Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 79/2010/1 Dnro LSSAVI/22/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2010

PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 79/2010/1 Dnro LSSAVI/22/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2010 ASIA Kyseessä on ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus. HAKIJA Kivijärven Turkisyhtymä Oy Yhteyshenkilö: Sauli Valkeinen Leukuntie 285 Hoikanperäntie 476 43800 KIVIJÄRVI 43800 KIVIJÄRVI Liike- ja yhteisötunnus: 09 21704-6 p. 0400 257 701 TOIMINNAN SIJAINTI JA KUVAUS Turkistarhan toiminta Kivijärven kunnan Hoikanperä kylässä kiinteistöllä Ylä-Leskelä RN:o 265-403-46-0. Turkistarhalla on noin 600 siitosnaaraskettua. Ympäristölupaa haetaan enintään 700 siitosnaarasketun turkistarhalle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 1 momentin nojalla ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b) mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 50 siitosnaarasketulle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b) kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen on aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 600 siitosnaarasketulle tarkoitettu turkistarha. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA KÄSITTELYN SIIRTÄMINEN TOISEEN VIRANOMAISEEN Ympäristölupahakemus on tullut vireille17.10.2008 Keski-Suomen ympäristökeskukseen. Lupahakemusta on täydennetty 24.2.2009. Aluehallinnon uudistuksessa Keski-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyvät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Keski-Suomen ELY-keskus). TOIMINNAN AIEMMAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Toiminta on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 17.1.2000. Tarha-alue ei ole kaavoitetulla alueella. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 2 (19) TURKISTARHAN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jonka lähiympäristö on tyypillistä maaseutumaisemaa, peltoa ja metsää. Lähin vakituisessa asuinkäytössä oleva kiinteistö sijaitsee noin 600 m etäisyydellä tarha-alueen kaakkoispuolella. Alue kuuluu Viitasaaren reitin Kivijärvi Vuosjärven alueessa olevaan Leukunjoen valuma-alueeseen (14.448). Leukunjoki virtaa noin 150 m päässä tarha-alueen lounaispuolitse. Leukunjoki laskee Kivijärven Leukunlahteen noin 3,5 km päässä tarhaalueelta etelään. Leukunlahden vedenlaatu on lievästi hapanta ja humuspitoista. Ravinteiltaan vesistö luokitellaan reheväksi. Tarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella; lähin pohjavesialue, Lintuharjun I- luokan pohjavesialue (nro 0926502) sijaitsee noin 1 600 m päässä tarha-alueelta etelään. Pohjavesialue ulottuu sekä Leukunjokeen että Kivijärven Leukunlahteen. Tarha-alueen pohjoispuolella noin 900 m päässä sijaitsee Silppolanraivio Aittosuonlehto Natura 2000 kohde. Suojeluperusteena on aluetyyppi SCI (boreaalinen luonnonmetsä) ja toteutuskeinona luonnonsuojelulaki. TURKISTARHAN TOIMINNAN KUVAUS Toiminnan kuvausosa perustuu jätettyyn hakemukseen, 30.9.2009 suoritettuun tarkastuskäyntiin sekä puhelinkeskusteluihin 9 15.2.2010. Tarkastuskäynnistä ja puhelinkeskusteluista on laadittu tarkastuspöytäkirjat, jotka on liitetty päätösasiakirjoihin. Varjotalot ja eläinhäkit Tarha-alue koostuu neljästätoista 50 m pitkästä sekä kahdesta 90 m pitkästä varjotalosta. Varjotalon katonharjan etäisyys toisen varjotalon katonharjaan on 7 8 m ja lappeen pituus harjalta räystäälle on 240 cm. Osa häkeistä aiotaan peruskorjata vuonna 2010 voimaantulevien säännösten mukaisiksi. (Maa- ja metsätalousministeriön päätös nro 6/EEO/1999, 16.7.1999, Dnro 261/00-99, Turkiseläinten pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista). Toiminnanharjoittajan mukaan vuosittain saneerataan noin kaksi varjotaloa. Vuonna 2007 saneerattiin varjotalot 3 ja 4 ja hakemuksen mukaan vuonna 2009 aiottiin saneerata varjotalot 5 ja 6. Saneerauksessa varjotalot puretaan ja niiden alustoja korotetaan sorapenkereen avulla. Osassa varjotaloja räystäiden pituus on vaatimusten mukaisesti 30 cm, osassa taloja räystäiden pituus on 5 10 cm. Räystäitä uusitaan laudoituksella ja pellityksellä myöhemmin mahdollisuuksien mukaan. Varjotalojen alla ei ole vesitiiviitä alustoja. Vesitiiviin kalvon sijasta tarhalla aiotaan ottaa käyttöön häkin alle sijoitettavat vesitiiviit ns. tarha-astiat, joihin häkeistä putoava lanta ja virtsa kertyy. Tarhalle on hankittu 5 000 vesitiivistä tarha-astiaa, joista muutama on sijoitettu yhden varjotalon alle. Yhden kaksiosaisen häkin alle asetetaan varjotalon saneerauksen yhteydessä kaksi tarha-astiaa. Tarha-astian mitat ovat 120 cm x 100 cm x 40 cm ja tilavuus noin 400 l. Astioissa tullaan käyttämään turvetta virtsan ja nesteen sitomiseen. Kettumäärä Ympäristölupaa haetaan turkistarhalle, jossa pidetään enintään 700 siitosnaaraskettua ja 15 20 uroskettua. Tarhattavat ketut ovat sinikettuja ja niiden eri muunnoksia.

