Stora Enso Oyj TASEKIRJA 31.12.2013

Stora Enso Oyj TASEKIRJA 31.12.2013 Kanavaranta 1 Stora Enso Oyj 00160 Helsinki Y-tunnus 1039050-8 PL 309 00101 Helsinki Puh. 02046 131 Fax 02046 21471 www.storaenso.com

Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus 1 Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma 23 Konsernin laaja tuloslaskelma 24 Konsernin tase 25 Konsernin rahavirtalaskelma 27 Konsernin laskelma oman pääoman muutoksista 31 Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot 32 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma 143 Emoyhtiön tase 144 Emoyhtiön rahoituslaskelma 145 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 146 Hallituksen ehdotus taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja 165 osingonmaksusta päättämisestä Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 165 Tilinpäätösmerkintä Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Hallituksen toimintakertomus Stora Enso - esittely Stora Enso (konserni tai yhtiö) on paperi, biomateriaali-, puutuote- ja pakkausteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä rethinker. Kyseenalaistamme toimintaamme ja ajatteluamme ja haemme jatkuvasti uutta tarjotaksemme asiakkaillemme innovatiivisia, uusiutuviin materiaaleihin perustuvia ratkaisuja. Konsernin palveluksessa on noin 28 000 henkilöä yli 35 maassa. Stora Enson osakkeet noteerataan Helsingin ja Tukholman arvopaperipörsseissä. Asiakkaita ovat kustantamot, painotalot ja paperitukkurit sekä pakkaus-, puusepän- ja rakennusteollisuus. Stora Enson vuosittainen tuotantokapasiteetti on 5,4 miljoonaa tonnia kemiallista sellua, 11,7 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia, 1,3 miljardia neliömetriä aaltopahvia ja 5,6 miljoonaa kuutiometriä puutuotteita, josta 2,9 miljoonaa kuutiometriä on jatkojalosteita. Konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 10,5 miljardia euroa ja operatiivinen liiketulos 578 miljoonaa euroa. Stora Enso hyödyntää ja kehittää osaamistaan uusiutuvien raaka-aineiden käytössä vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin sekä raaka-aineisiin liittyviin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Yhtiön tuotteet tarjoavat ilmastolle ystävällisen vaihtoehdon ja pienemmän hiilijalanjäljen verrattuna moniin kilpaileviin tuotteisiin, jotka on valmistettu uusiutumattomista materiaaleista. Stora Enson puuraaka-aineeseen perustuvat tuotteet hyödyttävät niin liiketoimintaa, ihmisiä kuin ympäristöäkin. Vastuullisuuteen ihmisten ja planeetan hyväksi nivoutuu yhtiön asenne ja tapa tehdä liiketoimintaa. Stora Enso on muutosmatkalla arvoa tuottavaksi uusiutuvien materiaalien yritykseksi kasvavilla markkinoilla. Keskitymme kasvumarkkinoihin Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa kuitupohjaisten pakkausten, puuviljelmiltä peräisin olevaan sellun, biomateriaali-innovaatioiden, kilpailukykyisten paperilaatujen ja kestävien rakennusratkaisujen kautta. Kuitupohjaiset pakkaukset tarjoavat pitkällä aikavälillä tasaisen kasvupotentiaalin useimmissa segmenteissä. Pakkausalalla on paljon mahdollisuuksia tuoteinnovaatioihin, joiden avulla Stora Enso voi tarjota ympäristöystävällisiä ratkaisuja asiakkaille. Käyttämällä puuviljelmiltä peräisin olevaa sellua yhtiö varmistaa edullisen kuidun saatavuuden. Biomateriaalien innovaatiot tarjoavat skaalautuvia ratkaisuja uusille markkinoille. Markkinatilanne ja toimitukset Kartongin kysyntä kasvoi Euroopassa 3 % edellisvuodesta, mutta laski 1 %:n Pohjois-Amerikassa. Kohentunut taloustilanne lisäsi kysyntää erityisesti Länsi-Euroopassa. Aasiassa vahva kysyntä jatkuu ja kulutus kasvoi 4 %. Vuonna 2013 taloudellinen tilanne parani ja aaltopahvin kysynnän kasvu oli Itä-Euroopassa ja Aasiassa edellisvuotta vahvempaa. Länsi-Euroopassa aaltopahvin kysyntä pysyi ennallaan. Paperin kysynnän rakenteellinen heikkeneminen jatkui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuonna 2013. Paperin kysyntä laski Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa 4 % edellisvuoteen verrattuna, mutta kasvoi Aasiassa 1 %:n. Maailmanlaajuisesti paperin kulutus laski 2 % vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna. Kemiallisen markkinasellun maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi vuonna 2013 noin 3 % edellisvuoteen verrattuna huolimatta Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan haastavista paperimarkkinoista. Kasvua on nähtävissä kaikilla keskeisillä markkina-alueilla lukuun ottamatta Länsi-Eurooppaa ja muuta Aasiaa (Japanin ja Kiinan ulkopuolella). Kiinan kasvu oli jälleen vahvaa 9 % lehtipuusellun kysynnän kasvaessa merkittävästi. Toimitusten suhde kapasiteettiin oli hyvällä tasolla: 94 % havupuusellun ja 92 % lehtipuusellun osalta. Maailmanlaajuinen markkinasellun kapasiteetti kasvoi noin 2 % vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna. Yleisesti sellumarkkinat pysyivät tasapainossa kysynnän kasvun, uuden kapasiteetin vähäisen lisäämisen sekä korkean kustannustason tehtaiden sulkemisten ja muutosten ansiosta. 1

Vuonna 2013 sahatavaran kysynnän kasvu Pohjois-Amerikassa, Kiinassa, Japanissa ja osissa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan markkinoita kompensoi kysynnän laskua Euroopassa. Sahatavaran kokonaiskysyntä Euroopassa laski 1 %:n edellisvuoteen verrattuna. Kasvu pysähtyi useimmilla Euroopan markkinoilla vuonna 2013. Vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla oli kuitenkin nähtävissä selkeä parannus sekä kysynnässä että hinnoissa erityisesti Isossa-Britanniassa, Saksassa, Ruotsissa ja Itävallassa. Pohjois-Amerikassa tasainen elpyminen jatkui sahatavaran kysynnän kasvaessa 2 % edellisvuodesta asuntomarkkinoiden piristymisen vauhdittamana. Japanin asuntomarkkinat olivat vuonna 2013 poikkeuksellisen vahvat. Talojen rakentaminen lisääntyi 10 % ja piristi sahatavaran kysyntää. Kasvua vauhdittivat alhaiset korot, kohentunut taloustilanne ja rakentamisen kasvu ennen kulutusveron nostoa vuoden 2014 alussa. Rauhoituttuaan hieman vuonna 2012 Kiinan rakennustarvikemarkkinat elpyivät vuonna 2013. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella oli jälleen vakaiden markkinoiden vuosi eurooppalaisille toimittajille. Merkittävä poikkeus oli Egypti, jossa poliittinen kuohunta ja yhteiskunnallinen levottomuus laskivat selvästi sahatavaran kysyntää ja maahantuontia vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Toimitukset segmenteittäin Toimitukset Tuotannonrajoitukset 1 000 tonnia 2013 2012 Muutos-% 2013 2012 Printing and Reading 6 525 7 130-8,5 831 722 Renewable Packaging 3 373 3 138 7,5 219 225 Paperin ja kartongin toimitukset yhteensä 9 898 10 268-3,6 1 050 947 Puutuotteet, 1 000 m 3 4 930 4 750 3,8 Markkinasellu, 1000 tonnia 1 180 1 058 11,5 Aaltopahvi, milj. m 2 1 086 1 097-1,0 Arvioitu paperin, kartongin ja havusahatavaran kulutus vuonna 2013 Milj. tonnia Eurooppa Pohjois- Amerikka Aasia ja Tyynenmeren alue Kuluttajapakkauskartonki 10,8 8,8 24,6 Aaltopahvi (mrd. m 2 ) 51 53 126 Sanomalehtipaperi 7,8 4,5 13,4 Päällystämätön aikakauslehtipaperi 3,4 1,9 0,4 Päällystetty aikakauslehtipaperi 5,6 3,4 3,9 Päällystämätön hienopaperi 7,8 8,6 19,3 Päällystetty hienopaperi 5,9 4,2 12,6 Kemiallinen markkinasellu 17,8 7,7 25,4 Havusahatavara (milj. m 3 ) 81,4 79,2 n/a Lähde: Lähde: Stora Enso, CEPIFINE, PPPC, RISI, Pöyry, ICCA, UNECE Konsernin paperi- ja kartonkitoimitukset olivat 9 898 000 tonnia vuonna 2013 eli 370 000 tonnia vähemmän kuin edellisvuonna. Lasku johtui pääasiassa aiemmin ilmoitetuista paperikoneiden sulkemisista ja paperilaatujen kysynnän heikkenemisestä. Kartongin toimitukset kasvoivat edellisvuoden tasosta. Markkinasellun toimitukset kasvoivat 122 000 tonnia 1 180 000 tonniin. Puutuotteiden toimitukset kasvoivat 180 000 m³ ja olivat 4 930 000 m³. Tulos: konserni Liikevaihto 10 544 milj. euroa oli 271 milj. euroa eli 3 % pienempi kuin vuonna 2012. Lasku johtui pääasiassa paperin hintojen laskusta paikallisissa valuutoissa ja pienemmistä paperin toimitusmääristä. 2

