Nro 50/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/13/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 02.06.2010

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 50/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/13/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 02.06.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee FC Energia Oy:n Sastamalan Äetsän energiantuotantolaitoksen toiminnan muutosta. Toiminnanharjoittaja on hakenut ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA FC Energia Oy PL 1 39501 Ikaalinen LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Energiantuotantolaitos sijaitsee Sastamalan kaupungin Äetsässä, tilalla Jokiranta (kiinteistörekisteritunnus: 790-534-6-4) Kemira Chemicals Oyj:n teollisuusalueella. Energiantuotantolaitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 3 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 3 b mukaan. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että FC Energia Oy:n energiantuotantolaitoksella ja Kemira Chemicals Oyj:n teollisuuslaitoksella on ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukainen sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, jonka perusteella toimintojen ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin mukaan aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen, mikäli yhdenkin toiminnan lupa-asianratkaisu kuuluu sen toimivaltaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 4 a mukaan epäorgaanisia peruskemikaaleja valmistavaa tehdasta koskevassa asiassa toimivaltainen lupaviranomainen on aluehallintovirasto. Lupahakemus on tullut vireille Pirkanmaan ympäristökeskuksessa 15.10.2009 ja siirtynyt 1.1.2010 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ 2 Pirkanmaan ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Sastamalan kaupunki kuuluu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueeseen. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla energiantuotantolaitoksella (höyrykattilalaitoksella) on Pirkanmaan ympäristökeskuksen 20.6.2002 myöntämä ympäristölupa Dnro 1901Y0852-111. Samalla alueella toimii Kemira Chemicals Oyj, jolla on Pirkanmaan ympäristökeskuksen 16.6.2006 myöntämä ympäristölupa Dnro PIR-2004-Y-229-111. Toiminnanharjoittajalla on sopimus kiinteistön liittämisestä Äetsän kunnan viemärilaitokseen 8.8.2002. Aiottu rakennuspaikka sijaitsee asemakaava-alueella Sastamalan Pehulassa (tontti 790-534-6-4/3). Alueella on kaavamerkintä TT, teollisuusrakennusten korttelialue. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemaksi on määrätty 95 metriä merenpinnasta. LAITOKSEN/TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kemira Chemicals Oyj:n tehdasalue, jolla FC Energian energiantuotantolaitos sijaitsee, rajoittuu Kokemäenjokeen. Tehdasalue käsittää 15 ha, josta kuusi hehtaaria on rakennettu. Aidatun tehdasalueen lähiympäristössä sijaitsee Kemira Chemicals Oyj:n oma asuntoalue ja 0,5 km etäisyydellä Äetsän 1 500 asukkaan keskustaajama Pehula. Maa-alue ympärillä on Pehulan keskustaajamaa lukuun ottamatta harvaan asuttua. Lähimpään asuinrakennukseen on vajaa 300 metriä. Peruskoulun ala-aste sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnontila Kokemäenjoki on maamme viidenneksi suurin jokivesistö, joka alkaa Liekoveden luusuasta Vammalasta. Joessa on neljä voimalaa: Tyrvään, Äetsän (Kemira Chemicals Oyj:n tehtaiden alapuolella), Kolsin ja Harjavallan voimalaitokset. Valuma-alue on Kokemäenjoen luusuassa 26 800 km 2 ja keskivirtaama 666 000 m 3 /h. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Aluetta kuormittaa Kemira Chemicals Oyj:n tuotantolaitosten päästöt sekä tehtaan liikenteen päästöt.

