4 TOUKOkuu 2011 Tampereen Valkeakoski uskoo itseensä Sivu 12 Sivu 14 Kauppa kamari lehti Hannu Vähätalo: TESC tähtää Euroopan kärkeen
Osta kausikorttisi. Nyt! Ilveksen nuori joukkue kasvoi miehen mittoihin viime kaudella. Varmaksi karsijaksi tuomittu joukkue eteni hienosti puolivälieriin. Nyt joukkue harjoittelee uutta kautta varten hikeä säästämättä ja kynsiä teroittaen, että se voi jälleen ensi kaudella esittää viihdyttävää jääkiekkoa. Ilveksen peleissä näkee kovaa taistelua ja vauhdikasta peliä! Nyt ensi kauden kausikortit myynnissä ja vielä erikoishintaan kesäkuun loppuun saakka. A- ja B-katsomoiden rivit 5-16 nyt 785 euroa C- ja D-katsomoiden rivit 5-16 nyt 440 euroa Kaikissa katsomoissa rivit 1-4 nyt 330 euroa Käytä alkukesän tarjous hyväksesi ja varmistat paikkasi ensi kaudella Hakametsän halliin Ilveksen vauhtiin mukaan! Myynti: Ilves-Hockey Oy www.ilves.com ilves@ilves.com (03) 225 9400
Korkokatto suojaa yritystäsi koronnousulta Korkokatto takaa vaihtuvakorkoisen lainan viitekorolle ylärajan, joten yrityksesi maksaa lainastaan enintään sovitun määrän verran korkoa. Lisätietoja saat konttoreistamme, Yrityspalvelusta 0200 2121 (pvm/mpm) ma pe 8 18 tai www.nordea.fi. Nordea Pankki Suomi Oyj Teemme sen mahdolliseksi Tampereen ja Pirkanmaan alueen konttorit nordea.fi Pirkanmaan talouselämän internet-osoitteisto Tampereen kauppakamarilehti verkossa www.tampereenkauppakamarilehti.fi www.tut.fi/edutech www.deere.fi www.nordea.fi www.santen.fi www.ely-keskus.fi/pirkanmaa www.chamber.fi www.pirkanmaanlehtipaino.fi www.tamk.fi www.fi.fujitsu.com www.pirkanmaa.fi www.tapiola.fi www.kolmenkulma.fi Painotalo Tapahtumat & kokoukset www.glaston.net www.kolmenkulma.fi www.punamusta.com www.tesc.fi www.handelsbanken.fi www.mamys.fi www.santaniemi.fi www.tammistoknuutila.fi
TOUKOkuu 2011 4sisältö Kuva: Nokia Kuva: Valkeakosken Haka 41. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu) ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, 33200 Tampere, puhelin (03) 230 0555, www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy www.tammistoknuutila.fi Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) 253 6611 martti.tammisto@tammistoknuutila.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Timo Lepistö, 044 534 9878 Riku Suuriniemi, 040 7088 564 etunimi.sukunimi@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila, Tammisto Oy aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Finlaysoninkuja 13, 33210 Tampere, faksi (03) 253 6630 Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Seuraava lehti ilmestyy 13.9. Ilmoitusaineistot 29.8. Painos 15 000 kpl Levikki 4000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, 11 000 kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat satu.paananen@ tampereenkauppakamari.fi 13 Nokian uusi strategia merkitsee työpaikan tai ainakin työnantajan vaihdosta monelle IT-ammattilaiselle. Tekemätön työ alalla ei ole kuitenkaan loppumassa. Tietoalan uudet työpaikat -hanke luo uskoa, että muutos on MAHDOLLISUUS 14 Tehdas ja jalkapallo ovat olleet erottamaton osa Valkeakoskea. Rakennemuutos vei tukun työpaikkoja, koskilainen jalkapallokin uhkasi kadota ainakin ylimmältä sarjatasolta. Suunta kuitenkin käännettiin YHTEISTYÖLLÄ Kannen kuva Ari Ijäs Seuraava lehti ilmestyy 13.9. / aineistopäivä 29.8. / www.tampereenkauppakamarilehti.fi Kuinka teillä voidaan? Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen lisäävät työmotivaa tiota, mikä puolestaan lisää tuottavuutta. Eikä niistä ole haittaa työvoiman hankinnassakaan. Ota yhteyttä Tapiolaan. Meillä on toimivia välineitä työhyvinvoinnin lisäämiseen Tutustu: tapiola.fi Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen lisäävät työmotivaa tiota, mikä puolestaan lisää tuottavuutta. Eikä niistä ole haittaa työvoiman hankinnassakaan. Ota yhteyttä Tapiolaan. Meillä on toimivia välineitä työhyvinvoinnin lisäämiseen Tutustu: tapiola.fi Vahinkovakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Henki-, säästö- ja lisäeläkevakuutukset Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola, eläkevakuutukset Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Avaa Tapiola.fi tai soita 01019 5100 ma-pe 8-20 4 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
7 Pääkirjoitus 8 Taloudessa tapahtuu 11 Pirkkalaan uusi halpalentoterminaali 12 All Bright! 16 Profiilissa toimitusjohtaja Hannu Vähätalo, Tampereen Messut Oy 19 Yrittäjyyden maailma avattiin ELY-keskuksen Pellava-talossa 20 Yritys Pirkanmaalla: Scandia Rent 22 Näin sen näen: Marko Kulmala: Mitä tapahtui? Vaalit 2011 24 Pirkanmaan yritysbarometri lupaa kasvua 5. sivun sitaatti Pettymysten, virheiden ja epäonnistumisten käsittelyssä tarvitaan erilaisia johtamistaidollisia valmiuksia ja kykyjä kuin onnistumisen suunnittelussa. Professori Risto Harisalo kirjassaan Luovuuden teknologia 30 Pirkanmaalla NYT Vesilahdesta yritystontti Virolaisen alueen yritystontit sijaitsevat Lempäälän-Vesilahden rajalla, maantien n:o 301 varressa. Moottoritielle on vain 10 min. matka Tonttikoot: 3 224 7 824 m 2. Rakennusoikeus: 0.30 Alueen tiestö ja kunnallistekniikka valmiina Yritystoimitilojen lisäksi tontille on mahdollisuus rakentaa omakotitalo Lisätietoja: Vesilahden kunta, kehittämispäällikkö Markku Männikkö, puh. 050 389 5206 Tredea Oy, tj Ari Tuulentie, puh. 040 800 4891 tampereen kauppakamarilehti 5
pääkirjoitus Harri Ojala Asiantuntija, Tampereen kauppakamari Vetovoiman maantiede Pirkanmaa on yksi niistä alueista, jonka vetovoima on kasvanut viime vuosikymmeninä. Mutta voimmeko nyt odottaa matkailijaryntäystä Pietarin, Lontoon tai Rooman kokoisista keskittymistä? Tai voimmeko tosissamme haaveilla kansainvälisen yhtiön pääkonttorin sijoittumisesta Tampereelle? Emme voi, ellemme nosta itseämme pykälää isompaan liigaan. Se on täysin mahdollista, jos ymmärrämme oman parhaamme ja toimimme sen mukaisesti. Mitä vetovoima oikeastaan on? Se on yhtä aikaa äärimmäisen helppo ja äärimmäisen vaikea määritellä. Kaikki haluavat olla vetovoimaisia ja ainakin luulevat tietävänsä mistä on kyse. Vetovoimaa voisi kuvailla listalla myyviä adjektiiveja ja se voidaan lisätä huolettomasti jokaiseen strategiaan ja juhlapuheeseen. Mutta sanahelinä ei riitä. Aihe nähdään Pirkanmaan elinkeinoelämälle tärkeänä, mistä kertovat muun muassa elinkeinoyhtiön toteuttama mittava brändihanke ja kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma, jossa vetovoimalle on omistettu neljännes. Olemme jo käytännön tiellä ja sillä on jatkettava haasteita pelkäämättä. Alueelliseen vetovoimaan on monta näkökulmaa. Jotkut