Operatiivinen liiketulos oli 578 milj. euroa eli 52 milj. euroa pienempi kuin edellisvuotena. Operatiivinen liiketulosprosentti laski 5,8:sta 5,5:een. Paperin alhaisemmat myyntihinnat paikallisissa valuutoissa laskivat operatiivista liiketulosta 113 milj. euroa. Paperin myyntimäärien lasku, jota kartonkilaatujen tuotanto- ja myyntimäärien kasvu osittain kumosi, pienensi operatiivista liiketulosta 50 milj. euroa. Muuttuvien kustannusten lasku pääasiassa kuidun osalta paransi operatiivista liiketulosta 120 milj. euroa. Kiinteiden kustannusten lasku paransi operatiivista liiketulosta 30 milj. euroa. Valuuttakurssien vaikutus liikevaihtoon ja kustannuksiin laski operatiivista liiketulosta 34 milj. euroa suojausten jälkeen. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten liiketuloksista oli yhteensä 98 (119) milj. euroa, josta suurin osa tulee Bergvik Skogista, Tornatorista ja Veracelista. IFRS-liiketulos sisältää käyvän arvon muutoksista aiheutuvan positiivisen 5 ( 12) milj. euron nettovaikutuksen, joka koostuu osakeperusteisten maksujen, optio-ohjelmien suojausinstrumenttien ja hiilidioksidin päästöoikeuksien kirjaamisesta. IFRS-liiketulos sisältää myös negatiivisen 10 (71) milj. euron nettovaikutuksen, joka koostuu osakkuus- ja yhteisyritysten rahoituseristä, veroista ja IAS 41 mukaisen metsäomaisuuden arvostuksesta. Konserni jatkoi tuotantoyksiköiden uudelleen järjestelyjä sulkemalla pysyvästi Ruotsissa sijaitsevan Hylten tehtaan paperikoneen (PK) 2, jonka vuosittainen tuotantokapasiteetti oli 205 000 tonnia sanomalehtipaperia, ja Kvarnsvedenin tehtaan paperikoneen (PK) 11, jonka vuosittainen tuotantokapasiteetti oli 270 000 tonnia sanomalehtipaperia. Konserni käynnisti rakenteiden keventämis- ja yksinkertaistamisohjelman, jonka tavoitteena on saavuttaa 200 miljoonan euron vuosittainen säästö kiinteissä kustannuksissa kokonaisuudessaan vuoden 2014 toisesta neljänneksestä lähtien. Ohjelma kattaa kaikki divisioonat ja toiminnot. Kulujen vähentämisen lisäksi ohjelman tavoitteena on minimoida liiketoimintojen väliset riippuvuussuhteet ja mahdollistaa vahvempi keskittyminen voitollisten liiketoimintojen kasvuun. Näiden toimien seurauksena uudelleenjärjestelyvarauksia kirjattiin kertaluonteisena eränä 111 (62) milj. euroa. Uudelleenjärjestelyistä ja vuosittaisesta arvonalentumistestauksesta johtuvien arvonalentumisten ja palautusten seurauksena kirjattiin 593 milj. euron nettomääräinen arvonalentuminen (52 milj. euroa palautusta). Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset liittyvät pääasiassa heikentyneisiin pitkän aikavälin tulevaisuuden tuotto-odotuksiin johtuen Euroopan paperimarkkinoiden heikkenemisestä. Vuoden aikana konserni siirtyi arvostamaan kiinalaiset puuviljelmänsä käypään arvoon ja kirjasi kertaluonteisena eränä 179 milj. euron positiivisen käyvän arvon muutoksen. Muilla kertaluonteisilla erillä oli yhteensä negatiivinen 14 (positiivinen 140) milj. euron nettovaikutus. Muut kertaluonteiset erät vuonna 2012 liittyvät pääasiassa Ruotsin yritysverokannan laskuun, jonka seurauksena konsernin liiketulokseen kirjattiin 69 milj. euron tuotto Bergvik Skog -osakkuusyrityksestä, Pohjolan Voimasta saatuun 41 milj. euron verovapaaseen osinkotuloon sekä arvonalentumisesta johtuvan 21 milj. euron vähennyserän purkamiseen, joka liittyy Brasiliassa sijaitsevan Arapotin tehtaan arvonlisäveroihin. IFRS-liiketulos oli 34 (701) milj. euroa. 3

Avainluvut 2013 2012 4) 2011 4) Liikevaihto, milj. euroa 10 544 10 815 10 965 Operatiivinen liiketulos 1), milj. euroa 578 630 867 Operatiivinen liiketulos, % 5,5 5,8 7,9 Liiketulos (IFRS), milj. euroa 34 701 759 Liiketulos (IFRS), % 0,3 6,5 6,9 Oman pääoman tuotto (ROE), % -1,3 8,3 5,6 Operatiivinen ROCE, % 7,1 7,3 10,0 Velkaantumisaste 0,47 0,48 0,47 Tulos/osake, euroa -0,07 0,61 0,43 Tulos/osake ilman kertaluonteisia eriä 2), euroa 0,40 0,33 0,63 Osinko/varojenjako osaketta kohti 3), euroa 0,30 0,30 0,30 Osinkosuhde, ilman kertaluonteisia eriä 2), % 75,0 90,9 47,6 Osinkosuhde (IFRS), % -428,6 49,2 69,8 Efektiivinen osinkotuotto, % (R-osake) 4,1 5,7 6,5 Hinta/voitto-suhde (P/E) (R-osake), ilman kertaluonteisia eriä 2) 18,3 15,9 7,3 Oma pääoma/osake, euroa 6,61 7,32 7,45 Markkina-arvo 31.12., milj. euroa 5 756 4 222 3 726 Päätöskurssi 31.12., A/R-osake, euroa 7,31/7,30 5,70/5,25 5,03/4,63 Keskikurssi, A/R-osake, euroa 6,88/5,79 6,15/5,08 7,73/6,28 Osakkeiden määrä 31.12. (tuhatta) 788 620 789 538 789 538 Osakevaihto, A-osake (tuhatta) 1 656 831 1 402 % A-osakkeiden määrästä 0,9 0,5 0,8 Osakevaihto, R-osake (tuhatta) 828 401 977 746 1 237 898 % R-osakkeiden määrästä 135,5 159,7 202,1 Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimentamaton (tuhatta) 788 620 788 620 788 620 Osakkeiden keskimääräinen määrä, laimennettu (tuhatta) 788 620 788 620 788 620 1) Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksessa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Käyvän arvon muutokset ja liiketoimintaan kuulumattomat erät sisältävät osakesidonnaiset kannustinjärjestelmät, synteettiset optiot netotettuina toteutuneilla ja avoimilla suojauksilla, hiilidioksidin päästöoikeuksien arvostuksen, biologisten hyödykkeiden uudelleenarvostuksen sekä Stora Enson osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten veroista ja nettorahoituseristä. 2) Kertaluonteiset erät ovat poikkeuksellisia eriä, jotka eivät liity normaaliin liiketoimintaan. Tyypillisimpiä kertaluonteisia eriä ovat omaisuuden myyntivoitot, ylimääräiset omaisuusarvojen arvonalentumiset tai arvonalentumisten palautukset, toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat varaukset sekä sakot ja korvaukset. Yksittäinen kertaluonteinen erä raportoidaan normaalisti erikseen, mikäli sen tulosvaikutus on yli sentin osakkeelta. 3) 4) Katso hallituksen ehdotus osingonjaosta. Vertailuvuoden 2012 tiedot on oikaistu uudistetun standardin IAS 19, Työsuhde-etuudet, mukaisesti, kun taas vertailuvuoden 2011 lukuja ei ole oikaistu kyseisen standardin mukaisesti. Nettorahoituserät 223 milj. euroa olivat 3 milj. euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Nettokorkokustannukset kasvoivat 30 milj. euroa, mikä johtui pääasiassa keskimääräisen bruttovelan kasvusta vuoden aikana, pienemmistä aktivoiduista koroista ja osakkuus- ja yhteisyrityksille annettujen lainojen korkotuottojen laskusta. Nettovaluuttakurssitappio rahavarojen, korollisten saamisten ja velkojen sekä niihin liittyvien suojausten osalta oli 1 (12) milj. euroa. Korkojohdannaisten käyvän arvon muutoksella oli 40 milj. euron positiivinen vaikutus vuoteen 2012 verrattuna, mikä johtui korkeammista pitkäaikaisista koroista. Vuonna 2013 kirjattiin 12 milj. euron voitto osakkuus- ja yhteisyritysten Bergvik Skogin ja Tornatorin 99 milj. euron pääomalainojen myynnistä. Vuonna 2012 kirjattiin 34 milj. euron tuotto liittyen NewPagen vuokrasopimusvaraukseen ja takauksen tilitykseen. 4

