EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Samankaltaiset tiedostot
Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Kuultavana: tutkija Tarja Tuomainen. Luonnonvarakeskus

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Hiilensidonnan haasteita ja mahdollisuuksia

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Kuinka ilmasto vaikuttaa metsien hiilinieluihin ja metsätuhoihin? Climforisk

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Rio de Janeirossa vuonna 1992 allekirjoitetun ilmastosopimuksen

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Ympäristöstä. Yhdessä.

Metsien hiilinielujen

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Suomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Hiilineutraali Pirkanmaa (2030)

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Maatalous ja ilmastonmuutos sekä alustavia tuloksia kasvihuonekaasumittauksista pilottitiloilla

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Riittääkö puu VMI-tulokset

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

4.3 Metsien hiilitaseet

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO

Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Latvian ja Liettuan lausuma

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäpolitikkafoorumi

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

Metsänhoidon strategiat metsien ja puutuotteiden hiilensidonnan sekä substituution edistämiseksi

Suurelle valiokunnalle

Metsäojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja entä sitten

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Soiden hiilivarastojen kehitys

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauksen näkökulmasta

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Miten voidaan seurata metsämaaperän hiilivaraston muutoksia?

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Biomassan ilmastoneutraalius

Mitä tietotarpeita VMI palvelee?

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

Ilmastonmuutos ja Suomen valinnat metsien käytössä Eri vaihtoehtojen ekologisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten tarkastelua

Ilmastonmuutos ja biotalous

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi

Transkriptio:

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019

Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille Suomen metsien vertailutaso ja kirjanpito Ilmastotavoitteet ja päästövähennysmahdollisuudet 2 Aleksi Lehtonen 2.5.2019

Hiilen kierto ja hiilivarastot Ekosysteemin hengitys HIILIVARASTO Tuotteiden hajoaminen Fotosynteesi Liuennut hiili Hakkuut 3 Aleksi Lehtonen 2.5.2019

Metsien ja maankäytön hiilenkierron laskenta Puuston biomassa ja kariketuotanto VMI aineiston ja tilastollisten mallien avulla Maaperän hiilivaraston muutos Yasso07 maaperämallin avulla (kangasmaat, sekä pellot että metsät) Orgaanisten maaperien kasvihuonekaasupäästöt päästökertoimien ja karikkeen mallinnuksen avulla Puutuotteiden hiilivaraston muutos, ns. tuotantomenetelmä, Suomessa hakatusta puusta ja Suomessa valmistettu 4 Aleksi Lehtonen 2.5.2019

Kasvihuonekaasuinventaarion tulokset - 2017 Suomen nettopäästöt [2017: 35 Tg CO 2 eq.] Metsät ja maankäyttö on hiilinielu [2017: -20,4 Tg CO 2 eq.] 5 Aleksi Lehtonen 2.5.2019

Kasvihuonekaasuinventaarion tulokset Orgaanisten maiden päästöt ~ kangasmaiden nielu [2017] Puuston biomassa on hiilen nielu FL = Forest land 6 2.5.2019

Puutuotteet on pieni hiilinielu Suomessa 7 2.5.2019

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 EU forest sink in MtCO 2 eq./y EU: ilmastotavoitteet maa- ja metsätaloussektorille Kyoto protokollan vertailutaso EU:lle noin 250 milj. ton CO 2 EU:n metsänielu noin 400 milj. ton CO 2 Metsät osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa LULUCF asetuksen kautta Reported sink in 2016 (EU27): 0-50 -100-150 -200-250 -300-350 -400-450 Forest sink (2011) KP Forest Reference Level (2011) Forest sink (2016 GHGI) 8 2.5.2019 The forest sink in now 100-120 MtCO 2 /yr greater than FRL ( 2% of total 1990 total EU emissions)

Suomen metsien vertailutaso LULUCF asetus Ennuste metsien hiilinielusta 2021 2025, siten että kestävä metsänhoito 2000-2009 laskennan pohjana Jakson 2000-2009 metsänhoito laadullisesti Hyvän metsänhoidon suositukset 2006. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Jakson 2000-2009 metsänhoito määrällisesti Harvennushakkuiden pinta-alaosuus kasvatusmetsien pinta-alasta Päätehakkuiden pinta-alaosuus uudistuskypsien metsien pinta-alasta 9 2.5.2019

