Suunnitelma Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017
I Johdanto Aluetaidemuseon toiminta-ajatus ja yleiskatsaus toimintaan Joensuun taidemuseo tehtävänä on museolain ja asetusten mukaisesti selvittää, vaalia ja kehittää alueen taide- ja visuaalista perintöä. Joensuun taidemuseo toimii museolain- ja asetuksen alaisina sekä ICOM:n eettisten periaatteiden mukaisesti tavoitteenaan ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Joensuun taidemuseon tehtävänä on, sen lisäksi mitä museolaissa (729/ 1992) on museoiden tehtäväksi määritelty: 1. järjestää ja hoitaa hallussaan olevat taide-, valokuva- ja arkistokokoelmat 2. harjoittaa museotoimeen liittyvää näyttely- ja museopedagogista toimintaa 3. harjoittaa museotoimeen liittyvää tutkimustoimintaa 4. harjoittaa museotoimeen liittyvää kulttuuri- ja visuaalisen perinteen keräystä ja tallennusta 5. harjoittaa museotoimeen liittyvää julkaisutoimintaa 6. huolehtia niistä yhteisöjen ylläpitämien museoalan toiminnoista, jotka kaupunki on ottanut hoitaakseen ja siten kuin siitä on erikseen määrätty tai päätetty 7. suorittaa muut museotoimeen kuuluvat tehtävät Taidemuseo Joensuun taidemuseo on rakennettu kaksikerroksisena vuonna 1894 arkkitehti Theodor Deckerin suunnitelmien mukaan, 1930-luvulla rakennus korotettiin kolmikerroksiseksi. Vuoteen 1976 asti rakennus toimi koulurakennuksena. Vuosina 1979-1981 rakennus kunnostettiin taidemuseon tiloiksi, juhlasali ja portaikko entisöitiin. Rakennus kuuluu Joensuun kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet 1995 julkaistun selvityksen mukaisesti II luokkaan ja sijaitsee tärkeällä hallinto koulutus akselilla. Joensuun taidemuseo hallinnoi Tuupovaaran kuntaliitoksen myötä tulleen Tuupovaaran taidetalon taidekokoelmaa. Henkilökunta Joensuun museot yksikön toiminnasta vastaa museonjohtaja, joka on yhteinen Pohjois-Karjalan museon kanssa. Joensuun taidemuseon henkilökuntavahvuus on seitsemän: intendentti, kaksi amanuenssia, kaksi näyttelymestaria, vahtimestari-siivooja ja museoassistentti. Museoammatillisia kolme (ei sisällä yhteistä museonjohtajaa.)
Joensuun taidemuseossa vastaa intendentti näyttelytoiminnasta, yksi amanuenssi taidekokoelmista ja yksi amanuenssi museopedagogisesta toiminnasta. Lisäksi vuosittain on vaihteleva määrä määräaikaisia henkilöitä, työllistetty ja harjoittelijoita. Lipunmyynti ja asiakaspalvelu hoidetaan omalla henkilökunnalla. Opastuspalvelut ostetaan pääosin ulkopuolisilta, museon henkilökunta tekee asiantuntijaopastuksia. Kesätyöntekijät palkataan Joensuun kaupungin kesätyöntekijäohjelman ja rahoituksen kautta. Museot ovat saaneet vuosittain noin 18-20 kesätyöntekijää. Kuntaliitosten jälkeen on kesätyöntekijäohjelman kautta voitu palkata yksi henkilö Tuupovaaran taidetaloon. Työsuhteet ovat olleet yhden kuukauden mittaisia. Tallentamisvastuu Joensuun taidemuseon ja Pohjois-Karjalan museoiden tallennusvastuut ovat laajemmat kuin muilla aluetaidetai maakuntamuseoilla. Pohjois-Karjalan museon tallennusvastuu laajentui vuonna 1950, kun museo vastaanotti Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelmat (perustettu 1883). Pohjois-Karjalan museolle tuli Laatokan Karjalan historian ja kulttuuriperinteen tallentamis- ja esittelyvastuu, täten Pohjois- Karjalan museosta tuli kahden maakunnan maakuntamuseo. Sama kahden maakunnan tallennusvastuu on säilynyt myös Joensuun taidemuseolla. Joensuun kaupungin 1960-luvun alussa saama Olavi Turtiaisen testamenttilahjoitus velvoitti kaupunkia perustamaan taidekokoelmalle museon. Kokoelmat avattiin yleisölle alkuvuodesta 1962. Varsin pian Turtiaisen