Tulos ennen veroja ja kertaluonteisia eriä kasvoi 33 milj. euroa ja oli 350 milj. euroa. Tappio ennen veroja kertaluonteisten erien jälkeen oli 189 (voitto 481) milj. euroa. Nettoverot olivat yhteensä positiiviset 118 (9) milj. euroa, mikä vastaa 62,4 %:n (positiivinen 1,9 %) efektiivistä verokantaa. Tuloveroista on yksityiskohtaisempia tietoja tilinpäätöksen liitteessä 9. Määräysvallattomien omistajien osuus tappiosta oli 18 (voitosta 10) milj. euroa, eli yhtiön osakkeenomistajille kohdistuva tappio oli 53 (voitto 480) milj. euroa. Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 0,40 (0,33) euroa. Osakekohtainen tulos kertaluonteisten erien jälkeen oli negatiivinen 0,07 (positiivinen 0,61) euroa. Osakekohtainen kassatulos ilman kertaluonteisia eriä oli 1,12 (1,07) euroa. Operatiivinen sijoitetun pääoman tuotto oli 7,1 % (7,3 %). Konsernin sijoitettu pääoma 31.12.2013 oli 7 707 milj. euroa, jossa on nettomääräistä laskua 912 milj. euroa edellisvuodesta. Sijoitetun pääoman muutoksen jakauma Sijoitettu pääoma 31.12.2012, milj. euroa 8 619 Investoinnit vähennettynä poistoilla -179 Arvonalentumiset ja arvonalentumisten palautukset -592 Biologisen omaisuuden uudelleenarvostus 179 Myynnissä olevat muut osakkeet (pääasiassa PVO) -89 Osakkuus- ja yhteisyritykset 142 Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden nettovelka 98 Käyttöpääoma ja muut korottomat erät, netto -332 Nettoverovelka 136 Muuntoerot -258 Muut muutokset -17 31.12.2013, milj. euroa 7 707 Rahoitus Liiketoiminnan rahavirta pysyi vahvana ja oli 1 246 (1 254) milj. euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 756 (578) milj. euroa. Käyttöpääoma laski 301 (74) milj. euroa, mikä johtui pääasiassa 90 milj. euroa vähentyneistä lyhytaikaisista saamisista, lyhytaikaisten velkojen lisääntymisestä 70 milj. eurolla ja varastojen pienentymisestä 50 milj. eurolla. Maksut aiemmin ilmoitetuista uudelleenjärjestelyvarauksista olivat 80 milj. euroa. 5

Liiketoiminnan rahavirta Milj. euroa 2013 2012 Operatiivinen EBITDA 1 044 1 094 Operatiivisen EBITDAn kertaluonteiset erät 35 18 Osakkuus- ja yhteisyritysten osinkotuotot 38 102 Muut oikaisut -172-34 Käyttöpääoman muutos 301 74 Liiketoiminnan rahavirta 1 246 1 254 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin sekä biologisiin hyödykkeisiin -424-561 Osakkuus- ja yhteisyritysten hankinta -66-115 Rahavirta investointien jälkeen 756 578 Tilikauden lopussa konsernin korolliset nettovelat olivat 2 434 (2 757) milj. euroa. Rahavarat ilman luottolimiittejä olivat 2 053 (1 845) milj. euroa. Käyttämättömät luottolimiitit olivat vuoden 2013 lopussa 700 milj. euroa eli yhtä suuret kuin edellisvuonna. Stora Enson 14 pankin kanssa tekemä 700 milj. euron komittoitu luottosopimus erääntyy tammikuussa 2017. Stora Ensolla on mahdollisuus laina-ajan pidentämiseen 1+1 vuotta. Laina-ajan pidentäminen vaatii pankkien hyväksynnän. Luottosopimus on likviditeettireservinä toimiva luottolimiitti yhtiön yleisiin tarkoituksiin. Stora Ensolla on lisäksi käytettävissä erilaisia pitkäaikaisia rahoituslähteitä 800 milj. euroon saakka. Velkaantumisaste 31.12.2013 oli 0,47 (0,48). Valuuttakurssimuutosten nettovaikutus omaan pääomaan oli negatiivinen 208 milj. euroa muuntoerojen suojausten jälkeen, mikä johtui pääasiassa Brasilian realin heikkenemisestä. Rahavirran ja hyödykesuojausten sekä myytävissä olevien, muihin laajan tuloksen eriin kirjattujen investointien käyvän arvon muutos alensi omaa pääomaa 123 milj. euroa ensisijaisesti sen vuoksi, että PVO:n arvo laski 89 milj. euroa pääasiassa ennakoitujen tulevaisuuden sähkön hintojen laskun takia. Stora Enson joukkovelkakirjojen luokitukset olivat vuoden lopussa seuraavat: Luokitus 31.12.2013 Luottoluokituslaitos Pitkän/lyhyen aikavälin luokitus Voimassa alkaen Standard & Poor s BB (vakaa) / B 11.9.2013 Moody s Ba2 (negatiivinen) / NP 24.10.2012 Fitch BB- (vakaa) / B 26.7.2012 (Stora Enso ei ole Fitchin asiakas) Tulos: segmentit Stora Enso päätti siirtyä neljästä liiketoiminta-alueesta kolmeen divisioonaan huhtikuussa 2013 samassa yhteydessä, kun se ilmoitti konsernin rakenteiden keventämis- ja yksinkertaistamisohjelmasta. Uudessa divisioonarakenteessa Building and Living- ja Printing and Reading -liiketoiminta-alueet on yhdistetty uudeksi Printing and Living -divisioonaksi, joka keskittyy pääasiassa perinteisiin liiketoimintoihin ja maantieteellisiin alueisiin. Kaksi muuta divisioonaa ovat aiemmat Renewable Packaging- ja Biomaterials-liiketoiminta-alueet, jotka pysyivät ennallaan ja keskittyvät kasvumarkkinoille ja -liiketoimintoihin sekä innovaatioihin. Segmenttiraportointi pysyi ennallaan. 6

Printing and Reading Milj. euroa 2013 2012 Liikevaihto 4 319 4 839 Operatiivinen EBITDA 1) 290 493 Operatiivinen liiketulos 2) 34 223 % liikevaihdosta 0,8 4,6 Sidottu pääoma 31.12. 2 060 2 955 Operatiivinen ROOC, % 3) 1,4 7,4 Henkilöstö keskimäärin 8 373 8 783 Toimitukset, 1 000 t 6 525 7 130 Tuotantomäärät, 1 000 t 6 501 7 210 1) Operatiivinen liiketulos ilman aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. 2) Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksessa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. 3) Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos / keskimääräinen sidottu pääoma. Printing and Reading -segmentin liikevaihto oli 4 319 miljoonaa euroa eli 11 % pienempi kuin vuonna 2012. Lasku johtui ilmoitetuista paperikoneiden sulkemisista, kysynnän heikkenemisestä ja kaikkien paperilaatujen alhaisemmista keskihinnoista paikallisissa valuutoissa. Operatiivinen liiketulos oli 34 milj. euroa eli 189 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna, koska Kvarnsvedenissä ja Hyltessä tehtyjen paperikoneiden sulkemisten osittain vauhdittama kiinteiden kustannusten selvä lasku ei täysin kompensoinut kaikkien paperilaatujen myyntihintojen laskua paikallisissa valuutoissa eikä edellisvuotta pienempiä toimitusmääriä. Sellukustannukset olivat edellisvuotta pienemmät, mikä johtui tuotannon jakauman muutoksesta. Kirjatut poistot vuonna 2013 olivat noin 18 milj. euroa pienemmät, mikä johtuu pääasiassa vuonna 2013 kirjatuista aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisista. Biomaterials Milj. euroa 2013 2012 Liikevaihto 1 014 1 012 Operatiivinen EBITDA 1) 107 99 Operatiivinen liiketulos 2) 77 82 % liikevaihdosta 7,6 8,1 Sidottu pääoma 31.12. 1 314 1 411 Operatiivinen ROOC, % 3) 5,6 5,7 Henkilöstö keskimäärin 847 839 Markkinasellun toimitukset, 1 000 t 1 864 1 836 1) 2) 3) Operatiivinen liiketulos ilman aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksessa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos / keskimääräinen sidottu pääoma. Biomaterials-segmentin liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 1 014 milj. euroa. Operatiivinen liiketulos laski edellisvuodesta 5 milj. euroa 77 milj. euroon. Lasku johtui pääasiassa hieman alhaisemmista myyntihinnoista paikallisissa valuutoissa. Alhaisemmat puukustannukset pohjoismaisilla sellutehtailla kumosivat laskua osittain. Aktivoitujen kulujen arvonalennus ja aiempien oikeudenkäyntien päättyminen Veracelissa heikensivät osakkuus- ja yhteisyritysten vuoden 2013 tulosta. Maa-alueiden myyntivoitot Montes del Platassa kumosivat laskua osittain. Kiinteät kustannukset olivat edellisvuoden tasolla, vaikka biojalostamoyksikön siirto Muut-segmentistä tammikuussa 2013 lisäsi kustannuksia. 7

Building and Living Milj. euroa 2013 2012 Liikevaihto 1 867 1 684 Operatiivinen EBITDA 1) 115 59 Operatiivinen liiketulos 2) 75 29 % liikevaihdosta 4,0 1,7 Sidottu pääoma 31.12. 516 564 Operatiivinen ROOC, % 3) 13,9 5,2 Henkilöstö keskimäärin 4 282 4 385 Toimitukset, 1 000 m 3 4 776 4 592 1) Operatiivinen liiketulos ilman aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. 2) Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksessa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. 3) Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos / keskimääräinen sidottu pääoma. Building and Living -segmentin liikevaihto oli 1 867 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 11 % vuodesta 2012, mikä johtui pääasiassa korkeammista myyntihinnoista ja parantuneesta myynnin rakenteesta sekä toimitusmäärien kasvusta, joka on osittain seurausta Mena Wood Oy:n (aikaisemmin RETS Timber Oy) hankinnasta elokuussa 2012. Operatiivinen liiketulos oli 75 milj. euroa eli 46 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2012. Kasvu johtui pääasiassa paremmista myyntihinnoista paikallisissa valuutoissa. Renewable Packaging Milj. euroa 2013 2012 Liikevaihto 3 272 3 216 Operatiivinen EBITDA 1) 522 476 Operatiivinen liiketulos 2) 318 273 % liikevaihdosta 9,7 8,5 Sidottu pääoma 31.12. 2 452 2 345 Operatiivinen ROOC, % 3) 13,3 12,1 Henkilöstö keskimäärin 12 131 12 292 Paperin ja kartongin toimitukset, 1 000 t 3 373 3 138 Paperin ja kartongin tuotantomäärät, 1 000 t 3 410 3 147 Aaltopahvin toimitukset, milj. m 2 1 086 1 097 Aaltopahvin tuotanto, milj. m 2 1 057 1 076 1) 2) 3) Operatiivinen liiketulos ilman aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksessa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Operatiivinen ROOC = 100 % x operatiivinen liiketulos / keskimääräinen sidottu pääoma. Renewable Packaging -segmentin liikevaihto oli 3 272 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 2 % vuodesta 2012, kun selvästi suuremmat kartongin toimitusmäärät, sisältäen Ostrolekan tehtaan uuden PK5:n toimitukset, kumosivat hieman alhaisempien myyntihintojen vaikutuksen paikallisissa valuutoissa. Operatiivinen liiketulos oli 318 milj. euroa eli 45 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Kasvu johtui pääasiassa selvästi suuremmista toimitusmääristä ja alhaisemmista puukustannuksista. Kemikaalien ja 8

