Ympäristöluvan muutoshakemuksen selostusosa

Ympäristöluvan muutoshakemuksen selostusosa Muurame Kiila 500-402-7-864 Toiminta Kallion louhinta ja louheen murskaus Hakija 00281 Helsinki Asiaa hoitaa Marjo Sairanen projektipäällikkö Sitomokuja 4 21200 Raisio

Sisällys 1 Ympäristöluvan hakemisen tarkoitus (yleisölle tarkoitettu tiivistelmä)... 4 2 Ympäristölupa-alueen kuvaus ja perustiedot... 5 2.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.2 Vesialueet ja ympäristö... 6 2.3 Maanomistus ja rajanaapurit... 7 2.4 Liikenneyhteydet... 7 3 Alueella voimassaolevat :n luvat sekä toiminnan vastuu ja tuotevastuu vakuutus... 8 4 Tuotteet ja tuotanto... 9 4.1 Louhinta... 9 4.2 Murskaus... 9 5 Raaka-aineet ja polttoaineet, muut käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus sekä veden ottaminen... 10 5.1 Puhtaiden ylijäämämaiden vastaanotto... 11 6 Ympäristöriskien arviointi ja vaikutusten tarkkailu... 11 6.1 Melun, pölyn ja tärinän hallinta... 11 6.2 Tiedot päästöistä ilmaan sekä niiden puhdistamisesta... 12 6.3 Syntyvät jätteet, niiden ominaisuudet ja määrät sekä käsittely... 14 7 Maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelemiseksi tehtävät toimet... 14 7.1 Maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelu... 14 7.2 Pintavesien käsittely... 15 7.3 Jätevesien käsittely... 15 8 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta (BAT)... 15 9 Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin... 16 9.1 Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen... 17 9.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön... 17 9.3 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön... 17 9.4 Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutus... 17 9.5 Melun ja tärinän vaikutukset... 18 9.6 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen... 18 10 Riskien hallinta ja onnettomuuksien estäminen... 19 10.1 Toimintaan liittyvät riskit... 19 10.2 Onnettomuuksien estäminen... 19 10.3 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen... 20 11 Toiminnan tarkkailu... 20 11.1 Käyttötarkkailu... 20 11.2 Päästö ja vaikutus tarkkailu... 21

11.3 Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus... 21 11.4 Raportointi ja tarkkailuohjelmat... 21 12 Alueen jälkihoito ja käyttö... 22 LIITTEET 1) Melumittausraportti 2018 2) Pölymittausraportti 2018 3) Pintavesitarkkailu Laskeutusallas 201805 4) Meluselvitys 2018

1 Ympäristöluvan hakemisen tarkoitus (yleisölle tarkoitettu tiivistelmä) harjoittaa maa-ainesten ottoa, kallion louhintaa ja kiviaineksen murskausta tilalla Kiila (500-402-7-864). Toiminnanharjoittajalla on kyseiselle kiinteistölle Muuramen elinvoiman ja kestävän kasvun lautakunnan 22.8.2017 myöntämä lainvoimainen maaaineslupa 930 000 m 3 kalliokiviaineksen ottamiseksi. Lupa on voimassa 22.8.2027 saakka. Hakijalla on lainvoimainen Muuramen ympäristölautakunnan 23.12.2008 myöntämä ympäristölupa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen sekä väliaikaiseen varastointiin kiinteistöllä Kiila (500-402-7-864). Lupa on voimassa toistaiseksi. Muuramen teknisten palveluiden lautakunta on myöntänyt 12.4.2013 ympäristöluvan (23.12.2008) muutoksen puhtaiden ylijäämämaiden vastaan ottamiseksi kiinteistöllä Kiila (500-402-7-864). Nyt haettava ympäristöluvan (23.12.2008) muutos koskee vuotuisen tuotantomäärän nostamista nykyisestä 90 000 t/a keskimääräisestä tuotantomäärästä 250 000 t/a keskimääräiseen tuotantomäärään. Lisäksi vuotuisen maksimi tuotantomäärän nykyistä 150 000 t/a nostetaan maksimi tuotantomäärään 350 000 t/a. Vuotuisiin tuotantoaikoihin haetaan myös muutosta siten, että tuotanto on mahdollista elokuun ensimmäisestä päivästä juhannukseen saakka arkisin kello 07:00-21:00 välillä. Räjäytysten ja rikotuksen kellonaikoihin haetaan muutosta siten, että räjäytykset tehdään klo 8:00-17:00 (aikaisemmin klo 7:00 17:00) ja rikotus klo 8:00-18:00 (aikaisemmin klo 7:00-21:00). Lisäksi haetaan lupaa tehdä kuormausta ja kuljetuksia myös lauantaisin klo 8:00-16:00. Kuva 1. Tila Kiila (500-402-7-864) kokonaisuudessaan 78 ha sekä toiminta-alue 4,3 ha ja varastokenttä 5000 m 2.