testamenttilahjoitusta seurasivat kaksi muuta merkittävää taidelahjoitusta, Arla Cederbergin kokoelma ja Onni Okkosen kokoelma. Kokoelmat Joensuun taidemuseon taidekokoelmassa oli 31.12.2013 yhteensä 4 229 ja Joensuun kaupungin kokoelmassa 1 053 luetteloitua teosta. Taidemuseon kokoelmat muodostavat hyvin moni-ilmeisen kokonaisuuden. Olavi Turtiaisen kokoelmalla, jossa vanhemman taiteen osuus on vähäisempi ja pääpaino on 1950-lukulaisella ja sitä myöhemmällä taiteella, on saatavuuden ja museon taloudellisten resurssien kannalta parhaat täydentämisen mahdollisuudet. Turtiaisen kokoelman täydentämiselle antaa jatkuvuuden siihen kytkeytyvän testamenttirahaston pienehkö vuosittainen tuotto. Museon kokoelman täydentämisessä otetaan huomioon myös alueellinen näkökohta. Arla Cederbergin 1800-luvun suomalaista taidetta sisältävä kokoelma on kokoelmanäyttelyksi sopivan kokoinen. Onni Okkosen laajoihin kokoelmiin kuuluu kokonaisuuksia, kuten antiikin taide, keski- ja eteläeurooppalainen taide 1300-luvulta 1800-luvulle, Kiinan taide. Taidemuseon kokoelmiin kuuluu useita lahjoituskokoelmia kuten Anna-Lisa ja Arnold Glaven kokoelma (koostuu Oscar Parviaisen teoksista), Juhani Berghemin ikonikokoelma ja C.J. Forsellesin kokoelma, Liisa ja Otto Kotovuoren kiinalaisen ja venäläisen taiteen kokoelmat. Lisäksi lahjoituksina on saatu useita pienempiä kokoelmia. Kokoelmien säilytyspaikka sijaitsee erillisissä tiloissa.
Näyttelytoiminta Joensuun taidemuseon näyttelytilat sijaitsevat taidemuseossa (Kirkkokatu 23). Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee vaihtuvien näyttelyjen tila, toisessa ja kolmannessa kerroksessa esitellään kokoelmia. Museopedagoginen toiminta Taidemuseon pedagoginen toiminta on lisääntynyt, kun museo on saanut henkilön vastaamaan yleisö- ja museopedagogisesta toiminnasta. Tuupovaaran taidetalo Vuonna 2005 tapahtuneen Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kuntaliitoksen seurauksena taidemuseon hallittavaksi tuli Tuupovaaran taidetalo. Nykyisin taloa hallinnoi Vapaa-aikakeskuksen kulttuuripalvelut. Talo toimii pääasiassa kirjailijaresidenssinä. Taidetalossa on ollut esillä Annamaija Lankisen Tuupovaaran kunnalle lahjoittama taidekokoelma. Taidemuseo on huolehtinut ja vaihtanut vuosittain taidetalon ripustusta. Taidenäyttely on taidetalossa esillä ja avoinna yleisölle yhden kuukauden ajan, heinäkuussa. Kokoelma on esillä taidetalossa myös muina aikoina, mutta ei ole avoin yleisölle kirjailijaresidenssin takia. II Luonnehdinta museon maakunnallisesta toiminnasta ja tehtävistä kokonaisuutena Joensuun taidemuseon on Pohjois-Karjalan maakunnan ainoa taidemuseo. III Toimintaympäristö Pohjois-Karjalan maakunnalla on hallinnollisesti ja toiminnallisesti yksi keskus, Joensuu. Pohjois-Karjala on rajamaakunta ja sillä on noin 300 km yhteistä rajaa Venäjän Karjalan kanssa, josta Joensuun kaupungilla on 29 km. Pohjois-Karjalassa on vuonna 2013 yhteensä 13 kuntaa, jotka muodostavat kolme seutukuntaa: Joensuun seutu, Keski-Karjala ja Pielisen Karjala. Kaupunkeja on viisi. Joensuun kaupungin väkiluku 1.1.2013 oli 74 168 asukasta. Pohjois-Karjalan väestömäärä on vähentynyt seuranta-ajan puitteissa. Vuonna 2005 väkimäärä oli 168 322 asukasta ja vuonna 2009 165 962 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pohjois-Karjalan väestömäärä tulee vähenemään vuoteen 2020 mennessä 157 800 asukkaaseen. Maakunnan haasteina ovat edelleen vähäinen yrityskanta, rakenteellinen työttömyys, väestön vanheneminen, nuorten poismuutto, palvelurakenteen heikkeneminen syrjäseuduilla, liikenneyhteyksien ongelmat ja syrjäinen sijainti.