täyteaineiden kustannukset olivat hieman edellisvuotta pienemmät. Muut Milj. euroa 2013 2012 Liikevaihto 2 690 2 684 Operatiivinen EBITDA 1) 10-33 Operatiivinen liiketulos 2) 74 23 % liikevaihdosta 2,8 0,9 Henkilöstö keskimäärin 2 598 2 478 1) Operatiivinen liiketulos ilman aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. 2) Operatiivinen liiketulos koostuu segmenttien liiketuloksesta ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia sekä Stora Enson osuudesta osakkuus- ja yhteisyritystensä liiketuloksessa ilman kertaluonteisia eriä ja käyvän arvon muutoksia. Muut-segmentin liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 2 690 milj. euroa. Operatiivinen liiketulos 74 milj. euroa oli 51 milj. suurempi kuin edellisvuonna, mikä johtui pääasiassa pohjoismaisen puunhankintatoiminnan varaston oikaisusta vuonna 2012 ja kulujen laskusta konsernihallinnossa ja -palveluissa. Biojalostamoyksikkö siirrettiin Biomaterials-segmenttiin tammikuussa 2013. Investoinnit Kokonaisinvestoinnit vuonna 2013, mukaan lukien aktivoidut korot ja sisäiset kustannukset, olivat 424 (561) milj. euroa. Oman pääoman ehtoiset sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin olivat yhteensä 66 (115) milj. euroa. Konserni jatkoi vuonna 2013 investointeja strategisilla painopistealueilla. Stora Enso on saanut integroidulle sellu- ja kartonkihankkeelle Etelä-Kiinassa Guangxissa vaaditun hyväksynnän Kiinan valtion kehitys- ja uudistuskomissiolta (NDRC) ja yhteisyritysten toimintaluvan valtionvarainministeriöltä (MOFCOM). Kyetäkseen hyödyntämään kasvavaa hygieenisten ja korkealaatuisten kuluttajapakkausten kysyntää yritys on yhdessä paikallisen yhteistyökumppaninsa kanssa ja avainasiakkaidensa tuella tarkistanut investointiaikataulua ja rakentaa ensin kuluttajapakkauskartonkitehtaan. Tehtaan suunnitellaan käynnistyvän vuoden 2016 alussa. Aiemmin ilmoitetun sellutehtaan rakentaminen aloitetaan, kun kartonkitehdas saadaan valmiiksi. Hankkeen ensimmäisen vaiheen investoinnin arvioidaan olevan noin 760 milj. euroa, josta 590 milj. euroa käytetään teollisuuteen ja 170 milj. euroa puuviljelmiin liittyviin toimintoihin. Vuonna 2013 hankkeen metsätaloudellisiin ja teollisiin investointeihin käytettiin noin 57 milj. euroa. Merkittäviin kasvuhankkeisiin kuuluu myös huipputason sellutehtaan rakentaminen Punta Pereiran alueelle Uruguayssa. Tehtaan vuosikapasiteetti on 1,3 milj. tonnia. Hanke eteni vuoden aikana. Tehtaan on määrä käynnistyä vuoden 2014 ensimmäisinä kuukausina. Tehtaan rakentaa Stora Enson ja Araucon yhteisyritys Montes del Plata. Vuoden 2013 aikana Stora Enson oman pääoman ehtoiset sijoitukset Montes del Plata - hankkeeseen olivat yhteensä 35 milj. euroa. Toukokuussa 2013 Stora Enso ja Packages Ltd perustivat Pakistanissa Bulleh Shah Packaging (Private) Limited -yhteisyrityksen. Stora Enson omistusosuus on tällä hetkellä 35 %, mutta yhtiöllä on optio nostaa omistuksensa ennalta sovitulla hinnalla myöhemmin 50 %:iin. Yhteisyritykseen kuuluvat Kasurin ja Karachin toiminnot, ja se valmistaa pakkaustuotteita paikallisille ja kansainvälisille avainasiakkaille Pakistanin nopeasti kasvavilla markkinoilla. Ensimmäinen osa aiemmin ilmoitetusta 103 milj. euron investointiohjelmasta on käynnistetty. Sen tarkoitus on kehittää voimalaitos kestäväksi biomassaratkaisuksi. Tämän osan odotetaan valmistuvan vuoden 2015 puolivälissä. Stora Enson käteissuoritus 35 %:n omistusosuudesta oli noin 39 milj. Yhdysvaltain dollaria (30 milj. euroa). Stora Enso on päättänyt investoida 32 milj. euroa rakentaakseen maailmanluokan biojalostamon Sunilan tehtaalle Suomeen. Investointi vähentää tehtaan hiilidioksidipäästöjä korvaamalla jopa 90 % maakaasusta ligniinillä, joka on erotettu mustalipeästä. Investointi on ensimmäinen askel kohti uutta, ulkoisille asiakkaille 9

suunnattua ligniini-liiketoimintaa. Maailmanlaajuiset erikoiskemikaaleja sekä teknisiä materiaaleja valmistavat asiakkaat pystyisivät näin korvaamaan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä uusiutuvalla vaihtoehdolla. Stora Enso kehittää uusia sovelluksia, joissa ligniini tuottaa lisäarvoa luonnollisena polymeerinä. Tuotannon suunnitellaan käynnistyvän vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana. Teknologia on mahdollista ottaa tulevaisuudessa käyttöön myös konsernin muilla sellutehtailla. Vuonna 2013 käynnistettiin uusia strategisia investointeja tärkeiden tuotantoyksiköiden kustannus- ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Näitä olivat esimerkiksi uusi voimalaitos Kabelin tehtaalla sekä sellutehtaiden kehityshankkeet Skoghallin, Oulun ja Enocellin tehtailla. Lisäksi käynnistettiin mittava hanke Suomen puunhankintatoiminnan uudistamiseksi. Tarkoitus on optimoida ja järkeistää liiketoimintaprosesseja ja uudistaa IT-järjestelmä vuoden 2016 loppuun mennessä. Suunnitellut kokonaisinvestoinnit yllä mainittuihin hankkeisiin ovat 96 milj. euroa. Aiemmin ilmoitetuista investoinneista uusi aaltopahvin raaka-ainetta tuottava kone Ostrołekan tehtaalla Puolassa käynnistyi suunnitelmien mukaisesti tammikuussa 2013 ja yhdistetyn lämpö- ja sähkölaitoksen rakennushanke Zdírecin sahalla Tšekin tasavallassa käynnistyi suunnitellusti vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä. Tutkimus ja kehitys Stora Enso käytti 80 (81) milj. euroa tutkimukseen ja kehitykseen vuonna 2013 eli 0,8 (0,7) % yhtiön liikevaihdosta. Vuonna 2013 yhtiön päämäärät olivat konsernin uudistaminen ja uudelleenjärjestely sekä uuden strategian toteuttaminen. Konserni aloitti tutkimus- ja kehitysrakenteen uudelleenorganisoinnin, millä pyritään antamaan vastuuta myös keskipitkän ja pitkän aikavälin tutkimuksesta ja kehityksestä suoraan divisioonille. Ensimmäisenä toimenpiteenä konsernin teknologiaohjelma poistetaan vaiheittain käytöstä ja muutetaan osaksi divisioonan tulevaa työtä. Konsernin tutkimus- ja kehitysalustoja ovat biopohjaiset päällysteet, mikromateriaalit, yhdistelmämateriaalit, biokemia ja puupohjaiset rakentamisen ratkaisut. Stora Enso jatkoi patenttisalkkunsa vahvistamista vuoden aikana. Immateriaalioikeuksia koskevan tietoisuuden lisääntyessä yhtiö teki vuonna 2013 noin 30 patenttihakemusta ja sai yli 60 patenttia maailmanlaajuisesti. Mahdollisuuksia korvata fossiiliset kemikaalit ja polymeerit tehokkailla biokemikaaleilla tutkittiin edelleen, ja asiassa keskityttiin lisäarvon kehittämiseen asiakkaille valituissa aloitussegmenteissä. Ilmoitus investoinnista ligniiniä erottavaan jalostamoon Sunilan tehtaalla on ensimmäinen askel kohti uusiutuviin lähteisiin perustuvaa kemikaaliliiketoimintaa. Mikrokuitusellun esikaupallisen tuotannon kehittämistä jatkettiin Imatran tehtaalla. Tuotannossa on ollut useita laatuja. Täysimittaisia kartonkikoneajoja ja onnistunut asiakastestaus on suoritettu. Lisäksi käynnissä on mikrokuitusellusovellusten kehitys ja testaus paperi- ja kartonkialan ulkopuolella. Tutkimuksen ja kehityksen sisäiset asiantuntijat tukivat vahvasti Uruguayn Montes del Plata - sellutehdashanketta ja integroidun sellu- ja kartonkihankkeen valmisteluja Guangxissa eteläisessä Kiinassa. Metsäbiologia ja metsäbioteknologia ovat edelleen tutkimuksen ja kehityksen painoalueita. Tutkimusta tehdään osittain yhteistyössä SweTree Technologies Ltd:n kanssa. Euroopan paperiteollisuuden liitto (CEPI) järjesti vuoden kestäneen ideariihen löytääkseen teollisuudesta käänteentekeviä ideoita, jotta saavutettaisiin EU:n vuodelle 2050 asettamat tavoitteet. Tämä Two team - projekti järjestettiin kilpailuna punaisen ja sinisen joukkueen välillä. Sinisen joukkueen kapteenina toimi Stora Enson työntekijä. Osa kahdeksasta julkaistusta käänteentekevästä projektista tutkitaan tarkoin ja ne johtavat mahdollisesti jatkotoimenpiteisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön piirissä. Vedenkulutuksen minimointi on Stora Ensolle maailmanlaajuisesti tärkeä asia. Tavoitteena on vähentää luonnonvarojen käyttöä ja energiankulutusta, sillä veden pumppaaminen ja haihduttaminen vievät erittäin paljon energiaa. Vuonna 2013 päätavoitteena oli sellutehtaiden vedenkulutuksen vähentäminen. Paperi- ja 10