2 Ympäristölupa-alueen kuvaus ja perustiedot Lupahakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee Muuramen kunnassa Muuramen kylässä kiinteistöllä Kiila (500-402-7-864). Hakemuksen kohteena olevalla alueella on ollut lupahakemuksen mukaista toimintaa alkukeväästä 2017 lähtien. Tila: Kiila Rekisteri: 500-402-7-864 Pinta-ala: ha 72 ha Toiminta-alueen koko: 4,3 ha Omistaja: Yksityishenkilö Alue sijaitsee noin 5,5 km Muuramen kunnan keskusta-alueen eteläpuolella linnuntietä mitattuna. Jyväskylän kaupungin keskusta-alue sijaitsee noin 18 km etäisyydellä koillisessa. Niittyahon kylä asettuu toiminta-alueen länsipuolelle noin 600 m etäisyydelle tilan Kiila (500-402-7-864) länsirajasta. Alue on kuivan ja kuivahkon kangasmetsän muodostamaa mosaiikkia, jossa paikoittain ilmenee myös kosteampia korpisuopainanteita. Pääpuulajina on kuusi ja koivua sekä mäntyä tavataan myös tasaisesti. Lähin asutus sijaitsee noin 500 m etäisyydellä kaakossa. Kuva 2. Ottoalueen sijainti. Kiinteistö Kiila (500-402-7-864) rajattu oranssilla.

2.1 Alueen yleiskuvaus Alueella ei ole voimassaolevaa yleiskaavoitusta. Alue sijoittuu Keski-Suomen maakuntakaavassa (maakuntahallitus 26.1.2018) kulttuuriympäristön vetovoima-alueelle sekä osittain länsikärjestään matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueelle. Alueen etelä- ja pohjoispuolella on kaavamerkityt Natura 2000- aluekohteet. Kuva 3. Keski-Suomen maakuntakaavaote (maakuntahallitus 26.1.2018). Kiinteistö Kiila (500-402-7-864) rajattu oranssilla. 2.2 Vesialueet ja ympäristö Alue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä alueen välittömässä läheisyydessä ole merkittäviä pintavesimuodostumia. Päijänteeseen kuuluvan Härköpohjan lahteen on alueelta noin 700 m etäisyys. Lähin pohjavesialue Muuratharju (0950001) VHA2 sijaitsee noin 1,6 km etäisyydellä alueen länsipuolella. Toiminta-alueella ei ole merkittäviä luonnonesiintymiä, eikä alueelta ole tavattu uhanalaista tai muuten herkkää lajistoa. Lähin Natura 2000 SAC-alue Lullinvuori-Kustaanvuori-Härköpohja (FI0900084) sijaitsee noin 800 m etäisyydellä alueen koillispuolella. Alueesta noin 1,6 km etäisyydellä lännessä sijaitsevat Natura 2000 SAC-alue Muuramenharju-Innanlahden lehto (FI0900023), valtakunnallisetsi arvokas moreenimuodostuma (MOR-Y09-079) sekä valtakunnallisesti arvokkaat Muuranharjun rantakerrostumat (TUU-09-013)

Kuva 4. Alueen sijoittuminen suhteessa lähimpään pohjavesialueeseen Muuratharju (0950001) sekä lähimpiin Natura 2000 SAC alueisiin ja muihin arvokkaisiin luonnon muodostumiin. 2.3 Maanomistus ja rajanaapurit Kiinteistön Kiila (500-402-7-864) omistavat yksityiset henkilöt, joiden kanssa on tehnyt maankäyttöoikeussopimuksen. 2.4 Liikenneyhteydet Alueelle kuljetaan valtatie 9:ltä kääntyen Teollisuustielle ja siitä edelleen Keihästielle. Tiet ja kadut ovat päällystettyjä. Kankaanperäntien päästä alueelle johtaa sorapintainen yksityistie, joka on rakennettu lupahakemuksen mukaisia toimintoja varten. Liikenneväylien varrella ei ole asutusta, eikä muita häiriintyviä kohteita.

Kuva 5. Liikenneyhteys kiinteistölle Kiila (500-402-7-864). Toiminta-alue rajattu keltaisella. 3 Alueella voimassaolevat :n luvat sekä toiminnan vastuu ja tuotevastuu vakuutus Maa-aineslupa TEKN 14/2017 22.8.2017 930 000 k-m 3 kiviaineksen ottamiseen tilalta Kiila (500-402-7-864) Ympäristölupa YM 1/2006 23.12.2008 Kallion louhinta ja murskaus sekä väliaikainen varastointi tilalla Kiila (500-402-7-864) Ympäristöluvan muutos YM 1/2013 12.4.2013 Maankaatopaikka 45 000 tonnille puhtaita ylijäämämaita tilalla Kiila (500-402-7-864) Toimenpidelupa varastokenttä 2017-227 2.11.2017 tilalla Kiila (500-402-7-864) valmiin tuotteen varastointiin Toiminnanvastuu ja tuotevastuuvakuutus: Vakuutusyhtiö Zurich Insurance plc Vakuutusnumero 0001309992/300000

