~~ MML/3/012/2004 MAANMITTAUSLAITOS 31.5.2004 MÄÄRÄYKSET MITTAUSTEN TARKKUUDESTA JA RAJAMERKEISTÄ KIINTEISTÖTOIMITUKSIS- SA Maanmittauslaitoksen keskushallinto on tänään päättänyt kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 291 :n 2 momentin kumota 4.12.1 996 antamansa määräykset mittausten tarkkuudesta, rajamerkeistä ja karttamerkeistä kiinteistötoimituksissa nro 59N/97 muilta osin kuin kohta 1.3, luvut 4 ja 5 sekä liitteet 1-4 ja korvata kumotut osat tämän kirjeen liitteenä olevilla määrä yksi I Iä M ML/3/0 1 2/2004. Määräykset on tarkoitettu sekä maanmittaustoimistoille että kiinteistörekisteriä ylläpitäville kunnille. Määräykset tulevat voimaan 1.6.2004 ja ovat voimassa toistaiseksi. Kirje liitteineen on saatavissa Maanmittauslaitoksen hallintopalvelukeskuksen kirjaamosta. Määräykset ovat lisäksi nähtävissä Finlexin www-sivuilta http://www.finlex.fi ja Maanmittauslaitoksen www-sivuilta http://www.maanmittauslaitos.fi. Kirjaamon käyntiosoite: Postiosoite: Maanmittauslaitos, Pasilan virastokeskus Opastinsilta 1 2C, Helsinki PL 84,00521 HELSINKI Puhelin: 020541 5069 Pääjohtaja -4e Maanmittausinsinööri (DI) ikael Still Liite Jakelu Määräykset mittausten tarkkuudesta ja rajamerkeistä kiinteistötoimituksissa Sähköpostilla Iähetekirje, määräykset nähtävillä yllä olevilla www-sivuilla Maanmittaustoimistot ja niiden toimipisteet Kuntien kiinteistöinsinöörit Tiedoksi: Sähköpostilla Iähetekirje, määräykset nähtävillä yllä olevilla www-sivuilla Pääjohtaja Ylijohtaja Valtakunnalliset tuotanto- ja palveluyksiköt Maa- ja metsätalousministeriö Korkein oikeus Maaoikeusasioita käsittelevät käräjäoikeudet Tiehallinto Suomen Kuntaliitto Maanmittausalan oppilaitokset
MML/3/012/2004 LANTMÄTERIVERKET Centralförvaltningen 315.2004 FÖRESKRIFTER OM MÄTNINGARNAS NOGGRANNHET OCH RAMÄRKEN VID FASTIGHETS- FÖRRÄTTNINGAR Lantmäteriverkets centralförvaltning har i dag med stöd av fastighetsbildningslagen (55411 995) 291 2 momentet beslutat upphäva sina föreskrifter om mätningarnas noggrannhet, råmärken och karttecken vid fastighetsförrättningar nr 59N/97 av den 4.12.1996 till alla delar utom punkt 1.3, kapitlen 4 och 5 samt bilagorna 1-4 och ersätta de upphävda delarna med föreskrifterna MML 3/012/2004 som finns bifogade till detta brev. Föreskrifterna är avsedda både för lantmäteribyråerna och de kommuner som för fastighetsregister. Föreskrifterna träder i kraft 1.6.2004 och de gäller tillsvidare. Föreskrifterna kan erhallas hos Lantmäteriverkets administrativa tjänsters registratorskontor. Föreskrifterna finns dessutom på Finlex www-sidor http://www.finlex.fi på Lantmäteriverkets www-sidor http://www.maanmittauslaitos.fi. Besöksadress: Postadress: Lantmäteriverket, Böle förvaltningscentrum Semaforbron 12 C, Helsingfors PB 84,00521 HELSINGFORS Te I efo n : 020541 5069 Generaldirektör Lantmäteriingenjör (DI) @tdwz-- Mikael Still Bilaga Distribution Föreskrifter om mätningarnas noggrannhet och råmärken vid fastighetsförrättningar Följebrevet per elektronisk post, föreskrifterna finns till påseende på ovan nämnda www-sidor Lantmäteribyråerna och dess verksamhetsenheter Kommunernas fastighetsingenjörer Ti I I kä n nedom : Följebrevet per elektronisk post, föreskrifterna finns till påseende på ovan nämnda www-sidor Generaldirektören Överdirektören Centralförvaltningen De riksomfattande produktions- och serviceenheterna Jord- och skogsbruksministeriet
