VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8) -kohdan ja 28 :n perusteella yliopiston hallitus on 25. päivänä syyskuuta 2009 hyväksynyt tämän johtosäännön. Vaasan yliopistossa voi olla myös muita hallituksen hyväksymiä johtosääntöjä. Yleiset määräykset 1 Yliopiston rakenne Tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten yliopistossa on kolme tiedekuntaa, jotka ovat filosofinen tiedekunta, kauppatieteellinen tiedekunta ja teknillinen tiedekunta. Lisäksi yliopistossa on erillisiä laitoksia siten kuin tässä johtosäännössä jäljempänä määrätään sekä yliopistopalvelut. 2 Yliopiston hallinnon järjestäminen Yliopiston hallintoa hoitavat yliopistolaissa tarkoitetut yliopistokollegio, hallitus, rehtori ja vararehtori sekä tässä johtosäännössä määritellyt tiedekuntaneuvostot, dekaanit ja erillisten laitosten johtajat sekä näiden alainen hallinto. Lisäksi yliopistossa on tutkintolautakunta. Yliopistossa voi olla myös muita hallituksen erikseen asettamia hallintoelimiä. 3 Yliopiston edustaminen Rehtori edustaa yliopistoa tehtäviinsä yliopistolain mukaan kuuluvien asioiden lisäksi myös muissa yliopistoa koskevissa asioissa. Rehtori päättää siitä, kuka on yliopistolaissa mainitun lisäksi oikeutettu kirjoittamaan yliopiston toiminimen. Hallitus edustaa yliopistoa asioissa, jotka yliopistolain mukaan kuuluvat sen toimivaltaan. 4 Esimiestehtävät Kullakin työntekijällä on kirjallisesti määrätty esimies. Esimiehet määrää tiedekunnissa dekaani ja yliopistopalveluissa rehtori. Erillisissä laitoksissa johtaja määrää esimiehet, ellei erillisen laitoksen omassa johtosäännössä toisin määrätä. Esimies vastaa alaistensa kanssa muodostamansa yksikön johtamisesta, taloudesta, toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta sekä henkilöstöstä. Esimies vastaa alaistensa tehtävänkuvan määrittämisestä, henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisesta, seurannasta ja niiden saavuttamisesta sekä osaamisen kehittämisestä. Esimiehen vastuulla on raportoida yksikön toiminnasta omalle esimiehelleen ja/tai asianomaiselle hallintoelimelle. 5 Yliopiston talous Rehtori, dekaanit ja erillisten laitosten johtajat päättävät johtamansa yksikön tavoitteiden saavuttamista tukevien tarkoituksenmukaisten menojen hyväksymisestä ja hankintojen tekemisestä yksikölle siten kuin taloussäännössä tarkemmin määrätään. Rehtori, dekaanit ja erillislaitosten johtajat voivat siirtää taloussäännössä tarkemmin määritellyllä tavalla menojen hyväksyntää ja hankintojen tekemistä koskevaa päätösvaltaa kirjallisella päätöksellään alaisuudessaan työskentelevälle henkilölle, kuitenkin niin, 1
että päätösvaltaa siirtävän vastuulla on aina valvoa taloudellista päätöksentekoa. Yliopiston sopimusten ja sitoumusten hyväksymisestä rehtori antaa tarkemmat määräykset. 6 Tilintarkastus Yliopistokollegio valitsee kaksi tilintarkastajaa. Toisen tilintarkastajan tulee olla KHT-yhteisö ja toisen JHTT- tilintarkastaja. JHTT- tilintarkastajalle valitaan henkilökohtainen varamies. Yleinen hallinto 7 Yliopistokollegio Yliopistokollegioon kuuluu 15 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Yliopistokollegion jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä 5 edustaa professoreita, 5 opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja muuta henkilöstöä sekä 5 opiskelijoita. Yliopistokollegio valitaan siten kuin laissa ja tässä johtosäännössä määrätään. Yliopistokollegion toimikausi on neljä vuotta, kuitenkin siten, että opiskelijajäsenten ja varajäsenten toimikausi on enintään kaksi vuotta. Yliopistokollegion tehtävistä on määrätty yliopistolaissa. Lisäksi yliopistokollegion tehtävänä on päättää hallituksen jäsenten palkkioista. Yliopistokollegion sihteerinä toimii rehtorin määräämä yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö. 8 Hallitus Hallitus valitaan siten kuin laissa ja tässä johtosäännössä määrätään. Hallituksen jäsenenä ei voi olla yliopistolaissa mainittujen lisäksi: dekaani tai varadekaani erillisen laitoksen johtaja tiedekunnan, erillisten laitosten tai yliopistopalveluiden sisäisen yksikön johtaja yliopistopalveluiden johtaja tai päällikkö tiedekuntaneuvoston jäsen ja varajäsen Hallituksen tehtävänä on yliopistolaissa mainittujen tehtävien lisäksi 1. valita rehtori hallituksen puheenjohtajan esityksestä tehtävään ilmoittautuneista tai siihen suostumuksensa antaneista 2. päättää rehtorin toimikaudesta ja palvelussuhteen ehdoista 3. päättää vaalien toimittamisesta ja asettaa vaalilautakunta siten kuin vaalijohtosäännössä määrätään 4. päättää dekaanin esityksestä tiedekuntien jakautumisesta yksiköihin opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten Hallitus voi yksittäistapauksessa ottaa yliopistolain nojalla sen toimivaltaan kuuluvan asian ratkaistavakseen, vaikka asia olisi tällä johtosäännöllä tai muuten siirretty muun hallintoelimen ratkaistavaksi. 2
Yliopistossa on päätoiminen rehtori. 9 Rehtori ja vararehtori Rehtorin tehtävänä on yliopistolaissa mainittujen tehtävien lisäksi ottaa suoraan rehtorin alaisuudessa toimiva johtava henkilöstö sekä päättää dosentin arvon myöntämisestä. Rehtori voi saattaa hallituksen päätettäväksi asian, joka vaikuttaa useampaan tiedekuntaan, vaikka se tämän johtosäännön mukaan muuten kuuluu tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Yliopistossa on yksi vararehtori. Hallitus nimittää vararehtorin tehtävään hakeneiden tai suostumuksen antaneiden joukosta rehtorin esityksestä toimikaudeksi, joka kestää enintään rehtorin toimikauden päättymiseen saakka. Vararehtorin tehtävään voidaan nimittää henkilö, joka on professori tai on suorittanut tohtorin tutkinnon. Hallitus voi rehtorin esityksestä peruuttaa määräyksen vararehtorin tehtävään, milloin siihen on perusteltu syy. Rehtori määrittelee vararehtorin tarkemman tehtävänkuvan yhdessä valitun henkilön kanssa. Vararehtori voi ratkaista rehtorille kuuluvan asian rehtorin ollessa tilapäisesti estynyt. 10 Johtoryhmät Yliopistolla on johtoryhmä, jonka muodostavat puheenjohtajana toimiva rehtori, vararehtori ja dekaanit. Rehtori voi kutsua johtoryhmään myös muita jäseniä. Johtoryhmän tehtävänä on tukea rehtoria yliopiston johtamisessa. Johtoryhmän sihteerinä toimii rehtorin määräämä yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö. Tiedekunnilla ja erillislaitoksilla voi olla johtoryhmä, jonka tehtävänä on tukea dekaania tai erillislaitoksen johtajaa tiedekunnan tai erillislaitoksen johtamisessa. Dekaani päättää tarkemmin johtoryhmästä, sen tehtävästä ja kokoonpanosta. 11 Tutkintolautakunta Yliopistossa on tutkintolautakunta, jonka tehtävänä on antaa päätös oikaisupyyntöön, joka koskee 1. väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen tai syventäviin opintoihin kuuluvan opinnäytetyön arvostelua 2. muun opintosuorituksen arvostelua taikka muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemista koskeneen oikaisupyynnön johdosta annettua päätöstä Lisäksi tutkintolautakunta voi puheenjohtajan harkinnan mukaisesti käsitellä muita opiskelijoiden oikeusturvaan liittyviä asioita ja antaa niistä lausuntoja. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joiden tulee olla professoreita sekä kaksi muuta opettajien edustajaa ja kaksi opiskelijaa. Tutkintolautakunnan jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Rehtori nimittää tutkintolautakunnan puheenjohtajat sekä jäsenet ja varajäsenet enintään neljän vuoden toimikaudeksi. 3