kartonkiliiketoiminnoissa meneillään olevia toimiaa tehostetaan. Euroopan unionin Bio-based Industries Consortium -yhteenliittymän (BIC) perustajajäsenenä Stora Enso on osallistunut strategisen innovointi- ja tutkimuslinjauksen valmisteluun sekä biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen puiteohjelmaan. Yhteisyritys on uusi julkisen ja yksityisenn sektorin kumppanuus EU:n Horisontti 2020 -tutkimusohjelmassa. Henkilöstöö Stora Ensonn henkilöstömäärä 31.12.2013 oli 27 985, eli työntekijöitä oli 2182 vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Henkilöstöä oli vuonna 2013 keskimäärin 28 231 eli 546 vähemmän kuin edellisvuonna. Huhtikuussa 2013 konserni aloitti rakenteiden keventämis- ja yksinkertaistamisohjelman. Ohjelman seurauksena konsernilla oli noin 1 300 työntekijää vähemmän vuoden 2013:sta lopussa. Konserni hankki 1.11.2013 loput Efora Oy:n osakkeet. Efora Oy:llä on noin 1 000 työntekijää Suomessa. Henkilöstökulut olivat yhteensä 1 368 (1 349) milj. euroa eli 13,0 % liikevaihdosta. Palkat ja palkkiot olivat 1 034 (1 034) milj. euroa, eläkekulut 169 (152) milj. euroa ja muut henkilöstökulut 165 (163) milj. euroa. Vuoden 2013 lopussa 52 % työntekijöistä työskenteli Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa ja 17 % Kiinassa. Työntekijöistä 22 % (23 %) oli naisia. Henkilöstönn vaihtuvuus vuonna 2013 oli 15,9 % (12,8 %). Sairauksista jaa tapaturmista johtuneet poissaolot olivat 3,2 % (3,1 %) teoreettisesta kokonaistyöajasta. Henkilöstöstä ja henkilöstöstrategiasta on yksityiskohtaisempaa tietoa Stora Enson vuoden 2013 yritysvastuuraportissa. Riskit ja riskienhallinta Johtoryhmän, divisioonien, konsernitoimintojen, tuotantoyksiköiden ja hankkeiden vastuulla on hallita riskejä, joilla saattaaa olla haitallinen vaikutus tavoitteidenn ja päämäärien saavuttamiseen. Onnistuakseen riskienhallinnassa Stora Enso on ottanut käyttöön yhteisen riskienhallintaprosessin, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja käsitellä riskejä ja tunnistaa mahdollisuuksia sekä siten parantaa tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Stora Enson konsernin riskienhallintapolitiikka määrittelee yleisen lähestymistavan riskien hallintotapaan ja riskienhallintaan. Prosessiin kuuluu tunnistettujen ja aineellisesti merkittävien riskien jatkuvaa seuranta sekä niiden asettaminen tärkeysjärjestykseen todennäköisyyden perusteellaa organisaation jokaisella tasolla. Lisäksi riskit on huomioitava strategian ja liiketoiminnann suunnitteluprosesseissa. Stora Enso myös tunnistaa ja hallitsee näihin liittyviä mahdollisuuksia. Huolimatta siitä, mitä toimenpiteitä riskien hallinnassa ja niiden vaikutusten lievittämisessä käytetään, riskien toteutuessa ei voida taata, ettei niillä voisi olla merkittäviä haittavaikutuksia Stora Enson liiketoimintaan, taloudelliseen tilaan, tulokseen tai kykyyn täyttäää taloudelliset velvoitteensa. Riskienhallinnan prosessi 11

Markkinaympäristöriskit Liiketoimintaympäristön riskit Jatkuva kilpailu sekä paperi-, sellu-, pakkaus- ja puutuotemarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan epätasapaino voivat vaikuttaa kannattavuuteen. Paperi-, sellu-, pakkaus- ja puutuotetoimialat ovat kypsiä ja pääomavaltaisia, ja niillä on kova kilpailu. Stora Enson pääkilpailijoihin kuuluu useita suuria kansainvälisiä metsäteollisuusyhtiöitä sekä lukuisia alueellisia ja erikoistuneita kilpailijoita. Taloussuhdanteet ja kulutustottumusten muutokset saattavat heikentää kannattavuutta. Kulutustottumusten muutoksiin vastaaminen sekä uusien kilpailukykyisten ja taloudellisesti järkevien tuotteiden kehittäminen edellyttävät jatkuvaa kapasiteetin hallintaa, tuotannon rajoittamista ja rakenteellista kehittämistä. Esimerkiksi energian, kuidun ja muiden raaka-aineiden hankintaan sekä kuljetukseen ja työvoimaan liittyvien kustannusten nousu voi heikentää kannattavuutta. Edullisen ja luotettavan hankinnan takaaminen sekä ennakoiva kustannusten ja tuottavuuden hallinta ovat tärkeitä. Lainsäädännön ja etenkin ympäristömääräysten muutokset saattavat vaikuttaa Stora Enson toimintoihin. Stora Enso seuraa ja tarkkailee ympäristölainsäädännön kehittämistä ja osallistuu siihen aktiivisesti minimoidakseen liiketoimintaansa kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Ympäristölainsäädännön tiukentuminen, kuten merenkulun polttoaineiden rikkipäästöjen säätely ja hiilidioksidipäästöjen säätely, voi vaikuttaa toimitusketjuun tai tuotantokustannuksiin. Liiketoiminnan kehitysriskit Liiketoiminnan kehitysriskit liittyvät pääasiassa Stora Enson strategiaan ja sen toteutukseen. Konsernin tavoitteena on kehittyä eurooppalaisesta sellu- ja paperiyhtiöstä arvoa tuottavaksi uusiutuvien materiaalien yhtiöksi kasvumarkkinoilla. Tavoite saavutetaan sekä orgaanisen kasvun että harkittujen fuusioiden ja yritysostojen avulla pääasiassa kasvumarkkinoilla sekä nykyiseen tuotantoon liittyvillä operatiivisilla parannuksilla. Kehittyviin talouksiin tehdyt suuret yksittäiset investoinnit vaikuttavat laajasti paikalliseen väestöön. Näissä maissa Stora Enson toimintaan vaikuttavat paikallinen kulttuuri ja uskonto, ympäristö- ja yhteiskuntavastuun kysymykset sekä kyky kohdata paikallisia ja kansainvälisiä sidosryhmiä. Näihin tekijöihin liittyviä riskejä voidaan vähentää ennen jokaista mittavaa investointia toteutettavilla yksityiskohtaisilla kannattavuustutkimuksilla. Kasvaville markkinoille tehtyjen investointien arvoon voi vaikuttaa maiden poliittinen, taloudellinen ja lainsäädännöllinen kehitys. Stora Ensoon kohdistuu myös uudelleenjärjestelyihin ja nykyisten toimintojen parantamiseen liittyviä riskejä. Mahdollisten fuusioiden ja yritysostojen riskejä hallitaan Stora Enson yrityskauppaohjeistuksen ja due diligence -menettelyn sekä päätöksenteon strukturoidun hallintomallin avulla. Ohjeistuksella varmistetaan, että Stora Enson strategiset ja taloudelliset tavoitteet sekä ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät riskit otetaan huomioon. Liiketoiminnan kehitysriskeihin kuuluu myös luonnonvarojen, raaka-aineiden ja energian hankintaan ja saatavuuteen sekä koulutetun henkilöstön saatavuuteen liittyviä riskejä. Toimittajariskit Stora Enso on monilla alueilla riippuvainen tavarantoimittajista sekä näiden kyvystä toimittaa oikeanlaisia tuotteita ja palveluja oikeaan aikaan. Stora Ensolle tärkeimmät tuotteet ovat kuitu, kemikaalit ja energia sekä koneet ja laitteet käyttöpääomainvestoinneissa. Tärkeimmät palvelut ovat kuljetukset sekä erilaiset ulkoistetut liiketoiminnantukipalvelut. Toimittajien rajallinen määrä voi muodostaa riskin. Siksi konsernilla on useita toimittajia, joiden toimintaa se seuraa, jotta tuotannon jatkuvuus, liiketoimet tai kehitysprojektit eivät vaarantuisi. Ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun hallinta puun- ja kuidunhankinnassa sekä metsänhoidossa on Stora Enson sidosryhmien ensisijainen vaatimus. Jos konserni ei pysty takaamaan puun alkuperän hyväksyttävyyttä, tällä saattaa olla vakavat seuraamukset markkinoilla. Stora Enso hallitsee tätä riskiä laatimillaan kestävän puun- ja kuidunhankinnan sekä maankäytön periaatteilla, jotka asettavat perusvaatimukset koko konsernin puun- ja kuidunhankinnalle. Puun alkuperän jäljitysjärjestelmiä käytetään puun alkuperän dokumentoinnissa ja niiden avulla varmistetaan, että puu tulee laillisista ja hyväksyttävistä 12