MAANMITTAUSLAITOS MÄÄRÄYS 1(12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...2 1.1 Määräyksen soveltamisala...2 1.2 Termit, määritelmät ja lyhenteet...2 2 Mittausluokat...3 3 Koordinaattijärjestelmät...4 4 Toimitusmittaukset...5 4.1 Rajamerkkien mittaus...5 4.1.1 Rajamerkkien keskinäisen sijainnin määrityksen tarkkuus...5 4.1.2 Rajamerkkiin tehtävä mittamerkki...5 4.2 Toimituksessa mitattavat kohteet...5 5 Toimitusmittausten liittäminen kiinteistörekisterikarttaan (KRK)...6 5.1 Yleistä...6 5.2 Liitospisteiden tarkkuusvaatimukset...6 5.3 Rajamerkkien tarkkuus...7 6 Pinta-alojen merkitseminen toimitusasiakirjaan...7 7 Raja- ja muut maastomerkit ja niiden käyttö...8 7.1 Rajamerkit...8 7.2 Pyykkien käyttäminen...9 7.3 Rajaviittojen käyttäminen...10 7.4 Pyykkiin tehtävät merkinnät...10 7.4.1 Pyykin numerointi...10 7.4.2 Rajapisteen paikan merkitseminen rajamerkkiin...10 7.5 Pyykin sijoittaminen...11 7.6 Muut maastomerkit...12 7.6.1 Tiealueen rajapaalu...12 7.6.2 Muu paalu...12 7.7 Tarpeettoman rajamerkin poistaminen...12
MAANMITTAUSLAITOS MÄÄRÄYS 2(12) 1 Johdanto 1.1 Määräyksen soveltamisala Maanmittauslaitoksen keskushallinto on tänään päättänyt kiinteistönmuodostamislain (554/95) 291 :n 2 momentin kumota 4.12.1996 antamansa määräykset mittausten tarkkuudesta, rajamerkeistä ja karttamerkeistä kiinteistötoimituksissa nro 59N/97 muilta osin kuin kohta 1.3, luvut 4 ja 5 sekä liitteet 1-4 ja korvata kumotut osat tämän kirjeen liitteenä olevilla määräyksillä MML/3/012/2004. Määräykset on tarkoitettu sekä maanmittaustoimistoille että kiinteistörekisteriä ylläpitäville kunnille. Määräykset tulevat voimaan 01.06.2004 ja ovat voimassa toistaiseksi. Kirje liitteineen on saatavissa Maanmittauslaitoksen hallintopalvelukeskuksen kirjaamosta. Määräykset ovat lisäksi nähtävissä Finlexin www-sivuilta http://www.finlex.fi ja Maanmittauslaitoksen www-sivuilta http://www.maanmittauslaitos.fi. 1.2 Termit, määritelmät ja lyhenteet ETRS89 ja ETRF89 ETRS89 on yleiseurooppalainen koordinaattijärjestelmä, joka yhtyy globaaliin ITRS-järjestelmään epookkina 1989.0. ETRS89-järjestelmän realisaatioita kutsutaan nimellä ETRF89. Sen ensimmäiselle realisaatiolle annettiin nimi EUREF89. EUREF-FIN ETRS89-järjestelmä realisoitiin Suomessa vuosina 1996-97 tehdyn GPSmittauksen avulla, jossa määritettiin 100 pisteen koordinaatit. Lopputuloksena olevat koordinaatit määrittävät ETRF89-koordinaatiston mittaushetken epookissa, joka oli 1997.0. Koska epookki poikkeaa ETRF89- koordinaatiston alkuperäisestä epookista, suomalaiselle ratkaisulle annettiin nimeksi EUREF-FIN. Vuosina 1998-99 EUREF-FIN-pisteistöön on liitetty vielä noin 350 lisäpistettä. Gauss Krüger karttaprojektio Gauss-Krüger projektio on kulmatarkka poikittainen lieriöprojektio, jossa lieriö sivuaa maapalloa keskimeridiaania pitkin. Keskimeridiaani muodostaa suorakulmaisen koordinaatiston x-akselin ja päiväntasaaja y-akselin. Kartastokoordinaattijärjestelmä perustuu Gauss-Krüger projektioon ja 3º levyisiin projektiokaistoihin. kartastokoordinaattijärjestelmä (kkj) Kartastokoordinaattijärjestelmä on valtakunnallisissa kartastotöissä käytetty tasokoordinaatisto. Kkj koostuu peruskoordinaatistosta (Suomi kuvattu kuudessa Gauss-Krüger projektiokaistassa, leveys 3 ) ja yhtenäiskoordinaatistosta (Suomi kuvattu yhdessä projektiokaistassa).
