljypitoisuus ( mg/kg ). Käsittely Öljyllä pilaantuneet maat aumataan pyöräkoneen avulla. Tukiaineena on käytetty aikaisemmin turvetta, mutta nyt on siirrytty risuhakkeen käyttöön. Käytettävän tukiaineen osuus on 1/3. Jokaisen uuden kohteen pilaantuneet maat laitetaan omaan aumaansa. Vanhat aumat, joiden pitoisuudet ovat lähellä toisiaan yhdistetään tarvittaessa samaan aumaan tilan säästämiseksi. Uusien ja vanhojen aumojen sijainnit merkitään aina karttapohjalle. Aumojen korkeus on noin 3 m, leveys noin 8 m ja pituus noin 40 m. Koska kompostointialueelle tulevien öljyllä pilaantuneiden maiden mukana on aina jokaista kuormaa vastaava tutkimustulos öljypitoisuuden osalta, ei kompostoinnin aloituksessa ole enää otettu öljypitoisuusmäärityksiä. Kompostoitumista seurataan mittaamalla aumojen lämpötilaa sekä ottamalla tietyin väliajoin kokoomanäytteet aumoista. Aumoja käännetään sulan kauden aikana noin kahden kuukauden välein. Kokoomanäytteet viedään PSV Maa ja Vesi Oy:n laboratorioon tutkittavaksi ja niistä analysoidaan öljypitoisuus, haihtuvat hiilivedyt, ph sekä kosteus. Lievästi öljyllä pilaantuneet maat, joiden öljypitoisuus on alle 2000 mg/kg, käytetään yhdyskunta- tai rakennusjätekaatopaikan reunavallien peitemaina. Sijaintipaikka merkitään ns. erityisjätelomakkeelle, johon kirjataan mm. maiden läjityspaikan GPS- mittarilla mitatut koordinaatit. Öljyisten maiden kompostointikentälle voidaan ottaa öljyllä pilaantuneita maita 1000 t/a ja muita saastuneita maita 500 t /a. Kompostointialueella olisi kapasiteettia kompostoida öljyllä pilaantuneita maita 5000 t/a. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan tarkkailumittauksissa tulee tarvittaessa aumoista määrittää ravinnepitoisuus. Jätehuolto on kuitenkin todennut, että kompostoitumisessa tärkein tekijä on hyvä tukiaine, joka mahdollistaa mikrobien hapensaannin. Tällä perusteella tukiaineena tullaan käyttämään risuhaketta, joka on riittävän karkeaa. Turve on todettu liian hienojakoiseksi ja näin ollen huonoksi tukiaineeksi. Hakemuksen mukaan useissa kompostointiin liittyvissä tutkimuksissa todetaan, että lisäravinteilla ei ole suurta merkitystä kompostoinnin edistäjänä. Kompostointikentälle tulevista maista annetaan vuosittain raportti Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristövirastolle. Muutosesitykset voimassa oleviin lupaehtoihin Oulun Jätehuolto hakee lupaa kompostoida öljyisiä maita 5000 t /a. Lisäksi Jätehuolto hakee lupaa tarkkailumittausten osalta niin, että öljypitoisuutta, haihtuvia

13 hiilivetyjä, ph:ta sekä kosteutta ei tarvitse määrittää kompostoinnin alkaessa, koska öljyn ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet saadaan asiakkailta maiden tullessa käsittelyyn. Aumasta otetaan kuitenkin tarkkailunäyte noin 1-2 kertaa sulan kauden aikana, jonka perusteella nähdään, miten kompostoituminen on edennyt. Lisäksi ravinnemäärityksiä ei oteta, sillä niistä saatavalla tiedolla ei ole merkitystä kompostoitumisen kannalta. Kompostoinnissa on kiinnitettävä huomiota tukiaineen määrään ja laatuun sekä aumojen säännölliseen kääntämiseen. Biokaasupumppaamo Yleistä Vanhalta kaatopaikalta on pumpattu biokaasua vuodesta 1997. Alueella on 25 pystykeräyskaivoa, joista pumpataan biokaasua noin 6 milj. m 3 /a eli noin 2200 t/a. Tällä hetkellä talteenottoaste on noin 62,5 %. Tavoitteena pidetään 75 %:n talteenottoastetta. Vuonna 1999 käyttöön otetulla uudella kaatopaikalla syntyy biokaasua noin 1 milj. m 3 /a, jota ei vielä oteta talteen. Jätetäyttöön on asennettu vaakakeräysputket