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 3 (19) Hakemuksen mukaan 700 siitosnaaraskettumäärä tuottaa vuosittain 3 500 pentua. Tästä pentumäärästä 1 500 siirretään vuosittain kasvatettavaksi Kivi Turkis Oy:lle. Rehun käsittely ja eläinten ruoka- sekä vesihuolto Käytettävä rehu ostetaan valmiina E-P Minkinrehu Oy:ltä Kauhavalta. Rehu on kosteata massaa, joka tuodaan tarhalle säiliöautolla. Syksykaudella, joka on tehokkaamman ruokinnan aikaa, rehuauto käy tarhalla joka päivä tai joka toinen päivä. Muuna aikana rehuauto käy 2 3 kertaa viikossa. Rehua kuluu vuodessa noin 390 tonnia (= 3 000 eläintä x 130 kg/a eläin). Rehumassa pumpataan tarhalla säiliöauton säiliöstä ulkona maapohjalla olevaan kolmeen varastosäiliöön. Vaaka-asennossa on rehun varastosäiliö, jona toimii 10 m 3 säiliöauton säiliö, johon sopii noin 10 000 kg rehumassaa. Pystyasennossa on kaksi 2 m 3 tilavuista säiliötä, joihin sopii 2 000 2 500 kg rehua kumpaankin. Isomman säiliön alla on täyttöruuvi, jolla rehu siirretään trukilla liikuteltavaan ruokinta-vaunuun. Pienempien säiliöiden pohjassa on luukku, josta rehu valutetaan omalla painollaan ruokintavaunuun. Rehun varastosäiliöt pestään vähintään kerran viikossa ja kesäaikana useamminkin. Pesuveden kertamäärä on 100 200 litraa. Käytetty pesuvesi valutetaan 1 m 3 tilavuiseen muovikonttiin, jossa pesuvesi kuljetetaan lannan kompostipaikalle. Vesi imeytetään turpeeseen ja kostea turve kompostoidaan lannan mukana. Kussakin häkkiparissa on noin litran vetoinen juoma-astia. Kesäaikana vesi virtaa muoviputkessa, josta on letkuyhteys juoma-astiaan. Virtausta juoma-astiaan ohjaa juoma-astiassa oleva uimuri. Talvella juoma-astia täytetään lämpimällä vedellä ohi ajettavasta säiliöstä. Vesi pumpataan tällöin säiliön yhteydessä olevalla pumpulla juoma-astiaan. Vesivuotoja tulee jonkin verran vesiletkujen pullahtaessa irti tai vesieriä annosteltaessa. Vuotanut vesi valuu jatkossa häkkien alla oleviin tarha-astioihin mutta tällä hetkellä maapohjalla olevan lannan sekaan. Kettujen nahoitus Varsinainen nahoituskausi on marraskuu, joulukuu ja tammikuun alku. Nahoitus suoritetaan liikuteltavassa nylkyrakennuksessa. Nyljetty nahka kaavitaan ja kuivataan. Kuivaus tapahtuu Kivi Turkis Oy:llä sähköenergialla. Nahoituskaudella 2006 2007 tarhalla nahoitettiin 3 325 kettua. Vuosina 2008 ja 2009 nahat toimitettiin FOXCRAFT Oy:lle Uusikaarlepyyhyn. Nahkontaruhot varastoidaan 1 m 3 kokoisissa muovikonteissa. Kontin tullessa täyteen, sen päälle laitetaan lautoja ja lautojen päälle laitetaan kevytpeite. Kontteja säilytetään ulkona. Sateella kontit siirretään katon alle "tilalla olevaan vanhaan navettaan", jonka pinta-ala on 20 m x 30 m. E-P Minkinrehu Oy noutaa kontit nahoituskautena viikon välein tai tarvittaessa. Kontteja on tarhalla käytössä enintään 10 kpl kerrallaan. Kaikkiaan kontteja on tarhalla 100 kpl. Tarhan valumavesien käsittely Tarha-alueen pinta-ala on hakemuksen mukaan 1,5 hehtaaria. Tarha-alue on sala- ja ympärysojitettu. Varjotalojen väleissä olevien lannanpoistokäytävien salaojat on yhdistetty käytävän päässä olevaan ja maahan upotettuun 150 l muovitynnyriin. Muovitynnyri on käytävän toisessa päässä silloin, kun maa viettää pelkästään siihen suuntaan. Jos maa

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 4 (19) viettää molempiin suuntiin, on muovitynnyri käytävän molemmissa päissä. Muovitynnyreitä on yhteensä 13 14 kpl. Muovitynnyrit on viemäröity tarha-alueen lounaispuolella ja pohjois-koillispuolella oleviin kahteen maapohjaiseen ja kattamattomaan altaaseen. Näistä tarhan lounaispuolella oleva pienempi (15 m x 40 m) maapohjainen allas on toiminnanharjoittajan mukaan osin 5 6 metriä syvä ja pohjois-koillispuolella oleva suurempi makkaralenkkimäinen allas (7 m x 150 m) on alkupäästään 3 4 metriä syvä ja altaan puolivälissä olevan pohjapadon jälkeen 1 2 m syvä. Edellä mainittujen kahden altaan pintavesi pumpataan kolmanteen maapohjaiseen altaaseen. Tämän altaan pituus on 40 50 m ja leveys 10 15 m ja se sijaitsee noin 15 m päässä pohjois-koillispuolisesta altaasta metsäautotien länsipuolella. Altaiden vesi on tarvittaessa imetty kuljetus- ja levityssäiliöön sekä käytetty metsälannoitteena. Tynnyrien ja maapohjaisten altaiden pohjalle kertynyt kiintoaines (= pohjaliete) poistetaan tarvittaessa ja kompostoidaan yhdessä lannan kanssa lantavarastossa. Lietteeseen sekoitetaan turvetta ylimääräisen nesteen sitomiseen tarvittava määrä. Yhdestä selkeytysaltaasta on otettu kertaluontoisesti näyte 6.9.1999. Näyte analysoitiin ja tulokset olivat seuraavat: BOD 7ATU 750 mg/l, COD Cr 1 600 mg/l, kok-n 220 mg/l, kok-p 20 mg/l PO 4 -P 16 mg/l sekä fekaaliset streptokokit 14 000 kpl/100 ml. Hakemuksessa ei ole tehty ehdotusta selkeytysaltaista pois otettavan veden laadun kriteereiksi eikä ohjelmaehdotusta altaisiin kertyvän veden laadun seuraamiseksi. Toiminnanharjoittaja on saostanut valumavesistä fosforia alumiinihydroksidilla. Alumiinihydroksidi on sekoitettu potkurilla (sekoittimella) suoraan maa-altaassa olevaan veteen. Alumiinihydroksidi on valkoista jauhemaista ainetta ja se on tuotu tarhalle 200 l muovitynnyrissä. Tällä hetkellä tarhalla ei ole alumiinihydroksidia. Lannan käsittely Toiminnan harjoittajalla ei ole omaa peltoa lannan levitykseen, joten hän on solminut lannanluovutussopimuksen 350 kg vuotuiselle lantaerälle. Hakemuksen käsittelyn aikana on tullut esille, että toiminnanharjoittaja on lannoittanut ketunlannalla myös tilansa (Ylä-Leskinen) metsiä, joita tilaan kuuluu 84 ha. Lantaa muodostuu vuodessa kuivikkeineen 0,5 m 3 siitosnaaraskettua kohden. Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä (700 siitosnaaraskettua) lantaa muodostuu laskennallisesti 350 m 3 vuodessa. Varjotalojen alle on levitetty kerran vuodessa 5 20 cm paksuinen turvekerros. Lanta poistetaan hakemuksen mukaan 1 2 kertaa vuodessa, ensimmäisen kerran kesäheinäkuussa heti, kun se on pentujen kasvun kannalta mahdollista ja toisen kerran syksyllä. Lannanpoistossa on käytetty pienkuormaajaa. Vuoden 2008 aikana lantaa ei ole poistettu, koska hakijan mukaan maaperä varjotalojen välissä on ollut runsaiden sateiden vuoksi liian märkää. Häkkien alle on hankittu tarha-astiat ja ne aiotaan sijoittaa kaikkien varjotalojen alle 4 5 vuoden kuluessa, jonka jälkeen lanta ja virtsa kertyy niihin. Tarha-astiassa käytetään tarvittava määrä turvetta ylimääräisen nesteen sitomiseen. Turvetta ei käytetä varjotalojen alla tarha-astian ulkopuolella. Tarha-astiat imetään tyhjäksi lannan kulje-