3 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Toiminta koostuu olemassa olevasta energiantuotantoyksiköstä (höyrykattilalaitos), jossa on 30 MW:n höyrykattila, joka käyttää polttoaineenaan vetykaasua ja raskasta polttoöljyä. Tämä jää varakattilaksi uuden kattilalaitoksen valmistuttua. Uusi teholtaan 30 MW:n energiantuotantoyksikkö (monipolttoainekattila) hyödyntää myös polttoaineena Kemira Chemicals Oyj:n tuotantolaitoksella syntyvän vedyn. Vetykaasua poltetaan yksinään tai yhdessä hakkeen ja turpeen kanssa. Kattilassa voidaan polttaa myös yksin haketta tai turvetta. Alueella on myös raakavesilaitos, joka puhdistaa vettä energiantuotantolaitoksen ja Kemira Chemicals Oyj:n tarpeisiin. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Uusi energiantuotantoyksikkö tuottaa 9 bar höyryä 12 GWh/v ja 3 bar höyryä 130 GWh/v tehtaan prosesseihin. Sähköä tuotetaan 36 GWh/v Kemira Chemicals Oyj:n tuotantoon ja tehdaskiinteistöihin. Lisäksi tuotetaan kaukolämpöä Sastamalan alueen kaukolämpöverkkoon. Tuotannossa syntyy 25 C lauhdelämpöä 65 GWh/v. Kattilalaitoksen tekniset tiedot ja käyttö Polttotekniikka perustuu kuplivaan leijukerrostekniikkaan. Kattila on varustettu kahdella leijupedin yläpuolisella vetypolttimella, joiden yhteisteho on 30 MW. Kattila on mitoitettu siten, että sen polttoaineteho on 30 MW myös puupohjaisia polttoaineita poltettaessa. Kattila toimii peruskuormakattilana ja se tuottaa tulistettua höyryä voimalaitoksen höyryturbiinille. Sytytyspolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Kevytöljy varastoidaan 10 m 3 kaksoisvaipallisessa säiliössä, joka varustetaan ylitäytönestimellä. Uusi energiantuotantoyksikkö tulee korvaamaan nykyiset höyrykattilat, joissa pääpolttoaineena on vety ja varapolttoaineena on kevyt- ja raskaspolttoöljy. Vuonna 2003 rakennettu 30 MW:n energiantuotantoyksikkö (höyrykattila) ja vuonna 1987 käyttöönotettu 11 MW:n kattila jäävät varalle ja niille haetaan jatkolupaa tässä yhteydessä. Kahden vuoden kuluttua uuden voimalaitoksen käyttöönotosta 11 MW:n kattila poistetaan käytöstä. Heti uuden kattilalaitoksen valmistuttua vanhin vuonna 1978 käyttöönotettu 10,6 MW:n kattila jää pois käytöstä. Varakattiloita on arvioitu käytettävän noin 7 päivää vuodessa. Varakattiloita varten on kaksi 75 m 3 kaksoisvaipallista öljysäiliötä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä. Tulipesän ja tulistimien puhdistaminen pyritään suorittamaan ajon aikana vesi- ja höyrynuohoimien avulla. Savukaasujen virtausnopeus savupiipussa on on n. 10 m/s oletetulla polttoainejakaumalla 75 % vetyä ja 25 % biopolttoaineita. Hiukkaset erotetaan savukaasuista sähkösuodattimen avulla. Energiatehokkuus Energiantuotantolaitos liittyy Leppäkosken Sähkö -konsernin sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimukseen. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmässä on energiatehokkuuden parantamistavoitteena energiankulutuksen vähentäminen ja materiaalien ja polttoaineiden käytön vähentäminen.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 4 Savukaasujen hiukkaspäästöjen osalta uusi energiantuotantoyksikkö täyttää pienten alle 50 MW:n polttolaitosten kansallisen BAT-selvityksen mukaisen päästöraja-arvon, joka on 52 mg/mj laskettuna selvityksen liitteessä olevalla kaavalla. Uusi energiantuotantoyksikkö tullaan varustamaan mahdollisimman matalatyppipäästöisillä polttimilla. Vetyä poltetaan mahdollisimman pienellä ilmaylimäärällä, jotta typpipäästöt jäävät pieniksi. Pumppujen ja puhaltimien moottoreita säädetään taajuusmuuttajilla aina, kun se on taloudellisesti mahdollista. Taulukossa on monipolttoainekattilan laskennalliset päästöraja-arvot suunnitellun keskimääräisen vuotuisen polttoaineen käytön perusteella laskettuna (mg/m 3 n) Bio-vetylaitos 75 % vety, 25 % turve hiukkaset 10,9 NO x 232 SO 2 pelkkä turve 76 Vesilaitoksen tiedot, tulevat muutokset ja käyttö Raakavettä, joka otetaan Kokemäenjoesta, lämmitetään kaukolämmönvaihtimissa, jonka jälkeen syötetään vedenpuhdistuskemikaalit ja säädetään happamuus. Seuraavaksi raakavesi johdetaan kiertohiekkapuhdistimiin, josta se valuu 10 m 3 välisäiliöön. Välisäiliöstä vesi pumpataan vedenpehmentimiin ja niistä edelleen 200 m 3 lisävesisäiliöön. Sieltä pehmennetty vesi pumpataan höyrykattilalaitoksen syöttövesisäiliöön ja myös Kemira Chemicals Oyj:n prosessiin. Nykyisen höyrykattilalaitoksen edellä kuvattu prosessiveden valmistuslaitteisto jätetään toimintaan. Puhdistusta tehostetaan lisäämällä prosessiin raakaveden mekaaninen esisuodatin sekä käänteisosmoosilaitteisto. Prosessivettä valmistettiin vuonna 2008 keskimäärin 35 m 3 tunnissa. Nykyiseen höyrykattilalaitokseen sisältyvä paineilmalaitos jää myös toimintaan. Raaka- ja jäähdytysvettä otetaan Kokemäenjoesta 2,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Vesilaitoksen huuhteluvedet, väliottoturbiinin lauhduttimen jäähdytysvedet, kattilan puhtaat ulospuhallusvedet sekä raakaveden esisuodattimen kiintoaine (esim. pikkukalat) johdetaan sellaisenaan Kokemäenjokeen. Jäähdytysvedet puretaan vesistöön halkaisijaltaan 600 mm olevalla putkella noin 30 metrin päähän rannasta. Putki lähtee rannasta kohdasta N 61 38' 41 ", E 23 09' 43".