kesällä 2002 ja kesän 2003 aikana toimitetaan toinen biokaasupumppaamo. Nykyiseltä kaatopaikalta tullaan pumppaamaan metaania noin 300 t/a. Biokaasupumppaamo on miehittämätön laitos, joka on kaukovalvonnassa 24 h/d. Pumppaamorakennukseen kuuluu kone- sekä valvomohuone. Biokaasua hyödyntää Paroc Oy:n vuorivillatehdas, OYKS:n lämpökeskus sekä Oulun Jätehuolto itse. Vuonna 2002 biokaasua pumpattiin 25 444 MWh, josta Paroc Oy käytti 13695 MWh ja OYS 9431 MWh. Loput biokaasusta poltettiin Ruskon lämpökattilassa. Käytön seuranta ja laadun valvonta Biokaasun valvontaa hoitaa vuoroviikoin kolme henkilöä, jotka häiriön sattuessa ovat nopeasti paikalla. Päivystäjä hoitaa samalla tarvittaessa koko Ruskon jätekeskuksen päivystyksen. Biokaasupäivystysnumero on ilmoitettu mm. palokunnalle ja poliisille. Biokaasulaitoksella pidetään käyttöpäiväkirjaa laitoksen toiminnasta, häiriöistä, korjaus- ja muutostöistä. Laitoksen toiminnasta ajetaan käyntiraportit kerran kuukaudessa. Raportissa näkyy mm. kaasun koostumus ( CH 4, O 2 ja CO 2 - pitoisuudet ), talteen otetun kaasun määrä ja energiamäärä. Lisäksi kaasun laatua tarkkaillaan vähintään kerran kuukaudessa kaivokohtaisesti mittaamalla kaasun virtaama. Mittauksen perusteella tehdään kaivokohtaiset säädöt.

14 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Ruskon jätekeskuksesta kaatopaikka- ja sadevedet johdetaan kaupungin viemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2002 vesiä johdettiin noin 72 500 m 3 ja samana vuonna uudelta yhdyskuntajätteenkaatopaikalta pumpattiin suotovettä 8400 m 3. Vanhan yhdyskuntajätteenkaatopaikan sekä ongelma- ja erityisjätteiden kaatopaikan suotovedet johdetaan pumppaamo 1:n kautta eteläiseen suotovesialtaaseen ja sieltä mittakaivon kautta viemäriin. Uuden yhdyskuntajätteen- ja rakennusjätteenkaatopaikan suotovedet johdetaan pumppaamo 3:n kautta pohjoisen suotovesialtaaseen, mistä ne pumpataan pumppaamo 2:n kautta eteläiseen suotovesialtaaseen ja sieltä mittakaivon kautta viemäriin. Oulun Vesi on myöntänyt Ruskon jätekeskuksen jätevesille johtamisluvan Liikelaitosten lautakunnan päätöksellä ( 19.6.2002 ). Vuonna 1993 vanhan kaatopaikan länsi- ja pohjoispuoli eristettiin vettä läpäisemättömällä pystyeristysseinällä ( Geolock-seinä ), joka ulottuu vettä läpäisemättömään tiiviiseen maakerrokseen. Eristysseinää on asennettu yhteensä 1100 m. Eristysseinän tarkoituksena on estää kaatopaikan valuma- ja suotovesien pääsy ympäristöön. Oulun Jätehuolto on mukana Oulun kaupungin Suomen ympäristökeskukselta tilaaman Pyykös- ja Kuivasjärven kuormitusselvityksessä, jonka tuloksia on tarkoitus hyödyntää arvioitaessa järvien kunnostusmahdollisuuksia. Kuormitusselvityksessä määritetään järvien ravinnetase sekä ulkoiset että sisäiset kuormitukset. Selvitystyössä seurataan myös Lopakkaojan ja Laholaisojan vedenlaatua. Päästöt ilmaan Kompostointilaitoksen rummuissa syntyvät kaasut käsitellään otsonaattorilla ennen kuin ne johdetaan kymmenen metriä korkean savupiipun kautta ulos. Kaikissa kolmessa rummussa on oma otsonaattorinsa. Hakemuksen mukaan prosessista tuleva kaasu ei ole erityisen pahan hajuista, koska tukiaineena käytettävä turve toimii tehokkaana hajunpoistajana. Uuteen yhdyskuntajätepenkkaan on läjitetty jätettä yli 16 000 tonnia vuoden 2002 loppuun mennessä. Yksi tonni jätettä tuottaa hiilidioksidia noin 70 m 3. Uusi yhdyskuntajätteenkaatopaikka sisältää hiilidioksidia noin 11 milj. m 3, josta pääsee osa ilmaan. Päästöt vähenevät kesän 2003 jälkeen, kun biokaasun talteenotto aloitetaan.

