Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa. Nadja Nordling

Samankaltaiset tiedostot
Vaikuttavuuden yhteiskunnallinen merkitys

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

Kutsu TRUST RESPECT JOY

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Lapin sosiaalialan osaamiskeskittymä Sociopolis

Suuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT

Kehittämistoiminnan organisointi

Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Opiskelijan oppimispolku MA in Media Education -ohjelmasta työelämään

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu

Päihde- ja mielenterveysjärjestöt tutkimustoimijoina DOSENT TI JORMA NIEMELÄ MIPA-HANKE / DIAK

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Tutkimustiedosta päätöksentekoon

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu

Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen kehittämisja koulutusyhteistyö

Henkilöstön näkökulma johtamisjärjestelmän uudistukseen

Aluekehittäminen ja TKIO

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus

Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa

Nykytilan määrittely: SWOT

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

TIETO LISÄÄ TAITOA. ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi. Anu Räisänen

Liikenneviraston näkökulmia alan osaamisen kehittämiseen Ylijohtaja Anne Herneoja

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen

Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto

Kansalaisjärjestöt ja Euroopan sosiaalirahasto ESR

VTT:n arviointi Esitys julkistustilaisuudessa

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

laadun tae Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Sosnet/Lapin yliopisto Pikkuparlamentti

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti

MONIVAIHEINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI. Aija Kettunen Eriarvoistumisen pysäyttäminen Pieksämäki,

Miten johtaa tietoa ja toimijoita tuloksellisesti? Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Kuntaliiton asiakkuuksien kehittäminen

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari

D3: Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit vaikuttavat korkeakoulujen kv-toimintaan nyt ja tulevaisuudessa?

Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Digimentoritoimintaa. Suvi Junes, TaY Minna Koskinen, JAMK Paula Vaskuri, OY Mari Virtanen, Metropolia AMK

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kokeilukulttuuri hallitusohjelmassa Millaisia syötteitä Otakantaa.fi kyselystä?

Osaamisella soteen hanke

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

Lastensuojelusta tietäminen on eettinen velvoite

Koponeuvoston kevään päätös Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Liittyvä Voima Collaborative Intensity Kumppanuusmalli työelämän ja korkeakoulun osaamistiivistymänä ESPOO TYÖELÄMÄKUMPPANINA

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT

Viestinnän mahdollisuudet

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen

Kehittämisrakenneseminaari Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

KA2 Yhteistyöhankkeet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, , Jyväskylä

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Anna Kuusala

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

Viestinnän mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

Lapin korkeakoulukonserni

Transkriptio:

Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa Nadja Nordling 9.4.2019 1

Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa Kampus sote Tavoite Tukea korkeakoulujen tutkimustiedon ja osaamisen hyödyntämistä sote-kehittämisessä Vahvistaa sote-toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä Uudistaa sote-palveluita kehittämis- ja kokeilutoiminnan kautta

Kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa Kampus sote Tarkastelussa Miten korkeakoulujen tutkimusta ja tietoa on kiinnitetty osaksi sote-palvelujen kehittämistä? Millainen on korkeakouluyhteisön ja korkeakoululähtöisen osaamisen rooli sotekehittämisessä? Millaisilla tavoilla tutkimus ja tieto on tähän asti tuotu osaksi kehittämistoimintaa ja miten tätä tulisi organisoida jatkossa?

Tutkimuksen ja tiedon mahdollisuudet, haasteet, heikkoudet ja uhat sote-kehittämisessä Vahvuudet Laaja-alainen näkemys kentän toimijoiden osaaminen kehittyy asiakkaan saama palvelu paranee resurssien parempi hyödyntäminen Mahdollisuudet Sote-alalla paljon tutkimusideoita tutkittu tieto päätöksenteossa parantaa laatua ja vaikuttavuutta tutkimuksen vaikuttavuuden laaja-alaisuus (ml- ajattelun muutos) Heikkoudet Kaukana asiakkaista ja kentän asiantuntijoista irtaantuminen käytännöstä ja todellisista tarpeista kokemustieto ei tule näkyväksi tutkimuksen jalkauttaminen ja juurruttaminen haastavaa Uhat Byrokraattisuus, resurssien puute jatkuvuuden epävarmuus rahoitus rakenteiden puute

