PORIN KAUPUNGIN ILMASTO-OHJELMA. Toimenpideohjelma ilmastokuormituksen vähentämiseksi 2012 2020



Samankaltaiset tiedostot
Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Energiatehokkuussopimuksesta tulevat velvoitteet. 2) nimeää KET -sopimuksen yhteyshenkilön. 7) raportoi vuosittain energiansäästön toteutumat

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto Outi Aalto

Savon ilmasto-ohjelma

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

ILMASTOTALKOOT V Outi Aalto

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

energiatehokkuussopimus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Maatilojen energiasuunnitelma

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Jyväskylän energiatase 2014

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Jyväskylän energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ympäristöohjelma kaudelle:

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kouvolan hiilijalanjälki Elina Virtanen, Juha Vanhanen

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

Keski-Suomen energiatase 2016

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Rakennusten energiatalous Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA Tiivistelmä

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Luonnos VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

Transkriptio:

PORIN KAUPUNGIN ILMASTO-OHJELMA Toimenpideohjelma ilmastokuormituksen vähentämiseksi 2012 2020 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.4.2012

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 4 1.1 TOIMENPITEET EU:N ALUEELLA JA SUOMESSA ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMISEKSI... 4 1.2 TOIMENPITEET SATAKUNNASSA JA PORISSA ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMISEKSI... 6 2 SUOMEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖT VUONNA 2009... 8 3 PORIN KAUPUNKIORGANISAATION KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖT VUONNA 2009... 8 3.1 PORIN KAUPUNGIN ENERGIANKULUTUS VUONNA 2009...10 4 KASVIHUONEKAASUMÄÄRIEN KEHITYS PORIN KAUPUNGIN TOIMINNOISSA 1990 2009.10 5 TOIMIALOJEN VALINTA PORIN TOIMENPIDEOHJELMAAN 2012 2020...12 5.1 PORIN KAUPUNGIN OMISTAMAN ENERGIALIIKETOIMINNAN TOIMIALA...12 5.2 ENERGIANKULUTUS: ENERGIANSÄÄSTÖ- JA ENERGIATEHOKKUUSTOIMENPITEET...14 5.3 PORIN KAUPUNGIN TOIMINTOJEN AJONEUVOLIIKENNE...15 6 PORIN KAUPUNGIN ILMASTO-OHJELMAN PÄÄTAVOITE...16 7 PORIN KAUPUNGIN ILMASTO-OHJELMAN OSATAVOITTEET...16 8 TOIMENPITEITÄ ILMASTO-OHJELMAN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI...17 9 HALLINTOKUNNILLE JA LIIKELAITOKSILLE ASETETTAVAT VELVOITTEET...21 10 MITTARIT, SEURANTA JA JATKOTOIMENPITEET...21 11 KOULUTUS...22 12 LAUSUNNOT SEKÄ ENERGIATEHOKKUUSRAPORTTI...22 LIITTEET: Liite 1. Ilmasto-ohjelmasta annetut lausunnot Liite 2. Porin kaupungin energiatehokkuussopimuksen benchmarking konsultointi, loppuraportti 24.11.2008

1 JOHDANTO 1.1 Toimenpiteet EU:n alueella ja Suomessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimusta täsmentävä Kioton pöytäkirja hyväksyttiin joulukuussa 1997. Se astui voimaan helmikuussa 2005, kun riittävä määrä sopijaosapuolia oli ratifioinut pöytäkirjan. Yhteensä 195 maata on ratifioinut Kioton pöytäkirjan 25.10.2010 mennessä, mutta muun muassa Yhdysvallat puuttuu ratifioineiden joukosta. Kioton pöytäkirja velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi) päästöjä yhteensä 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina 2008 2012. YK:n järjestyksessään 15. osapuolikokous (COP15) Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pyrki jäsenmaita sitovaan neuvottelutulokseen vuoden 2012 jälkeisistä päästövähennystavoitteista. EU:n neuvottelutarjous oli 20 prosentin päästövähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 ja 30 prosentin vähennys, jos puuttuvat teollisuusmaat saadaan mukaan. Erityisesti Yhdysvaltojen mukaantulolla olisi ollut suuri merkitys. Maailmanlaajuisia ilmastoneuvotteluja on jatkettu Meksikon Cancúnissa 2010 ja Etela-Afrikan Durbanissa 2011. Euroopan unionin yhteinen Kioton pöytäkirjan päästövähennysvelvoite on kahdeksan prosenttia. Se on jaettu maakohtaisiksi velvoitteiksi, jotka ovat erisuuruisia eri maissa. Suomen tavoite on 0 prosenttia eli päästöjen pitäminen vuoden 1990 tasolla. Vuonna 2007 EU linjasi uudet jäsenmaita sitovat ilmastotavoitteet niin sanotussa 20-20-20 - paketissa. Se sisältää yhteiset 20 prosentin päästövähennystavoitteet, energiatehokkuuden parantamisen 20 prosentilla, uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen 20 prosenttiin sekä liikennepolttoaineissa uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Työkaluina ovat EU:n uudistettu päästökauppa täydennettynä kansallisilla velvoitteilla ja toimenpiteillä, joita ovat esimerkiksi valtioneuvoston Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008) ja tulevaisuuselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta (2009). 4

Kuntaliiton koordinoima kuntien ilmastokampanja käynnistyi vuonna 1993. Kampanjaa täydennettiin ilmastonmuutokseen varautumis- ja sopeutumisstrategioilla vuonna 2006. Kampanjaan osallistuvilta kunnilta edellytetään seuraavan viiden välitavoitteen toteuttamista: - kunnan alueen kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen inventointia - kasvihuonekaasupäästöjen kehitysennusteen laatimista seuraaville 10 ja 20 vuodelle - päästöjen vähentämistavoitteen asettamista (vertailuvuotena joko vuosi 1990 tai inventaarion ajankohta) - päästövähennyssuunnitelman laatimista ja sen hyväksyttämistä kunnanvaltuustossa (päästövähennysten suuruus, keinot ja toimien toteuttamisjärjestys) - suunnitelman toimeenpanemista, sen seuraamista ja siitä raportointia Kampanjaan liittynyt kunta kartoittaa aluksi alueensa kasvihuonekaasupäästöt, joita syntyy esimerkiksi energian tuotannossa ja käytössä, liikenteessä sekä jätehuollossa. Seuraavaksi kunta tekee päästöjen kehitysennusteen ja asettaa omat päästöjen vähentämistavoitteensa. Lisäksi kunta voi tehdä ilmastonmuutokseen varautumis- ja sopeutumissuunnitelman. Pori on liittynyt Kuntaliiton ilmastokampanjaan vuonna 1999. Kuntaliitto käynnisti vuoden 2010 alussa kaksivuotisen kehittämishankkeen Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa. Hankkeen tavoitteena oli parantaa kuntien edellytyksiä tehdä ilmastotavoitteet huomioon ottavia päätöksiä. Hanketta rahoittivat Kuntaliitto, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Porin kaupunki on ollut mukana tässä hankkeessa. Porin ympäristöviraston edustaja koulutustapahtumissa on ollut projektipäällikkö Anu Palmgrén. Kuntaliiton hallitus hyväksyi uudet ilmastopoliittiset linjaukset kokouksessaan 2.6.2010. Linjauksissa kehotetaan kuntia ryhtymään toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumiseksi. 5