15 Lämpökeskus käyttää polttoaineena biokaasua, jolloin käytön yhteydessä vapautuu ilmaan jonkin verran hiilidioksidia. Ruskon jätekeskuksen kasvihuonepäästöt ilmaan ovat pienentyneet kolmannekseen vuoden 1990 tasosta metaanin ( CH 4 ) osalta. Vuonna 1990 CH 4 päästöt olivat 3121 t/a ja vuonna 2001 CH 4 päästöt olivat 995 t/a. Tällä hetkellä metaanin talteenottoaste on noin 62,5 %. Melu ja tärinä Hakemuksen mukaan jätekeskuksen alueella ei ole melua tai tärinää aiheuttavaa toimintaa. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jäte Määrä EWC-numero Yhdyskuntajäte 48 670 t/a 20 03 01 Rakennusjäte 27 200 t/a 17 09 04 Biojäte 4658 t/a 20 01 08 Erityisjäte 3017 t/a Puutarhajäte 3674 t/a 20 02 01 Satunnaisjäte 4210 t/a Saastunut maa ( > 2000 mg/kg ) 1996 t/a 17 05 03 Saastunut maa ( < 2000 mg/kg ) 13063 t/a 17 05 03 Teollisen toiminnan jäte 1861 t/a Maa- ja kiviaines 6947 t/a 17 05 04 Riskijäte 76 t/a 18 01 01 Hiekanerotuskaivojätteet 2711 t/a 19 08 02 Muut lietteet 1095 t/a 19 08 05 Betonimurske ja tiili ( < 15 cm ) 2085 t/a 17 01 01 Betonijäte/cyproc ( > 15 cm ) 1590 t/a 170101/170802 Kantojäte 853 t/a 20 01 38 Energiajäte 242 t/a Raskasmetallijäte ( säkeissä ) 18 t/a 11 01 09 Raskasmetallijäte ( irto ) 300 t/a 11 01 09 Öljynerotuskaivojätteet 227 t/a 13 05 02 Öljyvesiseos ( vesipit.< 10 % ) 54 t/a 13 05 07 Öljyvesiseos ( vesipit. 10-30 % ) 35 t/a 13 05 07 Öljyvesiseos ( vesipit. > 30 % ) 95 t/a 13 05 07 Akut 22 t/a 16 06 01 Maalit, lakat, liimat yms. 183 t/a 20 01 27 Kaiken kaikkiaan Ruskon jätekeskukseen on otettu vuonna 2002 maksullisia jätteitä vastaan noin 125 731 t.