4 Tuotteet ja tuotanto Kiinteistöllä Kiila (500-402-7-864) louhitaan kalliota ja murskataan louhetta rakennuskiviaineksiksi yhteensä 10 vuoden aikana noin 930 000 m 3 (~ 2 464 500 t). Vuosittain louhitaan keskimäärin 250 000 t, mutta korkeintaan kuitenkin 350 000 t. 4.1 Louhinta Ottotoiminnan edetessä alueen puusto ja pintamaat poistetaan. Pintamaat läjitetään ottoalueen reunoille ja hakkuun yhteydessä syntynyt biomassa toimitetaan energian raaka-aineeksi. Läjitetyt pintamaat hyödynnetään ottotoiminnan päätyttyä alueen maisemointiin. Kallion puhdistuksen jälkeen alueelle tuodaan poravaunu, joka poraa kallioon reiät panostusta varten. Reiät porataan siten, että ne mahdollistavat suunnitelmien mukaisen rintauksen avautumisen ottoalueelle. Kallionporauksen vastetietoja hyödynnetään panostuksen suunnittelussa. Ottoalue on merkitty maastoon huomionauhalla. Jokaisesta räjäytettävästä kentästä laaditaan yksityiskohtaiset räjäytyssuunnitelmat, joista käy ilmi poraus-, panostus-, sytytys- ja suojauskaaviot. Räjäytyssuunnitelma säilytetään alueella louhintatöiden ajan ja se on koko ajan saatavilla. Räjäytyksistä ilmoitetaan ennakkoon lupaviranomaiselle ja alueen asukkaille. Räjäytysten aikana ulkopuolisten henkilöiden pääsy toiminta-alueelle estetään rajaamalla alue sekä vartioimalla alueelle johtavaa tietä ja lähiympäristöä. Räjäytyksistä ilmoitetaan kovaäänisin äänimerkein. 4.2 Murskaus Alueelle tuodaan laatuvaatimukset täyttävä siirrettävä murskain, kun murskaus on ajankohtaista. Murskain sijoitetaan siten, että se jää mahdollisimman matalaan kohtaan alueella rintauksen ja varastokasojen suojaan. Tämä vaimentaa murskaustoiminnasta ympäristöön leviävää melupäästöä sekä vähentää ympäristöön leviävän pölyn määrää. Lähin asutus sijaitsee kaakossa noin 500 m etäisyydellä. Murskauslaitos koostuu syöttimestä, esi-, väli- ja jälkimurskaimista, kuljettimista sekä seuloista. Murskausprosessissa louhe syötetään esisuppiloon, josta syötin syöttää louhetta esimurskaimelle. Kuljetin siirtää esimurskan läpi menneen murskeen välimurskalle, josta se siirretään kuljettimella mahdollisesti vielä jälkimurskalle riippuen halutusta lopputuotteesta. Murskatut kiviainekset seulotaan haluttuun raekokoon. Ennen murskausta suurimpia kivilohkareita joudutaan usein rikottamaan pienemmiksi kaivinkoneeseen kiinnitetyllä iskuvasaralla. Murskauslaitteisto toimii aggregaatilla, jonka polttoaineena on kevyt polttoöljy. Melun ja pölyn leviämisen estämiseksi murskauslaitteisto on osin koteloitu. Lisäksi pölyn leviämistä estetään tarvittaessa kastelemalla murskausprosessia.

Valmiin tuotteen putoamiskorkeus murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan pidetään mahdollisimman matalana, mikä vähentää muodostuvan pölyn määrää. Taulukko 1. Tuotantoajat. Toiminto Päivät Kellonaika Kuukaudet Murskaus ja poraus ma-pe 07:00 21:00 elokuusta juhannukseen Rikotus ma-pe 08.00 18:00 elokuusta juhannukseen Räjäytys ma-pe 08:00 17:00 elokuusta juhannukseen Kuormaus- ja kuljetus ma-pe 07:00 21:00 läpi vuoden la 08:00 16:00 Maankaatopaikka toiminta ma-pe 07:00 22:00 läpi vuoden 5 Raaka-aineet ja polttoaineet, muut käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus sekä veden ottaminen Alueella louhitaan kiviainesta ja murskataan louheesta mursketuotteita rakentamiseen yhteensä 10 vuoden aikana noin 930 000 m 3 (~ 2 464 500 t). Vuosittain louhitaan ja murskataan keskimäärin 250 000 t, mutta korkeintaan 350 000 t. Taulukko 2. Tuotannon raaka-aineet sekä niiden kulutus ja varastointi. Käytettävä raaka-aine Keskimääräinen kulutus t/a Maksimikulutus t/a Varastointipaikka Kalliolouhe 250 000 350 000 Toiminta-alueella varastokasoissa Kevyt polttoöljy 135 190 Ei varastoida alueella Räjähdysaineet (dynamiitti, aniitti, kemiitti) 85 120 Ei varastoida alueella Alueella kasteluun tarvittava vesi saadaan alueella olevasta laskeutusaltaasta, joka sijaitsee toiminta-alueen itäkärjen läheisyydessä. Alueella ei varastoida minkäänlaisia poltto- tai voiteluaineita, sillä säiliöauto käy tankkaamassa työkoneet paikan päällä. Toiminnan aikana urakoitsijat huolehtivat asianmukaisen Suomen ympäristökeskuksen oppaan (25/2010) ohjeiden mukaisen säilytyspaikan polttoaineille ja muille ympäristölle haitallisille kemikaaleille.