1.2 Toimenpiteet Satakunnassa ja Porissa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Satakuntaliitto aloitti vuonna 2010 Satakunnan ilmasto- ja energiastrategian laatimisen. Strategia hyväksyttiin Satakunnan maakuntavaltuustossa 12.3.2012. Keskeisenä tavoitteena oli määritellä maakunnan tavoite- ja tahtotila ilmasto- ja energia-asioiden osalta. Ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen ja projektipäällikkö Anu Palmgrén Porin ympäristövirastosta ovat kuuluneet hankkeen ohjausryhmään. Prizztech Oy Satakunnan Energiatoimisto on tehnyt Porin seutukunnan ilmastoohjelman, joka julkaistiin 15.1.2008. Se on vuodelle 2020 asti ulottuva ilmastostrategia. Strategia kattaa Porin, Ulvilan, Noormarkun, Luvian, Kokemäen, Harjavallan ja Nakkilan kunnat. Porin kaupunginvaltuusto on 20.5.2010 päättänyt, että Porin kaupungille tehdään ilmasto-ohjelma ilmastonmuutoksen hillinnän tehostamiseksi. Kaupunginhallitus päätti perustaa virkamiestyöryhmän valmistelemaan pitkän aikavälin ilmasto-ohjelman, jonka tulee olla valmiina vuoden 2011 aikana. Apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus nimitti työryhmän puheenjohtajaksi ilmansuojeluinsinööri Jari Lampisen ympäristövirastosta. Työryhmän jäsenet: kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä, hallintokeskus kuljetuspäällikkö Jani Sädemaa, Tekninen palvelukeskus johtaja Jouko Kataja, Pori Energia Oy ympäristöpäällikkö Ari Savola, Pori Energia Oy toimitusjohtaja Markku Hermonen, Porin Linjat Oy (Jarno Valtanen) terveyspalveluiden johtaja Esko Karra, Perusturvakeskus kiinteistönhoitopäällikkö Pasi Salo, Porin Palveluliikelaitos (Keijo Lönnqvist) kehittämisasiantuntija Riitta Saarinen, hallintokeskus johtaja Päivi Repo, Porin Jätehuolto (Jussi Lehtonen) projekti-insinööri Jouni Lehtinen, Tekninen palvelukeskus ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen, ympäristövirasto (pj.) projektipäällikkö Anu Palmgrén, ympäristövirasto (siht.) 6

Porin kaupungin ilmasto-ohjelma on toimenpideohjelma ilmastokuormituksen vähentämiseksi vuosina 2012 2020. Se on ohjeistus toimenpiteistä, joilla Porin kaupungin toiminnasta syntyvien kasvihuonekaasujen määriä voidaan vähentää täyttääksemme kansainvälisten ja kansallisten ilmastosopimusten asettamat velvoitteet. Lisäksi tämän toimenpideohjelman toivotaan lisäävän kuntalaisten ja yritysten aktiivisuutta toimia ilmastonmuutoksen ehkäisemisen puolesta. Porin kaupunki on sitoutunut kansainvälisiin ja kansallisiin ilmastotavoitteisiin kasvihuonekaasujen määrän vähentämiseksi, mikä tarkoittaa 20 prosentin päästövähennystä (9 191 CO 2 -ekvivalenttitonnia) vuoteen 2020 mennessä. Päästöjen vertailuvuodeksi on sovittu Porissa vuosi 2009. Kioton pöytäkirjan vertailuvuotena pidetään vuotta 1990. Vuoden 1990 kasvihuonekaasumäärien arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta. Tästä seikasta johtuen on perusteltua verrata vuoden 2015 ja 2020 kasvihuonekaasujen päästömääriä vuoden 2009 päästömääriin, jolloin tilastointi oli jo hyvällä tasolla. Noormarkun kuntaliitosta Poriin vuoden 2010 alussa ei ole otettu laskennassa huomioon, koska vertailuvuotena käytetään vuotta 2009. Noormarkku ei kuulunut tuolloin vielä Poriin ja siksi sen päästöjä ei ole otettu mukaan vuoden 2009 päästölaskentaan. Porin kaupungin ilmasto-ohjelmaan 2012 2020 on valittu vaikutuksiltaan merkittävimmät toimialat; energian tuotanto ja kulutus sekä ajoneuvoliikenne. Tämä raportti on käytännön ohje ilmastotalkoiden aloittamiseksi Porin kaupungin toiminnoissa. Seuraavissa toimenpideohjelman päivityksissä toimialoja tulee lisätä ja mukaan tulee ottaa muita toimijoita. Ilmastokuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä saadaan aikaan myös esimerkiksi maankäytössä ja kaavoituksessa. Kaavoituksessa yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on myös avain ilmastokuormituksen pienentämiseksi. Porin kaupunki, Pori Energia Oy, Pori Energia Sähköverkot Oy, Porin Prosessivoima Oy sekä Porin Linjat Oy ovat solmineet sopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuuden parantamiseksi vuosina 2008 2016. Porin kaupungin tuottamien kasvihuonekaasupäästömäärien lähdetietoraportit: - Porin kasvihuonekaasutase 1990 1997, Porin kaupungin ympäristötoimisto, Jari Lampinen 7

- Porin kasvihuonekaasupäästöt 2000, Teollinen energiantuotanto ja liikenne, Porin kaupungin ympäristötoimisto, Jari Lampinen - Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna 2009, Porin kaupungin ympäristövirasto, Anu Palmgrén. 2 SUOMEN KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖT VUONNA 2009 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vastasivat 66,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (CO 2 - ekv.) vuonna 2009. Päästöt pienenivät 5,8 prosenttia edellisvuodesta ja alittivat 6,6 prosentilla Kioton pöytäkirjan velvoitetason. Vuonna 2009 päästöt pienenivät kaikilla raportoiduilla sektoreilla edellisvuoteen verrattuna. Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin nettonielu kasvoi. Suomen päästöistä valtaosa syntyy energiasektorilla, noin 80 prosenttia vuonna 2009. Energiasektorin päästöt vähentyivät edellisvuodesta 3,5 prosenttia. Energiasektorin päästöillä tarkoitetaan energiateollisuuden, teollisuuden ja rakentamisen, kotimaan liikenteen ja muun energian kasvihuonekaasupäästöjä. Talouden taantumaa heijastellen eniten pienenivät teollisuuden ja rakentamisen polttoaineiden käytön päästöt (23 %), samoin edellisvuonna alkanut liikenteen päästöjen pienentyminen jatkui viidellä prosentilla. Energiateollisuuden päästöt sen sijaan kasvoivat viisi prosenttia. Päästöjen kasvu aiheutui suurelta osin hiilen käytön lisääntymisestä sähkön erillistuotannossa, joka puolestaan oli seurausta vesivoiman saatavuuden vähenemisestä. Muut energiasektorin päästöt kasvoivat reilun prosentin. Vuodesta 1990 energiasektorin päästöt ovat pienentyneet 2,4 prosenttia (Tilastokeskus). 3 PORIN KAUPUNKIORGANISAATION KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖT VUONNA 2009 Porin kaupungin omien toimintojen aiheuttamat kasvihuonekaasujen kulutusperäiset päästöt on esitetty taulukossa 1. Kaupungin omistamien kiinteistöjen erillislämmityksen päästöjä ei ole huomioitu laskennassa. Jätehuollon päästötiedot sisältävät vain jäteveden 8