MAANMITTAUSLAITOS MÄÄRÄYS 3(12) RTK RTK (Real Time Kinematic) on eräs satelliittimittausmenetelmä, jossa käytetään vähintään kahta satelliittivastaanotinta. Toinen vastaanotin on koordinaateiltaan tunnetulla pisteellä ja toisella kartoitetaan halutut kohteet reaaliajassa. Mittauksen tarkkuus on senttimetriluokkaa. Runkopiste Runkopisteitä ovat koordinaateiltaan ja/tai korkeudeltaan määritetyt kiintopisteet ja tukipisteet. Pysyvästi maastoon merkityt ovat kiintopisteitä. Tukipisteet ovat tilapäisesti merkittyjä tai (ilmakuvalta) valittuja taso- tai korkeustukipisteitä. UTM-karttaprojektio UTM projektio (Universal Transverse Marcator) on poikittainen leikkaava lieriöprojektio, jossa on kaksi oikeanpituista leikkausviivaa. Näiden välillä suurennussuhde on alle 1.0 (keskimeridiaanilla 0.9996) ja ulkopuolella yli 1.0 projektiovirheiden pienentämiseksi. UTM-projektio perustuu 6º levyisiin projektiokaistoihin. WGS84 WGS84 (World Geodetic System) on GPS satelliittien käyttämä koordinaattijärjestelmä. WGS84 on Yhdysvaltain puolustushallinnon karttalaitoksen määrittelemä ja yhtyy noin metrin tarkkuudella EUREF-FINkoordinaatistoon. VRS-verkko VRS (Virtual Reference Station) virtuaalitukiasemaverkko on satelliittimittauksia varten kehitetty kiinteiden tukiasemien verkkoratkaisu. VRSverkossa voidaan tehdä RTK-satelliittimittausta vain yhden vastaanottimen avulla. 2 Mittausluokat Toimituksen kohteena olevat alueet jaetaan viiteen (5) mittausluokkaan seuraavasti: Mittausluokka 1: Taajama-alueet, joilla maa on erittäin arvokasta, rakennusoikeudet suuria ja yhdyskuntarakenne kaupunkimaista. Alueille laadittavissa asemakaavoissa on sitova tonttijako. Näitä ovat yleensä asemakaava-alueet, joilla on voimassa sitova tonttijako, tai rakennuskielto tällaisen asemakaavan laatimista varten. Mittausluokka 2: Taajama-alueet, joilla maa on arvokasta, rakentaminen pientalovaltaista mutta suhteellisen intensiivistä. Alueille laadittavissa asemakaavoissa on yleensä ohjeellinen tonttijako.
MAANMITTAUSLAITOS MÄÄRÄYS 4(12) Näitä ovat pienempien kuntien keskusta-alueet ja muut taajamat. Näihin kuuluvat myös loma-asumista tarkoittavat kaava-alueet, joille suunnitellaan runsaasti rakennusoikeutta. Mittausluokka 3: Muut alueet, joille laaditaan yleiskaavaa yksityiskohtaisempi mutta vain vähäistä rakennusoikeutta tarkoittava kaava. Tällaisia voivat olla alueet, joille laaditaan ranta-asemakaava, kaatopaikkaalueet ja muut erityisalueet, joiden kaavoittaminen ei edellytä kunnallisteknisen rakentamisen suunnittelua sekä haja-asutusalueet, joilla maa on maa- ja metsätalousmaata selvästi arvokkaampaa. Mittausluokka 4: Haja-asutusalueet, joilla maan arvo on maa- ja metsätalousmaan keskimääräistä tasoa. Tällaisia voivat olla myös ranta-asemakaava-alueet, joille voidaan rakentaa vähäistä ja väljää loma-asutusta. Mittausluokka 5: Alueet, joilla maan arvo on maa- ja metsätalousmaan keskimääräistä tasoa alempi tai maalla on vain metsätalousmaan arvo. Tällaisilla alueilla ei yleensä ole mittausluokan 4 tai tarkemmat vaatimukset täydennysmittauksitta täyttävää numeerista karttaa. Mittausluokat 1,2 ja 3 vastaavat kaavoitusmittausohjeissa mainittuja mittausluokkia. 3 Koordinaattijärjestelmät Toimitusmittauksessa on käytettävä valtakunnallista tai kunnan käytössä olevaa paikallista koordinaattijärjestelmää. Valtakunnallisia koordinaattijärjestelmiä ovat kartastokoordinaattijärjestelmä (kkj) ja ETRS89. Kunnissa, joissa on käytössä ns. vanha valtion koordinaattijärjestelmä (vvj; ks. kaavoitusmittausohjeet) tai muu kolmiomittaukseen perustuva koordinaattijärjestelmä (paikallinen järjestelmä), voidaan käyttää edelleen tätä järjestelmää. Satelliittimittauksen laskennassa käytetään joko WGS84 tai ETRS89- järjestelmää. Näissä järjestelmissä määritetyt pisteiden koordinaatit muunnetaan kartoitustasolle hyväksyttyjä kartta-projektioita, muunnosmenetelmiä ja parametreja käyttäen. Toimitusmittauksessa on käytettävä kaavoitusmittausohjeiden mukaista karttaprojektiota.