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 5 (19) tussäiliöön, jossa lanta kuljetetaan lantalaan. Ainekseen sekoitetaan turvetta lantalassa. Lanta on kompostoitu kolmessa pengerretyssä maakuopassa, jotka sijaitsevat tarhalta pohjoiseen lähtevän metsätien varressa sen vasemmalla puolella tarhalta katsoen vajaan 600 m päässä. Kunkin maakuopan mitat ovat 20 m x 30 m x 1,5 m. Maakuoppien pohjalle on asetettu muovi ja kompostoitava lantakasa on peitetty pressulla. Tällä hetkellä yksi kuopista on täynnä kompostoituvaa lantaa, yhdessä on vähän ja yksi maakuoppa on tyhjä. Kuoppien reunat ovat lähes pystysuoria. Tarhalle on suunniteltu betonisen lantalan rakentamista. Lantala on tarkoitus olla valmiina vuoden 2010 elokuussa. Lantala rakennetaan joko tarhan lähelle tai nykyisten maakuoppalantaloiden kohdalle. Lantalan mitat ovat 15 m x 15 m x 1,5 m ja siihen tulee 0,5 m ajoluiskan korotus. Lantalaan tulee betoninen väliseinä tai tolppa ja lantalan päälle rakennetaan puukehikko ja lehterilaudoitus, joiden päälle tulee kevytpeite. Näin ollen lantalaan ei sada, joten se ei tarvitse erillistä nestesäiliötä. Neste imeytetään turpeeseen, jota varastoidaan lantalan vieressä pressun alla. Lannan seassa on jo tuotaessa turvetta. Kompostia käännetään. Lantalaan viedään Kivijärven Turkisyhtymä Oy:n turkistarhalla muodostuva lanta sekä Kivi Turkis Oy:n turkistarhalta enintään 1 500 ketunpennun lanta (= niiden ketunpentujen lanta, jotka Kivijärven Turkisyhtymä Oy:ltä vuosittain viedään Kivi-Turkis Oy:lle). Lannan keruut ja kuljetukset hoitaa Jylhä Kokkolasta 7-8 m 3 tilavuisella kuljetussäiliöllä, jolla voi suorittaa myös lietelannan levitystä. Jätteet Jätelajit ja määrät: jätelaji määrä toimituspaikka nahoitetut ketunruhot) 3 325 kpl (v 2006 2007) EP Minkinrehu Oy itsekuolleet ketut 10 kpl/a EP Minkinrehu Oy tai haudataan maahan kesäaikana metalliromu määrää ei arvioitu keräykseen puhdas puujäte määrää ei arvioitu poltetaan omassa kattilassa pahvijäte vähäinen määrä poltetaan omassa kattilassa pehmopaperijäte 10 rullaa (30 cm leveä) poltetaan omassa kattilassa loisteputket määrää ei arvioitu keräykseen jäteöljyt ei lainkaan öljyt vaihdetaan huoltoasemalla Nahoitetut ketunruhot toimitetaan E-P Minkinrehu Oy:lle, joka hakee ne tarhalta nahoitusaikana 1 3 viikon välein. Ruhot säilytetään nahoituksen jälkeen kuljetukseen saakka 1 000 litran muovikonteissa, jotka peitetään muovilla tai pressulla. Tarhauskaudella 2006 2007 nahoitettiin 3 325 kettua. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleita kettuja on noin 10 kpl vuodessa. Kesäaikana itsekuolleet ketut haudataan maahan tarhan läheisyyteen. Lupahakemuksen mukaan itse kuolleet ketut pakastetaan, mikäli niitä joudutaan säilyttämään. Talviaikaan itse kuolleet ketut toimitetaan nahoitettujen ruhojen mukana E-P Minkinrehu Oy:lle.

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 6 (19) Metalliromut toimitetaan keräykseen, paikallinen metallikerääjä hakee metallit tarhalta ja toimittaa ne jatkokäsittelyyn. Toiminnanharjoittajan mukaan tarhalla syntyneitä ongelmajätteitä ei varastoida tarha-alueella; mm. koneiden öljyt vaihdetaan huoltoasemalla ja loisteputket toimitetaan keräykseen. Paperi- ja pahvijätteet sekä puutavarat poltetaan tarhan läheisyydessä olevalla hiekkakuopalla. Nahoituspuru toimitetaan ketunruhojen kanssa E-P Minkinrehu Oy:lle. Toiminnanharjoittajan kertoi, että VTT:n selvityksen mukaan nahoituspuru voitaisiin käyttää polttoaineena. Energian tuottaminen ja poltettavat materiaalit, öljyjen varastointi Tarhalla oleva huonokuntoinen ja yksivaippainen 200 l polttoöljysäiliö on tällä hetkellä tyhjä. Lämmitysenergia on saatu polttamalla puuta. Kattilassa poltetaan myös puu-, paperi- ja pahvijätettä. Hakemuksessa mainitulla puujätteellä hakija tarkoittaa sitä puhdasta puujätettä (kakkosnelosta, 38 mm x 100 mm ja lautaa), joka tulee, kun varjotaloja remontoidaan. Puuta pyritään mahdollisimman paljon käyttämään uudisrakentamisessa, mutta jonkin verran puuta rikkoutuu. Uudisrakentamiseen kelpaamaton puujäte poltetaan omassa kattilassa. Puutavara ei ole kyllästettyä. Pahvia kertyy vähäinen määrä esimerkiksi siitä, kun tarhalle tulee jokin laite pahvilaatikossa. Pahvia käytetään sytykkeenä/poltetaan omassa kattilassa. Öljyn käyttö lämmitysenergian tuottamiseen on hakijan mukaan tarpeetonta silloin, kun nahan käsittelyä ei suoriteta. Tarhalle hankitaan kaksivaippainen polttoainesäiliö, mikäli polttoöljyä tullaan tarvitsemaan. Työkoneiden polttoaine hankitaan siten, että ostettava polttoaine mahtuu työkoneen tankkiin. Tarhalla ei täten varastoida lainkaan työkoneiden polttoainetta. Hakemuksen mukaan hydrauliöljyt varastoidaan sisätiloissa. Energian siirrossa tarvittava vesi saadaan kunnan vesijohtoverkostosta. Käytettävän veden määrää hakemuksessa ei ole ilmoitettu. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakemuksessa esitetään, että lanta-astioiden käyttö edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä Liikenne aiheutuu rehun, jätteiden, ruhojen, nahkojen ja lannan kuljetuksista sekä työntekijöiden työmatkaliikenteestä. Rehukuljetuksia on noin 4 kertaa viikossa. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Turkistarhojen aiheuttama ympäristökuormitus koostuu pääosin ravinnepäästöistä maaperään ja pinta-/pohjavesiin sekä ammoniakkipäästöistä ilmaan. Sade- ja sulamisvedet, virtsa ja juottolaitteista valuvat vedet huuhtovat varjotalojen lanta-alustoja, jolloin lannan sisältämiä ravinteita huuhtoutuu tarha-alueen valumavesien mukana. Päästöt ilmaan syntyvät lähinnä lannan typen haihtumisesta. Hajuhaittoja esiintyy yleensä tarhojen ja lantavarastojen läheisyydessä. Tarhalla on rajoitettu vesistökuormitusta jatkamalla varjotalojen räystäitä noin 30 40 cm häkkien ulkoreunan yli ja korottamalla varjotalojen lanta-alustoja noin 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Työ on kesken. Tarha-aluetta kiertää ympärysojitus, jonka tarkoituksena on estää ulkopuolisten valumavesien pääsy tarhaalueelle. Tarha-alueen valuma- ja kuivatusvedet käsitellään johtamalla ne maapohjaisiin laskeutusaltaisiin.

