Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä

Samankaltaiset tiedostot
Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Pajupuhdistamo matalaravinteisten vesien käsittelyssä. Vihreä infrastruktuuri

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

BIOHIILI LUOMUTUOTANNOSSA

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä. Ravinneresurssi-päivä Mustialassa Jarkko Nummela / HAMK

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Biohiiltä uudella tavalla hulevesiratkaisuja tiiviiseen. kaupunkiympäristöön. Kaupunkivesistöt kuntoon hanke. Miitta Rantakari Helsingin kaupunki

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

Teollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteessa Marko Sjölund. Kaupunkivesistö kuntoon

Biohiilen valmistus. Mitä? Miksi? Miten?

Vesienhoidon suunnittelu

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Hulevesien uudet aallot ENVICON 01/2019

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Biohiili Suomessa Esko Salo Varapuheenjohtaja Suomen Biohiiliyhdistys Väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopiston kauppakoreakoulu

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari , Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Veden vuoro - Kärkihankkeista kohti vesiensuojelun tehostamisohjelmaa

Keskitetty käsittely biosuodattimessa

HYDRO-POHJANMAA

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Vesienhoito ja maatalous

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

Puuperäinen Biohiili osaksi hiilineutraalia aluetaloutta. Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala.

Maasuodattamon toiminnan periaatteista Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Johanna Ahonen. Kuvaaja Jani Hakala, Savon Sanomat

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Peltokuivatuksen tarve

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi

HYGIENIAKASETTI TARJOAA KOLMINKERTAISEN INNOVAATION

Metsätalouden vesiensuojelu

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Vesien- ja merenhoidon kärkihankkeet Jenni Jäänheimo, YM,

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Stödutbildning , Pemar

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Valvojakurssi Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka

Suomen hiilinegatiivisin yritys.

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Peltosalaojituksen suunnittelu

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely

Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS

Transkriptio:

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä Peltojen kuivatuksen ja kastelun mahdollisuudet MaVeKa-hankkeen pienryhmä 13.11.2018 Laitila Terhi Ajosenpää ja Kimmo Laine ProAgria Länsi-Suomi Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen -hanke

Mitä on biohiili? Kuva: Antti Kaseva Valmistetaan orgaanisesta aineesta pyrolyysillä eli kuumentamalla hapettomissa oloissa Lämpötila yleensä 400 600 astetta Mm. raaka-aine, lämpötila, aika ja paine vaikuttavat biohiilen laatuun ja käyttötarkoitukseen Sivutuotteena syntyy pyrolyysitisleitä ja -öljyjä, kaasuja ja lämpöenergiaa Sitoo hiiltä pysyvästi: 1 kg biohiiltä poistaa 3,5 kg CO 2 ilmakehästä Käyttökohteita: vesien ja maaperän puhdistus, pellon rakenteen ja kasvualustojen parantaminen, veden pidätys, kuivike, kompostoinnin tehostaminen

Biohiili vesien puhdistuksessa Biohiili on huokoinen materiaali, paljon pinta-alaa (jopa 500 m 2 /g) Pidättää vettä 5x painonsa verran Pidättää ravinteita, raskasmetalleja, orgaanisia yhdisteitä, kiintoaineita, Mekaaninen pidätys + kemiallisbiologiset hajotusprosessit Erilaisissa suodatusrakenteissa suoraan ojissa tai ojanpenkoilla, maaperässä, pintamaassa, padoissa ja altaissa Haasteena: kallis hinta (n. 300 /m 3 ), tuottajia vielä vähän Suomessa Kuva: Carbons Finland Oy

Biohiilisuodattamon pilotointi Toteutetaan Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen 2018-2019 hankkeessa Koekenttä Sirppujoen varressa Ridanalassa: biohiilisuodattamo, säätösalaojitus Sirppujoen alueella haasteena tulvat, happamat sulfaattimaat, tasaisuus, luontaisten kosteikkopaikkojen puuttuminen Hanketta rahoitetaan YM:n kärkihankkeista Toteuttajat: Turun AMK, ProAgria Länsi- Suomi/MKN, Uussaaren tila, Sirppujoen järjestely-yhtiö, Tmi Heikki Mustonen Maanmittauslaitoksen taustakarttasarja 11/2018

Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen Kuva: Heikki Mustonen

Salaojitustyöt keväällä 2018 Kuva: Heikki Mustonen

Biohiili suodattamot, woodchip Bioreactor Materiaalia ja ohjeita löytyi Iowa State University, Laura Christianson, University of Illinois, Richard Cooke. 80% puhdistusteho saadaan ( ilman biohiiltä), Pituuden ja leveyden suhde 1:5-1:7, (1 ha vaatii > 0.14 aaria ). Pieni pinta-alan tarve, eli 4 ha valuma-alue vaatii noin 55 m 2 eli 1,7 m * 16 m =55m 2 Amerikkalaiset suodattamot tehdään pelkällä hakkeella ja yleensä vaaka virtaussuodattimina. Tarkoituksena oli ensin käyttää 15% biohiiltä, mutta hankkeessa päädyttiin noin 30%:iin. Kuva: Iowa State University

Biohiili suodattamot, Bioreactor Partikkelit imevät ravinteita ja epäpuhtauksia, pinnalla mikrobit hajottavat. Bakteerit muuntavat nitraatin (NO3-) typpikaasuksi (N2) Prosessi perustuu bakteereihin, joita on kaikkialla maaperässä. Bakteerit käyttävät hiiltä ravintonaan ja nitraattia hengityksessään Luotava anaerobiset olosuhteet, koska bakteerit voivat käyttää myös happea Kontrolloitava: Sisään ja ulosvirtaavaan veden määrää ( pidätysaika). Toiminta-aika 15 20 vuotta Kuva: Iowa State University

Suodattamon toimintaperiaate Suodattamon piirrokset ja kuvat: Sirppujoki-hanke

Biosuodattamon rakentaminen Kalannissa Suodattamon ojastojen kaivuu täysin identtisinä ja vertailukelpoisina.

Biosuodattamon rakentaminen Kalannissa Suodatinkangas, muovi, kokoomaputki ja salaojasepelin asennus. Kaksi erilaista linjastoa

Biosuodattamon rakentaminen Kalannissa Kaksi linjastoa toiseen hake ja toiseen hake ja biohiili.

Biosuodattamon rakentaminen Kalannissa Kaksi samanlaista linjastoa joissa toisessa hake ja toiseen hake ja biohiili.

Biosuodattamon rakentaminen Kalannissa Viimeiseksi tehdään jakokerros ja peitetään kentät.

Biosuodattamon rakentaminen Kalannissa Kentät muotoillaan kumpareeksi. Pumppaamosta vesi pumpataan jakokaivoon. Pumppujen ja jakokaivon säätöä.

Veden laadun seuranta Täysin kunnossa ja toiminnassa 10.10.2018. Seurantaa, 2 näytteet otettu, tuloksia luvassa 2019 syksyllä Esitellään ensi vuonna

Kiitos! https://lansi-suomi.proagria.fi/hankkeet/sirppujoen-vedenlaadun-jatulvasuojelun-parantaminen-10144 Kimmo Laine Asiantuntija, vesitaloussuunnittelu kimmo.laine@proagria.fi Puh. 050 512 1400, o o o o Salaoja- ja peruskuivatussuunnitelmat Vesiensuojelusuunnitelmat, Neuvo2020 Ympäristö (ympäristösopimus) Kartoitus- ja mittauspalvelut Vesihuolto- ja jätevesisuunnitelmat ProAgria Länsi-Suomi ry Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset www.proagria.fi/lansi www.lansi-suomi.maajakotitalousnaiset.fi Terhi Ajosenpää Maisema- ja ympäristöasiantuntija terhi.ajosenpaa@proagria.fi, puh. 043 825 1221 o Maiseman- ja luonnonhoito o o o Maatalouden ympäristönsuojelu Virkistys- ja luontomatkailu, Siemenviljelystarkastukset