5.1 Puhtaiden ylijäämämaiden vastaanotto Puhtaita ylijäämämaita vastaanotetaan alueelle kokonaisuudessaan 45 000 t. Puhtaiden ylijäämämaiden vastaanotto alueella tapahtuu valvotusti siten, että vastaanotossa on aina asiantunteva henkilö tarkastamassa alueelle tuotavan maa-aineskuorman. Maa-aineskuorma tarkastetaan ensiksi huolellisesti aistinvaraisesti, minkä jälkeen tarkistetaan maa-aineksen toimittajalta vaadittava asiallisesti täytetty jätteensiirtoasiakirja toimitettavasta maa-aineksesta. Toimitettavan maa-aineksen ja siirtoasiakirjan tietojen on vastattava toisiaan. Siirtoasiakirja sisältää tiedot maa-aineksen alkuperästä, määrästä, laadusta, tuottajasta sekä kuljettajasta. Alueelle ei oteta vastaan pilaantuneita maita, eikä maita joiden epäillään olevan pilaantuneita. Mikäli vastaanoton yhteydessä herää pienikin epäilys maaaineksen puhtaudesta, ei maa-ainesta oteta vastaan alueelle. Tarvittaessa maa-aineksen toimittajalta vaaditaan analyysit maa-aineksen puhtaudesta, jotta voidaan varmistua maa-aineksen puhtaudesta. Alueella on aina asiantunteva henkilöstö vastaanottamassa maa-aineksia alueelle, joten alueelle ei voi tuoda maa-aineksia omatoimisesti. Puhtaat ylijäämämaat käytetään alueen maisemoinnissa viljavan kasvupohjan perustamiseen sekä ottotoiminnan myötä muodostuvien jyrkänteiden luiskaamiseen keskimäärin kaltevuuteen 1:3. 6 Ympäristöriskien arviointi ja vaikutusten tarkkailu Kallion louhinnasta ja louheen murskauksesta muodostuvat ympäristövaikutukset sekä mahdolliset riskit liittyvät toiminnan synnyttämiin melu-, pöly- ja tärinäpäästöihin sekä vesistökuormitukseen ja pohjaveden korkeusaseman muutoksiin. 6.1 Melun, pölyn ja tärinän hallinta Toiminta-alueella melua syntyy kallion porauksesta, räjäytyksistä, louheen rikotuksesta ja murskauksesta, valmiin tuotteen kuormauksesta sekä liikenteestä. Toiminnasta aiheutuvaa melua estetään leviämästä ympäristöön ennen kaikkea toimintojen sijoittelulla alueelle. Murskauslaitteisto sijoitetaan mahdollisimman matalaan kohtaan alueella ottorintauksen ja varastokasojen suojaan. Toiminta-aluetta ympäröi sekapuustoinen metsämaa, joten ympäröivä puusto vaimentaa myös osittain melua ja estää melua leviämistä etäämmälle. Lisäksi aluetta ympäröi usealta suunnalta korkeat mäet. Alueelle on tehty melumittaus 4.10.2018 Promethor Oy:n toimesta. Mittaukset suoritettiin viidessä eri mittauspisteessä, joista neljä sijaitsi vakituisten asuinrakennusten pihalla. Yksi pisteistä sijaitsi louhosalueella. Mittauksen ai-

kana louhoksella murskattiin kolmivaiheisella tela-alustaisella murskauslaitteistolla, jonka louhesyöttö tapahtui kaivinkoneella. Mursketta kuljetti ja lastasi alueella kaksi pyöräkuormaajaa. Kahden mittauspisteen mittauksen aikana oli käynnissä lisäksi kallion poraus. Tulosten perusteella louhoksen toiminnoista aiheutuva melutaso alitti melulle annetut ohjearvot kaikissa asuinrakennusten mittauspisteissä. Melumittausraportti on liitteenä 1. Pölyä muodostuu murskauksen yhteydessä sekä alueen liikenteestä. Pölyä torjutaan koteloimalla murskauslaitteisto osittain sekä kastelemalla tarvittaessa ajoteitä ja murskattavaa kiviainesta. Alueelle on tehty pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten sekä kokonaisleijuman mittaus 5-23.10.2018 Promethor Oy:n toimesta. Mittausjakson aikana alueella murskattiin ja seulottiin kiviainesta sekä siirreltiin ja kuormattiin valmiita tuotteita myyntikuljetuksiin. Mittausjakson aikana oli yksi kallion irrotusräjäytys. Mittaukset suoritettiin kahdessa eri pisteessä asuinrakennusten piha-alueella. Tulosten mukaan hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten koko jakson keskiarvopitoisuudet alittavat selvästi vuosikeskiarvopitoisuuksille asetetut ohjearvot. Myös hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvopitoisuudet alittavat selvästi vuorokausikeskiarvopitoisuudelle asetetun raja-arvon. Kokonaisleijuman vuorokausikeskiarvopitoisuus ei ylittänyt ympäristöluvassa annettua raja-arvoa 120 µg/m 3 (98. prosenttipisteenä). Pölymittausraportti on liitteenä 2. Räjäytyksistä aiheutuu satunnaisesti muutaman kerran vuodessa lyhytaikaista tärinää. Räjäytyksistä syntyvää tärinää pyritään vaimentamaan räjäytystöiden huolellisella suunnittelulla. Räjähdysainemäärät mitoitetaan oikein ja panostus tehdään niin, että tärinän eteneminen maaperässä on mahdollisimman vähäistä. Räjäytystyöt suunnittelee aina räjäytystöihin erikoistunut ammattilainen. Alueella on mitattu toiminnasta aiheutuvaa tärinää kolmena eri louhintaaikana. Mitatut arvot ovat olleet karkeasti noin 50 % mittauskertakohtaisista tärinän ohjearvoista. Toiminnan aiheuttama liikennöinti kulkee sellaisia kuljetusreittejä pitkin, joiden varrella ei ole asutusta, eikä muitakaan häiriintyviä kohteita. 6.2 Tiedot päästöistä ilmaan sekä niiden puhdistamisesta Seuraavissa kuvissa on esitetty murskauslaitteiston ja työkoneiden päästöt keskimääräisellä sekä suurimmalla vuosittaisella tuotannolla.