5 Jäähdytysvettä johdetaan jokeen n. 2,2 Mm 3 /a. Puhtaita kattilan ulospuhallusvesiä johdetaan jokeen n. 5 400 m 3 /a. Jäähdytysvesi lämpenee uudessa energiantuotantoyksikössä keskimäärin 7 C. Energiantuotantoyksikön jäähdytysvesimäärä on talvella 150 m 3 /h ja kesällä 400 m 3 /h. Talvella jäähdytysvesien vaikutus Kokemäenjoen lämpötilaan on 0,001 C ja kesällä 0,004 C. Vesilaitokselta johdetaan käänteisosmoosilaitoksen pesuvettä n. 60 m 3 /a neutraloituna jokeen. Käänteisosmoosilaitoksen pesukemikaaleina ovat laimea suolahappo ja laimea lipeä. Ne otetaan laitokselle Kemira Chemicals Oyj:n tuotannosta ja laimennetaan pesuveteen. Kattilan puhdistuksessa käytetään höyry- ja ääninuohoimia, joten jätevesiä ei synny. Viemärilaitoksen viemäriin johdetaan vesilaitoksen jälkiselkeyttimeltä jätevettä n. 35 000 m 3 /a. Se sisältää kiintoainetta 695 kg/a. Lisäksi viemärilaitokselle johdetaan n. 5 m 3 vuodessa saniteettivesiä. Päästöt ilmaan Uuden energiantuotantoyksikön laskennalliset vuosipäästöt ilmaan ovat seuraavat: Aine puhdistimen (sähkösuodin) vuosipäästö t/a ominaispäästö mg/mj takuuarvo mg/nm 3 hiukkaset 50 4,0 (turve/hake) 4,3 (turve/hake) SO 2 550 24,0 (turve) 13,5 (hake) 26,1 (turve) 14,7 (hake) NO x (NO 2 :na) 450 99,2(turve/hake) 108,0(turve/hake) CO 2 fossiilinen 23 618 25 728 CO 2 bio 24 443 26 627 Melu ja tärinä Laitosalueen läheisyydessä on mitattu melu ennen laitoksen rakentamista. Mittaukset on tehty 1,5 metrin korkeudelta kolmesta eri mittauspisteestä 100-200 metrin päässä tulevasta laitoksesta. A-painotetut äänitasot vaihtelivat 45-49 db(a). Uusi toiminta lisää liikennettä alueella. Toiminnassa käytetään puupolttoainetta enintään 86 800 m 3 vuodessa. Se vastaa 616 rekkakuormaa.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Syntyvät jätteet: 6 Jätenimike määrä t/v käsittely jäteöljy 0,2 ongelmajätteenä kiinteä öljyinen jäte 0,1 " maalit, akut, loisteputket 0,05 " ym. satunnaiset ongelmajätteet metalliromu 0,2 uusiokäyttö pahvi- ja paperi 0,2 " lento- ja arinatuhka 175(hake) 611(turve) kaatopaikka sekajäte 0,2 kaatopaikka TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Uusi energiantuotantoyksikkö korvaa nykyiset höyrykattilat, joissa varapolttoaineena on kevyt- ja raskaspolttoöljy ja pääpolttoaineena vety. Tavoitteena on korvata sähkön tuontia alueellisella ja paikallisella voimalaitosratkaisulla. Tällä hetkellä Kemira Chemicals Oyj:n Sastamalan tuotantolaitoksilla ei ole sähköntuotantoa. Rakennettava voimalaitos vähentää Suomen sähköntuotannossa syntyviä hiilidioksidi ja rikkidioksidipäästöjä. Lauhdevesien lämpötila on noin 25 C. Lämpökuorman vaikutukset vesistöön ovat vähäiset johtuen joen suuresta virtaamasta lauhteiden määrään ja alhaiseen lämpötilaan suhteutettuna. Ilmanlaatuvaikutukset on arvioitu Ilmatieteen laitoksen tekemällä leviämismallilaskelmalla. Leviämismallilaskelmilla on tarkasteltu voimalaitoksen normaalitoiminnan sekä mahdollisten hetkellisten päästöjen vaikutuksia voimalaitoksen ympäristön ilmanlaatuun. Normaalitoiminnan päästöjen tarkastelussa polttoaineina ovat turve (30%) ja vety (70%). Maksimipäästötarkastelussa polttoaineena on pelkästään turve. Selvityksessä todetaan, että uuden voimalaitoksen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet maanpintatasolla jäävät pieniksi molemmissa tapauksissa. Leviämislaskelmien mukaan uuden energiantuotantoyksikön päästöjen aiheuttamat pitoisuudet alittaisivat sekä normaalitilanteessa että maksimipäästötilanteessa Suomessa voimassa olevat terveysperusteiset typpidioksidin, rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten ohjeja raja-arvot. Leviämismallilaskelmien tulosten perusteella voidaan arvioida, että suunnitelluilla päästömäärillä ja piippuratkaisuilla varmistetaan ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät päästöjen leviämis- ja laimenemisolosuhteet. Kiinteät polttoaineet varastoidaan pelkästään niille suunnitelluissa varastoissa. Pölyn leviämistä estetään käyttämällä kotelointia sekä alipaineistusta. Kaikki kuljettimet ja käsittelylaitteet sijaitsevat suljetuissa sisätiloissa. Polttoaineen purkamisen yhteydessä syntyvän pölyn leviäminen estetään rakentamalla varasto niin suureksi, että koko ajoneuvoyhdistelmä mahtuu varastoon sisälle.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 7 Hakija esittää ilmapäästöjen tarkkailua seuraavasti: hiukkaset (>PM10), rikkidioksidi ja typenoksidit kertamittauksena kerran kolmessa vuodessa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN uuden energiantuotantoyksikön suunnittelussa ja käytössä otetaan huomioon FC Energia Oy:n Sastamalan höyrykattilalaitoksen vaaran arviointitoimintaohje., Turvatekniikan keskuksen ohjeet ja määräykset sekä Kemira Chemicals Oyj:n pelastus- ja kaasunsuojelusuunnitelmat. Palo- ja kaasuhälytykset sekä muut kriittiset hälytykset siirretään Kemira Chemicals Oyj:n kloraattitehtaan valvomoon, josta huolehditaan tarvittavien korjaus- ja pelastustoimenpiteiden toteutus. FC Energialla on ympäristövahinkovakuutus Tapiolassa. Vakuutuksen sopimusnumero on 312-0174547-U. ESITYS VAKUUDEKSI LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakija on esittänyt 1 400 euron vakuuden asettamista toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Hakija on arvioinut ympäristön ennallistamisen kustannukset lähinnä polttoaineiden kuljettamiseksi muualle laitosalueelta. Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 19.11.2009, 8.2.2010 ja 20.5.2010. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on kuulutettu Sastamalan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla 15.2.-16.3.2010. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 16.2.2010. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Sastamalan kaupungintalo osoitteessa Aarnontie 2 A. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia on erityisesti katsottu koskevan. Lausunnot Sastamalan perusturvakuntayhtymän lausunto 24.3.2010: "Ympäristölupahakemus koskee FC Energia Oy:n ympäristölupahakemusta. FC Energia Oy sijaitsee Sastamalan kaupungissa Pehulan kylässä tilalla Jokiranta (tontti 790-534-6-4/3). Laitos sijaitsee Kemira Chemicals Oy:n tehdasalueella, jossa Kemira Chemicals Oy harjoittaa kemikaalien tuotantoa. Alueella on FC Energia Oy:n nykyinen höyrykattilalaitos, joka on rakennettu vuonna 2003.