selittävät sitä perustellusti sattumalla, mutta valtaa on myös omissa käsissämme alueella tehdyillä päätöksillä ja yksilöiden kyvykkyydellä. Richard Floridan kehittämä luova luokka -ajattelu on yksi suosituimmista tällä hetkellä. Luovaan luokkaan kuuluvat yhteisöään ja ympäristöään kehittävät osaajat ja ideoijat, ja sen keskittymät ovat tuotannontekijämarkkinoiden kuninkaita. Ne vetävät puoleensa pääomaa ja osaamista. Elinkeinoelämä seuraa luovaa luokkaa. Miten alue sitten voi vaikuttaa suotuisasti vetovoimaisuutensa kehittymiseen? Alueen ulkoinen kilpailukyky muodostuu sen sisäisestä dynamiikasta. Valtiolla ja yrityksellä on paletissaan huomattavasti enemmän vaihtoehtoja vetovoiman luomiseksi kuin alueilla, koska alueilla päätöksenteko on hajautunutta. Lisäksi maakuntien Eurooppa tarjoaa toista tuhatta suoraa kilpailijaa Pirkanmaalle. Siksi aluetasolla on tehtävä täsmävalintoja, joiden täytäntöönpano on sekä realistista että tehokasta. On vaikutettava niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa ja luotava hyvä alku positiiviselle kierteelle, josta vetovoimassa on kyse. Suvaitsevainen päätöksentekokulttuuri on tärkeää. Menestyminen on sallittava yksilötasollakin ja siihen on jopa rohkaistava. Luova luokka innostuu menestyjistä. Pohjoismaiden finanssiruhtinas Björn Wahlrooskin kyllästyi hiljattain menestymisen demonisointiin ja kehotti mediaa ainaisen öky-mutinan sijaan innostumaan menestymisestä. Tietoyhteiskunta ja paikallisen innovaatioympäristön kokonaisuus on alueellisen vetovoiman peruskivi. Siksi sitä pitää oppia ymmärtämään. Innovaatiot eivät ole vain päähänpistoja tai teknisiä vempaimia, jotka kaupallistetaan sormia napsauttamalla. Ne ovat useimmiten paikallisia ilmiöitä, jotka jalostuvat alueellisessa vuorovaikutusprosessissa hyvinvoinnin tuottajiksi. Onkin tärkeä ymmärtää, että ulkoinen kilpailukyky muodostuu alueen sisäisestä dynamiikasta, jota luodaan erittäin paljon myös virallisten verkostosuhteiden ulkopuolella. Granovetterin sosiaaliteorian mukaan monipuolisin ja hedelmällisin informaatio syntyy ja vaihtuu löyhemmissä verkostoissa. Tämä edellyttää alati kasvavaa luovaa luokkaa. Tampereella on nyt tekeillä käänteentekeviä kokonaisuuksia vetovoimanäkökulmasta. Kansi ja keskusareena -hanke, jonka tärkeys ei rajoitu uuteen upeaan kaupunginosaan, vaan lisäksi kaupunki lähettää viestin: täällä luodaan rohkeasti uutta! Toinen esimerkki on sijoittumis- ja investointipalveluiden rakentaminen yrityksille, kokonaisuutena pieni mutta elintärkeä projekti. Eikä sovi myöskään unohtaa yliopistouudistuksen luomaa mahdollisuutta yritysyhteistyön ja samalla tutkimusja innovaatiotoiminnan kehittämiseen. Nämä tehdään, koska nyt on aika olla vetovoimainen.l Katso Pirkanmaan uusi brändi, sivu 12 tampereen kauppakamarilehti 7
Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku. E-lasku lähetetään suoraan vastaanottajan verkkopankkiin tai vastaanottaja noutaa sen pankkiyhteysohjelmallaan. E-lasku on kustannustehokas luotettava ekologinen valinta Kun sinulla on e-laskusopimus, niin voit itse tehdä yritysten verkkopankissa Business Onlinessa e-laskuja ja voit lähettää sekä vastaanottaa muiden e-laskuja. Palvelu ei sisällä turhia kuukausi - maksuja maksat vain käytöstä. Tee e-laskusopimus soittamalla konttorimme asiantuntijalle. Tampere Hämeenkatu 9 Puh. 010 546 3481 8 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu Toimiva johto osti ThermiSolin ThermiSol-yhtiöt Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa ovat siirtyneet irlantilaiselta Kingspan-konsernilta ThermiSolin toimitusjohtajana vuodesta 1996 toimineen Urpo J. Salmisen ja Elementti-tulosyksikön johtajan Veli Ollilan omistukseen. Vähemmistöosakkaiksi tulevat Suomen Teollisuussijoitus Oy sekä keskinäiset vakuutusyhtiöt Fennia ja Eläke-Fennia. Rakennuseristeitä ja EPS-ytimisiä sandwich-elementtejä valmistava ThermiSol työllistää kaikkiaan 160 henkilöä. Sen liikevaihto ylittää tänä vuonna 70 miljoonaa euroa. Se on Pohjoismaiden suurin muovieristeiden valmistaja. Uudet omistajat ovat tyytyväisiä EU:n tavoitteeseen siirtyä passiivienergiarakentamiseen vuoteen 2020 mennessä. Ilman EU:ta tällaista vahvaa positiivista energiatehokkaaseen rakentamiseen tähtäävää kehitystä ei olisi saatu aikaiseksi. Energiansäästömääräysten kiristyminen mahdollistaa uudentyyppisten ratkaisujen kehittämisen, sanoo toimitusjohtaja Urpo J. Salminen. l ThermiSolin juuret ovat vuonna 1962 perustetussa Isora Oy:ssä. Useiden kansanvälisten isäntien jälkeen Urpo J. Salminen (vas.) ja Veli Ollila palauttivat ThermiSolin kotimaiseen omistukseen. Sarsa-ryhmittymä Kuntien Tiera Oy:n kokonaistoimittajaksi KL-Kuntahankinnat Oy kilpailutti IT-asiantuntijapalveluita kunta-asiakkaidensa käyttöön neljälle eri palvelualueelle. Tietojärjestelmien tai kehityshankkeiden projektikokonaistoimitusten palvelualueelle yhdeksi toimittajaksi valittiin Sarsa-ryhmittymä, johon kuuluvat Gofore, Esri Finland, Hss Consulting, Mediamaisteri Group, Pasaati, Solita, Solteq ja Vincit. KL-Kuntahankinnat vastaa koko kunta-alan kattavien hankintojen kilpailuttamisesta, ja se hoiti kilpailutuksen Kuntien Tiera Oy:n toimeksiannosta. RKH-Huolto HH-kiinteistöpalveluille HH-kiinteistöpalvelut Oy on ostanut RKH-Huolto Oy:n liike- toiminnan. Kaupalla HH-kiinteistöpalvelut vahvistaa läsnäoloaan Hämeenlinnassa. HHkiinteistöpalvelut työllistää yhteensä noin 260 henkilöä ja sen budjetoitu liikevaihto vuodelle 2011 on 13,5 miljoonaa euroa. YIT Rakennus yhteistyöhön Lempäälän Idea-Areenan kanssa Lempäälään liikekaupunki Ideaparkin viereen kaavailtu tilaa vievän kaupan keskus Idea-Areena on saanut uuden yhteistyökumppanin. YIT Rakennus Oy on allekirjoittanut sopimuksen Koy Lempäälänportin ja Capman Oyj:n kanssa. Idea-Areenan kokonaispinta-ala on noin 110 000 neliötä ja rakennuskustannukset noin sata miljoonaa euroa. Lempäälän Marjamäen alueelle syntyy näin Pohjoismaiden suurin kauppakeskittymä. Metsolta mineraalinkäsittelylaitteistoa Ruotsiin Metso toimittaa mineraalienkäsittelylaitteistoa sekä projektipalvelut Northland Resources AB:n Kaunisvaaran kahdelle malminkäsittelylinjalle. Tämä täydentää aikaisempaa Northlandin tilausta tänä vuonna. Tilausten yhteenlaskettu arvo ylittää 200 miljoonaa euroa. Metso muuntaa Elektrocieplownia Tychy S.A.:n hiiltä polttoaineena käyttävän CFB-kattilan biomassakattilaksi Puolassa. Tilauksen arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Kuitusavea uudiskäyttöön Mäntässä haetaan tapoja käyttää MetsäTissuen tehtaalla keräyspaperin siistausprosessissa syntyvää kuitusavea