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 7 (19) Tarha-alue kuivataan hakemuksen mukaan salaojituksella. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeina käytetään turvetta ja olkea. Varjotalojen alle sijoitettavien lantaastioiden määrää lisätään vähitellen. Tarhalle rakennetaan lannan varastointia varten kevytkatteinen betonirakenteinen lantala, jonka tilavuus riittää vuotuiselle lantamäärälle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Keski-Suomen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen ilmoitustaulullaan 3.11. 19.12.2008 ja Kivijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla 4.11. 8.12.2008 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Viispiikkinen nimisessä paikallislehdessä 6.11.2008. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kivijärven kunnanviraston neuvonnassa ja Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Jyväskylässä. Keski-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Kivijärven kunnanhallitukselta, Kivijärven kunnan tekniseltä lautakunnalta (ympäristönsuojeluviranomainen) sekä Saarijärven-Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä (terveysvalvontaviranomainen). Lupahakemuksesta on 3.11.2008 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti niille asianomaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset Turkistarhalle on tehty tarkastuskäynnit 15.9.2008 ja 30.9.2009. Hakemusta on täsmennetty puhelinkeskusteluilla 9 15.2.2010. Näistä on laadittu tarkastuspöytäkirjat, joiden oikeellisuuden hakija on varmistanut. Pöytäkirjat on liitetty päätösasiakirjoihin. Lisäksi Keski-Suomen ELY keskuksen edustajien kanssa on keskusteltu hakemuksesta 22.2. 26.2.2010. Lausunnot, mielipiteet ja muistutukset Kivijärven kunnan tekninen lautakunta esittää lausunnossaan (Teknltk 111, 09.12.2008), että Toiminnan järjestämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota tarha-alueen kuivatukseen sekä sade- ja sulamisvesien johtamiseen Sade- ja sulamisvesien pääsy kosketuksiin häkkien alle kertyvän lannan kanssa tulee estää erilaisin rakenteellisin keinoin. Tarha-alueen kuivatus tulee järjestää maanpinnan muotoilulla ja veden poisjohtamisella siten, ettei alueelle lammikoidu pintavesiä eikä märkyys estä liikkumista. Käsittelemättömien kuivatusvesien pääsy ympäristöön tulee estää myös runsasvetisinä aikoina. Kuivatusvedet tulee johtaa maastoon hallitusti ja riittävästi käsiteltyinä tai ne tulee käyttää hyväksytyn suunnitelman mukaan lannoitteena. Kivijärven kunnanhallituksen lausunto (Khall 327, 08.12.2008) oli samasanainen teknisen lautakunnan lausunnon kanssa. Saarijärven-Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän lausunto (terveystarkastaja Jonne Kinnusen kirje 8.12.2008) Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä edistetään.

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 8 (19) Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Terveydensuojelulain 22 :n mukaan jätteiden säilyttäminen, kerääminen ja kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen sekä jätevesien johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Lannan varastointiin, käsittelyyn ja levittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ravinteiden vesistöön pääsyn estämiseksi. Lähialueille aiheutuvia mahdollisia haju- ja kärpäshaittoja on pyrittävä ehkäisemään mm. käyttämällä riittävästi kuivikkeita, poistamalla lanta säännöllisesti tarhojen alta ja käyttämällä tarvittaessa kalkkia. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteista ja maalajista riippuen vähintään 50 100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä eläinten lannalla. Mikäli turkistarhalla haudataan siellä kuolleita eläimiä, tulee hautaamisessa noudattaa Maa- ja metsätalousministeriön asetusta (1374/2004) eläintuotteista saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämisestä. Ainakin seuraavat asiat tulee ottaa huomioon eläimiä haudattaessa. o sivutuotteita (raatoja) ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 m etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen eikä alueelle, jota tullaan käyttämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen o sivutuotteet on haudattava vähintään yhden metrin syvyyteen o maaperällä peittäminen on suoritettava välittömästi siten, että muut eläimet eivät pääse haudattuihin sivutuotteisiin käsiksi o sivutuotteita ei saa haudata muovisäkissä tai muussa maatumattomassa pakkauksessa o hautaamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnaneläinlääkärille Tarhan ympäristö pidetään siistinä ja terveydelliseltä kannalta hyvässä kunnossa. AA:n ja BB:n kuolinpesien osakkaiden muistutuksessa (kuusi muistuttajaa, päivätty 4.12.2008) todetaan: Kivijärven Turkisyhtymä Oy:n turkistarhan ja tilamme Leskinen RN:o 44:0 talouskeskuksen välinen etäisyys on n. 600 m ja tämä välimaasto on pääosaltaan viljeltyä peltomaata. Tilalla on asunut vakituisesti 9.11.2008 edesmennyt äitimme. Tilaa tullaan jatkossakin käyttämään vakituisena asuntona. Hajuhaitat: Avoimella peltoalueella ilmamassat liikkuvat esteettömästi matalapaineen ja suotuisan tuulen aikana. Varsinkin tiettyinä vuodenaikoina ja myötätuulessa turkistarhan hajuhaitta on kohtuuttoman voimakas. Tuhoeläimet: o Variskanta on runsas. Viimevuosien aikana varikset ovat toistuvasti rikkoneet esim. pyöröpaalien suojamuoveja. o Lokit keväisin. Pelloilla ja Leukunjoen varsilla on havaittu keväisin kuolleita lokkeja. o Rotat. Tilalla Leskinen RN:o 44:0 on jouduttu toistuvasti myrkyttämään rottia Emme tule hyväksymään Kivijärven Turkisyhtymä Oy:n turkistarhauksen mahdolliseen laajentamiseen liittyviä toimenpiteitä viitaten edellisiin seikkoihin ja lakiin eräistä naapuruussuhteista annetun lain muuttamisesta 90/2000 18.