puhdistuksen päästöt, ei kiinteistä jätteistä aiheutuneita päästöjä. Päästöjen jakautuminen eri osa-alueille on esitetty kuvassa 1. TAULUKKO 1. Porin kaupungin omien toimintojen aiheuttamat kulutusperusteset kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2009 hiilidioksidiekvivalenttitonneina (Lähde: Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna 2009, Anu Palmgrén). Päästösektori Päästöt (CO 2-ekv.tonnia) Liikenne 10 398 Energiankulutus 33 798 Jätehuolto* 235 Maatalous 1 514 Yhteensä 45 945 * sisältää vain jäteveden puhdistuksen päästöt, ei kiinteistä jätteistä aiheutuneita päästöjä 1 % 3 % 23 % Liikenne Energiankulutus Jätehuolto Maatalous 73 % KUVA 1. Porin kaupungin omien toimintojen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri osa-alueille vuonna 2009. Maankäyttö ei sisälly tarkasteluun (Lähde: Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna 2009, Anu Palmgrén). 9

3.1 Porin kaupungin energiankulutus vuonna 2009 Porin kaupungin omien toimintojen energiankulutuksen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009 olivat 33 798 CO 2 -ekvivalenttitonnia. Porin kaupungin toiminnoissa on kulutettu sähköä 76 000 MWh ja lämpöä 93 000 MWh, eli yhteensä 169 000 MWh. Päästöt ovat vuonna 2009 olleet keskimäärin 0,20 CO 2 -ekvivalenttitonnia / MWh. Porin kaupungin energiatehokkuussopimuksen mukaan energiaa pyritään säästämään vuoteen 2016 mennessä 7 788 MWh, joka on noin 9 prosenttia vuonna 2005 kulutetusta energiasta. Energian 7,8 GWh:n säästö vastaisi päästöissä keskimäärin 1 558 CO 2 - ekvivalenttitonnia. Tämä vastaa noin 3,4 prosenttia Porin kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä (45 954 CO 2 -ekvivalenttitonnia) ja noin 4,5 prosenttia kasvihuonekaasutaseesta vuonna 2009. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteen saavuttamisen lisäksi tarvitaan vielä noin 17 prosentin vähennys kasvihuonekaasujen määrästä, jotta päästään kaupungin ilmasto-ohjelman mukaiseen 20 prosentin päästövähenemään vuoteen 2020 mennessä. Energiankulutuksen päästöihin voidaan energiansäästön ja energiatehokkuuden lisäksi vaikuttaa energiantuotantoon käytetyillä polttoaineilla eli lisäämällä Pori Energia Oy:n energiantuotannossa uusiutuvien polttoaineiden osuutta. 4 KASVIHUONEKAASUMÄÄRIEN KEHITYS PORIN KAUPUNGIN TOIMINNOISSA 1990 2009 Arvioitaessa Porin pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen määriä käytettävissä on kolme selvitystä, jotka koskevat Porin aluetta. Ne ovat ympäristöviraston raportit vuosilta 2001, 2002 ja 2011. Vuoden 2001 raportissa kasvihuonekaasutasetta on tarkasteltu vuosina 1990 ja 1997. Vastaavasti vuoden 2002 raportissa on selvitetty vuoden 2000 teollisen energiantuotannon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt. Tässä yhteydessä on huomioitava, että edellä mainitut selvitykset koskevat koko Porin aluetta, ei siis pelkästään Porin kaupungin omaa toimintaa. Vuonna 2011 tehty selvitys koskee Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasujen päästöjä ja nieluja vuonna 2009. Taulukossa 2 on kuvattu Pori Energia Oy:n omistamien laitosten kasvihuonekaasumäärien kehittymistä aikavälillä 1990 2009. Taulukosta 3 selviää, kuinka Porin kau- 10

pungin omista toiminnoista aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt ovat muuttuneet vuosina 1990 2009. Kasvihuonekaasumäärät on ilmoitettu hiilidioksidiekvivalenttitonneina (CO 2 -ekv. 1000 t/a). TAULUKKO 2. Pori Energia Oy:n laitosten kasvihuonekaasupäästöjen kehitys 1990 2009 hiilidioksidiekvivalenttitonneina (CO 2 -ekv. 1000 t/a). Toiminnan laatu 1990 1997 2000 2007 2009 Porin Lämpövoima Oy, Aittaluoto 2) 1) 277,0 258,0 312,0 156,0 Porin Lämpövoima Oy, Pihlava 3) 1) 25,0 29,0 11,0 0 Pori Energia Oy, Puuvilla 5,0 5,0 8,0 10,0 1,6 Pori Energia Oy, Tiilimäki - 0,8 0,5 0,5 0,8 Pori Energia Oy, Ulasoori 2,0 5,0 10,0 3,0 0,5 Pori Energia Oy, Metalli 18,0 22,0 18,0 15,0 12,0 Pori Energia Oy, Kirrisanta 1) 1) 1) 1) 1,2 Yhteensä 25,0 334,8 323,5 351,5 172,1 Ajanjaksona 1990 2009 laitosten omistussuhteet ovat muuttuneet seuraavasti: 1) Laitos ei ollut Porin kaupungin omistuksessa 2) Vuodesta 2006 lähtien Pori Energia Oy, Aittaluoto 3) Vuodesta 2006 lähtien Pori Energia Oy, Pihlava TAULUKKO 3. Porin kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen kehitys 1990 2009 hiilidioksidiekvivalenttitonneina (CO 2 -ekv. 1000 t/a). Toiminnan laatu 1990 1997 2000 2007 2009 Energiantuotanto, Pori Energia Oy 25 335 324 353,2 172,0 Liikenne kaupungin omistamilla ajoneuvoilla - - - 4,0 4,0 Liikenne yksityisten omistamilla ajoneuvoilla 1) - - - 0,3 0,3 Satakunnan pelastuslaitoksen ajoneuvoliikenne 2) - - - 0,2 0,2 Hangassuon kaatopaikka, vanha jätetäyttö, Porin Jätehuolto 16 26 28 26,0 18,0 Hangassuolle loppusijoitettava yhdyskuntajäte, Porin Jätehuolto 20 14 13 14,0 10,0 Yhteensä - - - 397,7 204,5 1) Työajo suoritetaan omalla ajoneuvolla, mistä kaupunki maksaa kulukorvauksen 2) Kanta-Porin ja Kaanaan sairaankuljetusajot sekä muu Porin pelastusajoneuvoliikenne Porin kaupungin omistamien ajoneuvojen ja kaupunkienemmistöisten yhtiöiden ajoneuvokaluston päästöt on laskettu kappaleen 5.3 luettelon mukaisesti. 11