Tiedekuntien hallinto 12 Hallinnon järjestäminen Tiedekunnan hallinnosta vastaavat tiedekuntaneuvosto sekä dekaani. Yliopistopalvelut tuottavat tiedekunnille niiden tarvitsemia palveluita. 13 Tiedekuntaneuvosto Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaanin lisäksi 10 jäsentä, joista 4 edustaa professoreita, 3 muuta henkilökuntaa ja 3 opiskelijoita ja joilla kaikilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi tiedekuntaneuvosto voi kutsua tiedekuntaneuvostoon enintään kaksi yliopiston ulkopuolista jäsentä yksimielisellä päätöksellään. Tiedekuntaneuvoston muiden jäsenten kuin dekaanin toimikausi on neljä vuotta, kuitenkin siten, että opiskelijajäsenten ja -varajäsenten toimikausi on enintään kaksi vuotta. Tiedekuntaneuvoston kokouksen puheenjohtajana toimii dekaani ja sihteerinä toimii dekaanin määräämä yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: 1. vastata tiedekunnan kehittämisestä ja laadunvalvonnasta 2. käsitellä tiedekunnan henkilöstöä, taloutta ja hallintoa koskevia kysymyksiä, talousarviota sekä tiedekunnan vuosikertomusta 3. tehdä esitys rehtorille professorin tehtäväalasta ja tehtävämäärityksestä sekä siitä, vaaditaanko professorilta käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan 4. asettaa nimitystoimikunta valmistelemaan professorin ottamista toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai yli kahden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen valmistelemaan dosentin arvon myöntämistä koskevaa asiaa 5. päättää opiskelijoiden valinnan perusteista ja tehdä hallitukselle esitys tiedekuntaan otettavien opiskelijoiden määrästä 6. väitöskirjan arvostelua koskevassa asiassa määrätä esitarkastajat sekä vastaväittäjä(t) ja kustos, antaa väittelylupa ja asettaa arvosanalautakunta varattuaan väittelijälle tilaisuuden lausua arvosanalautakunnan kokoonpanosta 7. valvoa opinnäytetöiden arvostelua 8. päättää sille kuuluvien alojen opetussuunnitelmista (tutkintovaatimukset ja opetusohjelma) siten kuin tutkintosäännössä tarkemmin määrätään Nimitystoimikuntaan kuuluu 3 5 jäsentä ja sen puheenjohtajana toimii dekaani. Nimitystoimikunnan tehtävänä on professorin tehtävään ottamiseen liittyvässä asiassa valita asiantuntijat antamaan lausunto professorin tehtävään harkintansa mukaan parhaiten soveltuvista hakijoista sekä kutsuttavista, päättää onko opetustehtävää hakeneen annettava opetusnäyte ja arvioida mahdollinen opetusnäyte osana opetustaitoa sekä tehdä esitys rehtorille tehtävään valittavasta. Dosentin arvon myöntämistä koskevassa asiassa nimitystoimikunnan tehtävänä on valita asiantuntijat antamaan lausunto dosentin arvoa hakeneesta, päättää onko dosentin arvoa hakeneen annettava opetusnäyte ja arvioida mahdollinen opetusnäyte osana opetustaitoa sekä tehdä esitys rehtorille dosentin arvon myöntämisestä. 4
Arvosanalautakunnan tehtävänä on tehdä dekaanille esitys väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta. Arvosanalautakuntaan nimetään vastaväittäjä/vastaväittäjät sekä kustos ja tiedekunnan edustaja, kuitenkin niin, että työnohjaaja voi kuulua lautakuntaan vain puhevaltaisena jäsenenä. Lisäksi arvosanalautakuntaan voidaan nimetä 1-2 muuta jäsentä, joilla tulee olla riittävä tieteellinen asiantuntemus väitöskirjan alalta. Kustos kutsuu lautakunnan koolle ja lautakunta valitsee äänivaltaisten jäsenten keskuudesta itselleen puheenjohtajan. Työnohjaajalla on aina oikeus osallistua lautakunnan kokoukseen puhevaltaisena jäsenenä. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää tämän johtosäännön mukaan päätösvaltaansa kuuluvan asian dekaanin tai tiedekunnan sisäisen yksikön johtajan ratkaistavaksi. 