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 9 (19) Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellä 7.1.2009 varannut hakijalle vastinemahdollisuuden annetuista lausunnoista ja muistutuksesta. Kivijärven Turkisyhtymä Oy toteaa vastineessaan (päivätty 30.1.2009, päivitetty 5.2.2009) muistutuksesta, että tilalla on toimittu ympäristönsuojelulain ja terveydensuojelulain mukaisesti: Hajuhaitta. Hajuhaitta mitataan siitä säädetyn ohjeistuksen mukaisesti molekyylitasolla. Eläimillä (lehmät, siat, lampaat, hevoset, yms.) on oma hajunsa. Haju tulee eläimistä, olivat ne missä tahansa. Naapurin talouskeskuksen ja turkistarhan välinen etäisyys on 900m eikä 600 m, kuten muistutuksessa mainitaan. Varikset rikkovat pyöröpaaleja joka puolella Kivijärveä. Muistuttajalla ei itsellään ole pyöröpaaleja, koska pellot on vuokrattu ulkopuoliselle, eikä aihetta muistutukseen ole, koska ongelma on yleinen. Rotat. Muistuttaja toteaa, että tilalla Leskinen (RN:o 44:0) on runsas rottakanta ja rottia on jouduttu myrkyttämään toistuvasti. Rotat ja hiiret eivät tule tilalle, jos hygienia on kunnossa. Rotat eivät matkusta muistutuksessa esitetyllä tavalla, koska tarhaeläimiltä tippuva rehu pitää huolen siitä, että rotilla on riittävästi syötävää niin, että rotilla ei ole syytä kulkea 900 m päässä olevalle Leskinen nimiselle tilalle. Lokkien kuolemat ovat ehkä aiheutuneet Leskinen nimisellä tilalla (RN:o 44:0) suoritetuista rotan myrkyttämisistä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Kivijärven Turkisyhtymä Oy:lle ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle Kivijärven kunnan Hoikanperä kylässä tilalla Ylä-Leskelä RN:o 265 403 46 0. Toiminnassa on noudatettava tämän lupapäätöksen lupamääräyksiä. Ympäristölupa myönnetään enintään 700 siitosnaarasketun pitämiselle pentuineen kuitenkin siten, että siitosurosketut (20) mukaan lukien turkistarhan enimmäiseläinmäärä saa enintään olla 4 200. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Kivijärven kunnanhallituksen ja teknisen lautakunnan lausunnot on huomioitu ympäristölupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Valumavesien hallintaan vaikutetaan lukuisilla lupamääräyksillä, jotka liittyvät niin tarhan rakenteiden parantamiseen kuin suoraan valumavesien käsittelyyn. Saarijärven-Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän lausunto on huomioitu lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Itsestään kuolleita eläimiä ei lupamääräyksen 21 mukaan saa haudata maahan. Lannan levityksessä on noudatettava valtioneuvoston asetusta 931/2000, jossa on määrätty muun muassa suojavyöhykkeistä. Ympäristölupamääräyksillä vaikutetaan laajalti toimintaan ja tarhan rakenteisiin aikaisempia käytäntöjä muuttavasti, jolloin ympäristöterveysasioissa on odotettavissa selkeää parantumista. AA:n ja BB:n kuolinpesien osakkaiden muistutus on huomioitu lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Turkistarhan ja lähimmän häiriintyvän kohteen välinen etäisyys on 600 m. Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeen 31.5.2000 mukaan vähimmäisetäisyydeksi riittää 200 m sekä pienelle että keskikokoiselle tarhalle. Lupamääräykset

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 10 (19) Varjotalorakenteet ja alueen peruskuivatus 1. Siitosnaarasketut sekä niiden pennut ja siitosurosketut on kasvatettava varjotaloissa, joiden häkkikoon on täytettävä Maa ja metsätalousministeriön päätöksen 16/EEO/1999 turkiseläinten pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset 1.1.2011 alkaen. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan, kuten eläinmääristä ja muualle toimitetuista pennuista lupamääräyksen 24. mukaisesti. (YSL 42, YSA 19 ) 2. Varjotalot on kunnostettava hakemuksen ja maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti (MMM-RMO-C4). Varjotalojen lanta-alustat on korotettava vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotusta on ylläpidettävä lanta-alustojen hyvällä hoidolla. Varjotalot on oiottava ja varustettava toimivilla räystäskouruilla. Räystäskouruihin on asennettava alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet johdetaan turkistarha-alueen ulkopuolelle ja valumavesien käsittelyjärjestelmän ohi. Varjotalojen rakenteet ja juomalaitteet on pidettävä hyvässä ja toimivassa kunnossa. (YSL 4, 7, 8, 42, 43, YSA 19 ) 3. Varjotalojen alle on asennettava hakemuksen mukaisesti lannan- ja virtsan keruulaatikot (tarha-astiat). Laatikot on asennettava häkkien alle siten, että puhtaat katto- tai sadevedet eivät pääse niihin ja että kaikki lanta ja virtsa kerääntyy niihin. Vaihtoehtoisesti lanta-alustat tulee varustaa vesitiiviiksi siten, että niiden alle asennetaan vähintään 0,5 mm paksuinen HDPE kalvo, jolle kertyvät nesteet johdetaan salaojaputkella varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Varjotalot on peruskorjattava ja varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla (tarha-astiat tai kalvo + umpisäiliöt) vuoden 2011 loppuun mennessä. (YSL 4, 7, 8, 42, 43, YSA 19 ) 4. Varjotalojen väleistä on kuorittava riittävästi pois lannan ja virtsan kontaminoimaa maa-ainesta. Maamassat tulee toimittaa esimerkiksi pellolle lannoitteeksi. Varjotalojen väleihin on ajettava riittävästi soraa ja peruskuivatuksen varmistamiseksi varjotalojen välit on uudelleensalaojitettava. Turkistarhaalueen salaojavedet ja pintavedet on johdettava valumavesien käsittelyjärjestelmään. Ulkopuolisten puhtaiden vesien pääsy turkistarha-alueelle on estettävä toimivalla alueen ympärysojituksella. (YSL 4, 7, 8, 42, 43, YSA 19 ) 5. Toiminnanharjoittajan tulee laatia edellä mainitut toimenpiteet täyttävä suunnitelma turkistarha-alueen peruskuivatuksen järjestämisestä ja varjotalorakenteiden kunnostamisesta ja toteuttamisen aikataulusta. Suunnitelma on esitettävä Keski-Suomen ELY-keskukseen valvontaviranomaiselle 31.12.2010 mennessä. (YSL 4, 7, 8, 42, 43, YSA 19 )

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 11 (19) Valumavesien käsittely 6. Turkistarha-alueen valumavedet (jätevedet) on kerättävä ja käsiteltävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Jätevesien käsittelyssä on saavutettava mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot huomioiden seuraavat raja-arvot vuosikeskiarvoina: turkistarha-alueen ulkopuolelle johdettavan jäteveden biologisen hapenkulutuksen, BHK 7ATU, arvo saa olla enintään 50 mg O 2 /l ja sen tavoitearvo on 20 mg O 2 /l. Fosforipitoisuus saa olla enintään 2,0 mg kok P/l. Turkistarha-alueen jätevesien käsittely on saatettava tämän päätöksen mukaiseksi 31.12.2011 mennessä. (YSL 4, 7, 8, 42, 43 ; YSA 19 ) 7. Suunnitelma jätevesien käsittelystä ja tarkkailun järjestämisestä on esitettävä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle 31.12.2010 mennessä. Suunnitelma tulee sisältää jätevesipuhdistamon toimintaperiaatteen sekä tarkkailuohjelman. Lupaviranomainen voi annetun suunnitelman perusteella täsmentää tätä lupamääräystä, jos se on tarpeen jätevesien käsittelymenetelmän tehostamiseksi. (YSL 42, 43, 46, YSA 19 ) 8. Mikäli jätevesien käsittelyn raja-arvoja ei myöhemmin saavuteta, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi ja esitettävä asiaa koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen Keski-Suomen ELY-keskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun jäteveden käsittelyn raja-arvojen muu kuin ilmeisen tilapäinen ylitys on todettu. (YSL 42, 43, YSA 19, 30 ) Tarha-alueen valuma- ja suotovesistä erottunut kiintoaines 9. Tarha-alueen salaojituksen päissä olevat kiintoaineksen keruusäiliöt ja myöhemmin jätevesien käsittelyjärjestelmää ennen oleva kiintoaineksen keruusäiliö on tyhjennettävä kertyneestä lietteestä vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Lietteet on toimitettava kyseisen jätteen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai vaihtoehtoisesti lietteen voi käyttää peltolannoitteena. Toiminnan harjoittajan on ilmoitettava laitoksen valvojalle lietteen toimituspaikka. Mikäli liete käytetään peltolannoitteena, on noudatettava valtioneuvoston asetusta 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. (YSL 42, 43, YSA 19 ) Maapohjaiset veden keruualtaat 10. Tarha-alueen lounais- ja pohjois-koillispuolella oleviin kolmeen maapohjaiseen altaaseen kertyvää jätevettä ei saa käyttää metsälannoitukseen. Vesi on käytettävä peltolannoituksessa, jolloin on noudatettava valtioneuvoston asetusta 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Vaihtoehtoisesti vesi voidaan toimittaa laitokseen, jonka ympäristöluvassa sallitaan kyseisen jäteveden vastaan ottaminen. (YSL 7, 8, 42, 43, YSA 19 ) 11. Edellä mainitut kolme maapohjaista allasta on poistettava käytöstä ja maisemoitava täyttämällä ne puhtaalla maa-aineksella viipymättä sen jälkeen, kun tarha-alueen valuma- ja suotovesien käsittelyjärjestelmä on rakennettu. Maise-