uudenlaisten ekologisten tuotteiden teollisessa valmistamisessa sekä ympäristörakentamisessa. Siistausprosessissa syntyy kuitusavimateriaalia noin 70 000 tonnia vuosittain. Lisäksi kuitusavea on erillisessä varastossa runsaasti. Sivutuotteena syntyvälle kuitusavelle on tulossa jätevero, joka toteutuessaan uhkaisi erittäin merkittävää määrää työpaikkoja. Jos uusia käyttökohteita löytyy, voidaan turvata paitsi MetsäTissuen Mäntän paperitehtaan työpaikkoja, myös kehittää uutta liiketoimintaa. Kuitusaven mahdollisuudet raaka-aineena uusiotuotteisiin -hankkeen toteuttaa MW-Kehitys Oy. Hiottua lasimurskaa somistukseen Suomen Lasinjalostus Oy tuo markkinoille somistus- ja koristekäyttöön soveltuvaa, hiottua lasimurskaa. Pakattuna myytävä lasimurska soveltuu käytettäväksi niin ulkona kuin sisätiloissakin. Yritys lanseeraa myös ensimmäiset sisäkäyttöön suunnitellut valaisimensa. Muotoilija Jonas Hakaniemen suunnittelemien valaisimien materiaalina on käytetty kierrätettyä tasolasimurskaa. OpusCapitalta treasuryratkaisu Skandialle OpusCapita toimittaa Skandiavakuutuskonsernille IT2 Treasury Management -ratkaisun. Järjestelmä on yrityksen treasurytoiminnan keskus, johon kuuluvat sekä kirjanpitotoiminnot, likviditeettiennusteet ja simulaatiot että täydellinen audit trail. Lisäksi siinä on muun muassa Continuous Linked Settlement (CLS) -toiminto, Valueat-Risk -analyysi, proaktiivinen limiitinkäsittely, yhteys tradingportaaleihin ja sisäinen pankki. Särkänniemessä vihreää voimaa Särkänniemen Elämyspuiston energia vihertää. Tampereen Sähkölaitoksen kanssa tehdyn sopimuksen myötä Särkänniemessä käytetään Tammerkosken vesivoimalla tuotettua vihreää lähisähköä. Särkänniemen nokkaan on myös noussut Tampereen Sähkölaitoksen toimittama 18-metrinen tuulimylly. 3,5 kw voimalalla tuotetaan sähköä Regatta-laitteen tarpeisiin. Särkänniemi on hakenut myös Joutsenmerkkiä ravintolatoiminnalleen. Työkonealalle uusi yhteistyömalli Tampereen Hervannan alueelle on suunnitteilla työkonealan kansainvälinen osaamiskeskit- tampereen kauppakamarilehti 9
tymä, jossa tutkimuslaitokset ja alan yritykset voivat jatkossa tehdä tutkimustyötä yhdessä samoissa tiloissa. Muutoksella halutaan lisätä tutkimuksen tuottavuutta. Tavoitteina on luoda Tampereesta maailman johtava työkoneiden kehittämisen keskittymä, kasvattaa alan liiketoimintaa sekä saada alueelle uusia alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Uudet open innovation -toimintamallit työkoneiden kehitysympäristössä -hankkeen toteuttaa Hermia Oy. Molok perustaa koulutuskeskuksen Nokialle Molok Oy kehittää jätehuoltoalan koulutusta perustamalla Nokialle oman, kaikkia alan toimijoita palvelevan koulutuskeskuksen, jossa järjestetään syväkeräykseen ja jätehuoltoon liittyviä koulutuskokonaisuuksia. Molok täyttää tänä keväänä 20 vuotta. Se työllistää Nokialla noin 50 henkilöä ja lisäksi kansainvälisissä valmistusyksiköissä ja jälleenmyynnissä useita kymmeniä henkilöitä. Kaksi seutuopistoa kaupunkiseudulle Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus päätti aloittaa kahden seutuopiston perustamiseen tähtäävät neuvottelut. Seudun seitsemästä kansalaisopistosta on tarkoitus rakentaa kaksi seutuopistoa. Tampereen seutuopisto tuottaisi opistopalvelut Tampereelle, Ylöjärvelle, Kangasalle ja Orivedelle. Pirkan opisto toimisi Nokialla, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Vesilahdessa. Seutuopistot aloittavat toimintansa todennäköisesti vuonna 2013. Maata Tampereen Kannelle Valtioneuvosto on myöntänyt Liikennevirastolle oikeuden myydä Tampereen ratapihan läheisyydessä sijaitsevat maa-alueet Tampereen kaupungille. Ratapihan ylle raiteiden päälle on tarkoitus rakentaa kansi. Kannelle on suunniteltu uutta kaupunkitilaa, liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia sekä monitoimiareena. ja vauhtia kiskoille Tampereen kaupunkiseudun sisäistä liikennettä halutaan nostaa tulevaisuudessa nykyistä enemmän kiskoille. Lähijunaliikenteen kehittämisohjelman tavoitteena on tarjota asukkaille lisää liikkumisen vaihtoehtoja. Lähijunaliikenne palvelee erityisesti Tampereen kehyskuntien asukkaita. Tampereella sen lisääntyminen vähentäisi autoilua ja pysäköintitarvetta. Yhdessä lähijunaliikenne ja Tampereelle suunniteltu katuraitiotie muodostavat tulevaisuudessa seudullisen raideliikennejärjestelmän, jonka bussiliikenne täydentää kattavaksi joukkoliikennejärjestelmäksi. Suunnittelussa otetaan huomioon liikennöinti myös Akaan, Mänttä-Vilppulan ja Sastamalan suuntaan. Kehittämisohjelman toteuttaa Ramboll Oy. Kehittämistyöhön osallistuvat kaikki kaupunkiseudun kunnat, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikennevirasto. Työhön pyydetään mukaan myös VR. TAOlle kolme kultaa Ammattitaidon SM-kilpailuissa Tampereen ammattiopisto TAO sai Ammattitaidon SM-kisoista eli Taitaja2011 -kilpailuista kolme kultaa ja kaksi pronssia sekä useita muita hyviä sijoituksia. Kultaa voittivat pukuompelussa Vilma Hassi, painotuotteen suunnittelussa Pia Ropo ja somistuksessa Janette Nurmikolu. Tampereen ammattiopistosta kisoihin osallistui 10 finalistia. l Valitse Varma Vuokraamme toimitilaa: Vuokraamme toimitilaa. Finlaysoninkatu 4 B Tutustu kohteisiin: www.varma.fi Finlaysonin vanhan pääkonttorin toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava 132 m 2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa Ota yhteyttä! kerroksessa sijaitseva 138 m 2 hyväkuntoinen toimistotila. Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman, Katso lisää kohteita: www.varma.fi puh. 0400 382 122, hannu.boman@varma.fi Ota Kiinteistöpäällikkö yhteyttä! Juhani Mäkelä puh. 0500 621 014, juhani.makela@varma.fi Kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi, puh. 0400 834 899, erkki.kortesniemi@varma.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen Mukana suurin suomalaisessa työeläkeyhtiö työelämässä. ja sijoittaja. w w w. v a r m a. f i Mukana suomalaisessa työelämässä. 