14 Dekaani Tiedekunnan johtajana toimii dekaani. Rehtori nimittää hakemusten tai suostumusten perusteella dekaanin vähintään kahdeksi ja enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Dekaanin tehtävään voidaan nimittää henkilö, joka on professori tai on suorittanut tohtorin tutkinnon. Dekaanin tehtävän täyttämisestä tulee tiedottaa tiedekuntaneuvostoa vähintään kuukautta ennen tehtävän täyttämistä. Dekaanin esimiehenä toimii rehtori. Rehtori määrittelee yhdessä valitun henkilön kanssa dekaanin tarkemman tehtävänkuvan. Rehtori voi peruuttaa määräyksen dekaanin tehtävään, milloin siihen on perusteltu syy. Dekaani nimittää tiedekunnalle varadekaanin, joka voi dekaanin määräämällä tavalla ratkaista dekaanille kuuluvan asian tämän ollessa tilapäisesti estynyt. Varadekaani toimii dekaanin varajäsenenä tiedekuntaneuvostossa sekä tiedekuntaneuvoston varapuheenjohtajana. Varadekaanin tulee olla tiedekunnassa työskentelevä tohtorin tutkinnon suorittanut työntekijä. Dekaani voi peruuttaa määräyksen varadekaanin tehtävään, milloin siihen on perusteltu syy. Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa. Dekaanin tehtävänä on erityisesti: 1. sopia tiedekunnan tulostavoitteista rehtorin kanssa, vastata tiedekunnan toiminnan tuloksellisuudesta ja tiedekunnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä raportoinnista rehtorille 2. vastata tiedekunnan taloudesta sekä päättää tiedekunnan sisäisten yksiköiden tavoitteista ja talousarvioista 3. edistää tiedekuntien välistä ja tiedekunnan sisäistä yhteistoimintaa sekä koordinoida tiedekunnan toimintaa 4. toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana ja vastata tiedekuntaneuvoston päätettäväksi saatettavien asioiden valmistelusta 5. vastata tiedekunnan henkilöstösuunnitelmasta 6. kuultuaan rehtoria nimittää tarvittaessa valmistelutoimikunta valmistelemaan professorin tehtäväalan määrittämistä ja tehtävän täyttöä 7. tehdä esitys tiedekunnan tehtävään ottamisesta lukuun ottamatta professorin tehtävää silloin, kun professori otetaan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai yli kahden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen 8. valvoa opetuksen laatua ja opintosuoritusten arvostelua 9. hyväksyä uudet opiskelijat tiedekuntaan ja ratkaista opiskelijavalintaa koskevat oikaisupyynnöt 10. päättää opiskeluoikeuden jatkamisesta ja menettämisestä sekä opiskelijan oikeudesta päästä uudelleen opiskelijaksi; 5
11. vahvistaa väitöskirjojen, lisensiaatintutkimusten ja syventäviin opintoihin kuuluvien opinnäytetöiden arvosana 12. myöntää tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnosta ja muista opinnoista 13. päättää niistä tiedekuntaa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen ratkaistavaksi Dekaani voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian tai tehtävän varadekaanin tai tiedekunnan muun henkilön ratkaistavaksi tai hoidettavaksi. Dekaani voi yksittäistapauksessa ottaa tiedekuntaa koskevan asian ratkaistavakseen, vaikka asia olisi tällä johtosäännöllä tai muuten siirretty tiedekunnan muun työntekijän ratkaistavaksi. Dekaani voi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on tiedekunnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. Dekaanin päätettäväksi saatettavan asian valmistelusta vastaa yhteistyössä yliopistopalveluiden kanssa tiedekunnan hallintopäällikkö tai muu dekaanin määräämä työntekijä. 15 Tiedekunnan sisäiset yksiköt Tiedekunnassa voi olla opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten yksiköitä, joille dekaani nimittää enintään toimikaudekseen yksikkövastaavan. Yksikkövastaavaksi voidaan valita yksikköön kuuluva professori tai tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Dekaani voi peruuttaa määräyksen yksikkövastaavan tehtävään, milloin siihen on perusteltu syy. Yksikkövastaava käsittelee ja ratkaisee yksikkönsä asiat ja vastaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta dekaanille. Yksikkövastaavalle kuuluvan