5 TOIMIALOJEN VALINTA PORIN TOIMENPIDEOHJELMAAN 2012 2020 Toimenpideohjelmaan 2012 2020 on valittu Porin kaupungin energian tuotanto ja kulutus sekä kaupungin toimintojen vaatima ajoneuvoliikenne. Nämä toimialat edustavat vuoden 2009 päästölaskentatietojen mukaan valtaosaa Porin kaupungin toimintojen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Kyseiset toimialat sisältyvät myös Kuntaliiton ilmastolinjaukseen. Seuraavan ilmasto-ohjelman päivityksen tulisi sisältää myös ilmastonmuutokseen varautumiseen ja sopeutumiseen liittyvän turvallisuus- ja varautumissuunnittelun sekä kuntalaisten neuvonnan ja valistuksen. Toimenpideohjelmaa laadittaessa on havaittu selvästi kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvien tilastointien kirjavuus sekä niiden yhteismitallisuuden puuttuminen. Jotta ilmastoa koskeva toimenpideohjelma voidaan laatia ja sen vaikutuksia seurata, pitää eri toimialoilta saatavien tunnuslukujen olla täsmällisiä ja yhteneväisesti tilastoituja. Tilastointitavasta sopiminen helpottaisi myös hallintokunnissa aloitettavien energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamista. 5.1 Porin kaupungin omistaman energialiiketoiminnan toimiala Porin kaupungin omistama Pori Energia Oy on merkittävä toimija energialiiketoiminnan alalla Porin kaupungissa ja lähialueilla. Pori Energia Oy on sitoutunut lähivuosien strategisissa tavoitteissaan haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen jatkuvan parantamisen periaatetta noudattaen. Tavoitteisiin pyritään muun muassa energiantuotannon hyötysuhteen parantamiseen tähtäävillä toimilla ja polttoainestrategialla, jolla halutaan lisätä ympäristöystävällistä ja hiilidioksidivapaata energiantuotantoa. Pori Energia Oy on ollut aktiivinen myös energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa. Tuotantoyksiköiden toimintaa on katselmoitu säännöllisin väliajoin ja laitosten energiatehokkuutta on kehitetty pitkällä aikavälillä. Pori Energia Oy ja Porin Prosessivoima Oy ovat liittyneet syksyn 2008 aikana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiantuotannon toimenpideohjelmaan. Puitesopimuksen tavoitteena on saada 80 prosenttia energiantuotannosta sopimusjärjestelmän piiriin ja saada energiantuotannossa Suomessa vuo- 12

teen 2016 mennessä 1000 GWh:n primäärienergian käytön säästö ja 1000 GWh:n sähköntuotannon tehostuminen sähköenergiaksi laskettuna. Sopimukseen liittyvät yritykset sitoutuvat ottamaan energiatehokkuuden toimintajärjestelmäänsä mukaan jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti ja asettamaan omat tehostamistavoitteensa energiaselvitysten tai analyysien perusteella. Pori Energia Oy ja Pori Energia Sähköverkot Oy ovat liittyneet myös elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiapalvelujen toimenpideohjelmaan, johon liittyneet yritykset asettavat sekä tavoitteet oman energiakäytön tehostamiseksi että yhdeksän prosentin ohjeellisen tavoitteen asiakkaiden energian loppukäytön tehostamiseksi. Porin kaupungin päästöjen vähentämisessä on ollut merkittävä rooli Porin Prosessivoiman loppuvuonna 2008 käyttöön ottamalla Kaanaan voimalaitoksella, jolla tuotetaan lämpöenergiaa Pori Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon, Sachtleben Pigments Oy:n prosessiin ja Pihlavan teollisuudelle sekä näillä lämpökuormilla vastapainesähköä. Laitoksella on edellytykset päästöjen oleelliseen vähentämiseen käyttämällä mahdollisimman paljon uusiutuvia polttoaineita. Polttoaineena laitoksella on suunniteltu käytettävän puuta, kierrätyspolttoainetta, kivihiiltä ja turvetta. Myös peltoenergian käyttö on mahdollista. Laitos on korvannut Porin öljyä käyttäviä aluekaukolämpölaitoksia sekä teollisuuden hiilellä ja öljyllä tuotettua energiaa. Uuden laitoksen kokonaishyötysuhde on merkittävästi parempi kuin vanhojen kattiloiden, joiden käyttöä sen tuottamalla energialla korvataan. Porin Energia Oy:n hallintaosuus Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksella tuotetusta lämpötehosta on 40,8 prosenttia. Vuonna 2009 Porin kaupunki (sisältää Pori Energia Oy:n sekä Porin Jätehuolto - liikelaitoksen Hangansuon jäteaseman mikroturbiinilaitoksen sähköntuotannon) tuotti: sähköä höyryä lämpöä 268 GWh 227 GWh 656 GWh 13

Pori Energia Oy:n tärkeimmät toimenpiteet ilmastovaikutusten hillitsemiseksi: 1. Energiatehokkuussopimukset tuotannon tehokkuuden parantaminen loppukäyttäjän energiansäästö Pori Energia Oy:n oman energiankäytön tehostaminen 2. Kaukolämpöverkoston laajentaminen 3. Uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen 4. CO 2 -vapaiden energiamuotojen lisääminen sähkön hankinnassa 5.2 Energiankulutus: Energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteet Porin kaupunki on allekirjoittanut 4.12.2007 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa uuden energiatehokkuussopimuksen, joka koskee vuosia 2008 2016. Sopimuksessa Porin kaupunki sitoutuu energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen. Ohjeellisena tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosien 2008 2016 välisenä aikana, joka tarkoittaa 7,8 GWh:n vähennystä vuoden 2005 kulutukseen verrattuna. Tehty sopimus velvoittaa Porin kaupunkia laatimaan vuoden kuluessa sen allekirjoittamisesta toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimenpiteet kaupungin energiakäytön tehostamiseksi. Energiankulutuksen tulee ajanjaksolla 2008 2016 olla 7,8 GWh:a alhaisempi kuin mitä se ilman energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä olisi vastaavalla kaudella. Energiankulutuksen ei edellytetä olevan vuonna 2016 määrällisesti yhdeksän prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2008. Kokonaistavoitteeseen voidaan myös sisällyttää vuosina 1995 2007 toteutettuja energiansäästön varhaistoimia. Porin kaupungin oli laadittava 4.12.2008 mennessä toimintasuunnitelma, jossa esitetään toimet energiankäytön tehostamiseksi. Avaintoimenpiteiksi on valittu: - sähkönkulutuksen vähentäminen valaistuksessa - energiatehokkuuskriteerit korjausrakentamiseen ja saneerauksiin - investoinnit taajuusmuuttajiin pumppaamoissa - Porin Sataman valaistuksen ohjausjärjestelmän uusiminen - uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön lisääminen 14