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 12 (19) moinnin suorittamisesta on ilmoitettava laitoksen valvojalle Keski-Suomen ELY keskukseen välittömästi. (YSL 7, 8, 42, 43, YSA 19, 30 ) Lannan käsittely 12. Lanta ja virtsa on hyödynnettävä hakemuksen mukaisesti peltolannoitteena. Lantaa ja virtsaa ei saa käyttää metsälannoitukseen. Lantaa ja virtsaa voidaan toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa sitä vastaan. Valvontaviranomaiselle on esitettävä etukäteen sopimukset lannan toimittamisesta. Sopimuksesta on käytävä ilmi sopijaosapuolten lisäksi ainakin luovutettavan lannan määrä (m 3 ), vastaanoton peruste ja sopimuksen kesto. Lannanlevityspinta-alaa on ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan oltava käytettävissä vähintään 35 hehtaaria. (YSL 42, 43, YSA 19, 30 ) 13. Lannan siirrot on tehtävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista. (YSA 19, JL 19 ) 14. Toiminnanharjoittajan on rakennettava betoninen katettu lantala 30.11.2010 mennessä. Lantalan nettotilavuuden on oltava vähintään 350 m 3. Lantala on rakennettava maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksen ja ohjeen mukaiseksi. Lantalassa on oltava kolmella sivulla vähintään 1 m korkuiset reunat, vähintään 50 cm korkea ajoluiska sekä kuormauslaatta. Lantalan rakennepiirustus ja kartta sen sijoittumisesta on toimitettava valvojalle Keski-Suomen ELY keskukseen kuukautta ennen lantalan rakentamiseen ryhtymistä. Lantala on tyhjennettävä perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. (YSL 4, 42, 43, YSA 19, 30 ) 15. Toiminnanharjoittajan on tyhjennettävä olemassa olevat kolme maapohjaista lannan kompostointikuoppaa sekä täytettävä ne puhtaalla maa-aineksella vuoden 2011 elokuun loppuun mennessä. Kompostikuopissa oleva lanta voidaan käyttää peltolannoitteena, jolloin peltoalan on oltava vähintään 1 ha jokaista 10 m 3 lantaerää kohti tai toimittaa laitokseen, jonka ympäristöluvassa on sallittu kyseisen jätteen vastaanotto. Toimituspaikkatieto on esitettävä laitoksen valvojalle Keski-Suomen ELY keskukseen ennen maakuoppien tyhjentämiseen ryhtymistä. (YSL 4, 7, 8, 43, YSA 19, 30 ) Rehusäiliöt ja niiden pesuvesi 16. Rehusäiliöt on oltava tiiviillä betonialustalla ja säiliöiden pesuvedet on otettava talteen umpisäiliöön. Rehusäiliöiden pesuvesi on toimitettava jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Pesuvettä ei saa käyttää peltolannoitteena. (YSL 4, 7, 8, 42, 43, YSA 19 ) Energiatuotanto ja poltto- sekä muiden öljyjen varastointi 17. Laitoksen kattilassa saa polttaa puhdasta puujätettä, mutta ei pahvijätettä eikä paperijätettä. (YSL 43, YSA 19, JL 6 ) 18. Mikäli tarhalla säilytetään polttoöljyä, on sitä varten hankittava kaksivaippainen öljysäiliö tai yksivaippainen säiliö, joka on säilytettävä allastettuna katetussa tilassa. (YSL 7, 8, 42, 43, YSA 19 ) 19. Muut laitoksella säilytettävät öljyt, esimerkiksi hydrauliöljy, on varastoitava tiivispohjaisella alustalla sisätiloissa tai allastettuna katetussa tilassa. (YSL 7, 8, 42, 43, YSA 19 )

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 13 (19) Jätteen käsittely 20. Toiminnassa muodostuvat jätteet, joiden määrä on pidettävä mahdollisimman alhaisena, on lajiteltava ja säilytettävä erillään. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä jätteiden hyödyntämismahdollisuuksien huonontumista. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen keräykseen. Keräyspisteisiin sopimattomat jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (YSL 43, YSA 19, JL 4, 6 ) 21. Ruhot on säilytettävä 1 000 l muovikonteissa peitettyinä ja muutoinkin haittaeläimiltä suojattuna. Ruhoja sisältävät kontit on varastoitava sisätiloissa. Ruhoja sisältäviä kontteja saa olla varastoituna enintään 10 kpl ja enintään viikon ajan. Nahoitusrasva tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleille eläimille tulee turkistarhalla olla asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Ruhot, nahoitusrasva ja nahoituspuru sekä itsestään kuolleet eläimet on toimitettava E-P Minkinrehu Oy:lle. Jätteitä ei saa haudata maahan. Jätteen kuljettajan on oltava rekisteröityneenä ELY keskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. (YSL 43, YSA 19, JL 4, 6 ) Toiminnan tarkkailu 22. Rakennettavan valumavesien käsittelyjärjestelmän toimivuutta on seurattava. Puhdistamosta on otettava näytteet kaksi kertaa vuodessa huhti-toukokuussa sekä elo-syyskuussa sekä puhdistuskäsittelyä ennen että sen jälkeen. Ulkopuolisen asiantuntijan on otettava näytteet ja suoritettava analysointi. Näytteistä on analysoitava BOD 7, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori sekä laskettava poistoprosentti kullekin parametrille. Analyysien tulokset on toimitettava viipymättä, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta, tiedoksi laitoksen valvojalle. (YSL 5, 46, YSA 19 ) 23. Maapohjaisiin altaisiin kertyvän veden laatua on tarkkailtava kaksi kertaa vuodessa huhti toukokuussa ja elo syyskuussa otettavilla näytteillä niin kauan kuin altaat ovat käytössä. Näytteet on otettava ja analysoitava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Kustakin altaasta on otettava oma näytteensä ja tehtävä oma analyysinsä. Näytteistä on analysoitava BOD 7, kokonaistypen määrä, kokonaisfosforin määrä, koliformisten bakteerien kokonaismäärä, lämpökestoisten koliformisten bakteerien kokonaismäärä ja fekaalisten streptokokkien kokonaismäärä. Analyysien tulokset on toimitettava tiedoksi laitoksen valvojalle viipymättä niiden valmistuttua kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua näytteen ottamisesta. Laitoksen valvoja voi tarvittaessa määrätä näiden vesien käsittelyyn liittyviä toimia. (YSL 5, 46, YSA 19 )