lähteistä. Odottamattomat muutokset sertifiointijärjestelmissä ja kasvaneet asiakasvaatimukset voivat rajoittaa sertifioidun raaka-aineen saatavuutta. Metsäsertifiointijärjestelmillä ja sertifioidulla puun alkuperäketjulla hallitaan puun hyväksyttävyyteen liittyviä riskejä. Stora Enson toimitusketjujen kestävät hallintaperiaatteet ja hallintajärjestelmät kattavat myös muut raaka-aineet, kuten sellun ja kemikaalit, sekä logistiikan. Markkinariskit Kysyntään, hintoihin, kilpailuun, asiakkaisiin, tavarantoimittajiin, raaka-aineisiin, energiaan ja muihin vastaaviin tekijöihin liittyviä riskejä seurataan säännöllisesti divisioonissa ja liiketoimintayksiköissä osana normaalia liiketoimintaa. Näitä riskejä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti myös konsernin Business Controlling -toiminnossa. Tavoitteena on luoda laajempi kuva konsernin tuotantorakenteesta ja yleisestä pitkän aikavälin kannattavuuspotentiaalista. Kysyntä vaikuttaa tuotehintoihin, ja talouden yleinen kehitys ja varastotasot heijastuvat kysyntään. Tuotehinnat ovat tällä toimialalla yleensä syklisiä, ja niihin vaikuttava kapasiteetin käyttöaste pienenee laskusuhdanteiden aikana. Hintamuutokset vaihtelevat tuotteiden ja maantieteellisten alueiden välillä. Asiakasluottoriskeistä on yksityiskohtaisempaa tietoa liitteessä 25 (Rahoitusriskien hallinta). Seuraavassa taulukossa on esitetty Stora Enson tärkeimmät kustannustekijät: Kustannusten jakauma 2013 Operatiiviset kustannukset % kokonaiskustannuksista % liikevaihdosta Logistiikka ja komissiot 10 10 Tuotantokustannukset Kuitu 37 35 Kemikaalit ja täyteaineet 10 10 Energia 9 8 Materiaalit 4 3 Henkilöstö 13 13 Muut 11 11 Poistot 6 5 Yhteensä 100 95 Yhteensä, milj. euroa 10 064 10 544 Osakkuus- ja yhteisyritykset, operatiivinen 98 Operatiivinen liiketulos 578 Herkkyysanalyysi Paperin ja kartongin hinnat ovat perinteisesti olleet syklisiä, ja ne heijastavat talouden yleistä kehitystä ja toimialan kapasiteetin muutoksia. Paperi-, sellu-, pakkauskartonki- ja puutuoteteollisuuden kannattavuuteen vaikuttavat myös raaka-ainehintojen vaihtelut etenkin puun, sellun ja energian hinnat sekä valuuttakurssien muutokset. Konsernin tulokseen vaikuttavat hintojen ja volyymien muutokset, vaikkakin muutosten vaikutus liiketulokseen vaihtelee segmenteittäin. Seuraava taulukko näyttää +/-10 prosentin hintojen ja volyymien muutosvaikutuksen eri segmenttien liiketulokseen vuoden 2013 lukujen perusteella. 13

Liiketulos: +/- 10 % muutoksen vaikutus, milj. euroa Segmentit Hinta Määrä Printing and Reading 402 103 Biomaterials 96 21 Building and Living 181 34 Renewable Packaging 308 114 Hyödykkeiden ja energian hintariskit Stora Enso on riippuvainen ulkopuolisista maakaasun, öljyn, hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden toimittajista sekä turpeen toimittajista. Lisäksi lähes puolet konsernin kuluttamasta sähköstä tulee ulkopuolisilta toimittajilta. Siten Stora Enso altistuu energian markkinahinnan muutoksille ja toimitusketjun häiriöille. Konsernilla on johdonmukainen ja pitkäaikainen energian suojausstrategia. Hinta- ja tarjontariskejä hallitaan lisäämällä omaa energiantuotantoa ja omistamalla Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman kaltaisten kilpailukykyisten voimalaitosten osakkeita sekä pitkäaikaisten toimitussopimusten ja johdannaisten avulla. Konserni suojaa hintariskejä raaka-aine- ja lopputuotemarkkinoilla ja tukee osaltaan kyseisten markkinoiden kehitystä. Infrastruktuuririskit Henkilöstöriskit Pätevän työvoiman pitäminen ja kehittäminen sekä avainhenkilöiden sitouttaminen Stora Enson maailmanlaajuisessa organisaatiossa ovat yhtiön menestyksen kannalta merkittäviä tekijöitä. Stora Enso pyrkii erilaisin toimin minimoimaan organisaation avainhenkilöiden menettämisriskiä. Näitä toimia ovat esimerkiksi paremman kokonaiskuvan saaminen yhtiön henkilöstöstä, Stora Enson työnantajabrändin tunnettuuden lisääminen yhtiön sisällä ja ulkopuolella, tiettyjen palkitsemiskäytäntöjen maailmanlaajuinen käyttöönotto ja lahjakkuuksien tunnistamisen ja kehittämisen tehostaminen. Lisäksi hyödynnämme aktiivisesti lahjakkuuksien ja johdon arviointeja sekä seuraajasuunnittelua avainasemissa. Ilmastonmuutosriskit Stora Enso on sitoutunut ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen hakemalla aktiivisesti ratkaisuja, joiden avulla se pystyy pienentämään hiilijalanjälkeään. Stora Enso hallitsee ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä etsimällä puhtaita, edullisia ja turvallisia tuotannon ja kuljetusten energianlähteitä sekä vähentämällä energian kokonaiskulutusta. Lisäksi energiatehokkuuden lisääminen, hiilineutraalien biopolttoaineiden ja yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon käyttäminen sekä hiilidioksidin sitoutuminen metsään ja puutuotteisiin auttavat hidastamaan ilmastonmuutosta. Ilmaston näkökulmasta Stora Enson puupohjaiset tuotteet ovat parempi vaihtoehto hiili-intensiivisemmille tuotteille. Työmarkkinaseisauksiin liittyvät riskit Merkittävä osa Stora Enson työntekijöistä on ammattijärjestöjen jäseniä. Konserni saattaa joutua mukaan työsopimuskiistoihin, jotka voivat häiritä toimintoja ja joilla voi olla haitallisia vaikutuksia konsernin liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai kannattavuuteen. Näin voi tapahtua etenkin aikana, jona yksiköiden myyntien ja sulkemisten takia toteutetaan uudelleenjärjestelyitä ja vähennetään henkilöstöä. Ammattijärjestöt edustavat suurinta osaa työntekijöistä ja voimassa on useita työehtosopimuksia niissä maissa, joissa Stora Ensolla on toimintaa. Näin ollen suhteilla ammattijärjestöihin on tärkeä merkitys. Toimitusketjuun liittyvät riskit Stora Ensolle on tärkeää, että se pystyy hallitsemaan toimittajiin ja alihankkijoihin liittyviä riskejä. Investointien ja tuotannon tehokkuuden kannalta on tärkeää, että toimittajat pystyvät vastaamaan asetettuihin laatu- ja toimitusaikavaatimuksiin. Yhtiö on ottanut käyttöön seuraavat riskienhallinnan välineet: raaka-aineiden hintavaihtelujen seuranta ja toimittajien taloudellisten riskien seuranta. Toimittajat ja alihankkijat ovat osa Stora Enson arvoketjua, joten niiden on noudatettava yhtiön 14