asian ratkaisee dekaani, mikäli yksikkövastaava on esteellinen tai tilapäisesti estynyt. Yksikkövastaava voi siirtää hänelle siirrettyä päätösvaltaa erillisillä päätöksillä, ellei sitä ole erikseen kielletty. Tiedekunnassa esimiestehtävissä toimivat henkilöt määrää kuitenkin aina dekaani. Yksikkövastaava voi yksittäistapauksessa ottaa siirtämänsä asian ratkaistavakseen. Yksikkövastaavan on kuultava valmistelussa ja päätöksenteossa henkilökuntaa ja opiskelijoita erityisesti heitä koskevissa asioissa tarkoituksenmukaisella tavalla. Filosofisessa tiedekunnassa on Kielipalvelut yksikkö, jonka tehtävistä ja hallinnosta määrätään erillisellä johtosäännöllä. 6
Erilliset laitokset 16 Yliopiston erilliset laitokset Yliopistossa on erillisinä laitoksina Levón-instituutti ja Tritonia, joka toimii Svenska handelshögskolanin Åbo Akademin, Oy Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola Ab:n (Vamk) ja Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademin (Novia) kanssa yhteisenä tiedekirjastona ja oppimiskeskuksena. Erillislaitoksen toimintaa johtaa ja valvoo tehtävään nimitetty johtaja. Erillislaitoksen johtajan valinnasta sekä erillislaitoksen tehtävistä ja hallinnosta määrätään kunkin erillislaitoksen osalta erillisellä johtosäännöllä. Erillisen laitoksen johtajan esimiehenä toimii rehtori. Yliopistopalvelut 17 Yliopistopalveluiden tehtävät ja organisoituminen Yliopistopalvelujen tehtävänä on yliopiston perustehtävien eli tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tukeminen. Yliopistopalvelut tuottaa tiedekunnille, erillisille laitoksille ja muille yksiköille niiden tarvitsemia palveluita. Yliopistopalveluihin kuuluvat opintoasiain, tutkimus- ja hankehallinnon, kansainvälisten asioiden, viestinnän, henkilöstöasioiden ja talousasioiden sekä tilapalveluiden ja atk-keskuksen tehtäviä hoitavat henkilöt. Rehtori johtaa ja valvoo yliopistopalveluiden toimintaa. Yliopistopalveluille kuuluvien asioiden ratkaisemisesta ja yliopistopalveluiden organisaatiosta määrätään tarkemmin rehtorin vahvistamassa työjärjestyksessä. Henkilöstöstä 18 Henkilöstön valintamenettelystä Rehtorin tehtävänä on vahvistaa yliopistossa yhteisesti noudatettavat menettelytapaohjeet henkilöstön valintaan ja työsuhteen ehtojen määräytymiseen liittyen. 19 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopiston tehtävään valittavalta edellytetään sellaista koulutusta, kokemusta ja kielitaitoa kuin kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Nämä edellytykset määritellään kunkin tehtävän osalta ennen kuin tehtävää ryhdytään täyttämään. Opetus- ja tutkimustehtävään vaadittava valtioneuvoston yliopistoista antaman asetuksen (770/2009) 1 :n 1 momentissa edellytetty kielitaito on henkilöllä, joka on saanut koulusivistyksen tai suorittanut yliopistotutkinnon asianomaisella kielellä. Kielitaito voidaan osoittaa myös muun suomalaisen korkeakoulun antamalla todistuksella. Mikäli edellytetty kielitaito ei ilmene hakijan hakemuksesta, voidaan käyttää haastattelua, näyteluentoa tai muuta sopivaa keinoa kielitaidon arvioimiseksi. Tällöin dekaani päättää tavasta, jolla edellytetty kielitaito todetaan. 7
Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviin vaadittavista tutkinnoista ja muista ansioista määrätään erikseen tässä johtosäännössä. 20 Erityiset kelpoisuusvaatimukset Jos tehtävään kuuluu jonkun yksikön johtaminen, edellytetään siihen valittavalta henkilöltä ylempää soveltuvaa korkeakoulututkintoa, perehtyneisyyttä tehtäväalaan ja tehtävän edellyttämiä johtamisvalmiuksia. Edellä sanotusta riippumatta rehtorin tehtävän osalta noudatetaan sitä, mitä yliopistolaissa on määrätty. 