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 14 (19) Raportointi 24. Toiminnan harjoittajan on helmikuun loppuun mennessä raportoitava edellisen vuoden toiminnastaan valvontaviranomaiselle. Raportointi on tehtävä laitoksen valvojan kanssa sovitulla tavalla. Raportissa on esitettävä: Tarhan kokonaiseläinmäärä juuri ennen nahoitusta eriteltynä: siitosnaaraskettujen määrä, siitosuroskettujen määrä ja pentumäärä. Vuoden aikana Kivi Turkis Oy:lle siirrettyjen pentujen määrä. Vuodessa tehtyjen nahoitusten määrä. Nahkojen käsittely. Jätteiden määrät lajeittain ja toimituskohteittain eriteltyinä. Itsestään kuolleiden eläinruhojen lukumäärä ja niiden yhteenlaskettu paino. Peltolannoituksessa käytetyn tarha-alueen suotoveden ja lietteen määrät. Peltolannoituksessa käytetyn lannan määrä. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala ja/tai lannan luovutussopimukset ja niiden taustalla oleva peltoala. Jätevedenpuhdistamolle viedyn rehusäiliöiden pesusta kertyvän pesuveden määrä. Kuvaus maapohjaisten altaiden veden näytteenotosta ja näytteiden analyysitulokset. Raportti tässä ympäristölupapäätöksessä määrättyjen saneeraustoimien suorittamisesta. (YSL 5, 43, 46, YSA 19 ) Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 25. Onnettomuuksista, häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että niistä voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava laitoksen valvojalle ja kunnan ympäristönsuojeluvalvonnalle sekä tarvittaessa pelastuslaitokselle ja kunnan terveysvalvonnalle. Tällaisen tilanteen sattuessa on välittömästi ryhdyttävä korjaaviin toimiin sekä varmistauduttava siitä, että tapahtuma ei toistu. (YSL 43, 62, YSA 19, 30 ) Ympäristövahinkovakuutus 26. Toiminnalla on oltava ympäristövahinkovakuutus. (YSL 28, 42 ) Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen tai lopettaminen 27. Tarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä ja toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Lopettamisen yhteydessä on esitettävä suunnitelma toiminnan lopettamisesta siten, että ympäristöriskit hallitaan esimerkiksi jätteiden toimittaminen asianmukaisiin paikkoihin ja jätevesien asianmukainen käsittely. (YSL 43, 90, YSA 30 )

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 15 (19) PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan ympäristönsuojelulain 41 :n mukaisen harkinnan perusteella. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden perusteella annettujen asetusten vaatimukset. Aluehallintovirasto on tutkinut asiassa annetut lausunnot ja tehdyn muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Aluehallintovirasto on harkinnassaan ottanut huomioon Kivijärven Leukunlahden tilasta PUREVA hankkeessa saadun kuormitusselvityksen tuloksen (Keski-Suomen ympäristökeskus: Kaj Granberg ja Kimmo Olkio 2008) sekä tavoitteet veden laadun ja kalojen elinolosuhteiden parantamiseksi Leukunjoessa ja sen valuma-alueella. Lisäksi aluehallintovirasto on huomioinut Lintuharjun I-luokan pohjavesialueen ulottumisen Leukujokeen ja Leukunlahteen. Ympäristöluvan myöntämisen edellytykset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tämä edellyttää tarhalla toteutettavaa varsin mittavaa saneerausta, josta tässä ympäristöluvassa on määrätty. Ratkaisu ja toiminnan mitoitus perustuvat tiettyyn eläinten enimmäismäärään. Ympäristölupa on myönnetty eläinmäärältään haetun mukaisena. Ympäristöluvan perustana olevaa eläinmäärää ei saa ylittää. Yksittäisten lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1 5. Lupamääräyksissä annetaan määräykset tarha-alueen ja varjotalojen rakenteista. Yleisenä periaatteena on käyttää alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Määrätyt rakenteet ovat tällä hetkellä yleisesti turkistarhoilta vaadittavia rakenteita. Rakenteiden ansiosta toiminta voidaan järjestää siten, että puhtaat sadevedet ohjataan veden käsittelyjärjestelmän ohi suoraan maastoon ja haitta-aineiden (=lanta ja virtsa) kanssa tekemisiin joutuneet vedet (=jätevedet) ohjataan käsittelyyn. Tällöin käsittelyyn menevien vesien määrää saadaan vähennettyä siten, että käsittely on ylipäätään käytännössä mahdollista. Järjestelyllä varmistetaan luvan myöntämisen edellytyksiä saattamalla ympäristöön kohdistuvat päästöt hallittaviksi. Määrättyjä aikarajoja voidaan pitää realistisina toteuttaa ja ympäristön kannalta siedettävinä. Lupamääräyksissä on annettu riittävä ohjeistus rakenteista, joten suunnitelma voidaan esittää suoraan laitoksen valvojalle. Lupamääräykset 6 8: Ympäristölupapäätöksessä on määrättävä muun muassa päästöraja-arvoista. Määrätyt jätevesien käsittelyn raja-arvot ovat tällä hetkellä yleisesti muillekin turkistarhoille määrättyjä raja-arvoja. Lupapäätöksessä ei ole yksilöity tekniikkaa, jolla tarha-alueen jätevedet on käsiteltävä, vaan määrätty ainoastaan tavoitearvo, johon jätevesi on puhdistettava. Lupapäätöksessä ei myöskään ole määrätty tarkkailuohjelmaa puhdistuksen tehon seuraamiseksi. Koska näistä tulisi ympäristöluvassa päättää, on hakija velvoitettu esittämään suunnitelmansa tekniikasta ja

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 16 (19) tarkkailuohjelmasta lupaviranomaiselle, joka tarvittaessa täydentää tätä ympäristölupapäätöstä tältä osin. Lupamääräys 9: Tarha-alueelta valumavesien mukana kulkeutuva kiintoaineksen keruusäiliöihin kertyvä kiintoaines sisältää lannasta ja virtsasta tulevia ravinteita esimerkiksi nitraattia ja on kelvollista peltolannoituksessa lannan ja virtsan tapaan. Tällöin on noudatettava "nitraattiasetusta" (931/2000) kuten lannan peltolevityksessäkin. Muukin kyseisen kiintoaineksen ympäristöluvallinen käsittely on mahdollinen. Lupamääräykset 10 11: Maapohjaisten altaiden käyttäminen tarha-alueen jätevesien käsittelyyn ei ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Altaissa saostuu kiintoainesta mutta ei poistu vedessä olevia ravinteita eikä bakteereita. Maastoon tai metsään levitettäessä nämä vedet heikentävät tai ainakin vaarantavat Leukunjoen ja Kivijärven Leukunlahden veden laatua. Lintuharjun I-luokan pohjavesialue ulottuu näihin vesiin, joten päästöjä voidaan pitää myös terveydellisenä riskinä. PUREVAhankkeessa tehdyssä Leukunlahden kuormitusselvityksen yhtenä johtopäätöksenä suositellaan Leukunlahden valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämistä. Tämä ympäristölupapäätös on annetun suosituksen mukainen. Lupamääräykset 12 15: Turkistarhan lanta on välivarastoitu metsässä olevissa maakuopissa, mitä ei voida pitää parhaan tekniikan mukaisena ratkaisuna. Hakemuksessa onkin esitetty katetun betonisen kuivalantalan rakentaminen. Hakemuksessa ei kuitenkaan esitetty lantalan rakennepiirustuksia eikä rakennuspaikkaa. Toiminnan harjoittaja onkin määrätty esittämään ne laitoksen valvojalle. Ympäristölupapäätöksessä on muutoin ohjeistettu lantalan rakentamista. Koska toiminnan harjoittajalla on ollut tiedossa lantalan rakentamisen tarpeellisuus ja suunnitelmiakin valmiina, on lantalan rakentaminen voitu määrätä nopealla aikataululla tehtäväksi. Tämän jälkeen lantavarastoina olevat maakuopat on määrätty tyhjennettäväksi ja täytettäväksi puhtaalla maa-aineksella siten, että tyhjentämisessä voidaan hyödyntää vuoden 2011 peltolevityskautta. Toiminnan harjoittajan on esitettävä laitoksen valvojalle lannan toimituspaikka erikseen, koska maakuopissa oleva lanta ei kuulu varsinaiseen toiminnan aikaiseen lantakertymään, vaan on aiemman toiminnan lantajäämää. Peltoalaa tarvitaan 1 ha jokaista 10 m 3 lantaerää kohti, mikä on turkistarhan ympäristönsuojeluohjeen 31.5.2000 mukainen vaatimus ( = 20 siitosnaaraskettua / 1 ha ja lantakertymä on 0,5 m 3 / siitosnaaraskettu). Lupamääräys 16: Rehunkäsittelyvälineiden pesuvesien johtaminen umpisäiliöön ja toimittaminen kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon käsiteltäväksi on turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeen 31.5.2000 mukainen ja edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Rasvaisten jätevesien käsittely syntypaikalla (mitä hakemuksessa ei ole esitetty) esimerkiksi maasuodattimessa, on ongelmallista, koska rasva aiheuttaisi siinä tukkeumia ja myöhemmin ilmenevän hajuongelman. Pesuvesi on käsiteltävä kiintoaineksen poistotarpeen lisäksi myös, koska pesuveteen liuenneet tai siinä hienojakoisena kiintoaineksena olevat aineet kuluttaisivat paljon vesistössä olevaa happea. Lupamääräykset 17 19: Laitoksen kattilassa voidaan polttaa puhdasta puujätettä, joka ei kuulu valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (VNA 362/2003) sovellettaviin polttoaineisiin. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä on tullut esille, että laitoksella on huonokuntoinen yksivaippainen polttoöljysäiliö, mutta että se on tyhjä eikä sen käytölle ole tarvetta. Laitoksella ei tarvita polttoöljyä niin kauan kuin siellä ei käsitellä nahkoja. Mikäli laitoksella aletaan käyttää polttoöljyä, on sen varastointi suoritettava asianmukaisesti. Lupamääräykset 20 21: Ympäristöluvassa on määrättävä muun muassa jätteiden käsittelystä. Pääperiaatteena jätteiden käsittelyssä on syntypaikkalajittelu ja hyöty-

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 17 (19) käyttöön toimittaminen. Ruhojen käsittelyssä tärkeätä on lyhytaikainen varastointi ja haittaeläimiltä välttyminen. Itsestään kuolleita ruhoja ei kesäaikanakaan saa haudata maahan. Hakemuksen mukaan näitä olisi vuositasolla noin 10 kpl. Ruhot voidaan täten käytännössä hyvin hoitaa pakastamalla ja toimittamalla EP Minkinrehulle nahoituskauden aikana. Määräyksellä vähennetään ympäristön pilaantumisen riskiä sekä haittaeläinten määrää. Lupamääräykset 22 24: Toiminnan tarkkailun perusteella toiminnan harjoittaja saa käsityksen laitoksen toiminnasta ja raportointi on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Tarha-alueen valumavesien käsittelyn onnistumisen varmistaminen edellyttää veden laadun seurantaa. Tällä varmistutaan siitä, että kyseisistä vesistä ei aiheudu ympäristön, esimerkiksi vesistön, pilaantumista. Lupamääräykset 25 27: Ympäristöluvassa on määrättävä toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toimista mahdollisessa toimintaa koskevissa muutos-, keskeytys- ja lakkauttamistilanteissa. Ympäristöluvan tarvitsevalla toiminnalla on oltava ympäristövahinkovakuutus. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen laajentaminen tai muuttaminen edellyttää uutta lupaa (YSL 28 ). Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2015 mennessä, ellei toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. (YSL 55, YSA 19 ) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä lupapäätös on täytäntöönpanokelpoinen saadessaan lainvoiman.

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 18 (19) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38,41 43, 45 46, 52 59, 62, 76, 96, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19 ja 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriö: rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Maa- ja metsätalousministeriön päätös turkiseläinten pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset (16.7.1999/16/EEO/1999) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta (31.5.2000/YM0613:00/24/02/1999) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Ympäristöministeriö: Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009 SUORITEMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään suoritemaksua 2 119,50 euroa. Maksu perustuu valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006). Asetuksen maksutaulukon mukaan luvan mukaisen turkistarhan lupakäsittelyn arvioitu työmäärä on 3,5-5,5 htp (henkilötyöpäivää) ja työstä perittävä suoritemaksu on 1 570 euroa. Koska hakemuksen käsittely on edellyttänyt mm. kaksi tarkastuskäyntiä ja lukuisia yhteydenottoja, on lupakäsittelyn vaatima työaika ollut taulukon mukaista työmäärää huomattavasti suurempi ja suoritemaksua on perittävä 35 % taulukon mukaista maksua enemmän. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN JA SIITÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen. Julkipanoilmoitus on laitettu Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston viralliselle ilmoitustaululle Vaasassa (Wolffintie 35). Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä ympäristölupapäätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Päätös kuulutetaan Kivijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. Lisäksi asianosaisille, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta, ilmoitetaan päätöksen antamisesta. Ympäristölupapäätöksen antamisesta ilmoitetaan Viispiikkinen -nimisessä paikallislehdessä.

Kivijärven Turkisyhtymä Oy LSSAVI/22/04.08/2010 19 (19) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Suoritemaksuun haetaan muutosta samalla tavalla kuin pääasiastakin. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen sekä kunnanhallitus ja viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa yleistä etua. Valitus on toimitettava päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Anne Polso Ylitarkastaja Reino Jylhäranta JAKELU Päätös Kivijärven Turkisyhtymä Oy Sauli Valkeinen Hoikanperäntie 476, 43800 KIVIJÄRVI Jäljennös päätöksestä Keski-Suomen ELY keskus / ympäristö ja luonnonvarat / PL 250, 40101 Jyväskylä Kivijärven kunta, Virastotie 5, 43800 Kivijärvi Kivijärven kunnanhallitus, ks. yllä Kivijärven kunnan tekninen lautakunta, ks. yllä xxxx (muistuttaja) Saarijärven Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Sairaalantie 2, 43100 Saarijärvi Suomen ympäristökeskus (sähköisesti: kirjaamo.syke@ymparisto.fi) Ilmoitus päätöksen antamisesta Päätöksestä on ilmoitettu asianosaisille, joille on YSL 38 :n 2 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. LIITTEET Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 26.8.2010 klo 16:15. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 63 61060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.