yritysvastuuvaatimuksia. Yritysvastuuasioiden heikko hallinta toimitusketjussa voi vahingoittaa Stora Ensoa ja sen mainetta. Stora Enson toimittajille asettamat yritysvastuuvaatimukset ja tarkastusjärjestelmät kattavat hankkimamme raaka-aineet, tavarat ja palvelut. Toimittajiimme liittyvien ympäristö-, yhteiskuntavastuu- ja liiketoimintariskien arvioinnissa käytetään itsearviointilomakkeita ja toimittajien auditointeja. Arvioinneissa havaittujen kehittämistarpeiden toteutusta seurataan jatkuvasti. Tiedonhallinta- ja informaatioteknologiariskit Stora Enson liiketoimintaympäristössä tiedon on oltava helposti, turvallisesti ja luottamuksellisesti saatavilla liiketoimintaprosessien tueksi. Riskejä hallitaan aktiivisesti IT-riskien hallintajärjestelmän puitteissa. Käyttöön on otettu useita turvatoimia, joiden avulla vahvistetaan luottamuksellisen tiedon suojausta ja edistetään kansainvälistä säännöstenmukaisuutta. Omaisuusriskit ja liiketoiminnan keskeytysriskit Stora Ensolle on tärkeää suojata tuotantolaitokset ja liiketoiminnan tulokset, jotta yllättäviltä tuotannonkeskeytyksiltä voidaan välttyä. Järjestelmällisten menetelmien avulla voidaan tunnistaa, mitata ja valvoa erityyppisiä riskejä ja niille altistumista. Divisioonien riskiasiantuntijat käsittelevät näitä asioita yhdessä vakuutusyhtiöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tuotantoyksiköissä suoritetaan vuosittain teknisiä riskiarvioita. Riskienhallintaohjelmia ja ehdotettujen investointien kustannushyötyanalyyseja hallinnoidaan sisäisen raportoinnin sekä riskien arviointityökalujen avulla. Lisäksi käytössä on sisäisiä ja ulkoisia omaisuusvahinkojen ehkäisyohjeita, palovahinkojen torjumiseen kohdistuvia arviointeja, tärkeimpiin koneisiin liittyviä riskienarviointeja ja muita vahinkojen ehkäisyohjelmia. Suunnitellut kunnossapitoseisokit ja muut työt ovat tärkeitä koneiston toimintakunnon ylläpidossa. Stora Ensolla on käytössään tietokoneistettuja virallisia ennalta ehkäisevän huollon ohjelmia ja varaosaseuranta, joiden avulla varmistetaan tärkeimpien koneiden ja laitteiden käytettävyys sekä teho. Tärkeää on myös löytää oikea tasapaino riskien hyväksymisen ja välttämisen, niiden käsittelemisen tai jakamisen välillä. Riskienhallintajohtajien vastuulla on varmistaa, että divisioonilla on riittävä vakuutussuoja. He myös tukevat yksiköitä vahinkojen ehkäisytyössä ja riskienhallinnassa. Työterveys- ja työsuojeluriskit Stora Enson tavoitteena on saavuttaa nollaraja tapaturmissa ja työhön liittyvissä sairauspoissaoloissa. Tavoitteena on myös terve ja työkykyinen henkilöstö. Stora Enso mittaa työterveyttä ja työturvallisuutta sekä tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tulosmittareiden että turvallisuushavaintoihin perustuvien ennakoivien mittareiden avulla. Työturvallisuudessa on lopullisena tavoitteena nolla tapaturmaa, mutta tapaturmien määrälle on asetettu vaativia välitavoitteita. Vuonna 2012 Stora Enso otti käyttöön yhteisen työturvallisuuden hallintamallin sekä työkaluja, jotka on otettava käyttöön kaikissa yksiköissä. Työkalujen käyttöönoton etenemistä seurataan ja siitä raportoidaan kuukausittain. Yksiköille järjestetään koulutusta ja valmennusta sekä tilaisuuksia parhaiden käytäntöjen jakamiseen. Yksiköillä on päävastuu turvallisuusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta. Tehtaiden terveys- ja työturvallisuusriskit arvioidaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Konsernitasolla terveysriskien seurannasta ja arvioinnista vastaa työterveys- ja työturvallisuusyksikkö. Henkilöstön turvallisuusriskit Henkilöstön turvallisuudesta ei voida koskaan tinkiä, joten Stora Enson tulee olla tietoinen mahdollisista turvallisuusriskeistä ja ohjeistaa henkilöstöä niiden varalta. Riskit voivat liittyä esimerkiksi matkustamiseen, työskentelyyn ja oleskeluun maissa, joissa turvallisuustaso on alhainen ja rikollisuus yleistä. Liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää panostaa avainhenkilöiden turvallisuuteen. Stora Enso seuraa jatkuvasti henkilöstön turvallisuuteen liittyviä riskejä, mukaan lukien terveysriskit. Tietoa on saatavilla intranetissä, ja sitä myös jaetaan suoraan matkalle lähteville työntekijöille. Terveyteen tai turvallisuuteen liittyvissä kriisitilanteissa on apuna ulkopuolinen palveluntarjoaja, joka toimii Stora Enson kriisinhallintatyöryhmän ohjauksessa. Kriisinhallintatyöryhmää johtaa Global People and Organisation -yksikön johtaja, joka on myös johtokunnan jäsen. 15

Luonnonkatastrofeihin liittyvät riskit Stora Enson on tiedostettava, että myrskyt, tulvat, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja muut luonnonkatastrofit voivat vahingoittaa konsernin toimitiloja ja vaikuttaa konsernin toimintaan. Suurin osa konsernin tuotantolaitoksista sijaitsee kuitenkin alueilla, joilla tulvien, maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten todennäköisyys on pieni. Luonnonkatastrofeista aiheutuvia seuraamuksia voidaan lieventää laatimalla etukäteen hätäsuunnitelmat ja liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat yhdessä viranomaisten kanssa. Maineriskit Liiketoiminnan periaatteisiin liittyvät riskit Stora Enson liiketoiminnan periaatteet pidetään aina ajan tasalla. Periaatteissa ilmaistaan selvästi, että Stora Enso tukee eettisiä ja lainmukaisia liiketoimintakäytäntöjä, kuten vapaata ja reilua kilpailua sekä kaikenlaisen korruption nollatoleranssia. Nämä toimintatavat ovat myös olennainen osa Stora Enson eettisiä periaatteita. Stora Enso painottaa toiminnassaan sitoutumista eettisesti kestävään ja säännöstenmukaiseen toimintaan riskien arvioinnin, konserninlaajuisten käytäntöjen, koulutuksen, toimitusketjun hallinnan ja epäkohtien tehokkaan korjaamisen avulla. Hallintoriskit Stora Enso on suuri kansainvälinen yritys, jossa on monenlaisia toiminnallisia ja juridisia rakenteita. Tämän vuoksi on tärkeää, että konsernilla on selkeät hallinnointiohjeet. Stora Enson konsernihallinnointiohjeissa on määritelty eri hallintoelinten tehtävät ja vastuut. Tarkoituksena on varmistaa kaikkien tärkeiden asioiden ja päätösten johdonmukainen käsittely. Stora Enson viestintäpolitiikka korostaa läpinäkyvyyden, uskottavuuden, vastuullisuuden, ennakoimisen ja vuorovaikutuksen tärkeyttä. Periaatteet laadittiin konsernin viestintäkäytäntöjen perusteella, jotka ovat konsernia koskevien lakien ja asetusten mukaiset. Ympäristöriskit Ympäristölainsäädännöstä ja ympäristömääräyksistä saattaa aiheutua Stora Ensolle huomattavia lupaehtojen noudattamiseen tai maaperän puhdistukseen liittyviä kustannuksia, jotka voivat vaikuttaa konsernin voittomarginaaleihin ja tulokseen. Ympäristönhallintajärjestelmien sekä yritysostojen ja yritysmyyntien yhteydessä suoritettavien due diligence -menettelyjen avulla minimoidaan ympäristöriskejä. Lisäksi käytetään vastuusitoumuksia, kun tehokkaat ja asianmukaiset maaperän puhdistushankkeet ovat tarpeellisia. Maaperän puhdistushankkeet liittyvät vanhoihin toimintoihin ja tehtaiden sulkemisiin. Tuoteturvallisuusriskit Elintarvikkeiden ja kuluttajien turvallisuuteen ja tuoteturvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä, koska Stora Enson paperia ja kartonkia käytetään muun muassa erilaisissa elintarvikepakkauksissa. Niillä on myös muita terveyden ja turvallisuuden kannalta tärkeitä sovelluskohteita. Näitä tuotteita valmistavat tehtaat ovat laatineet tai ovat laatimassa sertifioituja hygieniajärjestelmiä, jotka perustuvat riski- ja vahinkoanalyyseihin. Tuoteturvallisuuden varmistamiseksi Stora Enso osallistuu aktiivisesti Euroopan paperiteollisuuden liiton (CEPI) kemikaalien turvallisuuden ja tuoteturvallisuuden työryhmiin. Lisäksi kaikilla Stora Enson tehtailla on sertifioidut ISO-laatujärjestelmät. Sosiaaliset riskit Sosiaaliset riskit voivat olla vahingollisia investointien kehittämisessä etenkin kasvumarkkinoilla sekä suhteissa paikallisiin sidosryhmiin. Stora Enso pyrkii tunnistamaan ja minimoimaan sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät riskit hyvissä ajoin investointiprosessien päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi yritysvastuuta koskevan due diligence -menettelyn sekä ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin avulla varmistetaan, että haitallisia hankkeita ei käynnistetä ja että kaikki hankkeisiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat tiedossa. Nämä työkalut auttavat myös hankesuunnitelmien sovittamisessa paikallisiin olosuhteisiin. Rahoitusriskit Stora Enso altistuu erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on kustannustehokas konserniyritysten varainhankinta ja tuloksen heilahteluiden pienentäminen rahoitusinstrumenttien avulla. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, 16