21 Professori Professorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa, korkeatasoista tieteellistä pätevyyttä, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kykyä antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä sekä näyttöjä edustamansa tutkimusalan kansainvälisestä yhteistyöstä. Hakijan ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tieteelliset julkaisut ja muut tutkimustulokset, joilla on tieteellistä arvoa, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte sekä näyttöjä väitöskirjojen ohjaamisesta. Lisäksi otetaan huomioon hakijan aktiivisuus tiedeyhteisön toiminnassa, ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa sekä ulkomainen tieteellinen työskentely ja kansainväliset luottamustehtävät. 22 Tutkimusjohtaja Tutkimusjohtajan tehtävään valittavalta edellytetään vastaavia ansioita kuin professorin tehtävään, kuitenkin niin, että ansioita arvioitaessa painotetaan erityisesti tieteellistä työtä ja tuloksellista toimintaa tutkimustoiminnan ja tutkimusprojektien johtamisessa, menestystä täydentävän tutkimusrahoituksen hankkimisessa sekä näyttöjä kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä. Mikäli tutkimusjohtajan tehtäviin ei liity merkittävässä määrin opetustehtäviä, voi opetusansioiden painoarvo olla vähäisempi kuin valittaessa professorin tehtävään. 23 Yliopistonlehtori Yliopistonlehtorin tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa tohtorin tutkintoa ja kykyä antaa laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä. Yliopistonlehtorin tehtäviin hakeneiden henkilöiden ansioita arvioitaessa otetaan huomioon opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte sekä tieteellinen työ. 24 Yliopistotutkija Yliopistotutkijan tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja näyttöjä tieteellisestä tutkimustyöstä sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa. Yliopistotutkijan tehtävä edellyttää kykyä johtaa tutkimusryhmää ja hankkia täydentävää tutkimusrahoitusta sekä hallinnoida tutkimusprojekteja ja niiden taloutta. Tehtävää täytettäessä arvostetaan ulkomaista tieteellistä työskentelyä ja näyttöjä kansainvälisestä yhteistyöstä. 8
25 Tutkijatohtori Tutkijatohtorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa. 26 Yliopisto-opettaja Yliopisto-opettajan tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja kokemusta opetustyöstä. Erityisesti arvostetaan korkeakoulutasoista opetuskokemusta, pedagogista koulutusta, taitoa tuottaa oppimateriaalia sekä taitoa hyödyntää uusia opetusmenetelmiä ja uutta opetusteknologiaa. 27 Tohtorikoulutettava Tohtorikoulutettavan tehtävään valittavalta edellytetään yliopistolain mukaista jatkokoulutuskelpoisuutta. Menettelytapoja 28 Monijäsenisten hallintoelimen jäsenten valinta Yliopistokollegion, hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen yliopistoyhteisön henkilöstöryhmien jäsenet valitaan vaaleilla siten kuin laissa, tässä johtosäännössä ja vaalijohtosäännössä määrätään. Opiskelijajäsenet valitsee ylioppilaskunta sellaisten opiskelijoiden keskuudesta, joilla on oikeus opiskella yliopistossa tutkintoa varten ja jotka ovat asianmukaisesti kirjoittautuneet läsnäoleviksi. 29 Monijäsenisen hallintoelimen kokouskutsu ja päätösvaltaisuus Monijäsenisen hallintoelimen kutsuu koolle sen puheenjohtaja tai puheenjohtajan estyneenä ollessa varapuheenjohtaja. Hallintoelin kokoontuu myös, mikäli neljännes sen jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää. Kokouskutsu on lähetettävä hallintoelimen jäsenille viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, ellei hallintoelin toisin päätä. Kokouskutsussa on mainittavat käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi kuitenkin läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Hallintoelin on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista äänivaltaisista jäsenistä on läsnä. Jäsenen katsotaan olevan läsnä kokouksessa myös soveltuvan etäyhteyden kautta, mikäli puheenjohtaja niin päättää. Hallintoelimeen kuulumattomien henkilöiden kutsumisesta ja läsnäolosta päättää puheenjohtaja. 9