MAANMITTAUSLAITOS MÄÄRÄYS 5(12) 4 Toimitusmittaukset 4.1 Rajamerkkien mittaus 4.1.1 Rajamerkkien keskinäisen sijainnin määrityksen tarkkuus Mittausluokissa 1 ja 2 noudatetaan pyykkien mittauksessa kaavoitusmittausohjeissa mainittuja virherajoja. Mittausluokissa 3, 4 ja 5 on pyykin sijainti mitattava sellaisella tarkkuudella, että koordinaateista tai mittaustuloksista lasketut rajamerkkien väliset etäisyydet saavat erota maastossa tarkistusmitatuista etäisyyksistä enintään: Mittausluokka ero enintään 3 0,40 + 0,02 x SQR (L) 4 1,00 + 0,05 x SQR (L) 5 1,50 + 0,15 x SQR (L) L on pisteiden välinen etäisyys metreinä. Sama tarkkuusvaatimus koskee liitospisteiden ja rajamerkkien välisiä etäisyyksiä. Maanmittauslaitoksessa sovelletaan lisäksi satelliittimittauksissa Maanmittauslaitoksen keskushallinnon 25.02.2002 antamaa ohjetta Maastomittauslaitteiden käytöstä maanmittaustoimistoissa. 4.1.2 Rajamerkkiin tehtävä mittamerkki Mittausluokkien 1 ja 2 alueella rajapisteen paikka merkitään rajamerkkiin kohdan 7.4.2 mukaisesti. 4.2 Toimituksessa mitattavat kohteet Kartoitus, maastokohteiden ja kuvioiden mittaus ja luokittelu, suoritetaan yleensä stereodigitointina ilmakuvilta. Maastokartoituksella pääasiassa täydennetään ilmakuvakartoitusta. Suurta sijaintitarkkuutta edellyttävät kohteet, kuten rajamerkit ja rakennukset suositellaan kartoitettavaksi runkopisteisiin tukeutuen takymetrillä tai satelliittimittauksella (RTK mittaus). Kartoituksessa on mittausluokan edellyttämällä tavalla mitattava toimituksen kannalta tarpeelliset yksityiskohdat, kuten - Kiinteistörajat rajamerkkeineen - rakennukset ja pysyvät rakennelmat - liikenneväylät ja alueet - maa- ja vesialueet.
MAANMITTAUSLAITOS MÄÄRÄYS 6(12) Muiden kohteiden tarkkuusvaatimukset on esitetty julkaisun Kaavan pohjakartta 1997 karttakohdemallissa ja liitteessä 5. Muilta osin maastomittauksessa sovelletaan Kaavoitusmittausohjeita, kohta 3.5 (takymetrimittaus ja satelliittimittaus). 5 Toimitusmittausten liittäminen kiinteistörekisterikarttaan (KRK) 5.1 Yleistä Toimitusmittaus sidotaan sijainniltaan tarkkoihin pyykkeihin, tukipisteisiin tai kaavoitusmittausohjeiden mukaisiin kiintopisteisiin. Kiintopisteiden mittauksessa, merkinnässä ja dokumentoinnissa noudatetaan kaavoitusmittausohjeita. Tukipisteitä ovat takymetrilla mitatut ja tilapäisesti merkityt jonopisteet, satelliittimittaus-apupisteet, runkolinja-, korkeus- ja kuvapisteet. Satelliittimittaus-apupisteet mitataan RTK-satelliittimittauksena. RTK mittauksessa käytetään vähintään kahta satelliittivastaanotinta. Toinen vastaanotin on tunnetulla kiintopisteellä (tukiasema) ja toista käytetään kartoitukseen. Vastaanottimien välille tarvitaan radio-, GSM- tai vastaava tiedonsiirtoyhteys. Tukiasemapisteinä on käytettävä kiintopisteitä, joilla on hyvä satelliittinäkyvyys (ei esteitä yli 15 korkeuskulmalla). Mittauksessa on mahdollista käyttää myös kiinteää tukiasemaa tai tukiasemaverkkoja (esim. VRS-verkko), jolloin oman tukiaseman perustamisesta voidaan luopua. 