valuuttariski, varainhankintariski ja hyödykkeiden, etenkin kuitupuun ja energian, hintariski. Rahoitusriskejä käsitellään yksityiskohtaisemmin tilinpäätöksen liitteessä 25 (Rahoitusriskien hallinta). Ympäristöasiat Stora Enson ympäristönettokulut vuonna 2013 olivat yhteensä 147 (175) milj. euroa. Ympäristönettokuluihin on luettu mukaan poistot mutta ei korkoja. Nämä kulut sisältävät verot, palkkiot, hyvitykset, lupiin liittyvät kustannukset, korjaus- ja ylläpitokulut sekä jäteveden puhdistuksessa käytettävät kemikaalit ja tietyt materiaalit. Ympäristövaraukset olivat 31.12.2013 yhteensä 106 (114) milj. euroa. Yksityiskohtaiset tiedot varauksista ovat konsernitilipäätöksen liitteessä 23 (Muut varaukset). Tällä hetkellä ei ole käsiteltävänä tai vireillä ympäristöasioihin liittyviä korvausvaatimuksia, joilla voisi olla olennainen negatiivinen vaikutus konsernin taloudelliseen tilanteeseen. Vuonna 2013 Stora Enson ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 54 (23) milj. euroa. Pääasiassa niillä parannettiin ilman ja veden laatua, pienennettiin päästö- ja vuotoriskiä ja parannettiin resurssitehokkuutta ja energiaomavaraisuutta. Stora Enson ympäristötyöllä pyritään varmistamaan, että raaka-aineita tehokkaasti hyödyntävät toimintomme ja tuotteemme ovat ympäristöystävällisiä koko elinkaarensa ajan. Pyrimme jatkuvasti parantamaan energian, materiaalien ja veden käytön tehokkuutta toiminnassamme ja liiketoimintamalleissamme edistääksemme liiketoiminnan etuja ja säästääksemme luonnonvaroja ja taloudellisia resursseja. Uskomme, että monet ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöhaasteiden rajoittamiseen keskittyvät keskeiset ratkaisut perustuvat uusiutuvien raaka-aineiden ja entistä puhtaampien ja energiatehokkaampien tuotantoprosessien käyttöön sekä kestävään metsänhoitoon. Keskeiset ympäristötavoitteemme ohjaavat meitä vähentämään entisestään hiilidioksidipäästöjä ja prosessiveden kulutusta ja kehittämään jatkuvasti toimintamme materiaalitehokkuutta. Seuraamme näiden tavoitteiden toteutumista ja muita ympäristönsuojelun tasoomme liittyviä indikaattoreita neljännesvuosittain ja raportoimme tuloksista vuosittain yritysvastuuraportissa. Stora Ensolla on käytössä hallintajärjestelmät, joiden avulla varmistetaan, että kaikki yksiköt noudattavat parhaita ympäristökäytäntöjä ja kehittävät työtään jatkuvasti. Kaikilla Stora Enson sellu-, paperi- ja kartonkitehtaiden hallintajärjestelmillä on ISO 14001 -sertifiointi. Stora Enso on asettanut sellu-, paperi- ja kartonkitehtailleen hiilidioksidipäästötavoitteen. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä sellu-, paperi- ja kartonkitonnia kohti 35 % vuoden 2006 lähtötasosta vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2013 Stora Enson suhteutetut hiilidioksidipäästöt kasvoivat hieman ja ovat nyt 28 (32) % pienemmät kuin vuonna 2006. Hiilidioksidipäästöjen väheneminen viime vuosina selittyy pääasiassa energian- ja lämmöntuotannon tehostamisella sekä investoinneille biopolttoaineita käyttäviin kattiloihin, jotka vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttötarvetta. Lisäksi tuottavuutta on parannettu ja käytetty entistä tehokkaampia laitteita ja prosesseja. Myönteinen kehitys pysähtyi vuonna 2013 lähinnä siksi, että fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi Ostrołękan tehtaalla Puolassa ja Maxaun tehtaalla Saksassa. Vuonna 2013 prosessiveden kulutukselle asetettuja tavoitteita jatkettiin vuoteen 2015. Stora Enson tavoitteena on vähentää suhteutettua prosessiveden kulutusta 10 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2013 Stora Enso ei edistynyt tämän tavoitteen saavuttamisessa. Suhteutettu prosessiveden kulutus on kokonaisuudessaan vähentynyt 6,6 % (7,5 % vuonna 2012) vuodesta 2005 Stora Enson tavoitteena on myös vähentää sellu-, paperi- ja kartonkitehtaiden jäteveden kemiallista hapenkulutusta (COD) 10 % vuoden 2007 tasosta vuoden 2015 loppuun mennessä. Tuotantoon suhteutetut COD-päästöt laskivat tavoitetasolle ja ovat nyt 10 (4,5) % pienemmät kuin vuonna 2007. Vuonna 2013 tuotantoon suhteutetut typen päästöt kasvoivat hieman, kun taas fosforin päästöt laskivat hieman vuoteen 2012 verrattuna. Typpi- ja fosforiyhdisteitä käytetään biologisille jätevedenpuhdistusprosesseille tärkeiden mikro-organismien ravintolähteinä. Vesistön liiallinen typpi- ja fosforipitoisuus voi lisätä biologista aktiviteettia ja aiheuttaa rehevöitymistä. Tuotantoon suhteutetut 17

fosforipäästöt ovat kasvaneet viiden viime vuoden aikana 2 % ja typpipäästöt ovat kasvaneet 11 %. Vuonna 2012 saavutettiin rikkidioksidipäästöille asetetut tavoitteet. Stora Enso jatkaa kuitenkin rikkidioksidin seurantaa tulosmittarina, ja viisivuotiskaudella 2009 2013 tuotantoon suhteutetut rikkidioksidipäästöt laskivat 1 %. Viisivuotiskaudella 2009 2013 suhteutetut typpioksidipäästöt (NO X ) kasvoivat 18 %. Vuonna 2013 päätimme luopua aiemmasta kaatopaikkajätteeseen liittyvästä tavoitteestamme ja keskittyä sen sijaan materiaalitehokkuuden parantamiseen laajempana konseptina. Tämä konsepti kattaa jätteiden vähentämisen, raaka-aineiden ja energian käytön tehokkuuden sekä nykyisin jätteenä pidettävistä materiaaleista syntyvän liiketoiminnallisen arvon. Jatkamme vuonna 2014 konseptin ja materiaalitehokkuuden mittaustapojen kehittämistä. Pyrimme tehostetulla keskittymisellä parantamaan resurssitehokkuuttamme ja löytämään uusia mahdollisuuksia yhteisen lisäarvon luomiseen sidosryhmiemme kanssa. Kaatopaikkajätteen määrä pysyy tulosmittarina. Viisivuotiskaudella 2009 2013 suhteutetun sellu-, paperi- ja kartonkitehtaiden kaatopaikkajätteen määrä väheni 9 %. Konserni hyödynsi 97 % tuotannosta syntyneestä jätteestä vuonna 2013 (97 % vuonna 2012). Stora Enson tuotantoprosesseissa syntyy erilaisia jätteitä, joista suurin osa hyötykäytetään. Tällaisia materiaaleja ovat biomassakuidut, energiantuotannossa syntyvä tuhka, sellunvalmistuksessa syntyvä kalkki ja jätevedenpuhdistuksen liete. Useita näistä materiaaleista hyödynnetään sisäisessä bioenergian tuotannossa sekä sidosryhmien toimesta maatalouskäytössä, brikettien valmistuksessa ja teiden rakentamisessa. Etsimme jatkuvasti uusia ja innovatiivisia tapoja hyödyntää materiaaleja, jotka muutoin päätyisivät jätteeksi. Stora Enson tuotannossa syntyviä ongelmajätteitä ovat jäteöljyt, liuottimet, maalit, laboratoriokemikaalit sekä akut ja paristot. Stora Enson tuotantoyksiköissä syntyi yhteensä 2 859 tonnia ongelmajätettä vuonna 2013 (4 444 tonnia vuonna 2012). Ongelmajätteet käsitellään ja hävitetään turvallisesti ongelmajätteen käsittely- tai polttolaitoksissa. Raportoimme ongelmajätteiden hävittämisestä kussakin toimintamaassa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Vuonna 2013 ei ollut merkittäviä ongelmajätteiden vuotoja tai päästöjä. Varmennetut ympäristötiedot julkaistaan Stora Enson erillisessä yritysvastuuraportissa (Global Responsibility Report 2013). Konsernihallinnointi Stora Ensossa Stora Enson konsernihallinnointiohje noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.10.2010. Hallinnointikoodi on nähtävillä osoitteessa www.cgfinland.fi. Stora Enson konsernihallinnointiohje noudattaa myös 1.2.2010 voimaan tullutta Ruotsin hallinnointikoodia (jota sovelletaan Stora Ensoon ulkomaalaisena yhtiönä 1.1.2011 alkaen), lukuun ottamatta Stora Enson erillisessä konsernihallinnointiraportissa lueteltuja poikkeuksia. Poikkeukset johtuvat eroista ruotsalaisessa ja suomalaisessa lainsäädännössä, hallinnointikoodissa ja -käytännöissä, ja niiden kohdalla Stora Enso noudattaa kotimaansa käytäntöjä. Ruotsin hallinnointikoodin on julkaissut Ruotsin hallinnointilautakunta, ja se on nähtävillä osoitteessa www.corporategovernanceboard.se. Konsernihallinnointiraportti on saatavana pdf-asiakirjana Stora Enson kotisivuilla osoitteessa www.storaenso.com/investors/governance. Joukkokanteet Yhdysvalloissa Yhdysvalloissa vuosina 2002 ja 2003 tapahtuneen aikakauslehtipaperimyynnin yhteydessä Stora Enso Oyj (SEO) ja Stora Enso North America (SENA) joutuivat useiden joukkokanteiden (ja muiden siviilikanteiden) kohteeksi Yhdysvalloissa. Niissä useat eri aikakauslehtipaperin ostajat vaativat vahingonkorvauksia väitetyistä kartellirikkomuksista. Yhdysvaltain liittovaltion tuomioistuin antoi joulukuussa 2010 ns. summary judgement -päätöksen, joka hylkäsi suorien ostajien joukkokanteet SEO:a ja SENA:a vastaan. Vetoomuksen jälkeen vetoomustuomioistuin piti 6.8.2012 voimassa alemman oikeusasteen päätöksen SEO:n osalta, mutta kumosi päätöksen SENA:n osalta ja palautti tapauksen siltä osin takaisin alemmalle oikeusasteelle valamiesoikeudenkäynnin päätettäväksi, onko SENA:n toiminta rikkonut liittovaltion kartellilainsäädäntöä. Oikeudenkäynti tapauksesta SENA:a vastaan oli määrätty alkavaksi elokuussa 2013. Stora Enso myi 18