Yhteistyötahot ja toiminta heidän kanssaan Joensuun taidemuseo tekee yhteistoimintaa muun muassa erilaisten koulujen, yhteistoimintaryhmien, yliopistojen, alueellisten viranomaisten, kuntien, muiden taidemuseoiden sekä Uuden Valamon konservointilaitoksen ja luostarin sekä taidemuseon ystävät ry:n kanssa. Toimialan yhteistyö Joensuun taidemuseo tekee yhteistyötä vapaa-aikakeskuksen muiden toimijoiden kanssa. Joensuun museot, Joensuun seutukirjasto ja kulttuuritoimi tuottavat vuosittain yhteisiä pedagogisia ja muita kulttuurihankkeita. Uusin yhteinen hanke, Kulttuuri virtaa kulttuuripolku, käynnistyy vuoden 2014 alussa. Toiminta koulujen kanssa Museon kouluille tarjoamat yhteistyömuodot ovat moninaiset. Koulujen käyttöön on valmistettu niin opetussivuja kuin räätälöity erilaisia teema- ja luokkaretkipaketteja. Usean vuoden ajan ovat maakunnan 8. luokkalaiset vierailleet taidemuseossa erillisen hankerahoituksin turvin. Yliopistot Itä-Suomen yliopiston ikääntyvien yliopiston ja kesäyliopiston kanssa on järjestetty vuodesta 2006 lähtien Menomonot museoon luentosarjaa. Luentoja järjestetään noin neljä lukukauden aikana. Aiheet valitaan museoiden näyttelytarjonnasta tai Karjalan historiasta. Luentojen jälkeen osallistujilla on mahdollisuus tutustua ko. teeman ja näyttelyyn museossa. Itä-Suomen yliopistossa ei ole oppiaineena taidehistoria tai kasvatus, joten tutkimukseen liittyvää yhteistyötä tehdään Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa. Muut oppilaitokset Pohjois-Karjalan oppilaitoksista on vuosittain museolla erilaisia harjoittelijoita ja heidän tehtävänsä vaihtelevat koulutusalan mukaan. Yhteistyötä tehdään vuosittain Metropolia ammattikorkeakoulun konservointiyksikön kanssa. Kansainvälinen yhteistyö Museo tekee yhteistyötä Karjalan tasavallan Kansallisen taidemuseon ja Pietarin museoiden kanssa. Kesällä 2014 tulee näyttely Pavlovskin palatsimuseosta.
Toimintaympäristön muutoksia: Taidemuseolla niukkenemat taloudelliset ja henkilöstöresurssit Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kovenee Työttömät passivoituvat Senioreiden lukumäärä lisääntyy Tulevaisuuden haasteita Tulevaisuuden haasteet eivät kohdistu pelkästään alueelliseen toimintaan, vaan myös museoiden rakenteeseen. Lokakuun alussa 2013 on Joensuun kaupunkikonsernin rakennemuutostyöryhmässä nostettu esiin Pohjois-Karjalan museon ja Joensuun taidemuseon tilojen yhdistäminen. Selvitys asiasta on tehtävä tilaajajohtajalle maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Joensuun taidemuseon henkilöstöresurssit ovat pienet ja henkilöstön ikärakenne yli 50 vuotta. Henkilöstölisäyksiä ei ole mahdollista toteuttaa suunnittelukauden aikana. Taloustilanne ja arvio käytettävistä resursseista Vuoden 2013 aikana on Joensuun kaupungin koko henkilökunta muutamia ammattiryhmiä lukuun ottamatta joutunut ottamaan palkatonta virkavapautta tai heidät on lomautettu. Myös käyttötaloudessa on jouduttu tekemään supistuksia. Vuoden 2014 taloudellinen tilanne tulee olemaan yhtä tiukka. Museo pyrkii aktiivisesti hakemaan erilaista hankerahoitusta eri tehtävien hoidolle. Museon strategia Syksyllä 2013 on aloitettu valmistella Joensuun museoiden pitkäntähtäyksen suunnitelmaa, jossa on tarkoitus käydä toiminnoittain läpi uusia ideoita ennakkoluulottomasti. Vaikka suunnitelman teko on alkuvaiheessa, on selvää, että museoiden tulee jalkautua yhteiskuntaan ja löytää yhteisöä liikuttavia ajankohtaisia teemoja ja tapoja näkyä ympäristössään. Joensuun kaupungin strategia vuosille 2013-2016 kantaa nimeä Rajaton tulevaisuus. Sillä vastataan ensisijaisesti elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä palvelujen järjestämisen haasteisiin. Suunnitelman laatiminen Joensuun taidemuseon alueellisen suunnitelman 2014-2017 ovat laatineet amanuenssi Eino Nieminen ja museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen