Kaupunginhallitus 255 22.10.2018 Kaupunginvaltuusto 66 12.11.2018 Kaupunginhallitus 21 11.02.2019 Kaupunginvaltuusto 3 18.02.2019 Proavera Oy:n takausanomus 885/02.04.06/2018 KH 22.10.2018 255 Kaupunginhallituksen päätökset Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.9.2017 kokouksessaan, että uu si jäähalli rakennetaan vapaa-aikalautakunnan esityksen mu kaises ti Suolahteen uimahallin läheisyyteen kaupungin tytäryhtiön (Proave ra Oy) toimesta. Samalla kaupunginvaltuusto päätti sitoutua os tamaan arkipäivien klo 08.00-16.00 jäävuoroja vuosittain erikseen neu vo tel ta van määrän, arviolta 60 000 80 000 eurolla (alv 0 %). Hal lin sijoittamista Suolahteen puoltaa erityisesti käyttäjien/seurojen mie li pi de sekä mahdollisuus hyödyntää ja myydä jään tekemisestä va pau tu vaa lämpöenergiaa uimahallin lämmitykseen. Proavera Oy on hyväksynyt kaupungin tekemän toteuttamisesityksen. Ää ne kosken kaupunki voi kaupunginvaltuuston erillisellä päätöksellä antaa tar vit ta val le lainarahoitukselle omavelkaisen takauksen. Proavera Oy:n hakemus Proavera Oy on 9.10.2018 päivätyllä kirjeellään anonut Äänekosken kau pun gil ta omavelkaista takausta Kuntarahoitus Oyj:ltä otettavalle 3.000 000 euron lainalle. Lainassa on huomioitu jäähallin ra ken tamis kus tan nuk set 2.750 000 euroa ja mahdollisten pohjatöiden ja raken nus kus tan nus ten nousua varten on varattu 250 000 euron. Laina-ai ka on 20 vuotta ja korko on sidottu kymmenen vuoden kiin te ään korkoon, joka tarjoushetkellä on 1,4 %. Kiin teän korkojakson jäl keen korko neuvotellaan uudelleen. Kun ta ra hoi tus Oyj :n ra hoi tuk sen ehtona on, että Proavera Oy:n 100 %:n omis ta ja Äänekosken kaupun ki myöntää 100 % omavelkaisen ta kauk sen ko. lai na mää räl le. Takaukseen liittyviä käsitteitä Takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetussa laissa on esi tetty määritelmiä takaukseen liittyville keskeisimmille käsitteille. Näistä kau pun gin näkökulmasta olennaisia ovat lähinnä seuraavat mää ri telmät: 1) Takaus on sitoumus, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vas ta tak seen velkojalle toisen henkilön (velallisen) velvoitteesta (pää ve las ta). 2) Toissijainen takaus on takaus, jonka mukaan takaaja vastaa
pää ve las ta vain, jollei suoritusta saada velalliselta. 3) Omavelkainen takaus on takaus, jonka mukaan takaaja vastaa pää ve las ta niin kuin henkilökohtaisesti vastuussa oleva ve lal linen. 4) Täytetakaus on takaus, jonka mukaan takaaja vastaa pää ve lasta vain siltä osin kuin suoritusta ei saada päävelan vakuudeksi an ne tus ta omaisuudesta. Kuntalain 6 :ssä on lisäksi annettu seuraavat kuntien myöntämiin ta kauk siin liittyvät määritelmät: 1) Kuntakonserni: Yhteisö (tai säätiö), jossa kunnalla on kir jan pi tolais sa tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta ty tär yh tei söi neen muodostaa kuntakonsernin 2) Kunnan toimialasta on uudessa kuntalaissa säädetty 7 :ssä kun nan tehtävät käsitteen avulla. Kunnan toimialalla tar koi tetaan niiden tehtävien kokonaisuutta, joiden hoitamiseen kun nalla on oikeus itsehallintonsa nojalla ryhtyä tai lainsäädännön perus teel la jopa velvollisuus ryhtyä. Kuntien takaussitoumusten antamista koskeva lainsäädäntö Kuntalaki ja voimassa oleva oikeuskäytäntö Voimassa olevan kuntalain (410/2015) 15 luvun säännökset kunnan toi min nas ta markkinoilla tulivat voimaan 1.5.2015. Takauksen an tamis ta koskevat säännökset sisältyvät kuntalain 129 : ään. Kun ta lain sääntely perustuu EU-oikeuden säännöksiin, jotka olivat olleet voimas sa jo ennen kuntalain uudistamista. Kuntalain mukaan kunta voi myöntää takauksen ainoastaan seu raavil le tahoille: 1) Takaus annetaan kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle tai yh teisöl le, joka on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä mää räysval las sa. 2) Takaus liittyy kuntalain 129 3 momentissa lueteltujen lakien mu kai seen toimintaan. Näitä erityislakeja ovat: liikuntalaki, kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki, museolaki, teatteri- ja orkesterilaki nuorisolaki 3) Takaus perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yk sit täi seen tukeen tai yhteisölle tai säätiölle annettuun kun talain 131 :n mukaiseen palveluvelvoitteeseen. Kunta ei saa myöntää takausta, jos siihen sisältyy merkittävä ta lou-
del li nen riski. Kunnan edut tulee lisäksi turvata riittävän kattavilla vas ta va kuuk sil la. Tämä kuntalain 129 1 momentin säännös kos kee kaikkia takauksia riippumatta taattavan yhteisön kuulumisesta kaupun ki kon ser niin tai taattavan hankkeen sisällöstä. Takauksen edellytykset ja sallitun takauksen laajuus ja laatu vaih tele vat jossain määrin edellä luetelluissa tilanteissa. Takauksen edel lytyk sis tä eri tilanteissa on huomioitava ainakin seuraavat seikat: Kuntakonserniin kuuluvalle tai muulle julkisessa määräysvallassa ole val le yhtiölle annettavan takauksen on oltava markkinaehtoinen, jos yhteisö toimii kilpailluilla markkinoilla. Vastaavasti takauksen mark ki na eh toi suu des ta voidaan poiketa, jos yhteisö ei toimi mark kinoil la. Lähinnä vain sellainen taloudellinen toiminta, joka perustuu laki sää tei seen tai luonnolliseen monopoliin, ei tapahdu kil pai lu ti lantees sa markkinoilla. Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisohankkeille takausta myönnettäessä on olen nais ta varmistaa, että toiminnassa on aidosti kysymys sellaisten teh tä vien edistämisestä, jotka erityssääntelyssä on asetettu kunnan vas tuul le. Kun kyse on tukiohjelmasta tai myönnetystä palveluvelvoitteesta, on ta kauk sen myöntäminen huomattavasti helpompaa kuin muissa tilan teis sa, ja takaus on usein olennainen osa tukiohjelman tai pal velu vel voit teen sisältöä. Valtiontukisäännökset Takausta myönnettäessä kunnan tulee ottaa huomioon Euroopan unio nin valtiontukisäännökset. Erityisen tärkeää on huomata, että val tion tu ki sään nök set on otettava huomioon myös niissä tilanteissa, jois sa takaus annetaan kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan kunta kon ser niin kuuluvan yhteisön tai kuntien tai kuntien ja valtion yh teises sä määräysvallassa olevan yhteisön velasta tai sitoumuksesta. Myös tällainen takaus voi vääristää kilpailua. Komissio on selventänyt valtiontukisäännösten soveltamista an tamal la niistä tiedonantoja. Näistä keskeisin on niin kutsuttu Ta kaus tiedon an to (2008/C 155/02), jonka 3.2. kohdan mukaan seuraavien edel ly tys ten täyttäminen riittää osoittamaan, että yksittäinen val tionta kaus (jollaiseksi tässä yhteydessä katsotaan kuuluvaksi myös kunnan antama takaus) ei ole valtiontukea: 1) lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa, 2) takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asian mukai ses ti (kiinteä enimmäismäärä ja rajattu voimassaoloaika), 3) takaus ei kata missään vaiheessa enempää kuin 80 prosenttia
lai na saa mi sen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä ja 4) takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta. EU-tiedonannossa on myös todettu, että jos jokin edellä mainituista edel ly tyk sis tä ei täyty, se ei tarkoita, että takaus katsottaisiin au tomaat ti ses ti valtiontueksi. Kunnan antaman takauksen tulee rajautua kunnan toimintaan kuu luvien tehtävien toteuttamiseen. Takauspäätöksille on tästä syystä luon teen omais ta palvelutuotannon näkökulman korostuminen. Kunnan perustehtäviin kuuluu myös elinkeinotoiminnan yleisten edel lytys ten tukeminen. Uuden kuntalain myötä oikeustila on kuitenkin viimeis tään muuttunut sellaiseksi, että kunta ei käytännössä voi myöntää takauksia pelkästään elinkeinopoliittisin