- kaupungin ajoneuvokannan uusiminen - uusimman ajoneuvoteknologian hyödyntäminen - energiatehokkuuskriteerit hankintoihin - matalaenergiarakentaminen uudisrakentamisessa - energia- ja ilmastokaavat maankäytön ohjauksessa - energiankäytön seuranta toimialoilla Näistä toimenpiteistä Finnish Consulting Group Oy (FCG Oy) on tehnyt Porin kaupungille energiatehokkuussopimuksen Benchmarking konsultoinnin 24.11.2008 (liite 2). Porin kaupungin henkilöstölle on kampanjoitu ympäristöyhdyshenkilöiden, Karhunpalveluksen sekä Ekotehokas toimisto -kirjasen avulla toimenpiteistä, joilla vähennetään energiankulutusta toimistotyössä. Energiansäästö vähentää suoraan ilmastokuormitusta. Jotta tavoitteeseen toimistojen energiankulutuksen pienentämisestä päästään, tulee kouluttaa koko kaupungin toimistohenkilökunta. Mallina voitaisiin käyttää tapaa, jolla toteutetaan henkilöstön tietoturvakoulutus. Jokainen Porin kaupungin työntekijä, jolla on pääsy kaupungin tietoverkkoon, osallistuu tietoturvakoulutukseen. 5.3 Porin kaupungin toimintojen ajoneuvoliikenne Porin kaupungin omistamien ja kaupunkienemmistöisten yhtiöiden ajoneuvokalusto on pääasiassa seuraavissa hallintokunnissa ja liikelaitoksissa: Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Pori Energia Konserni Pori Energia Oy Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy Pori Energia Sähköverkot PESV Oy Porin Jätehuolto (Hangassuon jäteasema ja kierrätyskeskus) Porin Linjat Oy Porin Palveluliikelaitos Porin Vesi Satakunnan pelastuslaitos (Porin toiminnot) Tekninen palvelukeskus 15

Taulukossa 1 Porin kaupungin omien toimintojen liikenteen aiheuttamat päästöt ovat 10 398 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tämä luku saadaan kun lasketaan yhteen taulukossa 4 esitetyn ajoneuvoliikenteen päästöt ja sataman aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt (5 380 hiilidioksidiekvivalenttitonnia). TAULUKKO 4. Porin kaupungin omistamien ajoneuvojen ja työntekijöiden omien autojen käytöstä työajossa aiheutuneet kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2009 hiilidioksidiekvivalenttitonneina (Lähde: Porin, Ulvilan ja Nakkilan alueiden sekä kuntaorganisaatioiden kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut vuonna 2009, Anu Palmgrén). Päästösektori Päästöt (CO 2-ekv.tonnia) Työnantajan omistaman ajoneuvon käyttö työajossa 4 836 Oman auton käyttö työajossa 182 Yhteensä 5 018 6 PORIN KAUPUNGIN ILMASTO-OHJELMAN PÄÄTAVOITE Ilmasto-ohjelman tavoitteena on, että Porin kaupungin omista toiminnoista syntyneet kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuodesta 2009 vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia eli 9 191 CO 2 -ekv.tonnia. 7 PORIN KAUPUNGIN ILMASTO-OHJELMAN OSATAVOITTEET Porin kaupungin omien toimintojen energiankulutus vuonna 2016 on vähentynyt vähintään yhdeksän prosenttia vuoden 2005 kulutusmääriin verrattuna. Porin kaupungin omien toimintojen ajoneuvoliikenteestä aiheutuneet päästöt ovat vähentyneet merkittävästi ajoneuvojen ja työkoneiden uusimisen kautta. 16

8 TOIMENPITEITÄ ILMASTO-OHJELMAN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Ilmastokuormituksen vähentäminen vaatii kaikilta hallintokunnilta toimintatapamuutoksia. Jäljempänä olevaan luetteloon on koottu esimerkkejä toimenpiteistä, jotka vähentävät ilmastokuormitusta. Vuonna 2013 energiansäästön välitavoite on kuusi prosenttia (2 596 MWh) ja vuonna 2016 kokonaistavoite on yhdeksän prosentin (7 788 MWh) energiansäästö. Energiansäästö- ja -tehokkuusneuvontaa tulee antaa sekä kaupungin hallintokunnille että kuntalaisille. Neuvonnassa tarvitaan toimipaikkakohtaista opastusta ja se edellyttää sen antajalta asiantuntijuutta. Jotta pääsisimme säästötavoitteisiin, olisi ensiarvoisen tärkeää, että Porin kaupungille saataisiin palkattua vuoden 2012 aikana päätoiminen energia-asiantuntija niin kutsuttu energiansäästökoordinaattori. Porin Energia Oy on sitoutunut elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiatuotannon toimenpideohjelmaan ja Pori Energia Oy:n lisäksi myös Porin Energia Sähköverkot Oy on sitoutunut energiapalveluiden toimenpideohjelmaan. Energiatehokkuussopimusten noudattamisen lisäksi Pori Energia voi toteuttaa seuraavia toimenpiteitä: Tehostetaan Aittaluodossa tuotantoprosesseja ja tehdään energiansäästökohteista energia-analyysit. Lisätään puun ja kierrätyspolttoaineen osuutta polttoainevirrassa. Siirrytään asiakkaiden sähkönkulutusmittareissa etäluentaan, jolloin toteutetaan myös energiantehokkuussopimuksen tavoitteita. Päästöjen vähentämisen keinoina kiinnitetään huomiota polttoainejakaumaan, energiansäästöön sekä kaukolämpöverkon laajentamiseen. Lisätään vihreän sähkön tuotanto-osuutta rakentamalla tuulivoimapuisto Luvialle. Tuulivoimahankkeesta vastaavat Pori Energia Oy sekä TuuliWatti Oy. Tulevaisuudessa kaukolämmön lisäksi tarjotaan asiakkaalle myös muita lämmitysvaihtoehtoja, esimerkiksi maalämpöä, jos kaukolämpöä ei ole saatavilla. Muutetaan energian hinnoittelu kausihinnoitteluksi, jolla pyritään tasaamaan kulutushuippuja ja muuttamaan energian hinta paremmin tuotantokustannuksia vastaavaksi. 17

Tässä yhteydessä on syytä mainita Pori Energia Oy:n kaukolämpöverkon laajenemistoiminnan vaikutukset kasvihuonekaasujen muodostumismääriin: 1. Öljylämmityskiinteistöjä ei ole otettu mukaan Porin kaupungin päästölaskentaan. Tarkasteltaessa vain Porin kaupungin toimintojen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjen määriä tilanteessa, jolloin kaukolämpöverkkoon liitetään yksityisiä tai kaupungin omistamia öljylämmityskiinteistöjä, kasvavat kaupunkiorganisaation CO 2 -päästöt. 2. Tulevassa laskennassa otetaan huomioon kaikki Porin kaupungin alueella olevat kasvihuonekaasuja tuottavat öljylämmityskiinteistöt, jolloin tulee tarkemmin inventoiduksi CO 2 -kuormituksen syntylähde. 3. Pistelähteiden eli yksittäisten kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöverkkoon vähentää CO 2 -päästöjä kaupungin alueella. Kiinteistöjen omien kattilalaitosten savupiippujen päästökorkeudet ovat yleensä matalia, jolloin savukaasut vaikuttavat asumisterveyttä alentavasti. Tulisijojen käyttötapa vaikuttaa merkittävästi polttotehokkuuteen ja syntyviin päästöihin. Keskitetty polttoprosessi vähentää hajakuormitusta ja on polttoteknisesti paremmin hallittavissa. Porin Linjat Oy on sitoutunut joukkoliikenteen energiatehokkuussopimukseen. Uudet hankittavat linja-autot ovat vähäpäästöisiä. Lisätään Porin Linjat Oy:n ympäristövastuullisuutta ottamalla käyttöön ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Ajoneuvokeskuksessa kilpailutusvaiheessa huomioidaan nykyiset EU:n alueen ajoneuvoille asetettavat Euro-päästömääräykset, jotka määrittelevät kiinteiden hiukkasten, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hiilivetyjen sallitut tasot. Porin kaupunki siirtyy uusissa hankinnoissa vähäpäästöisiin ja vähän kuluttaviin ajoneuvoihin sekä työkoneisiin, joiden CO 2 -päästöt ajokilometriä tai käyttötuntia kohden ovat pienet. Tulevaisuudessa otetaan käyttöön myös hybridiautoja. 18