8 Lähtökohtana on biopolttoaineen ja ylimääräisen vedyn hyödyntäminen sähköntuotannossa Kemira Chemicals Oy:n tuotantolaitoksella Sastamalassa. Tällöin tuotantoprosessissa vapautuva koko vetymäärä voidaan hyödyntää täysimääräisesti sähkön ja prosessihöyryn tuotannossa. Kotimaisilla biopolttoaineilla tasataan vedyn määrän vaihteluita, korvataan varapolttoaineena käytetty öljy sekä mahdollistetaan tulevaisuudessa vedyn käyttö mm. liikennepolttoaineena. Bio-vetyvoimalaitos on ensimmäinen voimalaitos, jossa yhdistetään leijukerrostekniikka ja matalapaineisen vetykaasun poltto. Biopolttoaineena käytetään haketta ja turvetta saatavuudesta riippuen. Uusi voimalaitos tuottaa prosessihöyryjä, sähköä ja kaukolämpöä. Voimalaitoksessa on yksi 30 MW:n höyrykattila ja höyrynpaine 60 bar. Sytytyspolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Uusi voimalaitos tulee korvaamaan nykyiset höyrykattilat, jossa varapolttoaineena on kevyt- ja raskaspolttoöljy. Vuonna 2003 rakennettu 39 MW:n höyrykattilalaitos ja vuonna 1987 käyttöönotettu 11 MW:n kattila jäävät varalle ja niille haetaan jatkolupaa samaan ympäristölupaan. 11 MW:n kattila poistetaan käytöstä noin kahden vuoden kuluttua uuden voimalan kaupallisesta käyttöönotosta ja vanhin vuonna vuonna 1978 käyttöönotettu 10,6 MW:n kattila jää pois heti uuden voimalaitoksen käyttöönotosta. Varakattiloita on arvioitu käytettävän korkeintaan 2 % kokonaisenergiamäärästä eli noin 7 vrk. Nykyisillä höyrykattiloilla on voimassa oleva ympäristölupa (diaarinumero 1901Y0852-111, 2002). Uusi voimalaitos tuottaa 9 bar höyryä 12 GWh/a, 3 bar höyryä 130 GWh/a ja sähköä 36 GWh/a Kemira Chemicals OY:n tuotantoon ja tehdaskiinteistöihin sekä Sastamalan Äetsän alueen kaukolämpöverkkoon. Lisäksi muodostuu 25 C lauhdelämpöä 65 GWh/a. Tiedot olennaisista päästöistä ja jätteistä Ilmapäästöt on selvitetty leviämismallilla. Päästöt eivät heikennä merkittävästi alueen ilmanlaatua. Arvioidut vuosipäästöt ovat suurimmillaan: hiukkaset 4 t/v, rikkidioksidi 24 t/v ja typenoksidit 99 t/v. Jäähdytysvettä käytetään 2,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja se palautetaan Kokemäenjokeen. Lento- ja arinatuhkaa syntyy polttoaineesta riippuen 175-611 t/v. Lento- ja arinatuhkaa varastoidaan suljetuille tuhkalavoille ja sijoitetaan kaatopaikalle. Melu ja tärinä eivät muutu oleellisesti. Piipun korkeuden mitoitusta määriteltäessä on käytetty apuna ilmatieteen laitoksen julkaisua Pienten polttolaitosten (5 50 MW) piipun korkeuden mitoitus. Uuden voimalaitoksen riittäväksi piipun korkeudeksi on arvioitu 50 metriä. Bio-vetylaitoksessa tullaan käyttämään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Vetyä tullaan polttamaan mahdollisimman pienellä ilmaylijäämällä, jolloin typpipäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi hakkeen ja turpeen polton hiukkaspäästöjä rajoitetaan sähkösuodattimella. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristöolosuhteet, asutus sekä selvitys alueen kaavoitustilanteesta. Aiottu rakennuspaikka sijaitsee asemakaava-alueella Sastamalan Pehulassa (tontti 790-534-6-4/3). Alueella on kaavamerkintä TT, teollisuusrakennusten korttelialue. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemaksi on