perustein. Takauspäätöksen riskienhallinta Valtiontukianalyysi Merkittävä osa kunnan taloudellisen ja myös oikeudellisen riskin hallin taa takausta myönnettäessä on kiellettyyn valtiontukeen liittyvien ris kien arviointi erityistä menettelyä käyttäen. Tätä arviointia voidaan kut sua valtiontukianalyysiksi. Analyysi tehdään varmistamalla, että edel lä kohdassa (valtiontukisäännökset) selostetun Komission takaus tie don an non mukaiset neljä edellytystä täyttyvät. Kaikkien neljän kriteerin täyttyessä yhtiölle voidaan myöntää takaus ilman riskiä sii tä, että takaukseen sisältyvä tuki joudutaan perimään takaisin. Jos jo kin edellytys ei täyty, on erikseen selvitettävä, onko myönnettävällä ta kauk sel la kielletty markkinavaikutus. Tämän selvittäminen tar koittaa käytännössä lähinnä ilmoituksen tekemistä Euroopan unionin Ko mis siol le. Jos valtiontukianalyysiä ei tehdä, voidaan kaupunginvaltuuston takaus pää tös saada kumottua kunnallisvalituksella, sillä perusteella, et tä kaupunki ei ole täyttänyt sille kuuluvaa velvoitetta selvittää päätök seen mahdollisesti sisältyvä kielletty tuki. On huomattava, että tämä valitusperuste on tehokas, vaikka takauspäätökseen ei to si asiassa sisältyisi lainkaan tukea. Kyse on siis päätöksentekojärjestykseen liit ty väs tä valitusperusteesta. Äänekosken kaupungin valtiontukianalyysi takauskohteelle: 1) lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa - Vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan Proavera Oy:llä ei ole ker tynei tä alijäämiä eikä lainkaan pitkäaikaista vierasta pääomaa. Yri tyksen omavaraisuusaste on yli 50 % (51,3 %). Yhtiön liikevaihto vuonna 2017 oli 1,3 M ja taseen loppusumma tilinpäätöshetkellä 4,96 M
2) takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asian mu kaises ti - takauksen kiinteä enimmäismäärä on 3 M ja kesto 20 vuotta 3) takaus ei kata missään vaiheessa enempää kuin 80 % lai na saami sen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä - kunnat voivat taata täysimääräisesti (100 %) kuntayhtiöiden toi mintaa ja hakea rahoitusta Kuntarahoitukselta, kun kyse on kunnan toimi alaan kuuluvista yhtiöistä tai paikallisista erityisolosuhteista, joilla tur va taan palveluiden saatavuus ja tehokas tuottaminen, jolloin takaus ei vääristä kilpailua. 4) takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta - Proavera Oy maksaa kaupungille takausprovisiota 0,5 % lai na pääomas ta vuosittain Edellä kuvatun analyysin perusteella katsotaan, ettei takaukseen sisäl ly kiellettyä valtiontukea. Vastavakuus Kuntalain mukaan kaikissa tilanteissa on varmistuttava siitä, ettei myön net ty takaus vaaranna kaupungin kykyä vastata sille laissa sääde tyis tä tehtävistä. Kaupunki ei saa myöntää takausta lainkaan, jos takaukseen sisältyy merkittävä taloudellinen riski eikä riskiä voi da vastavakuuksien tai muiden luotettavana pidettävien järjestelyjen avul la poistaa. Kaupungin edut on aina turvattava riittävän kattavilla vas ta va kuuk silla. Lain mukaan vastavakuuksien ei välttämättä tarvitse kattaa koko ta kauk seen liittyvää riskiä, vaan riittää, että ne kattavat riskien nä kökul mas ta riittävän osan. Kuhunkin takaukseen liittyvät riskit ja vaadittavan vastavakuuden suu ruus arvioidaan yksittäistapauksina. Riskien ja vakuustarpeen arvioi mi seen on tarvittaessa käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa. Takausta myönnettäessä huomioon otettavat asiat Takausta myönnettäessä on aina otettava huomioon tilanne, johon kau pun ki takauksen antajana voi joutua takauksen saajan ajau tuessa taloudellisiin vaikeuksiin. Ennen takauspäätöstä on suunniteltava toi met, joihin kaupunki ryhtyy takausvastuun realisoituessa. Täl laises sa tilanteessa kaupunki voi esimerkiksi joutua ottamaan vas tuulleen taattavan toiminnan joko väliaikaisesti tai pysyvästi.