Päästöt t/a Päästöt t/a Murskan ja työkoneiden päästöt 250 000 t/a tuotannolla 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Hiukkaset SO2 NOx CO2*100 Päästöt 0,04 0,23 0,42 4,42 Kuva 6. Murskauksen ja työkoneiden päästöt vuotuisella tuotantomäärällä 250 000 t. Murskan ja työkoneiden päästöt 350 000 t/a tuotannolla 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Hiukkaset SO2 NOx CO2*100 Päästöt 0,06 0,32 0,59 6,18 Kuva 7. Murskauksen ja työkoneiden päästöt vuotuisella tuotantomäärällä 350 000 t. Alueen päästöjen vähentäminen perustuu tuotannon huolelliseen suunnitteluun sekä tuotannonaikaiseen jatkuvaan tarkkailuun. Alueen työkoneet ja laitteisto pidetään moitteettomassa kunnossa sekä tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Muodostuvan pölyn vähentämiseksi alueelle tuotava porausvaunu varustetaan pölynkeräyslaitteella. Murskauslaitteisto sijoitetaan mahdollisimman matalaan kohtaan alueella ottorintauksen sekä varastokasojen suojaan. Murskauslaitteiston pölyävimmät kohdat, kuten kuljetin, murskaimet ja seulat on osin koteloitu. Lisäksi murskausprosessia kastellaan tarvittaessa. Kiviaineksen putoamiskorkeus kuljetinhihnalta varastokasaan asetetaan mahdollisimman pieneksi, jotta murskatun kiviaineksen pölyäminen vähenisi. Varastokasoja ja alueen teitä kastellaan tarvittaessa, mikäli pölyämistä muodostuu runsaasti.

6.3 Syntyvät jätteet, niiden ominaisuudet ja määrät sekä käsittely Taulukko 3. Toiminnassa syntyvät jätteet. Jätenimike Arvioitu määrä kg/a Käsittely- ja hyödyntämistapa Toimituspaikka jäteöljyt kerätään kaksivaippaiseen säiliöön 2 000 öljyn suodattimet, kerätään kannelliseen Padasjoen auto ja rasvaiset trasselit astiaan konekorjaamo, TM akut, paristot, maalit, lakat, energiansäästölamput kerätään kannelliseen astiaan Korjaamo Pori sekajäte 3 000 kerätään erilliseen Mustankorkea Oy astiaan yhdyskuntajäte kerätään erilliseen astiaan metallit 10 000 kerätään lavoille Padasjoen auto ja konekorjaamo, TM Korjaamo Pori jätevesi kerätään umpisäiliöön jätevedenpuhdistamo Vaaralliset jätteet säilytetään asianmukaisissa astioissa, joihin on merkitty jätteen tiedot. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjaa. 7 Maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelemiseksi tehtävät toimet Toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön, sillä alue ei sijaitse pohjavesialueella ja lähin vesistö Härköpohja sijaitsee noin 700 m etäisyydellä kaakon suunnassa. 7.1 Maaperän, pohjaveden ja pintavesien suojelu Alueella ei varastoida öljytuotteita, voitelu- ja räjähdeaineita eikä mitään haitallisia kemikaaleja. Alueella käytettävien koneiden tankkaus tapahtuu paikan päälle tulevan säiliöauton avulla. Koneiden huollot ja korjaukset suoritetaan muualla. Tuotannon aikana aliurakoitsija huolehtii asianmukaisesta öljy- ja voiteluaineiden sekä muiden ympäristölle haitallisten kemikaalien säilytyspaikasta, joka on Suomen ympäristökeskuksen oppaan (25/2010) ohjeiden mukainen. Ottoalueella säilytetään aina riittävä määrä öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia mahdollisen öljyvuodon varalta. Toiminnasta muodostuvat jätteet kerätään jätejakeiden mukaisesti erikseen ja toimitetaan säännöllisesti asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Alueen laitteistoja ja koneita käytetään oikeaoppisesti ja ne huolletaan säännöllisesti. Mahdolliset viat korjataan välittömästi.

7.2 Pintavesien käsittely Pintavesissä voi olla pieniä määriä räjähdysaineista peräisin olevaa typpeä, työkoneista peräisin olevaa öljyä sekä toiminta-alueelta peräisin olevaa kiintoainesta. Määrät ovat kuitenkin niin vähäiset, ettei niistä ole haittaa ympäristölle tai vesistölle, joten pintavesien erilliskäsittely ei ole tarpeellista. Alueella muodostuvat pintavedet kootaan hallitusti yhteen ja johdetaan laskeutusaltaan kautta suotautumaan ympäröivään kangasmetsäiseen maastoon. Laskeutusallas sijaitsee aivan toiminta-alueen itäkärjen tuntumassa. Altaan tehollinen tilavuus on 68 m 3. Laskeutusaltaasta otetaan näytteet joka kolmas vuosi ja allas tyhjennetään lietteestä tarvittaessa. Laskeutusaltaasta on otettu näyte vuonna 2018 ja vesitarkkailun tulokset ovat liitteenä 3. 7.3 Jätevesien käsittely Tuotantohenkilökunnalta muodostuvat jätevedet kerätään umpisäiliöihin ja toimitetaan jäteveden puhdistamolle. 8 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta (BAT) Alueella sovelletaan kaikissa toiminnoissa parasta saatavilla olevaa käyttökelpoista tekniikkaa, minkä avulla ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta voidaan vähentää huomattavasti. Poraus ja räjäytys Alueella suoritettava louhinta toteutetaan etukäteen tehdyn suunnitelman mukaisesti. Jokaisesta räjäytyksestä tehdään yksityiskohtainen räjäytyssuunnitelma, josta käy ilmi räjäytysalue, porauskohdat, räjähdemäärät ja -laadut, sytytyksien aikaväli, räjäytysajankohta, suojaustoimenpiteet sekä räjäytyksen vastuuhenkilö. Porausvaunu varustetaan pölynkerääjällä ja poraus suoritetaan siten, että porausreiät mahdollistavat suunnitelmien mukaisen rintauksen avautumisen ottoalueelle. Räjähteinä käytetään kallioperään soveltuvia räjähdysaineita, jotka mitoitetaan oikein. Tarvittavat räjähteet tuodaan alueelle tarvittaessa, niitä ei varastoida alueella. Räjäytyksistä ilmoitetaan etukäteen lupaviranomaiselle sekä alueen asukkaille. Murskaus Murskana käytetään laatuvaatimukset täyttävää laitteistoa, joka sijoitetaan mahdollisimman matalaan kohtaan ottorintauksen sekä varastokasojen suojaan. Melun ja pölyn leviämisen estämiseksi murskauslaitteisto on koteloitu osittain. Lisäksi pölyn leviämistä estetään tarvittaessa kastelemalla murskausprosessia. Valmiin tuotteen putoamiskorkeus murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan pidetään mahdollisimman matalana, mikä vähentää muodostuvan pölyn määrää. Laitteistoja käytetään asianmukaisesti ja ne pidetään