5.2 Liitospisteiden tarkkuusvaatimukset Kiintopisteiden tarkkuusvaatimuksissa noudatetaan kaavoitusmittausohjeita (luku 2.4.). Jos mittausluokissa 4 ja 5 käytetään mittausten liittämisessä kiintopisteitä, käytetään niissäkin kaavoitusmittausohjeen mukaisia käyttökiintopisteiden mittausluokan 3 tarkkuusvaatimuksia. Tukipisteiden mittausten tarkkuutta arvioidaan suhteellisena tarkkuutena, joka tarkoittaa pistevirheen (pistekeskivirheen) suhdetta pisteiden väliseen etäisyyteen. Tukipisteiden suhteellisen tarkkuuden on oltava: mittausluokassa 3 mittausluokassa 4 mittausluokassa 5 0,02 * SQR(L) metriä 0,05 * SQR(L) metriä 0,08 * SQR(L) metriä, missä L on pisteiden välimatka metreinä ja SQR neliöjuuri. Jos tukipisteinä käytetään satelliittimittauksella mitattuja satelliittimittaus-apupisteitä, on niiden suhteellisen tarkkuuden oltava aina vähintään mittausluokan 3 vaatimusten mukaiset. Mittausluokissa 1 ja 2 tukipisteiden tarkkuusvaatimuksis-
MAANMITTAUSLAITOS MÄÄRÄYS 7(12) sa noudatetaan kiintopisteiden tarkkuusvaatimuksia (kaavoitusmittausohjeet 2.4). 5.3 Rajamerkkien tarkkuus Kuva- ja maastomittaukseen perustuvan kiinteistörekisterikartan alueella sijaitsevalle mitattavalle rajamerkille määritetään aina koordinaatit sekä sijaintitarkkuus. Sijaintitarkkuus ilmoitetaan pistekeskivirheenä (RSKlukuna) koordinaatiston runkona olevan perusrunkoverkon tasokiintopisteisiin nähden. RSK-lukuun vaikuttavat liitospisteiden identifioinnin tarkkuus (i l ), mahdollinen mitattavan pisteen identifioinnin tarkkuus (i m ) ja tarkkuus (lm), joka koostuu liitospisteiden RSK-luvuista ja mittauksen tarkkuudesta. RSK-luvun likiarvo lasketaan seuraavan kaavan mukaan: RSK = SQR( i l 2 + i m 2 + lm 2 ), missä RSK-luku on pistekeskivirhe ja SQR on neliöjuuri. RSK-luvun mittayksikkönä on metri ja luku ilmoitetaan seuraavalla tarkkuudella: RSK- ilmoitustarkkuus pyöristysraja luku (m) (m) 0,0-0,20 0,01 0,002 0,20-0,50 0,05 0,01 0,5-2,0 0,1 0,02 2,0-5,0 0,5 0,1 5-20 1 0,2 20-5 1 6 Pinta-alojen merkitseminen toimitusasiakirjaan Rekisteriyksikön ja sen palstan kokonaispinta-ala merkitään toimitusasiakirjaan alla mainitulla tarkkuudella, ellei käytettävästä atk-järjestelmästä muuta johdu. Mittausluokissa 1 ja 2 pinta-ala merkitään enintään neliömetrin tarkkuudella, kun yksikön pinta-ala on alle kaksi hehtaaria, ja muulloin enintään 10 neliömetrin tarkkuudella. Mittausluokissa 3, 4 ja 5 enintään 10 neliömetrin tarkkuudella, kun yksikön pinta-ala on alle viisi hehtaaria ja muulloin seuraavasti: Mittaus- Merkintätarkkuus (ha) pinta-alaluokittain luokka 5-10 ha 10-50 ha 50-100 ha 100- ha 3 0,02-0,1 0,05-0,2 0,1 0,5 0,1-1 4 0,02-0,2 0,05-0,5 0,1 1 0,1-2 5 0,02-0,5 0,05 1 0,1 2 0,1-5
MAANMITTAUSLAITOS MÄÄRÄYS 8(12) 7 Raja- ja muut maastomerkit ja niiden käyttö 7.1 Rajamerkit Rajamerkkejä ovat pyykit ja rajaviitat. Pyykkejä ovat: putkipyykki, tankopyykki yksikivinen pyykki, pulttipyykki, maakivi- ja kalliopyykki nelikulmainen pyykki, viisikivinen pyykki ja viisipaaluinen pyykki Putkipyykkinä on käytettävä SFS 4940-standardin mukaista SFS-merkillä varustettua metallista putkipyykkiä. Tankopyykkinä on käytettävä SFS 4940-standardin mukaista SFS-merkillä varustettua metallista tankopyykkiä. Yksikivisenä pyykkinä käytetään luonnonkiveä, kiilattua kiveä tai teräsbetonista valmistettua katkaistua pyramidia. Luonnonkiven ja kiilatun kiven läpimitta on vähintään 200 mm ja korkeus vähintään 700 mm. Teräsbetonista valmistetun katkaistun pyramidin korkeus on vähintään 700 mm sekä yläpinnan sivu vähintään 100 mm ja alapinnan sivu vähintään 300 mm. Tontin ja yleisen alueen rajalla teräsbetonista valmistetun pyykin vähimmäismitat ovat kuitenkin: korkeus 400 mm, leveys alapäässä 300 mm ja leveys yläpäässä 150 mm. Pyykkiin