16 Päästöt maaperään Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole päästöjä maaperään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan jätekeskustoiminnasta ei ole terveydellisiä vaikutuksia lähiasutukselle. Henkilökuntaan kohdistuvia terveysriskejä on pyritty vähentämään henkilökohtaisten suojaimien ja säännöllisen työsuojelutarkastuksen avulla. Ruskon jätekeskuksen toiminnoista on tekeillä riskikartoitus. Yleiseen viihtyvyyteen, luontoon ja rakennettuun ympäristöön vaikuttavia haittoja, kuten pölyäminen, roskaantuminen, hajut ja haittaeläimet, on saatu viime vuosina vähenemään toimintojen kehittyessä. Pölyämistä on saatu vähenemään mm. teiden päällystyksellä ja harjauksella sekä päällystämättömien tieosien kastelulla ja suolauksella. Roskaantumista pyritään vähentämään jätteen tehokkaalla tiivistyksellä ja peittämisellä, aitaamisella sekä kevät- ja syyssiivouksilla. Hajuhaitat ovat vähentyneet biokaasun hallitun talteenoton ja biojätteen laitosmaisen kompostoinnin ansiosta. Lisäksi hajujen vähenemiseen on vaikuttanut lietteen vastaanottopaikan muuttaminen erityisjätemonttuun, joka peitetään päivittäin. Haittaeläimistä rottien määrä on vähentynyt selvästi aikaisemmista vuosista. Vähenemiseen on vaikuttanut jätteen tehokas tiivistäminen sekä biojätteen väheneminen sekajätteestä erilliskeräyksen myötä. Rottia myös myrkytetään säännöllisesti. Lokkien ym. lintujen määrä on oletettavasti pysynyt samana. Vaikutus pintavesiin Jätekeskuksen ympäristövaikutukset ovat näkyneet kohonneina typpi- ja kloridipitoisuuksina sekä sähkönjohtavuusarvoina Lopakkaojassa. Lisäksi ravinnekuormitusta on esiintynyt myös käytössä olevan laajennusalueen yläpuolella kulkevassa niskaojassa. Niskaojan kuormituksen aiheuttajiksi epäillään uuden laajennusalueen ja pohjoisen suotovesialtaan pohjarakenteiden alle rakennustöiden ajaksi kesällä 1998 rakennettuja salaojaputkia. Salaojaputkiin on kulkeutunut vanhan eteläisen suotovesialtaan saastuttamia jätevesiä. Kesällä 2002 pohjoisen suotovesialtaan alta tuleva salaojaputki johdettiin viettoviemärillä pumppaamolle yksi ja edelleen pumpataan eteläisen suotovesialtaan kautta jätevedenpuhdistamolle. Nykyisen yhdyskuntajätteen kaatopaikan alta tulevat salaojaputket P8, P9, P3 ja P4 johdettiin viemäriputkella pumppaamolle kaksi ja lopulta vedet menevät jätevedenpuhdistamolle. Tarkkailuraportin mukaan vuonna 2001 Lopakkaojan ravinnevirtaamat olivat selvästi vuotta 2000 alhaisempia sekä jätekeskuksen ala- että yläpuolella. Ravinnevirtaamien lasku johtui pitkälti edellisvuotta alhaisemmista vesimääristä ojassa, sillä ravinnepitoisuudet olivat ylä- ja alapuolella korkeampia tai samaa tasoa kuin vuonna 2000. Lopakkaojassa virtasi ravinteiden lisäksi vähemmän happea kuluttavaa

17 ainesta, kloridia, rautaa sekä kiintoainetta. Ainepitoisuudet olivat pääosin edellisvuotta korkeammat. Lopakkaojan veden laadun oletetaan paranevan suljetun jätetäytön maisemoinnin myötä. Maisemointityö valmistuu lähivuosina, jolloin jätetäytön läpi pääsevän veden määrä vähenee oleellisesti. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Päästötarkkailu Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia ympäröiviin pinta- ja pohjavesiin tarkkaillaan ympäristökeskuksen 23.4.2002 hyväksymän vuosille 2002-2004 esitetyn valvonta- ja tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Laadunvarmistus Oulun Jätehuollolle ollaan laatimassa ISO 14001 standardin mukaista ympäristöjärjestelmää. Ympäristöjärjestelmä pyritään saamaan sertifioimiskuntoon vuoden 2003 aikana. Oulun Jätehuollolle on laadittu ympäristöpolitiikka sekä ympäristöohjelma vuodelle 2003. Oulun Jätehuollon ympäristöpäämääriä ovat loppusijoitettavan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen, vastuullinen jätteenkäsittelytoiminta, toimivan ja turvallisen työympäristön kehittäminen sekä ympäristöystävälliset ja kustannustietoiset hankinnat. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi Oulun Jätehuollolle ollaan laatimassa turvallisuussuunnitelmaa, johon kootaan mahdolliset turvallisuus-, työsuojelu- ja ympäristöriskit sekä niihin liittyvät toiminta- ja menettelyohjeet. Turvallisuussuunnitelma ei ole vielä valmis. Poikkeusoloja varten on laadittu syksyllä 2000 valmiussuunnitelma. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Mahdollisia riskejä ovat mm. Ruskon jätekeskuksen alueella toimivan L&T:n rengasterminaalin tulipalo, jätepenkkapalot, tulipalot jätteenkäsittelylaitoksissa tai muissa rakennuksissa, biokaasulaitoksen toimintahäiriöt, öljyn karkaaminen viemäriin öljyasemalta tai öljyisten maiden kompostointikentältä, suotovesipumppaamojen toimintahäiriöt sekä suotovesialtaiden seinämien ja pohjan läpäisevyys. Jätepenkkapaloja pyritään ehkäisemään seka- ja rakennusjätepenkan tehokkaalla tiivistämisellä sekä reunavallien rakentamisella ylijäämämailla.