9 määrätty 95 metriä merenpinnasta. Autopaikkoja on yksi suurimman työvuoron kahta työntekijää kohti. Tontin tehokkuusluku on 0.50. Aidattu toiminta-alue on rajoitettu Kemira Chemicals Oy:n tehdasalueen ja Kokemäenjoen väliin. Voimalaitoksesta on noin 10 m joen rantaan, maaperä on savea ja moreenia. Alue ei ole pohjavesialuetta. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 m etäisyydellä. Ala-aste sijaitsee noin 0,6 km etäisyydellä, terveyskeskus, vanhusten palvelutalo sekä kaksi päiväkotia sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä höyrykattilalaitoksesta. Sastamalan perusturvakuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto ja Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelu ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa: 1. Laitoksen toiminnan aiheuttama melu ei saa aiheuttaa läheisillä asuma-alueilla, virkistysalueilla ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla päiväohjearvojen LAeq 55 db (klo 7-22) eikä yöohjearvojen LAeq 50 db (klo 22-7) ylityksiä. 2. Kunnan viemäriin johdettavaan jäteveteen ei saa laskea sellaista jätettä tai ohjata jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärirakenteelle, puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen käsittelylle. 3. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille. 4. Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelun mukaan asemakaava ei aseta estettä ympäristöluvan myöntämiselle. " Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue) lausunto 11.3.2010: "FC Energia hakee lupaa uudelle 30 MW:n voimalaitokselle Kemira Chemicalsin teollisuusalueelle Sastamalan Äetsään. Alueella nykyisin sijaitsevan kattilalaitoksen kaksi kattilaa jäävät varakattiloiksi. Uuden laitoksen polttoaineina tulevat olemaan Kemira Chemicalsin tehtaalla syntyvä vety sekä puuhake ja turve eli kyseessä on ns. monipolttoainekattila. Uuden laitoksen läheisyydessä sijaitsee mm. palloiluhalli ja uimahalli, hakemuksen mukaan lähimpään asuinrakennukseen on noin 300 m ja koulu sijaitsee noin 600 m ja vanhusten palvelutalo sekä kaksi päiväkotia noin kilometrin etäisyydellä laitoksesta. Näin ollen puuhakkeen ja turpeen varastointiin ja käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta vältetään ympäristöön aiheutuvia pöly- ja meluhaittoja. Varastointi ja käsittely tulee toteuttaa niin, että pölyn ja melun leviäminen tehdasalueen ulkopuolelle estetään mahdollisimman tehokkaasti. Lento- ja arinatuhkan kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä ennen tuhkan toimittamista kaatopaikalle. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää myös tuhkan hyötykäyttömahdollisuudet.

Muistutukset ja mielipiteet 10 ELY-keskus katsoo, että laitoksen saniteettivedet, kattilalaitoksen pesuvedet ja kompressorien kondenssivedet on johdettava kunnan puhdistamolle tai muutoin käsiteltävä vastaavan tehoisesti. Vedenpuhdistuslaitoksen suodattimen huuhteluvedet on ennen vesistöön johtamista käsiteltävä suodattamalla tai muutoin siten, että veden sisältämästä kiintoaineesta erotetaan vähintään 85 %. Suodatusliete on johdettava kunnan puhdistamolle tai käsiteltävä muuten vastaavan tehoisesti. Laitoksen valmistuttua on toiminnanharjoittajan teetettävä meluselvitys, jossa huomioidaan myös polttoaineen käsittelyn aiheuttama melu. Meluselvityksessä tulee tarkastella myös tehtaan ja voimalaitoksen yhdessä aiheuttamaa ympäristömelua. Muilta osin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa hakemuksesta." Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän lausunto 25.3.2010: " FC Energia Oy on hakenut ympäristölupaa Kemira Chemicalsin Sastamalan tehtaalle uuteen voimalaitokseen. Hankkeen tarkoituksena on tehostaa vetykaasun, turpeen ja hakkeen polttoa ja tuottaa prosessihöyryä, sähköä ja kaukolämpöä. Lisäksi haetaan jatkolupaa nykyisille kattiloille, jotka jäävät uuden yksikön valmistuttua varalle. Uusi voimalaitos ottaa jäähdytys- ja prosessivettä (2,34 Mm 3 /a) Kokemäenjoesta, jonne myös puhtaat lauhteet ja jäähdytysvedet sekä mekaanisen esisuodattimen kiintoaines palautetaan. Suurin osa tästä on jäähdytysvettä, joka johdetaan lämmenneenä takaisin vesistöön. Jäähdytysvettä tarvitaan ennenkaikkea kesäaikaan ja se lämpenee voimalaitoksella keskimäärin 7 C. Saniteettivedet johdetaan Äetsän kunnan viemäriin. Vesistöön johdettava hukkalämpö nostaa hieman purkuvesistön lämpötilaa. Hakemuksessa olevan arvion mukaan hyvistä laimenemisoloista (MQ=186 m 3 /s) johtuen jäähdytysveden vaikutus rajoittunee pääosin purkuputken edustalle. Talviaikaan jää heikkenee purku- ja ottopaikan läheisyydessä, mikä estää talvikalastuksen voimalaitoksen edustalla. Ottoveden mukana laitokselle voi joutua kaloja, mutta hankkeen kokonaisvaikutukset kalakantoihin jäänevät vähäisiksi. Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmä katsoo, että ympäristölupa voidaan myöntää. Ottoveden mukana tulevien kalojen määrää, jäähdytysveden lämpötilan nousua ja vesistöön johdettavaa lämpömäärää on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä pienentämään. Hankkeella ei ole sellaisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät kalataloudellisen tarkkailu- tai hoitovelvoitteen määräämistä." Hakemuksesta ei tehty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija antoi 12.4.2010 vastineen, jossa todetaan, että hakijalla ei ole huomautettavaa lausuntoihin.