30 Päätöksentekomenettely ja asiakirjat Esittelyllä tarkoitetaan päätettävänä olevan asian valmistelun ja sisällön esittelyä monijäseniselle hallintoelimelle tai yksittäiselle päätöksentekijälle. Esittelijä ei osallistu päätöksentekoon eikä allekirjoita päätösasiakirjoja. Yliopistolaissa säädetyn lisäksi noudatetaan monijäsenisen hallintoelimen valitessa vaaleilla enemmän kuin yksi henkilö tehtävään suhteellista vaalitapaa niin, että kukin hallintoelimen jäsen antaa äänensä enintään niin monelle ehdokkaalle kuin on valittavia tai määrättäviä ja jäsenen ensimmäiseksi asettama saa yhden äänen ja muut järjestyssijaansa vastaavan osan yhdestä äänestä. Asioista, joista päätetään yliopistokollegion, hallituksen tai tiedekuntaneuvoston kokouksessa, laaditaan pöytäkirjat. Mikäli muualla ei toisin määrätä, muissa monijäsenisissä hallintoelimissä käsiteltävistä asioista laaditaan pöytäkirjat hallintoelimen tai sen puheenjohtajan niin päättäessä. Monijäsenisen hallintoelimen pöytäkirjaan merkitään päätöksentekoon osallistuneiden nimet ja kunkin asian kohdalle tehty päätös. Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut asiakirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja kokouksen sihteeri. Pöytäkirjaan merkitty eriävä mielipide tai äänestysselitys on sen esittäjän allekirjoitettava ja puheenjohtajan todettava se esitetyn mukaiseksi. Pöytäkirja tarkastetaan joko hyväksymällä se hallintoelimen seuraavassa kokouksessa tai valitsemalla kaksi kokoukseen osallistuvaa henkilöä tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Rehtorin, dekaanin ja päätösvaltaa käyttävän muun henkilön ratkaisemien asioiden päätösasiakirjat allekirjoittaa asian ratkaisija. Voimaantulo, siirtymäsäännökset ja muutokset 31 Voimaantulo Vaasan yliopiston johtosääntö tulee voimaan 1.1.2010. 32 Siirtymäsäännökset Jos asian käsittely yliopistossa on kesken tämän johtosäännön tullessa voimaan, jatkotoimet siirtyvät sille hallintoelimelle, jolle asia tämän johtosäännön mukaan kuuluu. 33 Muutokset ja niiden voimaantulo Tämän johtosäännön 19 2 momenttia on muutettu hallituksen kokouksessa 9.4.2010. Muutos tulee voimaan 1.5.2010. Tämän johtosäännön 2, 4 1 momentti, 8 3 momentti, 13 4 ja 6 momentti, 14 3 ja 4 momentti, 15 1 momentti, 16 1 ja 2 momentti sekä 17 2 ja 3 momentti on muutettu ja johtosääntöön on lisätty 11 2 momentti, 14 5 momentti ja 33 :n 2 momentti sekä poistettu 32 :n 2 momentti hallituksen kokouksessa 17.12.2010. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2011. Ennen muutosten voimaantuloa voidaan ryhtyä muutosten täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 10
Tämän johtosäännön 7 :n 2 momentti, 13 :n 1 ja 2 momentti, 14 1 ja 3 momentti ja 16 :n 1 momentti on muutettu ja johtosääntöön on lisätty 10 :n 2 momentti, 14 :n 2 momentti ja 33 :n 3 momentti hallituksen kokouksessa 28.5.2013. Muutokset tulevat voimaan 1.6.2013, kuitenkin niin, että 16 :n 1 momentin muutos tulee voimaan 1.1.2014. Ennen muutosten voimaantuloa voidaan ryhtyä muutosten täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tämän johtosäännön 13 :n 3 ja 4 momentti ja 22 on muutettu ja johtosääntöön lisätty 33 :n 4 momentti hallituksen kokouksessa 16.1.2015 ja muutokset tulevat voimaan 1.2.2015. Tämän johtosäännön 2, 9 :n 4 momentti ja 10 :n 1 momentti on muutettu ja johtosääntöön lisätty 9 :n 5 momentti hallituksen kokouksessa 16.1.2015 ja muutokset tulevat voimaan 1.4.2015. Ennen muutosten voimaantuloa voidaan ryhtyä muutosten täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 11