10 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu Rahoitus vielä auki Ryanairin matkustajat saavat vastaisuudessakin kävellä koneeseen satoi tai paistoi. Uusi halpalentoterminaali tarjoaa asialliset tilat mutta niukasti palveluja. Pirkkalaan uusi halpalentoterminaali Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalia ei laajenneta ja peruskorjata. Lentoaseman omistava Finavia päätti huhtikuun lopulla, että halpalentoyhtiöiden tarpeisiin rakennetaan kokonaan uusi terminaali. Ennen lopullista rakennuspäätöstä pitää sopia tarvittavasta lisärahasta. Teksti ja kuva Martti Tammisto Finavian lentoasemaliiketoiminnan johtaja Reijo Tasanen arvioi, että uusi terminaali maksaa 5-6 miljoonaa euroa. Vanhan terminaalin peruskorjauksen kustannusarvio on 3,3 miljoonaa. Tarkoitukseen on valtio luvannut 1,1 miljoonaa, samoin Tampere ympäryskuntineen. Lisärahoituksesta Finavian katse kääntyy Tampereen suuntaa. Teemme nyt tarkemman kustannusarvion ja istumme sen jälkeen neuvottelupöytään. Tämä on meidän ja Pirkanmaan yhteinen hanke. Matkustajien tuomasta rahasta me saamme vain murto-osan, talousalue saa enemmän, jos se pystyy hyödyntämään tulijat, Tasanen sanoo. Tavoite on, että talousalue hyötyy emmekä mekään jää tappiolle. Kehitysyhtiö rakentajaksi? Yhdeksi uuden terminaalin rahoitusvaihtoehdoksi on esitetty mallia, jossa Tampereen kaupungin omistama kehitysyhtiö rakentaisi tilat ja vuokraisi ne Finavialle. Tällä tavalla lisärahoitus katettaisiin terminaalin vuokrina eikä naapurikuntien tai valtion rahaa tarvittaisi lisää. Rahoitusjärjestelyn yksityiskohdista neuvotellaan Finavian kanssa seuraavan kerran kesäkuun alussa, johtaja Kari Kankaala Tampereen kaupunkikehitysyksiköstä kertoo. Finavian päätyminen uuden terminaalin rakentamiseen otettiin Tampereen kaupungilla tyytyväisenä vastaan. Uusi terminaali tarjoaa paljon enemmän mahdollisuuksia kuin vanhan laajennus ja peruskorjaus, Kankaala painottaa. Jos rahoitus järjestyy, on rakennustöihin mahdollisuus päästä ensi syksynä, jolloin uusi rakennus voisi valmistua ensi kesäksi. Matkustajamäärä tuplaksi Uusi, noin 3 000 neliön terminaali nousee aikanaan nykyisen ykkösterminaalin viereen, sen kakkosterminaalin puoleiseen päähän. Terminaali rakennetaan yhteen tasoon ja mitoitetaan niin, että se voi palvella yhtä aikaa kahden Schengen alueelle ja yhden non- Schengen maahan lentävän koneen matkustajia. Vuositasolla tämä tarkoittaisi noin 1,5 miljoonaa matkustajaa, noin kaksi kertaa enemmän kuin nyt Pirkkalan lentoaseman kautta kulkee. Uudenkin terminaalin palvelutaso jää ykkösterminaalia matalammaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa ykkösterminaaliin verrattuna vaatimattomampia tiloja, enemmän itsepalvelua ja pidempää kävelymatkaa koneelle. Hinnalla kilpailevat halpalentoyhtiöt haluavat palvelut halvalla, niille terminaalin viihtyvyys ei ole merkittävä asia, Tasanen sanoo. Niille yhtiöille, jotka haluavat asiak kailleen parempaa palvelua, meillä on myytävänä ykkösterminaalista full service -palvelua. Nykyinen kakkosterminaali muutetaan rahtiterminaaliksi, jona se toimi jo ennen kuin Ryanair aloitti lennot Pirkkalaan 2003. Se rakennettiin alun perin matkustajaterminaaliksi 1970-luvun lopulla. l tampereen kauppakamarilehti 11
Yritykset ja muut kansainväliset toimijat voivat käyttää brändityön tuloksena syntyneitä brändin graafisia tunnuksia ja muuta materiaalia markkinoinnissa ja viestinnässä. Materiaali käyttöohjeineen löytyy osoitteesta www.tampereallbright.fi. Nyt se on julkaistu! Pirkanmaan brändi kiteytyy ilmaisussa All Bright! Vuoden kestänyt Pirkanmaan brändityö on valmistunut. Maakunnan kansainvälinen markkinointi-ilme on tiivistetty ilmaisuun All Bright! Sillä viestitään alueen innovatiivisuutta ja omaperäisyyttä. Teksti Päivi Eskelinen Kuvat Mainoskenttä Yritysten ja muiden kansainvälisten toimijoiden toiveissa on ollut jo pitkään Tampereen ja maakunnan parempi kansainvälinen tunnettuus maailmalla. Myös Tampereen kauppakamari on ilmaissut säännöllisesti brändäyksen tarpeen muun muassa vaikuttamissuunnitelmissaan. Nyt toiveet ovat toteutuneet: Pirkanmaan kansainvälinen brändi julkistettiin 19. toukokuuta, ja yritykset saavat käytettäväkseen brändityön tuloksena syntyneen logon ja sloganin sekä muuta markkinointimateriaalia, joiden avulla yhtenäinen viestintä on mahdollista. Vaikka brändityön tavoitteena oli alusta asti seudun kansainvälisen mielikuvan kirkastaminen, Pirkanmaalle tärkeää kotimaan markkinaakaan ei ole unohdettu. Lopputulos sopii siten kaikkeen käyttöön, kertoi brändityön johtaja,innovaatiojohtaja Anne-Mari Järvelin Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:stä. Hän esitteli työn tuloksia tuoreeltaan yrityksille kauppakamarin brändi-infossa. Brändin rakentaminen alkoi vuosi sitten analyysilla siitä, miten Pirkanmaa nähdään eri tutkimuksissa. Täyteen vauhtiin brändityö pääsi viime syksynä, jolloin suunnitteluun ja arviointiin kytkettiin lähes sata eri alojen edustajaa yli 50 organisaatiosta Pirkanmaalta. Erilaisissa brändityöpajoissa luotiin Pirkanmaasta aluemielikuva, johon liitettiin sellaisia ominaisuuksia kuin rohkeus, luovuus, aitous ja uskallus, myös omaperäisyys ja rosoisuus. Alkuvuodesta aluemielikuva tiivistettiin parin sanan sloganiksi sekä logoksi. Tämä oli ehdottomasti työn haastavin vaihe, sillä brändi kulminoituu sloganissa ja logossa, ja näitä myös odotetaan eniten, Järvelin kuvasi All Bright -lausahduksen syntyä. Brändi kuuluu kaikille Tredea käyttää brändiä markkinoidessaan Pirkanmaata ulkomaisille matkailijoille, houkutellessaan yrityksiä investoimaan tänne, osaavan työvoiman hankinnassa seudulle sekä tutkimusinvestointeja haravoidessaan. Brändi on tehty myös yrityksille, joten käyttäkää sitä viestinnässänne, toivoi Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila. Työkaluja on tosiaan tarjolla. Brändityön tuloksena syntyy esitemäinen käsikirja. Sähköisesti on saatavissa muuta materiaalia, kuten logo, kuvia, powerpoint-esityksiä sekä graafinen ohjeistus brändin tunnusten käytölle. Tämä kaikki on jo yritysten käytettävissä. Materiaaleja täydennetään ensi syksyn aikana. Tredealta voi pyytää myös neuvontaa brändin soveltamisessa, Järvelin lupasi. Tälle on käyttöä Hyvä slogan! Moniulotteinen, valoisa ja viittaa Tampereen komeaan innovaatiohistoriaan, arvioivat brändiä Tampereen Sokos Hotellien johtaja Irmeli Puolanne, TSOPin toimitusjohtaja Mikko Rosenlund sekä markkinointi- ja viestintäjohtajat Risto Lehtimäki Metso Oy:stä ja Antti-Jussi Tähtinen Nokian Renkaat Oyj:stä. Irmeli Puolanne lupasi oitis sijoittaa brändin graafisen tunnuksen Tampereen Sokos Hotellien nettisivuille. Risto Lehtimäki uskoo, että brändityössä syntynyttä materiaalia hyödynnetään myös Metsossa. Kerromme sen avulla Pirkanmaasta koti- ja ulkomaisille vierailemme, joita Härmälän toimipisteessämme käy vuosittain lähes 30 000, hän kertoi. l 12 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Tietoalan uudet työpaikat -hanke aktivoi mobiiliklusterin vetovoimaa Teksti Annikaisa Knuutila Kun Nokia julkaisi uuden strategiansa, Tampereen seudulla käärittiin hihat: Miten nopeutettaisiin Tampereen ICT-kompetensseista ja etenkin mobiiliklusterista jo aiemmin