Uutta takausta myönnettäessä on lisäksi tehtävä arvio kaupungin takaus sal kun kokonaisriskistä ja otettava kantaa siihen, onko kau pungin mahdollista lisätä takausvastuiden määrää kyseisellä ta kauk sella. Kuten jäljempänä esitetään, kaupungin tulee antaa takaus vain sille osal le rahoitettavaa hanketta, jolle ei ole saatu muuta vakuutta. On kui ten kin huomattava, että tällainen täytetakaus tulee to den nä köises ti maksettavaksi ennen kiinnitysvakuuden realisoimista, sillä omavel kai sen takauksen vaatiminen maksettavaksi on huo mat ta vas ti helpompi toimenpide luoton myöntäneelle rahalaitokselle kuin kiinteis tö kiin ni tyk sen realisoiminen. Takaushakemuksia käsiteltäessä seuraavia periaatteita ja me net te lyta po ja on aihetta noudattaa: Kuten edellä on jo mainittu, takauksen myöntämiseen liittyy aina tapaus koh tais ta harkintaa, joten näistä periaatteista on mahdollista poi ke ta, jos poikkeamiseen on erityinen peruste ja jos poikkeaminen ei johda takauksen yleisten edellytysten täyttymättä jäämiseen. Takaus myönnetään vain investointia varten Käyttötalouteen kohdistuvat takaukset on katsottu oi keus käytän nös sä kunnan toimialaan kuulumattomiksi Takaus myönnetään vain rahalaitoksesta otetulle lainalle Taattavien lainojen tulee olla asianmukaisesti kilpailutettu ja lainan otos ta on takausta hakevan yhteisön hallituksen päätös Taloudelliset laskelmat ja muu takausta hakevan yhtiön esit tämät selvitysten tulee osoittaa takauksen hakijan kyvyn hoitaa lai nas ta aiheutuvat velvoitteet Lainan vakuutena käytetään ensisijaisesti ja täysimääräisesti ta kauk sen hakijan käytössä olevat kiinnitysvakuudet. Jos takauk sen hakijalla on kiinteistöpantti tai muu ensisijainen vakuus käytössään, kaupunki antaa ainoastaan täytetakauksen Kaupungille on toimitettava vakuutustodistus kiinteistön va kuutta mi ses ta, jos takauslaina kohdistuu kiinteistöön. Myös muis sa tapauksissa on selvitettävä, missä laajuudessa taat ta va kohde on tarpeen vakuuttaa Takaussitoumukseen sisällytetään vakuuden asettamiskielto kol man sien velkojien hyväksi, jotta takauksen hakija ei omilla toi mil laan voi heikentää kaupungin asemaa takauksen an ta jana Takauksesta peritään takausprovisio, joka on määrältään vähin tään hallintosäännössä määritetyn suuruinen Takaussitoumus ja sen valvonta
Kaupunginjohtajan ehdotus: Takausten sopimuksen aikaisessa arvioinnissa on tarvittaessa käytet tä vä ulkopuolista asiantuntijaa. Sopimuksen voimassaoloaikana Takauksen saajan toimintaa valvotaan takaussitoumuksessa so vit tu ja menettelyjä käyttäen, jotta takauksen saaja ei lisää en si si jai seen panttiin kohdistuvaa vastuutaan eikä muu toinkaan menettele tavalla, joka vaarantaa kaupungin asemaa takaa ja na Takauksen saajan on toimitettava vuosittain talousarvio ja ti linpää tös tie dot kaupungille Takauksen vaikutus kaupunkikonsernin talouteen Toteutettava jäähallihanke kasvattaa kaupunkikonsernin lainakantaa 3 000 000 eurolla, mikä ei ole merkittävä lisäys konsernin ko ko naislai na mää rään. Proavera Oy:n on arvioitava hankkeen vaikutukset riskien hal lin nan kannalta. (Valmistelija talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh. 020 632 2072) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että val tuus to myöntää Proave ra Oy:lle omavelkaisen 100 %:n takauksen uu den jäähallin raken ta mis in ves toin nin toteuttamiseen tarvittavalle 3.000.000 euron Kun ta ra hoi tus Oyj:tä otettavalle lainalle. Ta kauk ses ta peritään takaus pro vi sio, joka on 0,5 % suuruinen lai na pää oman määrästä vuosit tain. Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, et tä alla olevat ehdot täyt ty vät: 1) Takauksen hakija, Proavera Oy, toimittaa taloudelliset las kel mat ja muut selvitykset, joilla osoitetaan takauksen ha ki jan kyky hoitaa lainasta aiheutuvat velvoitteet. Lisäksi yh tiön on toi mi tet ta va vakuutustodistus kiinteistön va kuut ta mi ses ta, koska ta kaus lai na kohdistuu rakennettavaan kiinteistöön. 2) Takauksen vakuutena käytetään ensisijaisesti ja täy si mää räises ti takauksen hakijan käytössä olevat kiinnitysvakuudet. 3) Takaussitoumukseen sisällytetään vakuuden asettamiskielto kol man sien velkojien hyväksi, jotta takauksen hakija ei omilla toi mil laan voi heikentää kaupungin asemaa takauksen an ta ja na. 4) Valtuuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan yhdessä al le kirjoit ta maan takaussitoumuksen. Kaupunginjohtajan kokouksessa tehty ehdotus:
Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto myöntää Proave ra Oy:lle omavelkaisen 100 %:n takauksen uuden jäähallin raken ta mis in ves toin nin toteuttamiseen tarvittavalle 3.000.000 euron Kun ta ra hoi tus Oyj:tä otettavalle lainalle. Takauksesta peritään takaus pro vi sio, joka on 0,5 % suuruinen lainapääoman määrästä vuosit tain. Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että alla olevat ehdot täyt ty vät: 1) Takauksen hakija, Proavera Oy, toimittaa taloudelliset las kel mat ja muut selvitykset, joilla osoitetaan takauksen hakijan kyky hoitaa lainasta aiheutuvat velvoitteet. Lisäksi yhtiön on toi mi tet ta va vakuutustodistus kiinteistön vakuuttamisesta, koska ta kaus lai na kohdistuu rakennettavaan kiinteistöön. 2) Takauksen vakuutena käytetään ensisijaisesti ja täy si mää räises ti takauksen hakijan käytössä olevat kiinnitysvakuudet. 3) Takaussitoumukseen sisällytetään vakuuden asettamiskielto kol man sien velkojien hyväksi, jotta takauksen hakija ei omilla toi mil laan voi heikentää kaupungin asemaa takauksen an ta ja na. Päätös: Hyväksyttiin kaupunginjohtajan kokouksessa tehty ehdotus. Kari Kiiskinen, Matti Tiusanen, Marke Tuominen ja Matti Virtanen tote si vat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi; Proavera Oy:n hallituksen jä se niä) ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ja pää töksen teon ajaksi. Simo Holopainen ja Riitta Nyrönen osallistuivat va rajä se ni nä tämän asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan toimi kau pun gin hal li tuk sen II varapuheenjohtaja Sirpa Martins. Pöytäkirjantarkastajaksi tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajak si Matti Virtasen tilalle valittiin Jaana Tani. KVALT 12.11.2018 66 Kaupunginvaltuuston päätös: Hyväksyttiin.