18 Ruskon jätekeskuksen alueella erityisen syttymisherkkiä rakennuksia ovat ongelmajätevarastot, öljyasema, biojätteen kompostointilaitos ja energiahalli. Kaikissa rakennuksissa on käsisammuttimia sekä osassa on myös palopostit. Lisäksi biojätteen kompostointilaitokselle on asennettu paloilmoitinjärjestelmä, jonka keskus sijaitsee uudessa toimistorakennuksessa. Ilmoitukset mahdollisesta tulipalosta menevät suoraan hälytyskeskukseen. Oulun palolaitoksella on avaimet Ruskon jätekeskuksen porttiin sekä alueen rakennuksiin. Ruskon jätekeskus on vartioitu. Vartiointia hoitaa Oulun piirivartiointi. Biokaasulaitoksen toimintaa tarkkaillaan 24 h/vrk biokaasupäivystäjän toimesta. Biokaasupäivystäjällä on kaukovalvontayhteys biokaasupumppaamoon. Biokaasulaitoksella on sulkuventtiilit, jotka estävät biokaasun virtauksen eteenpäin toimintahäiriöiden aikana ja laitos pysähtyy automaattisesti, joten esim. räjähdysvaaraa ei ole. Vuosihuolto suoritetaan neljä kertaa vuodessa. Ruskon jätekeskuksen suotovesipumppaamot 2 ja 3 ovat kaukovalvontaohjelman piirissä. Pumppaamoissa on hälytyslaitteet veden nousun varalle. Hälytyksestä tulee ilmoitus valvontaohjelmaan, jota tarkkaillaan. Suotovesipumppaamo 1 on automaattisesti pintarajojen mukaan toimiva pumppaamo. Se ei ole kaukovalvontaohjelman piirissä, mutta pumppaamolla käydään kerran viikossa lukemassa käyntimittarit. Käyntimittareita on kaksi. Toinen mittari näyttää eteläiselle suotovesialtaalle menevän suotoveden määrän. Toinen mittari näyttää suljettuun jätetäyttöön kierrätykseen menevän suotoveden määrän. Pumppaamot, mittarit ja analysaattorit huolletaan vuosittain. Molemmille suotovesialtaille tehdään kuntotarkastukset kerran vuodessa. Tarkastuksen yhteydessä altaat tyhjennetään ja niiden pohjan ja seinämien kunto tarkastetaan. Öljyisten maiden kompostointikentältä sadevesiä varten on hiekan- ja öljynerotuskaivot. Öljynerotuskaivon PEK-hälytinlaite sijaitsee ongelma-jätevarastossa. Hiekan- ja öljynerottimen kuntoa seurataan säännöllisesti ja kaivot on tyhjennetty noin kaksi kertaa vuodessa. Öljyisten maiden kompostointikentän yhteydessä on myös ns. näytteenottokaivo, josta voidaan tarvittaessa ottaa näyte viemäriin lähtevästä vedestä. Öljyaseman öljynerotuskaivon hälytinlaite sijaitsee öljyasemalla. Öljynerottimen kuntoa seurataan säännöllisesti ja kaivo tyhjennetään noin kaksi kertaa vuodessa.