Korkeakoulujen tutkimus ja tieto osaksi sotepalvelujen kehittämistä: väylät ja keinot Hankkeet: Tutkijat kokevat hankkeet hyvänä keinona yhteistyölle, mutta toisaalta hankkeiden koetaan toisinaan olevan myös varsin kankeita ja aikaa vieviä. Mahdollisuuksia kevyemmälle yhteistyölle kaivataan. Tutkijan kaksoisrooli: Tutkimus ja käytäntö palvelevat toisiaan vuorovaikutteisesti: tutkimuksen syötteitä saadaan suoraan kentältä ja informaatio kulkee molempiin suuntiin. Haasteena juurruttaminen ja toistettavuus. Henkilötason verkostot: Vahvat verkostot ja vakiintunut yhteistyö tukee sote-kehittämistä. Kuitenkin korkeakoulujen rooli sote-kehittämisessä vahvasti riippuvainen yksittäisten tutkijoiden ja opettajien verkostoista ja systemaattiset rakenteet puuttuvat. Opinnäytetyöt: Opiskelijoiden osaamisen hyödyntäminen kehittämistyössä esimerkiksi opinnäytetöiden välityksellä. Kuitenkin tulosten laajempi hyödyntäminen kohdeorganisaation ulkopuolelle on osoittautunut vaikeaksi.

Korkeakoulujen tutkimus ja tieto osaksi sotepalvelujen kehittämistä: kehityskohteet Rakenteet ja mekanismit: Tutkimuksen ja tiedon kiinnittämiseksi kehittämistyöhön sote-alalla ei nähdä olevan systemaattisia, avoimia rakenteita tai mekanismeja. Korkeakoulun aktiivisen toimijan rooli: Korkeakoulujen roolia yhteistyön ja vuorovaikutuksen sekä kampuslähtöisen tutkimuksen ja tiedon ja käytännön kehittämisen fasilitaattorina tai siltana tulisi kehittää. Henkilöresurssit ja mandaatti toiminnalle. Strategisen tason linjaus: korkeakoulun kolmas tehtävä kohti yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja miten sitä toteutetaan yhtenäisesti.

Vahvistamalla näitä näkökulmia voidaan tarjota pysyviä väyliä tutkijoiden, opettajien, opiskelijoiden ja alumnien osaamisen kiinnittämiseksi sotekehittämiseen. Tämä mahdollistaisi yhteistyön ulottamisen yli henkilötason verkostojen, kiinnittäen toimintatavat osaksi organisaation rakenteita mahdollistaen avoimia mahdollisuuksia yhteistyölle.

RYHMÄTYÖ: Korkeakouluvetoinen sotepalveluiden kehittäminen Miten korkeakoulujen tutkimus ja tieto voidaan tuoda systemaattisemmin osaksi sote-palveluiden, -prosessien tai -järjestelmien kehittämistä? Tee esitys, miten korkeakoulun osaamista voidaan hyödyntää luomalla rakenteita ja mekanismeja. Mikä on korkeakoulun rooli kussakin tapauksessa? 8 Etunimi Sukunimi 22.5.2019

Tutkimustieto Tee esitys, millaisten korkeakoulun rakenteiden ja mekanismien avulla tutkimusta ja/tai tutkijoita voidaan kiinnittää sote-kehittämiseen systemaattisemmin. Miettikää esim. miten korkeakoulun tulisi tukea tutkimustiedon systemaattista hyödyntämistä käytännön kehittämistyössä? Yksilötason verkostoista rakenteisiin 10 Etunimi Sukunimi 22.5.2019

Opiskelijat Tee esitys, millaisten korkeakoulun rakenteiden ja mekanismien avulla opiskelijat voidaan kiinnittää sotekehittämiseen systemaattisemmin. Miettikää esim. miten rakenteita voidaan yhtenäistää ja avata työelämäyhteyksissä: Opinnäytetyöt Harjoittelut Opinnot/opinnollistaminen 11 Etunimi Sukunimi 22.5.2019

Alumnit Tee esitys, millaisten korkeakoulun rakenteiden ja mekanismien avulla alumneja voidaan kiinnittää sotekehittämiseen systemaattisemmin. Miettikää esim. millaiset rakenteet tukevat alumnien osaamisen hyödyntämistä esim. mentoroinnin kautta: Eläköityneet professorit ja opettajat Valmistuneet 12 Etunimi Sukunimi 22.5.2019