Perusturvakeskuksessa kehitetään palveluverkostoa ja toimintoja pyritään keskittämään joukkoliikenteellä helposti saavutettaviin kohteisiin, mikä vähentää oman auton käyttötarvetta. Asiakkaiden liikkumisen lisäksi myös hoitotarvikkeet liikkuvat. Tätä varten on perustettu keskitetty logistiikkakeskus, jonka toimintaa voidaan kehittää. Lisätään toimintojen sähköistämistä ja kehitetään sähköisiä lomakkeita, jolloin paperisten lomakkeiden osuus vähenee. Porin Jätehuolto -liikelaitoksen Hangassuon vanhan jätetäyttöalueen sulkemisrakenteiden myötä jätetäytön kaatopaikkakaasu saadaan talteen tehokkaammin ja sen sisältämä metaani voidaan hyödyntää mikroturbiinilaitoksessa sähköksi. Sulkemisrakenteet vanhalle jätetäyttöalueelle valmistuvat viimeistään vuonna 2013. Uuden jätetäyttöalueen kaasun muodostumista seurataan vuodesta 2012 alkaen ja sen talteenotto aloitetaan, kun ympäristöluvassa määritellyt ehdot täyttyvät. Porin palveluliikelaitoksessa ajoneuvot, työkoneet, öljylämmitys- sekä ilmanvaihtolaitteet tulee huoltaa ja säätää säännöllisesti. Ajoneuvoja työkonekalustoa uusitaan vähäpäästöisemmiksi ajoneuvokeskuksen toimintojen avulla. Henkilöstöpalveluissa vähennetään paperin käyttöä ja siirrytään yhä enenevässä määrin sähköisten lomakkeiden, esimerkiksi palkkalaskelmien, kuntarekryn sähköisten työhakemusten, sähköisten eläkehakemusten sekä henkilöstölomakkeiden, käyttöön. Lomakkeita on saatavissa Porin kaupungin intranetissä, Patarummussa. Selvitetään työsuhdematkalippujen käyttöönottaminen työmatkaliikenteessä. Kaupunkisuunnittelussa pyritään kaupunkirakenteen eheyttämiseen eli tiiviimpään kaupunkirakenteeseen, jolloin asuinalueita kaavoitetaan olemassa olevien palveluiden lähelle. Kaukolämmön käyttöönoton lisääminen vaatii muun muassa muutosta kaavoihin, joihin tulee saada 19

merkinnät olemassa olevista kaukolämpöverkoista. Talojen asemointia tontilla pitää tarkastella, jotta voidaan hyödyntää maksimaalisesti myös passiivista aurinkoenergiaa. Kaupunkisuunnittelulla ja kaavoituksella pyritään tekemään ympäristöystävällisten valintojen tekeminen helpoksi. Esimerkkinä tästä voisi olla alueellinen suunnittelu ja alueelliset järjestelmät, kuten Uniluodon katuvalaistuksen toteuttaminen tuulienergialla. Teknisen palvelukeskuksen toimialalla jatketaan energiansäästöinventointeja. Selvitetään uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä uudisrakennuskohteissa sekä kiinnitetään enemmän huomiota kiinteistöjen tehokkaaseen käyttöön. Kehitetään ja uusitaan katuvalaistusta siirtymällä elohopeahöyrylampuista vähemmän energiaa käyttäviin malleihin. Uusien toimitilojen suunnittelussa ja vanhojen tilojen kunnostamisessa on huomioitava energiataloudellisuus. Hankintapalveluissa ympäristö- ja energiatehokkuuskriteerit sisällytetään osaksi hankintaohjeistusta. Kaupungin henkilöstölle suunnatuissa hankintakoulutuksissa tuodaan esille energiatehokkuusnäkökulma. Koko kaupunkikonsernissa matkustamista vähennetään käyttämällä enenevässä määrin videoneuvotteluja. Toteutetaan niitä toimenpiteitä, jotka on esitetty Porin kaupungin energiatehokkuussopimuksen benchmarking konsultoinnin loppuraportissa (2008). Energiasäästötoimenpiteiden tehokas edistäminen edellyttää: 1. koko kaupunkikonsernille palkattavaa energiansäästökoordinaattoria ja lisäksi jokaiseen hallintokuntaan energia- ja ympäristöyhdyshenkilöä, 2. korvamerkittyä rahaa energiasäästötoimenpiteiden toteuttamiseen ja 3. hankintojen ja rakentamisen ohjeistuksen tehostamista. 20

9 HALLINTOKUNNILLE JA LIIKELAITOKSILLE ASETETTAVAT VELVOITTEET Uudis- ja korjausrakentamisessa pitää aina tarkastella energiankulutusta, energiansäästöä ja energiatehokkuutta. Oikeat ratkaisut suunnitteluja rakentamisvaiheessa vähentävät rakennuksen energiantarvetta ja johtavat siten säästöihin myös käyttövaiheessa. Energiatehokkuuden huomioiminen pienentää rakennusten aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja siten ehkäisee ilmastonmuutosta. Porin kaupunginvaltuusto velvoittaa vuoden 2013 alusta hallintokuntia ottamaan ilmastoasiat huomioon toiminnoissa, joilla on merkitystä ilmastonkuormitukseen. Porin kaupungin energiaan (tuotanto ja kulutus) ja liikenteeseen liittyvissä päätöksissä pitää olla selvillä onko päätöksenteon kohteena oleva toimenpide: 1. ilmasto-ohjelman tavoitteiden mukainen, 2. neutraali vai 3. ilmasto-ohjelman tavoitteiden vastainen. 10 MITTARIT, SEURANTA JA JATKOTOIMENPITEET Näitä ovat muun muassa Porin ilmanlaatu ja Porin kaupunkikonsernin ympäristöraportti. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän työn raportointi olisi mahdollista sisällyttää osaksi vuosittaista raportointia, mikäli se mahdollistetaan asianmukaisella resursoinnilla. Porin kaupungin omien toimintojen ja koko Porin alueen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt lasketaan viiden vuoden välein. Seuraava tarkasteluvuosi on 2015. Jokainen toimiala seuraa omien toimintojensa aiheuttamaa ilmastokuormitusta esimerkiksi seuraamalla energiankulutusta. Porin kaupungin ilmasto-ohjelman vastuutaho kaupunkiorganisaation päästölaskennan osalta on ympäristövirasto. 21