Suomen metsien vertailutaso - valinnat Simuloinnin lähtövuotena käytettiin vuotta 2011 (VMI11 aineisto) Maaperälaskenta tehtiin uusimman KHK-inventaarion mukaisesti Kasvumalleja muutettiin siten, että huomioitiin tapahtunut keskilämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutus kasvuun 1999-2017. Laskenta tehtiin käyttäen 3,5% nettotuottojen nykyarvoa hakkuiden kohdentamiseen Hakkuut toteutettiin vuoteen 2016 asti hakkuutilastojen mukaan, vuoden 2016 jälkeen jakson 2000-2009 metsänhoidon käytäntöjen 10 mukaan 2.5.2019

11 2.5.2019

Suomen metsien vertailutaso tulokset Suomen metsien vertailutaso Ilman puutuotteita : -27,88 Tg CO 2 eq. Puutuotteiden kanssa: -34,77 Tg CO 2 eq. Suomen metsien hiilinielu vuonna 2017 Ilman puutuotteita : -27 Tg CO 2 eq. Puutuotteiden kanssa: - 31 Tg CO 2 eq. 12 2.5.2019

Suomen metsien vertailutaso tilinpito per vuosi Suomen metsien vertailutaso Ilman puutuotteita : -27,88 Tg CO 2 eq. Suomen metsien hiilinielu vuonna 2017 Ilman puutuotteita : -27 Tg CO 2 eq. Metsistä ei saada ilmastopoliittista hyötyä jos nielu ei kasva nykyisestä Metsänhävityksen päästö: 3-2,5 Tg CO 2 eq. Metsityksen nielu: - 0,2 - - 0,6 Tg CO 2 eq. Maatalousmaaperät: 2 - -5 Tg CO 2 eq. Ns. Metsäjousto: -4,4 Tg CO 2 eq. Suomen erityiskompensaatio: -1 Tg CO 2 eq. 13 2.5.2019 Joustoja ei voida käyttää kompensoimaan metsänhävitystä

Suomen metsien vertailutaso tulevaisuus Sellutehdas X lisää puunkäyttöä 4,5 milj m 3 nielu pienenee 6-7 milj ton CO 2 Hakkuut lisääntyvät (puuston hiilinielu = kasvu poistuma) Kasvava puustopääoma on pienempi (vs. tilanne jos tehdasta ei tule) Voidaan osittain kompensoida metsäjoustolla? Metsänhävitystä on pakko ohjata kannustimin Maatalousmaaksi 11000 ha / vuosi 1997-2017 (keskimäärin) Rakennettuun maahan 20000 ha / vuosi 1997-2017 (keskimäärin) Turvetuotanto 3000 ha / vuosi 1997-2017 (keskimäärin) 14 2.5.2019

Ilmastotavoitteet ja metsäsektori Vähennetään orgaanisten maiden kasvihuonekaasupäästöjä (turvemaat: turvetuotanto + maatalous + metsät ~ 15 Tg CO 2 ekv.) Ylläpidetään metsien hiilinieluja Hakkuut -> käytetään puu viisaasti (hiili tuotteissa, poissa ilmakehästä) Edistetään metsien kasvua Hoitorästit, Suomessa noin 2 milj. ha Vältetään metsätuhoja (Seidl et al. 2014: Eurooppa 2011 2020 noin 55 milj m 3 tuhot vuodessa [tuuli, kaarnakuoriainen ja metsäpalot]) Lisätään metsitystä, esim. ns. peltoheitot ja turvepellot Vähennetään metsien raivaamista muuhun maankäyttöön 15 2.5.2019

Ilmastotavoitteet ja tutkimushankkeet SOMPA (Suomen Akatemia STN). Orgaaniset maat hillinnässä https://www.luke.fi/sompa/ Suomen vertailutaso Lasketaan vertailutaso Suomen metsille EU LULUCF regulaation mukaan OPAL-Life+ Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona: http://www.opal.fi/ LUKE, metsät ja ilmastonmuutos https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-jailmastonmuutos/ 16 2.5.2019

17 2.5.2019

Kiitos! 18 2.5.2019