kiinnostuksensa ilmaisseita yrityksiä investoimaan tänne? Miten houkutellaan niitä, joille seudun osaamisella olisi annettavaa, joiden kannattaisi olla täällä? Ja mille yrityksille täällä olisi sopivaa työvoimaa pienen lisäkoulutuksen jälkeen? Liikkeelle ponkaistiin ripeästi Pirkanmaan liiton rahoituksella Tietoalan uudet työpaikat -hanke, jota koordinoi Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoja kehitysyhtiö Tredea. Hankkeen projektipäällikkönä aloitti Nokia-taustainen DI Petri Nykänen. Hänen tehtävänään on investointien houkuttelu. Laajemmin seudun ICT-kenttää hahmottamaan ja markkinointivaltteja löytämään palkataan vielä toinen asiantuntija. Tavoitteena on muutaman vuoden sisällä saada seudulle 20 uutta yritystä ja 300 uutta työpaikkaa. Petri Nykänen kuitenkin muistuttaa, että vaikka firma jo olisi päättänyt tulla Suomeen, investoinnin toteutuminen voi viedä kaksikin vuotta. Toisaalta erityistapauksissa käänteet voivat olla nopeita, kuten puolijohdevalmistaja Intelin ilmoitus MeeGoon keskittyvän tutkimus- ja tuotekehitysyksikön perustamisesta Tampereelle. Näemme että muutos on mahdollisuus. Nokian luvut mahdollisista irtisanomisista eivät olleet niin pahoja kuin pelättiin ja myös Nokia- Accenture-yhteys oli positiivinen yllätys. Uusia avauksia kuten Intelin tulo on jo tiedossa, jo sen toteutuminen voi tuoda 300 työpaikan tavoitteestamme puolet. Myös se, että nokialaisten keski-ikä on 37 vuotta ja 60 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto antaa optimismille perusteensa, sanoo Tredean toimitusjohtaja Ari Tuulentie. Hän muistuttaa, ettei hankkeessa keskitytä vain Nokiaan, vaan myös sen alihankintayrityksiin ja niiden tilanteen ratkaisemiseen. ICT-alan tulevaisuutta Nokian jälkeen on seudulla mietitty jo pitkään. Mukana eri tavoin ovat olleet Nokia Oyj:n lisäksi muun muassa Tampereen kaupunki ja ympäristökunnat, Hermia, Uusi Tehdas/Protomo, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Tredea ja Tampereen kauppakamari. Yhteistyötä hankkeessa tehdään Invest in Finlandin ja China-Finland Golden Bridgen kanssa. l Mobiiliklusterissa Tampereen seudulla on noin 20 aktiivista yritystä ja kaikkiaan i6000 osaajaa. Messu- ja urheilukeskuksen seteliautomaatti avattiin juhlallisesti nauhan leikkauksella. Toimitusjohtajat Tommi Rasila (vas.) ja Hannu Vähätalo avustivat nauhan leikannutta Messu- ja urheilukeskuksen hallituksen puheenjohtajaa Hannu Soroa (kesk.). Seteliautomaatit Pirkkahalliin ja lentoasemalle Tampereen messu- ja urheilukeskus sekä Pirkkalan lentoasema saivat huhtikuussa seteliautomaatit. Kummankin paikan palvelutasoa nostavan Nostokäteisautomaatin teki mahdolliseksi Finavia Oyj:n, Tampereen kauppakamarin, Tampereen Messut Oy:n, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n sekä Tredea Oy:n sopimus kustannusten jaosta. Automaattien rahahuollosta vastaa Tampereen Messut Oy. Kummassakin paikassa seteliautomaatin tarve on ilmeinen, mutta liian pieneksi arvioidun käytön vuoksi niihin ei ole saatu pankkien Ottoautomaattia. Nosto-automaatit toimittaa Eurocash Finland Oy. Pirkanmaalla sen automaatteja on ollut tähän asti joissakin tamperelaisissa R-kioskeissa ja K-kaupoissa. Tampereen Messut Oy:n järjestämien tapahtumien aikana rahaa on voinut nostaa pankkikortilla erillisestä rahannostopisteestä. Korttiuudistuksen myötä tämä palvelu ei ole ollut enää mahdollinen, kertoo palvelupäällikkö Hannele Nuotio messuyhtiöstä. Uusi automaatti palvelee myös muiden tapahtumajärjestäjien asiakkaita ja tiloja käyttäviä urheilijoita. Lentoasemalla automaatti on ykkösterminaalissa. Se on ensimmäinen lentoaseman yhteydessä oleva seteliautomaatti Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkopuolella. l tampereen kauppakamarilehti 13
Valkeakoski uskoo itseensä Kuva: Valkeakosken kaupunki Paperikone 6:n alasajo, sellutehtaan sulkeminen, Kuitu Finlandin konkurssi. Näiden uutisten jälkeen on vaikea uskoa, että 20 000 asukkaan Valkeakoskella on Pirkanmaan pienin veroprosentti, asukasluku kasvussa neljättä vuotta peräkkäin, kuntalaisten arvion mukaan maan kärkeä olevat kunnalliset palvelut, uuden kauppakeskuksen rakentaminen alkamassa ja jalkapallojoukkue edelleen Veikkausliigassa. Eihän tämä ihan luonnonlakien mukaan ole mennyt, Valkea kosken kaupunginjohtaja Markku Auvinen arvioi kehitystä. Teksti ja kuva martti tammisto Markku Auvinen, Valkeakoskelle uusia yrityksiä etsivä projektijohtaja Mikko Seppälä ja Valkeakosken kauppakamariosaston puheenjohtaja Jari Kostiainen löytävät positiiviseen vireeseen useitakin syitä. Päällimmäiseksi nousee yhteen hiileen puhaltaminen ja usko mahdollisuuksiin. Avilon Oy:n toiminnan käynnistämisellä oli iso merkitys, Markku Auvinen arvioi. Usko palasi viimeistään silloin, kun pari vuotta kestäneen väännön jälkeen konkurssiin ajetun Kuidun toiminnalle löytyi jatkaja. Saatiinhan osa kadonneista työpaikoista takaisin ja Valkeakoskella kehitetty palonkestävän viskoosikuidun valmistusosaaminen säilyi Suomessa. Käänne alkoi silti jo aikaisemmin. Kun sellutehdas lopetettiin 2008, järjestettiin kaupungin keskustassa Koitonaukiolla Tulevaisuuspäivät, jonka sanoma oli, ettei jäädä rämpimään surkeudessa. Kuntatalouden tämänhetkinen kunto on kaupunginjohtaja Auvisen mukaan pitkälti seurausta 2000-luvun alkuvuosien talousahdingosta. Muun muassa kaupungin saamat yritysverot laskivat 15 miljoonasta neljään miljoonaan euroon. Jouduimme jo silloin kiristämään vyötä, eikä sitä sen jälkeen ole päästetty löystymään, Auvinen tiivistää. Monessa muussa kunnassa samassa tilanteessa ollaan vasta nyt. Sopiva koko ja tiivis kaupunkirakenne ovat osaltaan auttaneet Euro ei ole muuttolintu Hyvä esimerkki valkeakoskelaisten yhteishengestä on yrittäjien ja Paperiliiton paikallisten ammattiosastojen Euro ei ole muuttolintu -kampanja. Vuoden loppuun kestävän kampanjan keskeinen tavoite on ostoja keskittämällä puolustaa paikallisia työpaikkoja ja siten säilyttää paikkakunnalla ostajat ja ostokyky. Paperiliittolaisia kannustetaan asioimaan paikallisissa liikkeissä alennusten ja lahjakorttien avulla. Kampanjan nettisivuilla valkeakoskelaiset yrittäjät kertovat tarjoamistaan etuuksista. Yritykset voivat itse päättää, koskevatko tarjoukset ainoastaan Paperiliiton jäseniä. 