Ilmasto-ohjelman toteutuksen seurantaa ja ohjaamista varten perustetaan ilmastotyöryhmä, jossa on edustettuna toimenpiteiden kannalta keskeisimmät hallintokunnat. Ilmasto-ohjelman toimenpiteiden toteutumisesta kootaan vuosittain yhteenveto Porin kaupunginvaltuustolle. Ilmasto-ohjelma päivitetään seuraavaksi kahden vuoden kuluttua ja jatkossa neljän vuoden välein. Kaupunkilaisia neuvotaan ja ohjataan energiatehokkaisiin toimintatapoihin sekä ilmastonmuutoksen hillintään. Tulevina vuosina, ilmasto-ohjelman päivitysten yhteydessä, tulee tarkasteluun ottaa lisää hallintokuntia ja toimialoja. Näitä ovat esimerkiksi jätehuolto ja omistamisen yksikkö (muun muassa öljylämmitteiset kiinteistöt). Porin kaupungin omien toimintojen päästöjen vähentäminen ei myöskään riitä, vaan koko Porin kaupungin alueella syntyviä päästöjä täytyy vähentää. Ilmasto-ohjelmaa tulee laajentaa koskemaan kaupunkiorganisaation lisäksi myös koko kaupungin aluetta asukkaineen, yrityksineen ja yhteisöineen. 11 KOULUTUS Porin ja Ulvilan kaupungit sekä Nakkilan kunta ovat järjestäneet yhteistyössä ilmastokysymyksiin kohdennettuja koulutustilaisuuksia Satakunnan kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Koulutustapahtumia on järjestetty 26.5.2009, 29.9.2010 sekä 23.11.2011. Ilmastoaiheista koulutusta järjestetään jatkossa vuosittain. 12 LAUSUNNOT SEKÄ ENERGIATEHOKKUUSRAPORTTI Erityisasiantuntija Arto Vitikka hallintokeskuksesta on pyytänyt Porin kaupungin ilmastoohjelmasta, Toimenpideohjelma ilmastokuormituksen vähentämiseksi 2012 2020, lausunnot 15.2.2012 mennessä. Lausunnot ohjelmasta ovat liitteessä 1. Porin kaupungin energiatehokkuussopimuksen benchmarking konsultointi, loppuraportti 24.11.2008 liite 2. 22

Lausunnon antoivat: Pori Energia Oy, toimitusjohtaja Matti Rintanen Porin kaupunki / Tekninen palvelukeskus / omistamisen yksikkö, LVI-insinööri Jouni Lehtinen Porin Linjat Oy, toimitusjohtaja Markku Hermonen Porin kaupunki / Porin Palveluliikelaitos, johtaja Kaj Kainulainen Porin kaupunki / ympäristövirasto, ympäristöjohtaja Matti Lankiniemi 23

Lausunto PORIN KAUPUNGIN ILMASTO-OHJELMA Toimenpideohjelma ilmastokuormituksen vähentämiseksi 2012 2020 Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmitussa energiatehokkuussopimuksessa, Porin kaupunki sitoutuu energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen. Ohjeellisena tavoitteena on yhdeksän prosentin energiansäästö vuosien 2008 2016 välisenä aikana, joka tarkoittaa 7,8 GWh:n vähennystä vuoden 2005 kulutukseen verrattuna. Tehty sopimus on velvoittanut Porin kaupunkia laatimaan toimintasuunnitelman, jossa esitetään toimenpiteet kaupungin energiakäytön tehostamiseksi. Energiankäytön toimintasuunnitelmassa esitetyt toimet energiankäytön tehostamiseksi ovat seuraavat: - sähkönkulutuksen vähentäminen valaistuksessa - energiatehokkuuskriteerit korjausrakentamiseen ja saneerauksiin - investoinnit taajuusmuuttajiin pumppaamoissa - Porin Sataman valaistuksen ohjausjärjestelmän uusiminen - uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön lisääminen - kaupungin ajoneuvokannan uusiminen - uusimman ajoneuvoteknologian hyödyntäminen - energiatehokkuuskriteerit hankintoihin - matalaenergiarakentaminen uudisrakentamisessa - energia- ja ilmastokaavat maankäytön ohjauksessa - energiankäytön seuranta toimialoilla Jotta säästötavoitteisiin päästäisiin, on Porin kaupungille palkattava vuoden 2012 aikana päätoiminen energiansäästökoordinaattori. Lisäksi energiatehokkuuden parantamiseen on osoitettava oma määräraha jonka puitteissa energiasäästöinvestointeja voidaan ryhtyä määrätietoisesti toteuttamaan. Raportissa on mainittu, että Teknisen palvelukeskuksen osalta toimialalla jatketaan energiansäästöinventointeja. Huomautuksena raporttiin voidaan todeta, että investointeja voidaan tehdä osoitettujen määrärahojen puitteissa.

Yleisesti ottaen ohjelman velvoitteiden toteuttaminen vaatii henkilöresursseja hallintokunnissa. Työtä ohjamaan ja valvomaan tulee viipymättä palkata raportissa esitetty energiasäästökoordinaattori. Porissa 15.3.2012 Porin kaupunki/tpk/om/rakennuttaminen Jouni Lehtinen LVI-insinööri

HALLITUS/mh LAUSUNTO 7.2.2012 Porin Kaupunginhallitus LAUSUNTO PORIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE PORIN KAUPUNGIN ILMASTO-OHJELMASTA Porin Linjat Oy on käsitellyt esitystä Porin kaupungin ilmastoohjelmasta ja päättänyt antaa asiasta seuraavanlaisen lausunnon. Porin Linjat Oy kannattaa ilmasto-ohjelmassa esitettyjä tavoitteita ja pitää niitä hyvinä. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota joihinkin asioihin. Ohjelmassa mainitaan perusturvan toimintojen keskittäminen sellaisille alueille, jotka ovat helposti joukkoliikenteen saavutettavissa. Tämä on tärkeä asia kaikissa kaupungin toiminnoissa, ohjattaessa matkustusta entistä enemmän joukkoliikenteeseen liikenteen päästöt vähenevät. Esille on otettu työsuhdematkalipun käyttö, joka onkin erittäin tärkeä asia. Luomalla joukkoliikenne houkuttelevaksi vaihtoehdoksi työmatkaliikenteessä saavutetaan päästöjen vähentämisen lisäksi kustannussäästöjä työpaikkapysäköinnin tarpeen vähentyessä. Porin Linjat Oy:n näkemyksen mukaan joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen on ilmastonsuojelun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Riittävät resurssit takaavat palvelutason pysymisen houkuttelevana, sekä antavat operaattorille mahdollisuuden investoida uuteen ympäristöystävällisempään kalustoon.. PORIN LINJAT OY Markku Hermonen Markku Hermonen toimitusjohtaja PORIN LINJAT OY I Hevoshaankatu 5, 28600 PORI I p. (02) 621 2912 I www.porinlinjat.fi I Y-tunnus 0137089-8