moitteettomassa kunnossa säännöllisesti suoritetuilla huoltotoimenpiteillä. Mahdolliset viat korjataan välittömästi. Kuormaus ja kuljetus Tuotteet kuormataan siten, että pölyämistä muodostuisi hyvin vähän pudottamalla tuotteet kuormalavalle matalalta. Pölyämistä estetään myös teiden ja valmiiden tuotekasojen kastelulla tarvittaessa. Polttoaineet ja muut haitalliset kemikaalit Alueella ei säilytetä poltto- ja voiteluaineita eikä mitään muita ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Säiliöauto käy paikan päällä tankkaamassa alueella käytettävät koneet. Tuotannon aikana aliurakoitsija huolehtii asianmukaisen säilytyspaikan polttoaineille ja muille ympäristölle haitallisille kemikaaleille. Säilytyspaikka on Suomen ympäristökeskuksen oppaan (25/2010) ohjeiden mukainen. Jätteet Toiminnasta syntyvät jätteet kerätään jätelajeittain erikseen ja toimitetaan säännöllisesti asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Kaikki hyötykäyttöön soveltuva jäte toimitetaan hyödynnettäväksi. Vaaralliset jätteet varastoidaan asianmukaisesti merkityissä kannellisissa keräysastioissa erillään. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan käsiteltäviksi. Pintavedet Alueella muodostuvat pintavedet käsitellään luonnonmukaisesti ohjaamalla ne laskeutusaltaan kautta suotautumaan ympäröivään kangasmetsämaastoon. 9 Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja luonnonolosuhteisiin Hakemuksen kohteena olevalla alueella on harjoitettu lupahakemuksen mukaista toimintaa jo vuoden 2017 kevättalvesta lähtien. Toiminta-alueen pintamaita on osin kuorittu, joten paljas kalliopinta vaihtelee maisemassa sekapuustoisen kangasmetsän kanssa. Ottoalueelta tai sen läheisyydestä ei ole tavattu merkittäviä ympäristö- tai luonnonarvoja. Ympäristö on tavanomaista talousmetsää, joten sen lajisto pystyy sopeutumaan alueella harjoitettavaan toimintaan sekä alueen tilaan, mihin se on jälkikäytössä ohjattu. Tämän vuoksi ottotoiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai luonnonoloihin. Lupahakemuksen kohteena olevalla alueella kaikki toiminta tapahtuu NCC Industryn ympäristö- ja toimintajärjestelmien menetelmien sekä lupaviranomaisen asettamien toiminta- ja lupaehtojen mukaisesti.

9.1 Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen, sillä alue sijaitsee harvaan asutulla alueella. Alueen läheisyydessä ei kulje virkistysreittejä ja lähin asutus sijaitsee noin 500 m etäisyydellä kaakossa. Kuljetusreitit sijaitsevat suojassa suhteessa häiriintyviin kohteisiin. Lupahakemuksessa haettavat muutokset lisäävät mahdollisesti tuotantopäiviä alueella vuodessa. Tällä ei kuitenkaan ole yleistä viihtyisyyden tasoa merkittävästi laskevaa vaikutusta, sillä käytössä olevilla melun sekä pölyn torjuntatoimilla hallitaan lisääntyviä päästöjä ja etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen nähden ei lyhene. Tuotantopäivien mahdollinen lisääntyminen (riippuu mursketuotteiden menekistä) lyhentää toiminnan kokonaiskestoa. 9.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluarvoihin taikka rakennettuun ympäristöön, sillä alue on kiviaineksen ottoaluetta, joka sijaitsee tavanomaisella metsätalousmaalla. Alueella ja sen läheisyydessä ei esiinny merkittäviä luontokohteita tai ympäristöarvoja. 9.3 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön, sillä alue ei sijaitse pohjavesialueella ja lähin vesistö Härköpohja sijaitsee noin 700 m etäisyydellä kaakon suunnassa. Alueella muodostuvat pintavedet ohjataan laskeutusaltaaseen, josta ne kulkeutuvat suotautumaan ympäröivään kangasmetsä maastoon. Tuotantohenkilökunnan jätevedet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. 9.4 Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutus Toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt (CO 2, SO 2, NOₓ, PM) vastaavat tavanomaisia murskaustoiminnan päästöjä. Päästöjä hallitaan sekä pyritään vähentämään pitämällä laitteistot moitteettomassa kunnossa sekä välttämällä laitteistojen tyhjäkäyntiä. Pölypäästöjen muodostumista ja leviämistä estetään koteloimalla murskauslaitteisto osittain sekä kastelemalla murskauslaitteistoa tarvittaessa. Myös tuotantoalueen tiet ja varastokasat kastellaan tarvittaessa pölyämisen vähentämiseksi. Porauslaitteistona käytetään pölynkerääjällä varustettua vaunua. Alueelle tehdyn pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten sekä kokonaisleijuman mittauksen (Promethor Oy) perusteella toiminnasta ei muodostu ohje- ja raja-arvoja ylittäviä pitoisuuksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (liite 2).