19 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Oulun kaupungin ilmoitustaululla 2.6.-1.7.2003 ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 14.3.-16.4.2003. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Oulun kaupungin ympäristövirastossa ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ilmoitettu sanomalehti Kalevassa 15.3.2003 ja erikseen tiedotettu asianosaisille/rajanaapureille. Tarkastukset ja neuvottelut Tarkastus on suoritettu 9.10.2003. Lausunnot Oulun kaupungin ympäristölautakunta Lausunnossa todetaan, että Ruskon jätekeskuksen kaatopaikka- ja jätteenkäsittelytoimintojen jatkamiselle ei ole estettä. Jätteenkäsittelytoiminnot ovat vakiintuneet alueelle, eikä välittömässä läheisyydessä ole merkittävästi häiriintyviä kohteita. Edelleen lautakunta toteaa, että lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat : Erityistä huomiota tulee kiinnittää tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla voidaan vähentää jätekeskuksesta pinta- ja pohjavesiin joutuvaa haitta-ainekuormitusta ja joilla vesien laatua voidaan parantaa nykyisestä jo lyhyellä aikavälillä. Velvoitteissa tulee ottaa huomioon kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen liitteessä 1 vesien hallinnalle ja käsittelylle esitetyt vaatimukset. Lupapäätökseen tulee sisällyttää kaikki jätekeskuksen toiminnot mukaan lukien suljettujen yhdyskunta- ja rakennusjätekaatopaikkojen sekä käytöstä poistetun lieteallasalueen aiheuttamien ympäristöhaittojen torjunta. Jätekeskuksen koko toimintaa tulee tarkastella suhteessa jätelain ensisijaiseen tavoitteeseen ehkäistä jätteen syntyä sekä toissijaiseen tavoitteeseen hyödyntää jätettä materiaalina ja energiana. Jätekeskuksen toimintojen tulee edistää valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteutumista.

20 Jätteiden ja ongelmajätteiden vastaanoton, varastoinnin, käsittelyn ja eteenpäin toimittamisen tulee täyttää lainsäädännössä ja Oulun kaupungin yleisissä jätehuoltomääräyksissä annetut määräykset. Lupapäätökseen tulee sisällyttää tarvittavat velvoitteet koskien kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 4 :ssä annettuja jätteiden sijoittamista koskevia yleisiä rajoitteita. Erityistä huomiota tulee kiinnittää biohajoavan jätteen erotteluun, loppusijoitettavan jätteen esikäsittelyyn sekä mahdollisesti vastaanotettavien nestemäisten jätteiden esikäsittelyyn ja sijoittamiseen. Jätteiden vastaanottoa koskevissa velvoitteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei jätekeskukseen oteta vastaan loppusijoitettavaksi hyödyntämiskelpoisia jätejakeita. Lupapäätöksessä on annettava tarvittavat määräykset erityyppisten jätteiden sijoittamispaikoille jätekeskuksen alueella. Lupaviranomaisen tulee arvioida mm. nykyisin ongelmajätteeksi luokitellun asbestin erityisjätemonttuun tapahtuvan sijoituksen sopivuus. Muutoinkin erityisjätteiden, lietteiden ja riskijätteen hakemuksessa esitetyn sijoitustavan ja -paikan soveltuvuus tulee arvioida suhteessa ko. jätteiden ominaisuuksiin ja luokitteluun. Lupaharkinnassa on huomioitava, että tulevaisuudessakin osa erilliskerätystä biojätteestä tultaneen kompostoimaan aumoissa. Laitosmaista kompostointia koskevien lupamääräysten lisäksi lupapäätökseen tulee sisällyttää tarvittavat määräykset aumakompostoinnille. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti mahdollisesti aiheutuvien haju- ja haittaeläinongelmien ennalta ehkäisyyn. Mahdollisten vahinkotilanteiden kuten tulipalon ennalta ehkäisyyn ja ympäristöhaittojen jälkitorjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jätekeskuksen alueen siisteyteen, toimintojen järjestelyihin ja alueella varastoitavien jätteiden varastointitapaan tulee kiinnittää huomiota maisema-, roskaantumis- yms. haittojen ehkäisemiseksi. Lupapäätöksessä on annettava tarvittavat määräykset toimintojen lopettamisesta ja tarvittavista jälkihoitotoimista. Kaatopaikka-alueen sulkemisen kaupunkikuvalliset ja alueen tulevaan käyttöön liittyvät vaatimukset on huomioitava myös toiminnan aikaisissa määräyksissä koskien mm. jätetäyttöjen rakennetta tai alueen maaperän pilaantumista. Lupapäätökseen tulee sisällyttää riittävät jätteenkäsittelytoimintojen ja niiden ympäristövaikutusten seuranta- ja tarkkailuvelvoitteet. Seurannan on katettava kaikki jätekeskuksen toiminnot ja niiden vaikutukset erityisesti vesiin ja maaperään.