14 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Kauppakamariosasto aktiivinen kehitystyössä Mikko Seppälä (vas.) Jari Kostiainen ja Markku Auvinen Saarioisten keskuslähettämön viileydessä. Valkeakoskelta lähtee "äitien tekemää ruokaa" päivittäin kaikkialle Suomeen. kaupunkia palvelujen hyvässä ja tehokkaassa tuottamisessa. Asukasluvun kasvulle löytyy selitys kaupungin maapolitiikasta ja onnistuneista asuntomessuista. Valkeakoskella on ollut tarjota tontteja niistä kiinnostuneille. Valkeakoski on edelleen yksi Suomen teollistuneimpia paikkakuntia ja samalla myös yksi kansainvälisimpiä. Oman lisänsä kansainvälisyyteen tuovat Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikössä opiskelevat ulkomaalaiset nuoret. Yhteinen suunta Keskusteluyhteys kaupungin ja elinkeinoelämän välillä toimii hyvin, Saarioisten keskuslähettämöä johtava Jari Kostiainen sanoo. Asioita on hoidettu yhdessä ilman, että kumpikaan osapuoli olisi joutunut potkimaan toista varpaat kipeänä. Kaupungin ja elinkeinoelämän edustajat tapaavat toisensa säännöllisesti kaupungin elinkeinotiimissä kymmenkunta kertaa vuodessa. Tiimi on ollut mukana kaupungin elinkeino-ohjelman laatimisessa, ja nyt se seuraa ja varmistaa sen toteutumista. Tiimin ansiosta kaikilla on yhtäpitävä tieto tavoitteista ja toimista. Logistiikka-alue moottoritien varteen Valkeakoski tarjoaa kaupunkiin sijoittuville uusille yrityksille teollisuus- ja yritystontteja. Mikko Seppälän mukaan kaupunki on myös valmis rahoittamaan kasvavien ja uusia työpaikkoja luovien yritysten toimitilojen rakentamista. Kaupunki on Markku Auvisen mukaan hankkinut vuoden 2005 jälkeen noin 600 hehtaaria maata sekä yritystoiminnan että asumisen tarpeisiin. Kenties viime vuosien merkittävin ostos on Jutikkalassa, noin 150 hehtaarin alue Helsinki-Tampere-moottoritien ja vanhan kolmostien risteysalueen tuntumasta. Aluetta kehitetään logistiikkaalueena, Mikko Seppälä kertoo. Liikenteellisesti hyvällä paikalla oleva alue on maakuntakaavassa ns. valkoista aluetta, toisin sanoen kaavan määräykset eivät rajoita sen käyttöä. Alkuvuodesta allekirjoitettiin UMP:n kanssa kauppakirjat noin 63 hehtaarin maakaupasta asuntomessualueen naapurista. l Valkeakoskella toimii Tampereen kauppakamarin ainoa alueellinen kauppakamariosasto. Osasto juhli 40-vuotista toimintaansa huhtikuun alussa. Kauppakamariosaston puheenjohtaja Jari Kostiainen kuvaa osastoa ennen kaikkea keskustelufoorumiksi. Osaston näkemykset menevät eteenpäin muun muassa kaupungin elinkeinotiimin kautta. Painoarvoa kannanotoille antaa se, että osaston jäsenyrityksissä on noin 70 prosenttia alueen työpaikoista. Otamme kantaa esimerkiksi kaavoitukseen elinkeinoelämän ja kuntalaisten kannalta. Toinen nyt ajankohtainen asia on keskustan kehittäminen, Kostiainen kertoo. Myönteiset uutiset ovat synnyttäneet ketjureaktion, täällä kehitetään rohkeasti uutta. Esimerkiksi käyvät vaikka Citymarketin rakennustyön aloittaminen pitkällisen kaavaväännön jälkeen ja hotelli Waltikan tuoreet laajennussuunnitelmat. Osastolla on myös viranomaistehtäviä. Se myöntää eteläpirkanmaalaisille yrityksille vientikaupassa tarvittavia alkuperäistodistuksia. Käytännössä työn hoitaa Nordean Valkeakosken konttori. Valkeakosken kauppakamariosaston toimintaan on kuulunut kahden vuoden välein järjestetyt Myllypäivät. Niillä on paneuduttu elinkeinoelämän tai kaupungin kehityksen kannalta ajankohtaisiin aiheisiin. Osasto on myös rahoittanut Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikön opiskelijoiden toteuttamaa Etelä-Pirkanmaan yritysbarometria. Onko tässä paikka sinun yrityksesi näkyvyydelle? Seuraava Tampereen kauppakamarilehti ilmestyy 13.9. www.tampereenkauppakamarilehti.fi Tampereella, Teiskossa www. murikka- opisto. fi mm. monipuoliset kokoustilat auditorio hotellitason majoitus rantasauna hyvät ulkoilumahdollisuudet palloilu- ja uimahalli Kokoukset Seminaarit Liikuntapäivät Koulutustilaisuudet tampereen kauppakamarilehti 15
Messut kestävät muutoksessa Henkilökohtainen kontakti ostajan ja myyjän välillä tekee messuista ylivoimaisen median. Sähköiset foorumit eivät ole korvanneet henkilökohtaista kontaktia, eikä näytä siltä, että korvaisivat tulevaisuudessakaan, uskoo Tampereen Messut Oy:n toimitusjohtaja Hannu Vähätalo. Teksti Martti Tammisto Kuvat Ari Ijäs Muutama vuosi sitten Tampereen Messut kokeili sähköistä virtuaalimessua, mutta se ei ottanut tulta odotetulla tavalla. Hannu Vähätalon mukaan tekniikka ei vielä ollut riittävän kehittynyttä eivätkä asiakkaat olleet halukkaita käyttämään sitä. Sukupolvi, joka nyt tekee yrityksissä päätöksiä, ei ole vielä sisällä sähköisessä maailmassa. Ehkä seuraava sukupolvi osaa jo luontevammin kommunikoida verkossa. Nykypäättäjille ei sovi, että he mesettäisivät business-mielessä jonakin virtuaalihahmona. Vaikka virtuaalimessut eivät kiinnostaneetkaan asiakkaita, uskotaan messuyhtiössä sosiaalisen median mahdollisuuksiin. Esimerkiksi ostajan ja myyjän yhteydenpitoa auttavat sähköiset Match Making -palvelut ovat pian arkipäivää. Messujen vahvuus mediana näkyy myös siinä, että juuri koettu taantuma ei vaikuttanut merkittävästi ainakaan Tampereen Messujen toimintaan. Kun esimerkiksi aikakauslehtien ilmoitusmyynnistä katosi yli 20 prosenttia, messumediassa lasku oli viiden prosentin luokkaa. Taantuma kohteli eri yrityksiä ja toimialoja erilailla. Koska messukirjomme on laaja, kokonaisuus säilyi vahvana. Useimmat ammattimessumme ovat alojensa ykkösiä, joille osallistumista yritykset ovat pi- 16 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
profiili. Urheilu Harjoitusvuorot Kilpailut Turnaukset Tampereen Messut Oy Messut Kokoukset Muut tapahtumat TESC Tampereen Messuja Urheilukeskus Messut Konsertit Näyttelyt Muut tapahtumajärjestäjät täneet tärkeänä, vaikka ovat voineet jättää muita väliin, 10 vuotta Suomen toiseksi suurinta messuyhtiötä johtanut Vähätalo kertoo. Taantuman yli auttoi myös se, että lippulaivamme Alihankintamessut ovat olleet pitkään loppuunmyydyt, ulkopuolelle jonoon jääneistä on löytynyt korvaajat poisjääneille. Viime vuonna Tampereen Messut järjesti 14 messutapahtumaa, viidet ammattimessut ja yhdeksät kuluttajamessut. Näytteilleasettajia näissä oli yhteensä lähes 2 900 ja kävijöitä 127 000. Tälle vuodelle luvassa on 16 tapahtumaa, mukana uutuutena Logistiikka-messut. E, F, G... Messutoiminnalla on Tampereella pitkät perinteet, jo 1920-luvulla Tampereella järjestettiin maatalous- ja teollisuusnäyttely. Vuodesta 1950 lähtien on järjestetty muutaman vuoden välein yleismessuja, viimeiset vuonna 1990. Messuyhtiö perustettiin vuonna 1967. Nykymuotoisten erikoismessujen aika alkoi vuonna 1980, ja vauhti parani Pirkkahallin valmistuttua 1985. Merkittävä virstanpylväs oli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy:n eli TESC:n (Tampere Exhibition and Sports Centre) perustaminen vuonna 2005. Tampereen kaupungin ja Tampereen Messut Oy:n