Lupahakemuksessa haettavat muutokset lisäävät pölyämistä aiheuttavaa toimintaa alueella. Vuotuinen keskimääräinen tuotanto 250 000 t lisää hiukkaspäästöjä 0,025 t/a verrattuna keskimääräiseen vuosituotantoon 90 000 t. Vuotuisella 350 000 t maksimituotannolla aiheutuu 0,04 t enemmän hiukkaspäästöjä, kuin maksimivuosituotannolla 150 000 t. Käytössä olevilla pölyntorjuntatoimilla pystytään hallitsemaan myös lisääntyvät hiukkaspäästöt. 9.5 Melun ja tärinän vaikutukset Melun ja tärinän vaikutukset muodostuvat vähäisiksi, sillä alue sijaitsee suojassa lähimmiltä häiriintyviltä kohteilta. Toiminnasta aiheutuvasta melusta ei muodostu haittaa lähimmille häiriintyville kohteille, jotka sijaitsevat noin 500 m etäisyydellä toiminta-alueesta kaakon suunnassa. Valtioneuvoston asetuksen (314/2017) mukaan kiven louhinnan ja murskauksen on tapahduttava vähintään 300 m etäisyydellä asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta piha-alueesta. Tämä vaadittava etäisyys täyttyy lupahakemuksen kohteena olevan toiminnan osalta. Toiminnan aiheuttamaa melua on arvioitu mallintamalla. Mallinnustulosten perusteella alkuvaiheessa melupäästöt ovat suurimmillaan hieman yli 40 db Härköpohjan asuinrakennusten piha-alueilla. Pääsääntöisesti melutasot alittavat piha-alueilla 40 db selvästi. Loppuvaiheessa melu leviää hieman kauemmaksi Härköpohjaan, koska poraus sijoittuu ylemmäs. Melutilanne Härköpohjan asuinrakennusten osalta ei kuitenkaan muutu merkittävästi. Suurimmat piha-alueille kohdistuvat melutasot ovat hieman alle 45 db ja pääsääntöisesti piha-alueille kohdistuvat tasot ovat alle 40 db. Melumallinnus on liitteenä 4. Lisäksi toiminnan aiheuttamaa melua on selvitetty mittauksin. Alueelle tehdyn melumittauksen (Promethor Oy) perusteella toiminnasta ei aiheudu melulle annettujen ohjearvojen ylitystä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (liite 1). Räjäytyksistä aiheutuvaa tärinän etenemistä rajoitetaan huolellisella räjäytyssuunnittelulla sekä ilmoittamalla räjäytyksistä ennakkoon alueen asukkaille sekä lupaviranomaiselle. Lupahakemuksessa haettavilla muutoksilla ei ole vaikutusta toiminnan aiheuttamiin melu- ja tärinätasoihin lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Haettavat muutokset lisäävät melua ja tärinää aiheuttavia päiviä alueella vuodessa. 9.6 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Muuratharju (0950001) sijaitsee noin 1,6 km etäisyydellä lännessä. Maaperään kohdistuvat vaikutukset ovat vähäiset, sillä alueella ei säilytetä ympäristölle haitallisia kemikaaleja.

10 Riskien hallinta ja onnettomuuksien estäminen :n toiminnasta aiheutuvien ympäristöön kohdistuvien riskien hallinta perustuu sertifioituun ISO 14001-standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään (ISO 14001:2004, 31.5.2016). Ympäristöjärjestelmä kattaa toiminnan riskikartoituksen sekä toimenpiteet onnettomuuksien estämiseksi. 10.1 Toimintaan liittyvät riskit Toiminnasta voi aiheutua polttoaineiden ja muiden haitallisten kemikaalien vuotoa maaperään joko suoraan laitteista ja koneista tai tuotannon aikana aliurakoitsijan perustamalla tukitoiminta-alueella. Toiminnasta syntyvät jätteet voivat olla myös haitallisia ympäristölle väärin säilytettyinä. Vialliset tai väärin säädetyt koneet ja laitteet voivat aiheuttaa poikkeuksellisia ilma- ja melupäästöjä. Mahdollinen ilkivalta, polttoainevarkaudet koneista tai luvattomat jätteiden tuonnit alueelle voivat aiheuttaa omaisuusvahinkoja sekä ympäristöhaittoja. 10.2 Onnettomuuksien estäminen Työturvallisuus alueella varmistetaan edellyttämällä kaikilta alueella toimivilta ja liikkuvilta henkilöiltä asianmukaisten suojavarustusten käyttöä. NCC Industryn henkilökunta on suorittanut työturvallisuuskoulutuksen työsuhteen alkaessa ja tätä koulutusta ylläpidetään säännöllisesti ja aina tarvittaessa. Alueella toimivat aliurakoitsijat perehdytetään ennen toiminnan aloitusta työmaakohteeseen ja heille annetaan tiedot alueen toimintatavoista, lakisääteisistä velvoitteista sekä ympäristöjärjestelmän mukaisesta ympäristöllisesti kestävästä toiminnasta. Jokaiselta alueella toimivalta henkilöltä edellytetään työturvallisuuskorttia. Ottoalue on merkitty maastoon huomionauhalla, jonka kunto tarkistetaan säännöllisin väli ajoin. Alue suljetaan lukittavalla portilla alueen ollessa kiinni, jotta asiattomien pääsy alueelle estetään. Alueella toimivat laitteet ja koneet pidetään moitteettomassa kunnossa. Laitteisto tarkastetaan päivittäin ja huollot suoritetaan säännöllisesti sekä aina tarvittaessa. Vikatilanteiden sattuessa koneet sekä laitteet pysäytetään heti ja tilanne selvitetään välittömästi. Toimintaa jatketaan vasta, kun laitteisto on kunnostettua ja tilanne selvitetty. Toiminnasta muodostuvat jätteet kerätään erikseen ja toimitetaan säännöllisesti asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Vaaralliset jätteet kerätään erilleen ja varastoidaan asianmukaisissa säilytysastioissa, joihin merkitään jätteen tiedot. Vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Vaarallisista jätteistä pidetään kirjanpitoa.