voidaan hakata sijaintia tarkentava mittamerkki. Pulttipyykki tehdään siten, että kiinteään maaperäkiveen tai kallioon upo- tetaan ja kiinnitetään lujasti metalliputki, jonka läpimitta ja korkeus kiven tai kallion pinnasta ovat vähintään 20 mm, taikka metallipultti, jonka kiveen tai kallioon upotettava ja lujasti kiinnitettävä osa on läpimitaltaan vähintään 10 mm ja kiven tai kallion päälle jäävä osa läpimitaltaan ja korkeudeltaan vähintään 20 mm. Maakivipyykki on kiinteään maaperäkiveen pyöreäksi tai muuhun muotoon hakattu rajapyykkiä kuvaava merkki sekä mahdollisesti sen yhteyteen hakattu numero. Kalliopyykki on vastaavalla tavalla kallioon merkitty pyykki. Nelikulmaisen pyykin runko-osa rakennetaan kivestä tai suolla turpeesta vähintään yhden metrin pituiseksi ja levyiseksi sekä vähintään 400 mm korkeaksi. Runko-osan keskelle pystytetään keskuskivi, jonka läpimitta on vähintään 200 mm sekä korkeus kivestä rakennetussa pyykissä vähintään 600 mm ja turpeesta rakennetussa pyykissä vähintään 500 mm. Pyykin keskuskiveen voidaan hakata sijaintia tarkentava mittamerkki.
MAANMITTAUSLAITOS MÄÄRÄYS 9(12) Viisikivinen pyykki tehdään pystyttämällä keskuskivi, jonka läpi-mitta on vähintään 200 mm ja korkeus vähintään 600 mm, sekä noin 0,7 metrin etäisyydelle keskuskivestä ja yhtä etäälle toisistaan neljä kulmakiveä, joiden läpimitta on vähintään 200 mm ja korkeus vähintään 500 mm. Pyykin keskuskiveen voidaan hakata sijaintia tarkentava mittamerkki. Viisipaaluinen pyykki tehdään kuten edellä on määrätty viisikivisestä pyykistä käyttämällä kivien asemesta maahan pystytettäviä kestäviä paaluja, joiden läpimitta on vähintään 100 mm ja pituus vähintään 1500 mm sekä pystytetyn paalun korkeus maan pinnasta vähintään 700 mm. Rajaviittoja ovat: SFS 4940-standardin mukainen putkipyykki tai tankopyykki; kolme rajalle pystytettyä kiveä, joiden läpimitta on vähintään 20 cm ja korkeus vähintään 40 cm sekä etäisyys toisistaan noin 70 cm; kallioon tai kiveen kiinnitetty sellainen numeroimaton metalliputki tai - pultti kuin pulttipyykistä on säädetty; metrin pituinen ja 40 cm:n syvyinen oja; sekä kolme noin 70 cm:n välein rajalle pystytettyä kestävää paalua, joiden läpimitta on vähintään 10 cm, pituus vähintään 150 cm ja paalun korkeus maanpinnasta vähintään 70 cm. 7.2 Pyykkien käyttäminen Pyykki on kiinnitettävä tukevasti maaperään, kiveen tai kallioon, ellei sen luonteesta muuta johdu. Putkipyykkiä tai tankopyykkiä saa käyttää vain kantavalla maalla. SFS 4940-standardin mallin 1 mukaista, ilman näkyvöityskappaletta olevaa putkipyykkiä saa käyttää vain asemakaava-alueella tontin, rakennuspaikan ja yleisen alueen rajalla. SFS 4940-standardin mallin 2 mukaisella näkyvöityskappaleella varustettua putkipyykkiä tai tankopyykkiä saa käyttää asema- ja rantaasemakaava-alueella sekä muualla rakennuspaikan rajalla, tien varressa ja pellolla. SFS 4940-standardin mallin 3 mukaisella näkyvöityskappaleella varustettua putkipyykkiä tai tankopyykkiä saa käyttää kaikilla rajoilla. Yksikivistä pyykkiä, joka on valmistettu teräsbetonista tai kiilatusta kivestä, saa käyttää kantavalla maalla kaikilla rajoilla. Luonnonkivestä olevaa yksikivistä pyykkiä saa käyttää vain rakennuspaikan rajalla, tien varressa ja pellolla. Rakennettaessa pyykkiä kiinteään maaperäkiveen tai kallioon käytetään pulttipyykkiä. Pulttipyykkiä saa käyttää kaikilla rajoilla.