11 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää FC Energia Oy:lle ympäristöluvan energiantuotantolaitoksen muutokselle Kemira Chemicals Oyj:n tehdasalueelle Äetsässä. Energiantuotantolaitos käsittää uuden 30 MW:n biopottoaine/vety- höyrykattilan ja olemassa olevat varakattiloina jatkossa käytettävät 30 MW ja 11 MW kattilat sekä vesilaitoksen. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti ja huolehdittava jatkuvasti, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Jäähdytysvedet on johdettava hakemuksessa esitettyä purkuputkea pitkin Kokemäenjokeen. Jäähdytysvesien ja erikseen käsiteltyjen vesilaitoksen suodatinvesien lisäksi Kokemäenjokeen saa johtaa vain hulevedet, raakaveden esisuodattimen kiintoaineen, käänteisosmoosilaitoksen vedet neutraloituina sekä puhtaat ulospuhallusvedet. (YSL 43 ja 49 ) 2. Purkuputkiputki on painotettava ja rakennettava siten, että se pysyy paikallaan. Purkuputken sijainti on merkittävä selvästi rannalle purkukohtaan sijoitettavalla taululla, jossa lukee "purkuputki". Lisäksi rannalla on oltava varoitus heikoista jäistä putken suulla ja tarvittaessa jäiden aikaan varoalue on ympäröitävä jäälle asetettavalla lippusiimalla. (YSL 43 ) 3. Energiantuotantolaitoksen saniteettivedet, mahdolliset kattiloiden pesuvedet ja kompressorien kondenssivedet on johdettava kunnan puhdistamolle tai muutoin käsiteltävä vastaavan tehoisesti. Vedenpuhdistuslaitoksen suodattimen huuhteluvedet on ennen vesistöön johtamista käsiteltävä suodattamalla tai muutoin siten, että veden sisältämästä kiintoaineesta erotetaan vähintään 85 %. Suodatusliete on johdettava kunnan puhdistamolle tai käsiteltävä muuten vastaavan tehoisesti. (YSL 43 ) Päästöt ilmaan 4. Uuden 30 MW:n energiantuotantoyksikön (monipolttoainekattila) savukaasut on johdettava ulkoilmaan maanpinnasta vähintään 50 metriä korkean piipun kautta. (YSL 43 ) 5. Uuden 30 MW:n monipolttoainekattilan savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 11 mg/m 3 (n), typenoksidipitoisuus enintään 250 mg NO 2 /m 3 (n) ja rikkidioksidipitoisuus enintään 76 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 3 prosentin happipitoisuuteen. (YSL 43 ) 6. Varakattiloiden hiukkaspitoisuus saa olla enintään 140 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 3 prosentin happipitoisuuteen. (YSL 43 )

Melu ja tärinä 12 7. Energiantuotantolaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää yhdessä Kemira Chemicals Oyj:n teollisuusalueen muiden ympäristölupavelvollisten toimintojen melun kanssa ympäristön melulle eniten altistuvassa kohteessa päivällä klo 7-22 ekvivalenttitasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttitasoa 50 db (L Aeq ). (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 8. Uuden energiantuotantoyksikön valmistuttua toiminnanharjoittajan on teetettävä energian tuotantolaitoksen melumittaukset, joissa huomioidaan myös polttoaineen käsittelyn aiheuttama melu. Mittaussuunnitelma on toimitettava Pirkanmaan Ely-keskukselle hyvissä ajoin ennen mittausten suorittamista. Tarvittaessa melutilannetta on valvontaviranomaisen määräyksestä selvitettävä myös melumallinnuksella. (YSL 46 ) Polttoaineiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi 9. Kiinteiden polttoaineiden vastaanotto, varastointi, käsittely ja siirrot on järjestettävä siten, ettei toiminta aiheuta pöly-, haju- tai roskaantumishaittaa eikä palovaaraa. (YSL 43 ) 10. Turpeen ja hakkeen vastaanotto, varastointi ja käsittely on tehtävä suljetussa hallissa tai muussa vastaavassa tilassa, jossa pölyn ja melun pääsy ympäristöön on estetty. (YSL 43 ) 11. Nestemäiset polttoaineet on varastoitava asianmukaisessa kyseisen polttoaineen varastointiin hyväksytyssä kaksoisvaippasäiliössä tai tiiviiseen suojaaltaaseen sijoitetussa säiliöissä. Suoja-altaan tilavuus on mitoitettava siten, että vuototilanteessa altaaseen sopii vähintään 1,1 kertaa siihen sijoitetun suurimman säiliön nestetilavuus. Säiliöiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja säiliöt on varustettava ylitäytönestimellä ja kaksoisvaippasäiliöt on lisäksi varustettava vuodonilmaisimella. ( YSL 43 ) 12. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai asianmukaisessa erillisessä kemikaalivarastossa. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja-altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suojaaltaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla avoimia, viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 13. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet loppusijoitettavaksi laitokseen, käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Toiminnassa muodostuvien jätteiden määrää ja laatua on seurattava säännöllisesti ja niistä on pidettävä kirjaa. Jätteet on luokiteltava rapor-