Räjäytykset suunnitellaan ja mitoitetaan huolellisesti ennakkoon. Vastaanotettavien maisemointimaiden puhtautta tarkkaillaan huolellisesti aistihavainnoin sekä vaatimalla alkuperätiedot alueelle toimitettavista maaaineksista. Tarvittaessa vaaditaan myös maaperäanalyysit alueelle tuoduista maista. 10.3 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen Alueella säilytetään aina riittävä määrä öljynimeytykseen soveltuvaa materiaalia mahdollisen öljyvuodon varalta. Alueella on asianmukainen ensisammutuskalusto, joka tarkastetaan asiantuntijan taholta säännöllisesti. Henkilövahinkojen varalta alueella on aina asianmukaiset ensiapuvälineet. Yleinen hätänumero sekä muut työturvallisuuteen liittyvät tarvittavat yhteystiedot pidetään selkeästi esillä. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista raportoidaan lupaviranomaisen sekä kunnan edellyttämällä tavalla. 11 Toiminnan tarkkailu Alueen toimintoja tarkkaillaan päivittäin ja toiminnassa ilmeneviin poikkeustapauksiin puututaan välittömästi. Poikkeustapauksissa prosessi säädetään uudelleen tai keskeytetään kokonaan ja huolletaan kuntoon. Päiväkohtaisesta tarkkailusta pidetään kirjaa. 11.1 Käyttötarkkailu Toiminta-alueella pidetään käyttöpäiväkirjaa alueen toiminnoista sekä niiden ajoittumisesta ja toimintaolosuhteista. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan; työntekijät, työajat huollot, kalusto valmistetut tuotteet ja määrät louhintasuunnitelman toteutumisen seuranta alueella tehdyt tarkastukset alueella tehdyt mittaukset poikkeukselliset tilanteet kemikaali- ja polttoainetoimitukset jätekuljetukset sääolot

11.2 Päästö ja vaikutus tarkkailu Alueella muodostuvat pintavedet kootaan hallitusti laskeutusaltaaseen, josta vedet ohjautuvat ympäröivään maastoon. Laskeutusaltaan tilaa ja täyttymistä tarkkaillaan säännöllisesti. Laskeutusaltaasta purkautuvaa vesimäärää tarkkaillaan kerran vuodessa keväisin ja tulokset raportoidaan lupaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Laskeutusaltaan veden laatua tarkkaillaan kolmen vuoden välein, jolloin näytteistä analysoidaan; - väri - sameus - ph - sähkönjohtokyky - CODMn - Nitraatti - Nitriitti - Ammonium - Kokonaistyppi - Kloridi - Sulfaatti - Rauta - Mangaani - Alumiini Joka toinen näytteenottokerta vedestä analysoidaan myös; - Arseeni - Kadmium - Kromi - Kupari - Lyijy - Elohopea - Nikkeli 11.3 Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus Mikäli ilmenee, että muut mittaukset ja näytteenotto tulevat ajankohtaisiksi, tehdään ne ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä lupaviranomaisen edellyttämällä tavalla. Mittauslaitteisto pidetään puhtaana ja moitteettomassa kunnossa sekä kalibroidaan säännöllisesti. 11.4 Raportointi ja tarkkailuohjelmat Ympäristönsuojelulain (527/2014) 62 :n tarkoittama toiminnan seuranta ja tarkkailuvelvollisuus toteutetaan vuosittain raportoimalla toiminnasta lupaviranomaiselle lupamääräysten mukaisesti. Tarkkailuohjelmat toteutetaan lupamääräysten mukaisesti.

12 Alueen jälkihoito ja käyttö Alue palautetaan toiminnan päätyttyä takaisin sen luontaiseen muotoonsa metsätalousmaaksi. Toiminta-alueen pohja tasoitetaan ja jyrkänteet luiskataan alueelta kuorituilla pintamailla sekä alueelle vastaanotetuilla puhtailla ylijäämämailla. Muodostuneet kalliojyrkänteet pyritään luiskaamaan kaltevuuteen 1:3. Alueelle perustetaan metsänkasvulle otollinen kasvualusta alueen pintamaista sekä ylijäämämaista. Alueen annetaan metsittyä luontaisesti tai vaihtoehtoisesti alueen metsittämiseen käytetään istutusta tai kylvöä. Ennen alueen maisemointia alue siivotaan ja kaikki sinne kuulumaton materiaali viedään pois.