MAANMITTAUSLAITOS MÄÄRÄYS 10(12) Viisikivistä pyykkiä saa käyttää kantavalla maalla kaikilla rajoilla. Kivistä ladottua nelikulmaista pyykkiä saa käyttää kaikilla rajoilla. Turpeesta rakennettua nelikulmaista pyykkiä saa käyttää vain suolla. Löyhällä ja vesiperäisellä maalla on nelikulmainen pyykki rakennettava kantavalle lavalle. Viisipaaluista pyykkiä saa käyttää vain hyllyvällä suolla. Mittausluokkien 1 ja 2 alueella rajapisteen paikka merkitään pyykkiin kohdan 7.4.2 mukaisesti. 7.3 Rajaviittojen käyttäminen Muualla kuin viljellyllä maalla ja luontaisesti puuttomalla alueella raja-linjalle on asetettava rajaviittoja kaikille 300 metriä pitemmille rajoille keskimäärin 200 metrin etäisyydelle toisistaan. Rajaviitat rakennetaan ensisijassa maaston korkeimmille kohdille. Ensimmäinen rajaviitta rakennetaan noin 50 metrin päähän rajan pääte- tai kulmapisteestä. Rajaviittoja voidaan rakentaa muillekin rajoille, jos siten voidaan selventää rajan kulkua maastossa. 7.4 Pyykkiin tehtävät merkinnät 7.4.1 Pyykin numerointi Pyykkiin on tehtävä numero, ellei jäljempänä toisin sanota. Putki- ja tankopyykin numerointi on määrätty standardissa SFS 4940. Pulttipyykin numero tehdään joko pyykkiin tai sen avulla kiveen tai kallioon kiinnitettyyn vähintään 2 mm paksuun pyykin kanssa samaa materiaalia olevaan metallilaattaan taikka pyykin viereen. Numeron pienin korkeus pultissa ja putkessa on 10 mm, metallilaatassa 20 mm ja muualla 80 mm. Numeron syvyys metallissa on vähintään 1 mm ja muussa materiaalissa vähintään 5 mm. Jos rajapisteen paikka pyykissä on merkitty kohdassa 7.4.2 sanotulla tavalla, numerointi voidaan tehdä kuten pulttipyykkiin. Asemakaava-alueella, lukuun ottamatta ranta-asemakaava-aluetta, olevaan putki- tai tankopyykkiin sekä kiilatusta kivestä tai teräsbetonista valmistettuun yksikiviseen pyykkiin voidaan numero jättää tekemättä. 7.4.2 Rajapisteen paikan merkitseminen rajamerkkiin Rajapisteen paikka rajamerkissä voidaan rajamerkin rakentamisen tai rajankäynnin yhteydessä pysyvästi osoittaa mittamerkillä, joka voidaan tehdä
MAANMITTAUSLAITOS MÄÄRÄYS 11(12) rajamerkkiin reiällä tai sellaisella rajamerkkiin kiinnitetyllä metalliputkella tai -pultilla kuin pulttipyykistä on sanottu. 7.5 Pyykin sijoittaminen Rekisteriyksikön rajan pääte- ja kulmapisteisiin on rakennettava pyykki, ellei rajaa KML 185 :n nojalla jätetä maastoon merkitsemättä. Jos rajan pääte- tai kulmapiste sattuu paikkaan, johon pyykkiä ei voida sijoittaa tai jossa se ei säily taikka jossa siitä olisi huomattavaa haittaa, saadaan rajapisteen paikka osoittaa rakentamalla pyykki kullekin rajapisteestä lähtevälle rajalinjalle tai sen jatkeelle. Jollei rajapisteen paikkaa voida osoittaa rajalinjalle tai sen jatkeelle sijoitetulla pyykillä, rajapisteen läheisyyteen on rakennettava vähintään kaksi pyykkiä, joista mitattujen sidemittojen avulla paikka voidaan osoittaa. Jos rajapisteen läheisyydessä on vähintään kaksi kiintopistettä tai pysyvää ja helposti tunnistettavaa yksityiskohtaa eikä rajapistettä voida osoittaa edellä tässä kappaleessa tarkoitetulla tavalla, voidaan rajapisteen paikka