13 tointia varten valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla.(ysl 43, 45 ja 46, JL 6, YMA 1129/2001) 14. Muodostuvat ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi toimijoille, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Ongelmajätteitä luovutettaessa ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen ja siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot. ( YSL 43 ja 45, JL 6 ja 15, JA 5 ja 6, VNp 659/1996, YMA 1129/2001) 15. Arina- ja lentotuhkan kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä ennen kaatopaikalle toimittamista ja tuhkat on varastoitava suljetuissa tiloissa. Kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä uudelleen, mikäli polttoaineiden laadussa tai poltossa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa tuhkan laatuun. Tuhkien kuljetukset on järjestettävä siten, ettei laitoksen ympäristöön aiheudu pölyhaittoja. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet. (YSL 43 ja 45 ) Häiriö- ja poikkeustilanteet 16. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa aiheutuu tai voi aiheutua poikkeuksellisia päästöjä ympäristöön, on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan ELYkeskukselle sekä Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pelastustoimen tehtäviin kuuluvista vahingoista on viipymättä ilmoitettava myös alueelliselle pelastuslaitokselle. (YSL 43, YSA 30 ) 17. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella aina oltava helposti saatavilla imeytysmateriaalia ja sulkumattoja viemäri- sadevesikaivojen peittämiseen. (YSL 43 ) Tarkkailu ja raportointi 18. Luvan saajan on toimitettava ennen uuden energiantuotantoyksikön käyttöönottoa Pirkanmaan ELY-keskukselle energiantuotantolaitoksen käyttötarkkailusuunnitelma ja ilmapäästöjen yksityiskohtainen mittaussuunnitelma. (YSL 43 ja 46 ) 19. Uuden energiantuotantoyksikön hiukkas-, typenoksidi- ja rikkidioksidipäästöt on mittautettava ulkopuolisella asiantuntijalla joka toinen vuosi alkaen vuodesta 2011. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta polttoaineen laadun, seossuhteen ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausten yhteydessä on tarkistettava savukaasujen jatkuviin tarkkailuihin käytettävät mittausjärjestelmät. (YSL 46 ) 20. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineiden laadusta, mittaustulokset yksikössä mg/nm 3 kuivaa savukaasua redusoituna 3 prosentin happipitoisuuteen, mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti sekä tunti ja vuosipäästöt laskentakaavoineen.

14 Hiukkasten ja typenoksidien päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos kertamittauksessa minkään kolmen yksittäismittauksen keskiarvo, kokonaisepävarmuus huomioon ottaen ei ylitä edellä asetettuja raja-arvoja. Rikkidioksidi on mitattava kertaluonteisesti kattilan tyypillisellä polttoainesuhteella silloin kun poltetaan turvetta. Käynnistys ja alasajojaksoja ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa. Mittausraportti on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. (YSL 46 ) 21. Energiantuotantolaitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa tai muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa. (YSL 46 ) 22. Toiminnanharjoittajan on raportoitava vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja päästöistä Pirkanmaan ELY-keskukselle. Raportissa, joka on soveltuvin osin toimitettava sähköisesti, on esitettävä vähintään: tiedot laitoksessa käytettyjen polttoaineiden ja kemikaalien määrästä ja laadusta ja polttoaineiden seossuhteista tiedot energiantuotannosta tiedot rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten sekä hiilidioksidin (CO 2foss ja CO 2bio ) kokonaispäästöistä, jotka perustuvat mittauksiin ja/tai polttoainetietoihin perustuviin laskelmiin tiedot toiminnassa syntyneiden tuhkien ja muiden jätteiden määrästä, laadusta sekä niiden toimituspaikoista tiedot toiminnassa syntyneiden jätevesien määrästä ja laadusta ja johtamispaikasta tiedot häiriö- ja poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimista Ympäristönsuojelun tarkkailuraportin perusteena olevat asiakirjat, kuten jätekirjanpito, analyysitulokset, käyttöpäiväkirjat, häiriötulostukset, jatkuvien savukaasumittausten tallenteet ja muut mittaustulokset, kalibrointiraportit ja huoltotodistukset on säilytettävä vähintään kolme vuotta. (YSL 46, YSA 19, JL 51 ja 52 ) Toiminnan lopettaminen 23. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43 ja 90, JäteL 6 ) Korvaukset ja pysyvä käyttöoikeus 24. Purkuputkelle, jonka suuaukko sijaitsee n. 30 metrin päässä rannasta (putken kohta rannassa N 61 38' 41", E 23 09' 43"), myönnetään pysyvä käyttöoikeus vesialueella. Luvan saajan on maksettava vesialueen omistajalle kertakaikkisena korvauksena 0,7 euroa/metri eli 21 yhteensä euroa viimeistään kuukauden kuluttua putken asentamisesta. (YSL 49, VL 11 luku 3 ja 10 )

15 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä naapurussuhteista annetun lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen energiantuotantolaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä voimassa olevan kaavan määräykset. Lupamääräysten perustelut FC Energia Oy:n energiantuotantolaitos sijaitsee Kemira Chemicals Oyj:n teollisuusalueella ja muodostaa toimintakokonaisuuden tehtaan toimintojen kanssa. Kyseessä on energiantuotantolaitoksen muutos, jossa uusi rakennettava energiantuotantoyksikkö hyödyntää tehtaan prosesseista syntyvää vetyä. Bio-vetylaitoksessa hyödynnetään aikaisempia kokemuksia vedyn poltosta. Vetyä tullaan polttamaan mahdollisimman pienellä ilmaylimäärällä, jolloin myös typpipäästöt ilmaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kattilan tekniikan katsotaan edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Hakkeen ja turpeen hiukkaspäästöjä rajoitetaan sähkösuodattimella. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esiintuodut seikat on otettu huomioon lupamääräyksiä annettaessa. Yksilöidyt perustelut eri lupamääräyksille: Vesistöön saa johtaa vain puhtaita jätevesiä rakennettavaa purkuputkea käyttäen. Jätevesien haitattomuuden varmistamiseksi annetaan tarpeelliset määräykset esikäsittelystä. Purkuputki on merkittävä rannalle asennettavalla taululla vahinkojen estämiseksi vesialueella. Putken pitämiseksi toisen vesialueella on määrätty vesilain mukaisesti pysyvä käyttöoikeus ja määrätty aiheutuvasta haitasta kertakorvaus. Vesilain 2 luvun 7 mukaisen viemärijohdon alueen käyttöoikeudesta aiheutuva korvaus tulee suorittaa, kuten vesilain 11 luvun 3 edellyttää. Korvauksen perusteena on purkujohdon pituudelta määräytyvä käyttöoikeus toisen vesialueeseen (0,7 /m). Korvaus on täten 30 metrin pituisesta purkuputkesta 21 euroa. (lupamääräykset 1, 2 ja 24)