PORIN KAUPUNGINHALLITUKSEN PYYTÄMÄ LAUSUNTO KAUPUNGIN IL- MASTO-OHJELMAAN Porin Palveluliikelaitoksen lausunto ilmasto-ohjelmaan PORIN KAUPUNKI Porin Palveluliikelaitos Porin Palveluliikelaitoksen ateriatuotannon ja puhtauden toiminnoissa ympäristövastuu on ollut mukana prosesseissa ja huomioitu yhtenä tekijänä hankintojen suunnittelussa ja hankintapäätöksissä sekä päivittäisen toteutuksen erilaisissa toiminnoissa. Ateriatoimintojen suunnittelulla ja tilasaneerauksilla sekä ruokatuotannon keskittämisen myötä ylläpidettävien tuotantotilojen ja tuotantolaitteiden määrät vähenevät. Nykyisin saatavilla olevat energiatehokkaat laiteratkaisut sekä tuotannon optimointi mahdollistavat sen, että energiatehokkuutta saadaan parannettua, verrattuna pienien valmistuspisteiden valmistuseriin. Ostotoimitusten kuljetuskertoja on vähennetty, käyttämällä yhtä päätoimittajaa, keskustukkua. Päätukun kautta pystytään mahdollisimman paljon hankkimaan tuotteita yhdellä kuljetuskerralla. Kylmävalmistuksen sekä Cook & Chill - tuotannon lisääminen perinteisen ateriatuotannon tuotantotavan rinnalle mahdollistaa joustavammat aikataulut ja harvemmat toimituskerrat palvelukeittiöihin. Keskitetyssä ateriatuotannossa käytettävät elintarvikkeiden raaka-aineet tuotetaan isoissa myyntierissä valmistusyksikköön. Tällä toimintamallilla on merkittävä vaikutus pakkausjätteen laatuun ja määrään. Palveluliikelaitoksella on käytössään Aromi-Web tilausjärjestelmä, jolla asiakkaat tilaavat päivittäiset tarvitsemansa atriat suoraan valmistavasta yksiköstä. Valmistuksessa otetaan tilauksen pohjalta tuotantoerälistat, joiden mukaan saadaan tarkka kilomääräinen tilaus ja tuotannossa on tiedossa valmistettava määrä. Toimipisteissä suoritetaan ruuan menekin seurantaa. Raaka-aineet sekä valmistetut ateriat punnintaan ja valmistettu määrä vastaa tilattua. Jätteiden lajittelu on ohjeistettu. Keittiöiden hygieniaohjeistuksissa on siirrytty ja ollaan siirtymässä veden ja energian kulutusta pienentäviin työmenetelmiin. Nämä kuuluvat osana keittiöiden lakisääteiseen omavalvonta-ohjelmaan. Puhtauden toiminnoissa käytetään ympäristöystävällisiä puhdistusaineita, huomioiden aineiden tarkan oikeanlaisen annostuksen sekä vähentämällä veden ja energian kulutusta. Siivousvälineiden hankinnoissa edellytetään toimittajan ja valmistajan ympäristöohjelmaa. Siivoustekstiileissä on siirrytty kestokäyttöisiin tuotteisiin. Siivoustekstiilien huoltoon on uusittu energiaystävällisiä koneita. Porissa 20.2.2012 Kaj Kainulainen, johtaja Käyntiosoite: Postiosoite: Puhelin: Faksi: Internet osoite: Sähköposti: Antinkatu 2, 2.krs PL 10 (02) 621 6100 (02) 635 3968 www.pori.fi etunimi.sukunimi@pori.fi 28101 Pori 28101 Pori

15.2.2012 Ympäristöviraston lausunto Porin kaupungin ilmasto-ohjelmasta Porin kaupunginhallitus on pyytänyt ympäristöviraston lausuntoa Porin kaupungin ilmasto-ohjelmasta, Toimenpideohjelma ilmastokuormituksen vähentämiseksi 2012 2020. Ilmasto-ohjelmaa on valmisteltu ympäristövirastossa yhteistyössä työryhmän kanssa, jonka puheenjohtajana ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen on toiminut. Ympäristövirasto haluaa lausunnossaan nostaa ilmasto-ohjelmasta esiin muutamia erityisen tärkeinä pitämiään asioita. Näiden asioiden huomioiminen ja toteuttaminen on ympäristöviraston mukaan välttämätöntä asetettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamiselle: 1. Koko kaupunkikonsernille tulee palkata energiansäästökoordinaattori, jotta Porin kaupungin energiatehokkuussopimuksessa asetettu yhdeksän prosentin energiansäästö vuoden 2005 energiankulutuksen tasosta vuoteen 2016 mennessä voidaan saavuttaa. Energiansäästökoordinaattorin lisäksi jokaisessa hallintokunnassa täytyy toimia aktiivisesti (energia- ja) ympäristöyhdyshenkilö, joka tuo energiankulutuksen vähentämisen osaksi hallintokuntien arkikäytäntöjä. Energiakoordinaattorin toimipaikka tulisi olla TPK. 2. Mikäli Porin kaupunki pystyy saavuttamaan energiatehokkuussopimuksessa vaaditun yhdeksän prosentin energiansäästön vuoteen 2016 mennessä, vastaa tämä noin 3,4 prosentin vähenemää kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä. Porin kaupungin tavoitteena on kuitenkin vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosenttia vuoden 2009 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuussopimuksen toteuttamisen lisäksi vaaditaan vajaan 17 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää ja ilmastonmuutosta hillitä koko kaupunkikonsernin tasolla, tulee ympäristövirastoon palkata vakituinen kokopäiväinen henkilö, ns. kestävän kehityksen koordinaattori, jonka työtehtäviin ilmastonmuutokseen liittyvät asiat kuuluvat. Kestävän kehityksen koordinaattori koordinoi ja edistää koko kaupunkikonsernin ilmastotyötä. Kestävän kehityksen koordinaattorin toimipaikka tulisi olla ympäristövirasto. 3. Ilmasto-ohjelmaan on valittu toimialoiksi Porin kaupungin energian tuotanto ja kulutus sekä kaupungin toimintojen vaatima ajoneuvo- ja työmatkaliikenne. Ilmasto-ohjelmassa on todettu, että jatkossa tarkasteluun lisätään kaavoitus, rakentaminen, kuntatekniikka, palvelut ja hankinnat. Valtioneuvosto teki vuonna 2009 periaatepäätöksen Kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Periaatepäätöksen tavoitteena on vähentää julkisen sektorin ympäristökuormitusta ja ilmastovaikutusta. Kaikkia julkisia toimijoita, myös kuntia, kannustetaan tekemään kestäviä hankintoja. Kuntien suositellaan ottavan ympäristö huomioon puolessa hankinnoista vuonna 2015. Porin kaupungin hankintavolyymi on 284 miljoonaa euroa. Ympäristövirasto ja hankintatoimi ovat aloittaneet vuonna 2011 yhteistyön parantaakseen hankintojen ympäristönäkökohtien huomioimista julkisissa hankinnoissa. Myös valtakunnan tasolla hankintojen merkitystä ympäristö- ja ilmastovaikutusten vähentämisessä korostetaan yhä enenevässä määrin. Yllä olevista seikoista johtuen ympäristöviraston mielestä julkiset hankinnat tulisi ottaa mukaan ilmasto-ohjelmassa valittuihin toimialoihin energian tuotannon ja kulutuksen sekä ajoneuvo- ja työmatkaliikenteen lisäksi. Ilmasto-ohjelman koordinointi pitäisi tapahtua keskushallinnon toimesta. Matti Lankiniemi ympäristöjohtaja Porin kaupungin ympäristövirasto www.pori.fi/ymparisto etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1100 faksi 02 634 9419 Postiosoite: Valtakatu 11 28100 Pori Porin kaupunki ympäristövirasro

FCG Planeko Oy PORIN KAUPUNKI PORIN KAUPUNGIN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN BENCHMARKING KONSULTOINTI LOPPURAPORTTI 24.11.2008