Valtuutetut Kari Kiiskinen, Matti Tiusanen, Marke Tuominen ja Matti Virtanen totesivat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi; Proavera Oy:n hallituksen jäseniä) ja poistuivat valtuutetuille varatuilta paikoilta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Varavaltuutettuina tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan osallistuivat kokoukseen Teuvo Hiltunen Marke Tuomisen sijalla ja Jarkko Niemi Matti Virtasen sijalla. Merkittiin pöytäkirjaan, että talousjohtaja Tapani Hämäläinen selosti asiaa kokouksessa. KH 11.02.2019 21 Kaupunginjohtajan ehdotus: (Valmistelija talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh. 020 632 2072) Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto: 1) toteaa, että valtuuston 12.11.2018 66 kohdalla asetetut ehdot 1-3 takaussitoumuksen myöntämiselle on kaikilta osin täytetty: Takauksen hakija, Proavera Oy, on toimittanut kau pun gille riittävät taloudelliset laskelmat ja muut selvitykset, joiden perusteella kaupunki katsoo olevansa varmistunut takauk sen hakijan kyvystä hoitaa lainasta aiheutuvat velvoit teet. Lisäksi valtuusto merkitsee tiedoksi, että kau pungil le on toimitettu Proavera Oy:n hallituksen päätös takaus lai nan kohteena olevan kiinteistön va kuut ta mi ses ta. Takauksen vastavakuudeksi Proavera Oy:n hallitus on teh nyt päätöksen, jonka mukaan takauksen vakuutena käy te tään ensisijaisesti ja täysimääräisesti takauksen haki jan käytössä olevat kiinnitysvakuudet. Proavera Oy:n hallitus on tehnyt päätöksen vakuuden aset ta mis kiel los ta kolmansien velkojien hyväksi, jotta takauk sen hakija ei omilla toimillaan voi heikentää kau pungin asemaa takauksen antajana; 2) vahvistaa valtuuston 12.11.2018 66 kohdalla tekemän pää töksen myöntää Äänekosken kaupunkia velvoittava ehdoton 100 %:n omavelkainen takaus Proavera Oy:n uuden jäähallin ra kenta mis in ves toin nin toteuttamiseen tarvittavan 3.000.000 eu ron Kuntarahoitus Oyj:ltä otettavan lainan mak su vel voit tei den, mukaan lukien pääomat, korot, viivästyskorot, lisäkorot, palkkiot, kulut ja muut liitännäiskustannukset, oikea-aikaisesta täyt-
tä mi ses tä ja maksamisesta. Takauksesta peritään Proavera Oy:ltä kaupungille provisio, joka on 0,5 % lainapääoman määräs tä vuosittain. 3) valtuuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan yhdessä al le kirjoit ta maan Kuntarahoitus Oyj:lle annettavan takaussitoumuksen si tou muk sen ehtojen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin. Kari Kiiskinen, Matti Tiusanen, Marke Tuominen ja Matti Virtanen totesivat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi; Proavera Oy:n hallituksen jäseniä) ja poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan toimi kaupunginhallituksen jäsen Leila Lindell. KVALT 18.02.2019 3 Kaupunginvaltuuston päätös: Hyväksyttiin. Valtuutetut Kari Kiiskinen, Matti Tiusanen, Marke Tuominen ja Matti Virtanen totesivat olevansa esteellisiä (yhteisöjäävi; Proavera Oy:n hallituksen jäseniä) ja poistuivat valtuutetuille varatuilta paikoilta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Varavaltuutettuina tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan osallistuivat kokoukseen Teuvo Hiltunen Marke Tuomisen sijalla, Kauko Pasanen Matti Tiusasen sijalla ja Veikko Tarvainen Kari Kiiskisen sijalla. Merkittiin, että talousjohtaja Tapani Hämäläinen ja tekninen johtaja Tommi Rautjärvi selostivat asiaa kokouksessa.