yhteinen yhtiö hallinnoi keskuksen neljä hallia käsittävät tilat, messuyhtiö keskittyy messujen ja myös muiden tapahtumien järjestämiseen. Sekä TESC että messuyhtiö uskovat kasvun jatkuvan. TESC:n kunnianhimoisena tavoitteena on olla Euroopan paras messuja urheilukeskus. Keväällä julkistettu, kolmoisvoitoksi määritelty suunnitelma tuo uusia mahdollisuuksia urheilulle, messuille ja erilaisille muille tapahtumille. Tapahtumia ja myös messuja tiloissa järjestävät muutkin kuin Tampereen Messut Oy. Ensimmäinen etappi keskuksen joustavuuden, toiminnallisuuden ja kapasiteetin kasvattamisessa on uuden, ensisijaisesti messujen ja tapahtumien järjestämispaikaksi suunnitellun E-hallin rakentaminen. A-hallin viereen nouseva uudisrakennus on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2013. E-hallin rakentamisen tiellä on vielä korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä oleva kaavavalitus. Oikeuden päätöstä odotetaan loppusyksyksi. Jos kaikki menee hyvin, alkavat rakennustyöt ensi keväänä. E-hallin arkkitehtisuunnittelu on jo kilpailutettu, seuraavaksi on vuorossa muiden suunnittelijoiden kilpailutus, myös TESC:n toimitusjohtajana toimiva Hannu Vähätalo kertoo. Vaikka halli suunnitellaan ensisijaisesti messu- ja tapahtumakäyttöön, on sen rakentaminen voitto myös urheilulle. Nykyisistä halleista vapautuu tilaa urheilulle, kun aiempaa isommat messut mahtuvat E-halliin. Myös uudesta hallista riittää käyttötunteja myös urheilulle, halli sopii hyvin esimerkiksi salibandy-, koripallo-, lentopallo- tai painiturnausten järjestämiseen. Messuyhtiö uskoo TESC:n kasvuun myös erilaisten tapahtumien tapahtumapaikkana. Euroviisujen Suomen finaali D-hallissa osoitti, että tilat toimivat hyvin myös konserttikäytössä. E-hallissa edellytykset vielä paranevat, esimerkiksi osa ääni- ja valotekniikasta voitaneen asentaa pysyvästi hallin kattoon, Vähätalo kertoo. Vuoden 2020 tienoilla rakennusvuorossa on F-halli, palan viime kesänä valmistuneesta uudesta pysäköintialueesta lohkaiseva iso messuhalli. Häviäviä pysäköintipaikkoja korvaamaan rakennetaan samalla parkkitalo. Ratkaisu on kallis, mutta messutoiminnan kannalta välttämätön. Hotellitorni maamerkiksi Tärkeä askel alueen kehittämissuunnitelmissa on 16-kerroksinen, 240 huoneen hotelli Ilmailunkadun kaarteeseen vuonna 2015. Hannu Vähätalo muistuttaa, että maailmalla kaikkien merkittävien messukeskusten yhteydessä on hotelli, Suomessakin Helsingin lisäksi sellaisen on saamassa Jyväskylä. Hotellia ei Sarankulmaan rakenneta pelkästään messuvieraiden varaan. Kohtuuhintaista majoitustilaa tarvitaan myös urheilutapahtumien yhteydessä. Potentiaalisia käyttäjiä ovat Pirkkalan lentoaseman matkustajatkin. Messualueen hotelli voi toimia lentokenttähotellina, kunhan kuljetukset lentoaseman ja hotellin välillä toimivat. Tampereen hotellikapasiteetti on ollut kivi messuyhtiön kengässä erityisesti Alihankintamessujen aikana. Näytteilleasettajat ja messuvieraat ovat joutuneet hakemaan vapaita huoneita Hämeenlinnasta asti, Hannu Vähätalo harmittelee. Tyytymättömyyttä on aiheuttanut myös hotellien hinnoittelu, messuviikolla huoneista on saanut maksaa jopa kaksinkertaisen hinnan normaaliöihin verrattuna. Hotellille olisi jo ollut tilaus, mutta nyt odotellaan muutama vuosi, koska Tampereelle valmistuu kolme uutta hotellia parin vuoden sisällä. Hotellille etsitään operaattoria ja investoijaa, mutta ei ole poissuljettua, että messuyhtiö alkaisi itse hotellinpitäjäksi. Tampereen Messut Oy on jo nyt laajentanut messuja ja muita tapahtumia palveleviin oheistoimintoihin. Viime vuonna se perusti yhdessä Tampere-talo Oy:n ja Kustannus Oy Aamu- tampereen kauppakamarilehti 17
profiili. lehden kanssa Finland Events -tapahtumajärjestäjän, heinäkuun alussa aloittaa TESC:n ravintolapalveluista huolehtiva Finland Restaurants Oy. Yhtiö perii markkinointinimensä ja logonsa Tampereen Messujen ravintola-alan Finnrestamessuilta. Toukokuun alussa tehdyllä kaupalla Tampereella 20 vuotta toiminut kokous- ja kongressijärjestäjä Tampereen Kokouspalvelu Oy:n toiminta siirtyi messuyhtiön yksiköksi. Yhteistyö toimii Hannu Vähätalon mukaan yhteistyö messuyhtiön sekä Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden ja TESC:n tiloja käyttävien urheiluseurojen kanssa toimii hyvin, huolimatta silloin tällöin lehtien yleisönosastoilla ja myös urheilusivuilla annetusta päinvastaisesta kuvasta. Tampere Unitedin vaikeuksista meitä ei sentään ole syytetty. Lehtikirjoituksista päätellen joitakin jalkapalloihmisiä tuntuu edelleen hiertävän se, että alueen jalkapallokenttiä käytettiin pari vuotta sitten kolmepäiväisten Alihankintamessujen ajan pysäköintiin. Messuyhtiön sanotaan paitsi riistäneen lapsilta ja nuorilta harjoitusvuorot myös pilanneen kentät. Kentät olivat ennen messuja järkyttävässä kunnossa, muhkuraisia ja osin nurmettomia. Hiekoitimme ja ilmastimme niitä, joten ne olivat messujen jälkeen paremmassa kunnossa, Hannu Vähätalo korjaa esitettyjä väitteitä. Meillä oli kaupungin lupa käyttää kenttiä pysäköintiin. Pyysin myös Palloliiton asiantuntijaa tarkastamaan kentät messujen jälkeen. Kenttien käyttö väliaikaisina pysäköintitiloina ei sinänsä ole poikkeuksellista, vastakkaisista väitteistä huolimatta. Olen nähnyt, miten Englannissa erilaisten tapahtumien yhteydessä pysäköidään jopa golfkentille, Vähätalo huomauttaa. l profiili. Hannu Vähätalo Alihankinta katsoo itään Vuonna 1988 ensi kertaa järjestetyistä Alihankintamessuista on kasvanut Euroopan toiseksi suurimmat alan messut. Kävijämäärillä mitattuna vain Pariisissa järjestetään suuremmat. Alihankintamessut tuovat Tampereelle huomattavan määrän ulkomaisia messuvieraita muun muassa Ruotsista, Keski-Euroopasta ja Baltian maista. Venäläisten yritysten saamiseksi messuille on messuyhtiöllä yhteisprojekti Sitran ja Finnveran kanssa. Tähtäimessä on erityisesti Pietarin alue, jonka nopeasti kehittyvä teollisuus tarjoaa merkittävän potentiaalin suomalaisille alihankkijoille. Hankkeessa venäläisille messuvieraille järjestetään ennen ja jälkeen messuja yritysvierailuja täkäläisiin alihankintayrityksiin. Kontaktien luomiseksi messujen aikana on lisäksi organisoitu erityinen Match Making -päivä. Viime syksynä Tampereen Messut Oy:llä oli kolmen teollisuusyrityksen ja Tredean kanssa myös yhteisosasto Russian Industrialist -messuilla Pietarissa. > Koulutus: ylioppilas Kalevan lukiosta Tampereelta, kauppatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta 1985, pääaineena laskentatoimi. > Ura: Kymmenen vuotta Tietonauha-yhtiöissä talouspäällikkönä, tuotepäällikkönä, projektipäällikkönä ja projektijohtajana. Tampereen Messuille projektijohtajaksi syksyllä 1996, toimitusjohtajaksi keväällä 2001. > Perhe: vaimo, kuntosaliyrittäjä Taru Vähätalo, kolme aikuista tytärtä Vuokko, Varpu ja Vilja. Kevään ylioppilas Vilja lähdössä opiskelemaan Floridaan Palm Beach Atlantic Universityyn, jossa myös isosisko Vuokko opiskelee, molemmat tennis-stipendillä. Varpu opiskelee TTY:llä. > Asunut koko ikänsä Tampereella - lukuun ottamatta noin kolmen kesäkuukauden asumista kesämökillä Lempäälässä. Vapaa-ajan asunto myös Floridassa. > Harrastukset: Urheilu monipuolisesti, ennen kaikkea tennis, lisäksi golf, laskettelu ja kuntosali. Tennistä olen pelannut koko ikäni. 