osoittaa kiintopisteistä tai yksityiskohdista mitatuilla sidemitoilla. Jos rekisteriyksikön rajana oleva muu kuin luonnollinen raja tai vedessä oleva raja jätetään merkitsemättä pyykeillä ja rajapisteen läheisyydessä on pysyviä ja varmasti tunnistettavia yksityiskohtia, rajapisteen paikka on osoitettava näistä yksityiskohdista mitatuilla sidemitoilla. Jos rajan pääte- tai kulmapisteeseen ei rakenneta pyykkiä, rajapisteen paikka on merkittävä tilapäisellä merkillä, kuten puu- tai muovipaalulla, jos se voidaan rajapisteeseen sijoittaa. Uusi rekisteriyksikön raja ja toimituksessa määrätty ennestään oleva raja on merkittävä tilapäisesti seipäin tai paaluin niin, että se on selvästi havaittavissa. Kaarevan rajan aseman määräämiseksi rakennetaan pyykit kaaren tangenttipisteisiin ja lisäksi niin moneen kaaripisteeseen, että rajan sijainti niiden perusteella käy havainnolliseksi. Yleisen tien tai maantien tie- tai liitännäisalueen rajaan päättyvät muun rekisteriyksikön rajat merkitään maastoon käyttämällä kohdassa 7.1 määriteltyä putki- tai tankopyykkiä, pulttipyykkiä taikka kiilatusta kivestä tai betonista valmistettua yksikivistä pyykkiä. Muut yleisen tien tai maantien tie- tai liitännäisalueen ja muun rekisteriyksikön väliset rajapisteet osoitetaan koordinaattien ja kartan avulla ja merkitään maastoon kohdassa 7.6.1 selostetulla tavalla. Vesialueella olevat rajapisteet osoitetaan vain koordinaattien ja kartan avulla, jollei rajamerkein voida sanottavasti selventää rajan kulkua vedessä.
MAANMITTAUSLAITOS MÄÄRÄYS 12(12) 7.6 Muut maastomerkit 7.6.1 Tiealueen rajapaalu Siltä osin kuin yleisen tien tai maantien tie- tai liitännäisalueen rajapisteitä ei pyykitetä kohdassa 7.5 selostetulla tavalla, rajapisteet merkitään maastoon käyttämällä tiealueen rajapaaluja. Jos rajapisteiden merkitseminen maastoon on ilmeisen tarpeetonta tai aiheuttaa maanomistajille haittaa, rajapisteet voidaan jättää merkitsemättä maastoon. Tiealueen rajapaaluna käytetään muovi- tai puupaalua. Tiealueen rajapaalu numeroidaan tarvittaessa. 7.6.2 Muu paalu Paalulla voidaan merkitä pysyvästi maastoon sellainen kaavaraja, nautintaraja, käyttöoikeus- ja käyttörajoitusalueen raja sekä hallinnollinen raja, joka ei ole rekisteriyksikön raja. KML 185.3 :n säännöstä rasitealueiden maastoon merkitsemisestä sovelletaan myös käyttöoikeus- ja käyttörajoitusalueisiin. Paaluna on käytettävä edellä kohdassa 7.1 määriteltyä putki- tai tankopyykkiä, pulttipyykkiä taikka kiilatusta kivestä tai betonista valmistettua yksikivistä pyykkiä. Paaluna voidaan käyttää myös tiealueen rajapaalua. Paalua ei tarvitse numeroida. 7.7 Tarpeettoman rajamerkin poistaminen Toimituksissa ja kiinteistöjen yhdistämisissä tarpeettomiksi jääneiden pyykkien poistamista tulee välttää, jos pyykille on määritetty luotettavat koordinaatit ja sitä voidaan myöhemmin käyttää kiintopisteenä. Jos lainvoimaisen toimituksen tai yhdistämispäätöksen vuoksi tarpeettomaksi käynyt rajamerkki on syytä esim. rakennustyön tai asianosaisen pyynnön vuoksi poistaa, asianosaiselle on täsmällisesti osoitettava se rajamerkki, jonka hän saa poistaa.