16 Piipunkorkeudeksi on määrätty 50 metriä, koska se on todettu riittäväksi korkeudeksi ilmanlaadun kannalta Ilmatieteen laitoksen leviämismalliselvityksessä. Savukaasupäästöjen raja-arvot on määritelty ottaen huomioon, mitä Valtioneuvoston asetuksessa polttoaineteholtaan alle 50 MW energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista on määrätty monipolttoainekattilan päästöraja-arvoista. Varakattilan (30 MW) hiukkaspäästö on annettu ilmanlaadun turvaamiseksi lähialueella ottaen huomioon em. asetusluonnoksen linjauksen. ( lupamääräykset 4,5, ja 6) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista 993/992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttimelutason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Laitoksen toiminnasta aiheutuvia päivä- ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen mukaisesti siten, etteivät kyseiset meluarvot ylity tarkasteltaessa melutilannetta yhdessä Kemira Chemicals Oyj:n teollisuuslaitoksen aiheuttaman melun kanssa. Päätöksessä on määrätty melumittauksin selvitettäväksi uuden laitoksen valmistuttua melutilannetta siten, että huomioidaan polttoaineen käsittelyn aiheuttama melu sekä yhteisvaikutus Kemira Chemicals Oyj:n teollisuuslaitosten kanssa. ( lupamääräykset 7 ja 8) Kiinteiden polttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua pölyhaittoja lähiympäristön asukkaille. Turpeen vastaanottoasema on määrätty tästä syystä sisätilaan. Nestemäisten polttoaineiden ja kemikaalien varastointimääräykset on annettu maaperän ja pintavesien suojaamiseksi ja ottaen huomioon, ettei vahinkotapauksessakaan pääse haitallisia kemikaaleja viemäriin. (lupamääräykset 9-12) Laitoksen toiminnassa syntyy jätteitä, jotka varastoidaan keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia. Ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Toiminnasta syntyy tuhkaa, jonka käsittelystä ei saa aiheutua pölyhaittoja. Koska tuhkille on olemassa hyväksyttäviä hyötykäyttömahdollisuuksia, ne on määrätty selvitettäväksi. ( lupamääräykset 13-15) Häiriö- ja poikkeustilanteita varten annetut määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja maaperän sekä pinta- ja pohjaveden suojelemiseksi. (lupamääräykset 16-17) Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailun ja päästöjen,

17 jätteiden ja jätehuollon tarkkailusta. Käyttötarkkailusuunnitelma ja yksityiskohtainen ilmapäästöjen mittaussuunnitelma on määrätty toimitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista siksi, että lupaa myönnettäessä ei ollut tarvittavia yksityiskohtaisia tietoja käyttötarkkailusuunnitelmaa varten. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen riittävän yhteydenpidon turvaamiseksi. (lupamääräykset 18-22) Ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. (lupamääräys 23) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Luvan saajan on toimitettava lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.8.2019, ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Hakemukseen on ympäristönsuojeluasetuksen 15 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi liitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailusta ja seurannasta sekä toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Hakemukseen on liitettävä lupamääräyksessä 15 määrätty selvitys tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksista. Tämä päätös korvaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen 20.6.2002 myöntämän ympäristöluvan Dnro 1901Y0852-111. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto määrää, että uuden voimalaitoksen toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Luvan saajan on ennen toiminnan aloittamista asetettava 1 400 euron suuruinen vakuus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen päätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitakauksena tai pankkitalletuksena. (YSL 101 ja 101 a )

18 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 42, 43, 45, 46, 47, 49, 55, 56, 62, 76, 78, 90, 96 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 19, 30, 36, 37 :t Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta (1792/2009) Jätelaki (JäteL 1072/1993) 6, 9, 15, 19, 51, 52 :t Jäteasetus (JäteA 1390/1993) 5, 6, 22 :t Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) 2 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) 4 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) 7 liite 2 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Vesilaki (264/1961) 11 luku 3 ja 10, Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 4730 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006). Maksu määräytyy sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 5. mukaisesti tuntiveloituksella (43 euroa/h). Asian käsittelyyn on kulunut 110 tuntia. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Sastamalan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Tyrvään Sanomissa.

19 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ratkaisija Päivi Linho Esittelijä Riitta Reijonen JAKELU Päätös Tiedoksi FC Energia Oy Suomen ympäristökeskus Pirkanmaan ELY-keskus Sastamalan kaupunginhallitus Sastamalan perusturvakuntayhtymä Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmä Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta LIITTEET Valitusosoitus

VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.7.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.