18 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Maaliskuussa käyttöön otettuun uuteen ELYkeskuksen toimitaloon muuttivat Kauppakadulta myös Ensimetri, Finpron Tampereen toimisto, osuustoimintakeskus ja Pirkanmaan Yrityskummit. Tiloissa toimii myös verottajan palvelupiste. Yrittäjyyden maailma avattiin ELY-keskuksen Pellava-talossa Pirkanmaan ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue on muuttanut Kauppakadulta uuteen Pellava-toimitaloon Pellavatehtaankatu 25:een. Muuton seurauksena yritykset saavat entistä kattavammin viranomais-, neuvonta- ja kehittämispalveluja samasta osoitteesta. Teksti Päivi Eskelinen Kuva ARKJAATISET OY Uudessa talossa toiminnot on jaettu viiteen kerrokseen ja ne on koottu asiointia helpottaviksi maailmoiksi. Ensimmäiseen kerrokseen on perustettu Työn maailma, jossa sijaitsevat TEtoimiston työnhaku-, koulutus- ja ammattitietopalvelut. Talon kakkoskerros on Yrittäjän maailma. Siellä sijaitsevat Kauppakadun toimitiloista ELYn mukana uuteen taloon muuttaneet Ensimetri, Tampereen seudun osuustoimintakeskus, Finpron Tampereen aluetoimisto, Pirkanmaan yrityskummit ry ja Keksintösäätiön asiamies. Työ- ja elinkeinotoimiston yrityspalvelut, starttiraha-asiat sekä henkilöstön rekrytointija vuokrauspalvelut löytyvät samoin kakkoskerroksesta. Myös yritysveroneuvoja palvelee toimitalossa kahdesti viikossa, tiistaina ja keskiviikkona. Kaupparekisteriasioiden hoitoa varten toiseen kerrokseen avataan asiakkaille itsepalvelupiste. Kolmanteen kerrokseen on keskitetty ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut, työvoimakoulutus sekä maahanmuuttaja-asiat. Kasvun ja kansainvälistymisen maailmasta neljännestä kerroksesta paikkansa ovat löytäneet innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta, yritysrahoitus, työllisyys- ja yrittäjyysasiat, Tekesin palvelut sekä osaamisen kehittämiseen ja kulttuuriin liittyvät asiat. Maaseudun ja energian maailma talon ylimmässä, viidennessä kerroksessa palvelee maaseudun toimijoita ja uusien energiamuotojen kehittäjiä. ELY-keskuksen kaksi muuta vastuualuetta ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri jatkavat entisissä tiloissaan Attilassa Yliopistonkatu 38:ssa. l Koskikeskus uudistuu Rakennamme uudistuvasta Koskikeskuksesta entistäkin vetovoimaisemman ja nykyaikaisen kohtaamis- ja shoppailupaikan Tampereen ytimeen, kertoo Citycon Oyj:n Koskikeskuksen kauppakeskuspäällikkö Kai Niinimäki. Uudistushankkeen valmistuu marraskuussa 2012. Hanke toteutetaan vaiheittain, Koskikeskus palvelee asiakkaita koko ajan. Uusittussa Koskikeskuksessa vahvistuu muodintarjonta entisestään. Loppukesästä 2011 avaavat esimerkiksi ruotsalainen kenkäliike Skopunkten ja ranskalainen muotiketju Promod, joka avaa Koskikeskuksessa ensimmäisen Suomen liikkeensä. Koskikeskus uudistuu sekä ulkoa että sisältä. Julkisivujen ilmettä yhtenäistetään ja kevennetään. Sisällä keskusaulan ilme muuttuu kulmikkaasta pyöreäksi. Uudet lasiosat ja -rakenteet lisäävät avaruutta sekä energiatehokkuutta vähentäen jäähdytys- ja lämmitystarvetta. Samalla sauppakeskuksen kulkuyhteyksiä parannetaan ja liikkumista sisällä helpotetaan oikaisemalla kulkureittejä. Koskikeskuksessa toimii yli 80 liikettä, palvelua ja ravintolaa. Sen vuokrattava liikepintaala on uudistuksen jälkeen 28 600 neliötä. Kävijämäärä vuonna 2010 oli 5,8 miljoonaa ja myynti 115,7 miljoonaa euroa. l tampereen kauppakamarilehti 19
pirkanmaalla Autovuokraamo H. Laurila Ky Perustettu 1950 Liikevaihto 1 300 000 / v. Työntekijöitä 13 Autoja 150 Scandia Rent Suomi Perustettu 1988 Franchising-yrittäjiä 37, työntekijöitä 120 Liikevaihto Scandia Rent 17 miljoonaa euroa / v. Toimipaikkoja yli 50 (pohjoisin Muonio, eteläisin Tammisaari) Autoja 1 200 Vuokra-autolla ajat halvemmalla Vuokra-auton käyttö on sekä viisasta että taloudellista, Autovuokraamo H. Laurilan ja Scandia Rent -ketjun toimitusjohtaja Heikki Laurila sanoo. Teksti ja kuva Martti Tammisto Suomi on vielä autovuokrauksen kehitysmaa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Kehitys ei ole kovin nopeata, mutta suunta on selvä. Heikki Laurilan mukaan juuri kukaan ei osaa laskea kaikkea oman auton todellisia kustannuksia, mutta entistä useammin myös yksityistaloudet vuokraavat auton etenkin silloin, kun tarvitsevat kakkos- tai kolmosautoa. Yrityksissä vuokra-auto korvaa oman auton yhä useammin. Valtionhallinnon yksiköissä ja monissa yrityksissä on työntekijän oman auton käyttö jopa kielletty vähänkin pidemmillä työmatkoilla. Työntekijöille maksettava kilometrikorvaus maksetaan saman suuruisena jokaiselta kilometriltä, mutta ilman kilometrirajaa vuokratun auton taksa pysyy samana ja kokonaiskustannuksia nostaa matkan pidentyessä vain polttoainekulut. Vähänkään pidemmillä matkoilla vuokra-auto tulee siis työnantajalle edullisemmaksi. Auton koosta riippuen edullisuusraja alkaa jossain sadan kilometrin tienoilla, Heikki Laurila laskee. 60 vuoden kokemuksella Yhtiön historia autovuokraamona alkoi Seinäjoelta. Isäni osti 40-luvun lopulla ennen sotia valmistetun Opel-henkilöauton ja pian myös toisen samanlaisen. Jossain vaiheessa äitini ihmetteli, miksi autoja lainattiin naapureille ilmaiseksi, kun niistä voisi pyytää vuokraakin, Heikki Laurila kertoo. Kymmenen vuotta toimittuaan Autovuokraamo Laurila perusti yhdessä rautatiehallituksen ja muunmuassa Keihäsmatkoistaan tunnetuksi tulleen Kalevi Keihäsen kanssa Suomen ensimmäisen autovuokraamoketjun, pääasiassa rautatieasemilla toimineen Aavo Aseman Autovuokraamon. Tärkeimmille risteysasemille laajentunut Aavo liittyi myöhemmin pohjoismaiseen Skandinavian Autovuokraamoon, tämä taas laajempaan Caropketjuun. Myöhemmin Europcar-nimellä toiminut ketju ajautui 25 vuotta sitten Interrent-ketjun kanssa samoille omistajalle. Tässä vaiheessa Heikki Laurila ja pääosa ketjun muista vuokraamoyrittä- 20 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi