Pohjois-Karjalan järjestökysely

Samankaltaiset tiedostot
Pohjois- Karjalan järjestökysely 2019

Kohti näkyvää ja vahvaa. järjestöyhteistyötä!

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Kumppanuudella kohti hyvinvointia

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE

Järjestökartoitus Kyselyn tavoitteena on saada tietoa Etelä-Savon maakunnan järjestöjen nykytilasta. Kysymyksiin vastataan vuoden 2017 tiedoilla.

Järjestöasiain neuvottelukunta JANE.

Nurmeksen järjestökuntayhteistyön asiakirjan taustakysely

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2017

Kunnan ja järjestöjen yhteistyö. Työryhmä

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

Järjestö 2.0 Pohjois-Karjala hanke

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

Lapin järjestökysely 2018

KOHTI POHJOIS-KARJALAN YHDYSPINTASOPIMUSTA

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja

Järjestöjen rooli uusissa rakenteissa , Joensuu

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Konkreettiset toimet Vastuut Aikataulu

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Innostu yhteistyöstä!

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

POHJOIS-KARJALAN JÄRJESTÖASIAIN NEUVOTTELUKUNTA JANEn TOIMINTASUUNNITELMA 2019

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!

Järjestöjen kokemustiedon kerääminen osana hyvinvointikertomustyötä

Veteraaniasiain neuvottelupäivä

Nurmeksen järjestöilta

Taustaa Pohjois-Karjalan järjestötoiminnasta. Pohjois-Karjalassa on 3723 rekisteröityä yhdistystä (PRH 8/2018)

5. Mikä on yhdistyksenne henkilöjäsenmäärä? 6. Mikä on yhdistyksenne vapaaehtoistoimijoi- henkilöjäsentä

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA

Järjestöystävällisen kunnan ominaispiirteet ja järjestöyhteistyön laadun parantaminen kunnissa Terve kunta verkoston seminaari 11.4.

Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen

Järjestökyselyn tulokset

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina

Liikkeellä voimaa vuosiin

Osallisuustyö Pohjois-Karjalassa

Kysely järjestöille ja yhdistyksille

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Siun sote palvelupaketeissa 2014

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

L Ä M P I M Ä S T I T E R V E T U L O A J Ä R J E S T Ö K A F F E ( E ) L L E!

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Kumajan kysely Uudenmaan alueen kunnille järjestöyhteistyöstä

Miten tästä eteenpäin? muutosagentti (STM) Anne Frimodig. STM kuvapankki: istockphoto

Kunta HYTE hanke. Kuntien hyvinvointityön kehittäminen

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

- Invalidiliiton valtuuston kevätkokouksessa hyväksytyt toimintasuunnitelman

Anne Pyykkönen,

Järjestöt ja Satasote

HEINÄVEDEN JÄRJESTÖTYÖN OHJE

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Henkilökuljetukset Siun sotessa

STEAn strategian uudistamistyöstä

Toimintasuunnitelma 2018

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

Murrosaikana kenelläkään ei ole valmista pelikarttaa tulevaan, mutta yhteisellä ajatustyöllä pääsemme pitkällä. Tärkeintä ei ole kiirehtiä

1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

Pohjois-Karjalan osallisuuskysely n=321. Meijän maakunta & Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Järjestökyselyn tulokset

Järjestöjen monet roolit - Pohjois-Karjalan järjestöpäivä

Keski-Suomen maakunnallisen järjestökartoituksen keskeiset tulokset. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt hanke

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS

Sosiaaliturvayhdistykset maakuntien järjestöyhteistyötä rakentamassa. Sosiaaliturvayhdistysten perusteet

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

MIKSI JA MITEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖTÄ MAAKUNNASSA JA KUNNISSA?

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

NUORTEN PSYKOSOSIAALINEN TUKI OHJAAMOSSA

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Kuva: SOSTE/Anne Knaapia mukaillen

TERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

Kunnan, maakunnan ja järjestöjen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä - case Siun sote

Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta. Piia Iivonen, kyläkehittäjä , Kalanti

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

Kanta-Hämeen Järjestöyhteistyö. Meidän Häme hanke ja Hämeenlinnan seudun järjestöyhteistyö Kanta-Hämeen Alueverkosto

TUUSULAN KUNTA, SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHDISTYSTEN AVUSTUSHAKEMUKSET V / TA-MÄÄRÄRAHA 8.500

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa

Transkriptio:

Pohjois-Karjalan järjestökysely 2019

Pohjois-Karjalan järjestökysely 2019 Toteutusaika 27.2.-22.3.2019 Sähköinen kysely + paperilomake, jonkin verran jalkautumista järjestöiltoihin Erityisenä teemana järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä ja yksinäisyyden ehkäisijöinä sekä järjestö-kuntayhteistyö Vastaajina 251 eri yhdistystä kaikista Pohjois-Karjalan kunnista ja Heinävedeltä Toteuttajana Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry, Järjestö 2.0 -hanke

Taustatiedot

Vastanneiden yhdistysten kotipaikka Kotipaikka (n=251) Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Heinävesi Muu 4 3 2 6 8 11 9 9 8 10 17 20 15 17 112 0 20 40 60 80 100 120

Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue Pääasiallinen toiminta-alue (n=250) Kylä tai asuinalue 26% Kunta 37% Seutu 19% Maakunta 16% Koko maa 3% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%

Yhdistyksen perustamisaika 45 40 35 Perustamisaika (n=243) 42 42 30 25 24 25 27 26 20 15 15 19 10 5 0 7 8 8

Vastaajan asema yhdistyksessä Vastaajan asema yhdistyksessä (n=251) Puheenjohtaja 52% Hallituksen jäsen 29% Palkattu työntekijä 14% Muu yhdistyksen aktiivitoimija 5% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Vastanneiden yhdistysten toimiala Kyselyyn vastanneet yhdistykset toimialoittain (n=250) 39 22 33 43 Eläke Kylät Sote Kulttuuri 23 Liikunta 31 59 Harrastus Muu

Jäsenet, vapaaehtoiset ja ihmisten tavoittaminen

Yksilöjäsenten määrä

Yksilöjäsenten määrän kehitys Yksilöjäsenten määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana (n=242) Kasvanut paljon 5% Kasvanut 25% Pysynyt vakaana 40% Pienentynyt 27% Pienentynyt paljon 3% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45%

Yhteisöjäsenten määrä Yhteisöjäsenten määrä (n=241) Ei yhtään 75% 1-20 21% 21-50 4% Yli 50 1% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%

Yhteisöjäsenten määrän kehitys Yhteisöjäsenten määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana (n=74) Kasvanut paljon 3% Kasvanut 16% Pysynyt vakaana 64% Pienentynyt 12% Pienentynyt paljon 5% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%

Vapaaehtoisten määrä Vapaaehtoisten määrä vuonna 2018 (n=249) Ei yhtään 1% 1-10 29% 11-20 37% 21-50 21% 51-100 9% Yli 100 3% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%

Vapaaehtoisten määrän kehitys Vapaaehtoisten määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana (n=248) Kasvanut paljon 2% Kasvanut 21% Pysynyt vakaana 55% Pienentynyt 20% Pienentynyt paljon 2% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Ihmisten tavoittaminen Yhdistyksen toiminnan vuosittain tavoittamat ihmiset (tapahtumat, tilaisuudet, ryhmät, koulutukset) (n=248) Alle 50 8% 50-100 14% 101-500 41% 501-1000 16% Yli 1000 21% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45%

Työntekijät

Palkatut työntekijät I Oliko yhdistyksellä palkattuja työntekijöitä vuonna 2018? (n=247) 66% 34 % Kyllä Ei

Palkatut työntekijät II Jos yhdistyksellä on palkattuja työntekijöitä, kuinka monta eri henkilöä? (n=82) Yli 20 7% 16-20 1% 10-15 7% 8-9 6% 6-7 4-5 11% 11% 2-3 32% 1 24% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%

Palkatut työntekijät III Jos yhdistyksellänne on työntekijöitä, millaisia ja kuinka monta (n=86) Kokoaikaisia 49% Osa-aikaisia: yli 30 tuntia/vko 26% Osa-aikaisia: 20-29 tuntia/vko 42% Osa-aikaisia: alle 20 tuntia/vko 51% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Palkatut työntekijät IV Palkattujen työntekijöiden määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana (n=94) Kasvanut paljon 7% Kasvanut 31% Pysynyt vakaana 46% Pienentynyt 12% Pienentynyt paljon 4% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%

Yhdistystoiminnan kulut, rahoitus ja toimitilat

Yhdistyksen kokonaiskulut Yhdistyksen kokonaiskulut vuonna 2018 (n=241) Yli 500000 3% 100001-500000 12% 50001-100000 5% 20001-50000 11% 5001-20000 23% 1001-5000 29% 501-1000 9% Alle 500 7% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%

Yhdistystoiminnan rahoitus Yhdistysten rahoituslähteet (n=251) Jäsenmaksut 88% Oma varainhankinta esim. arpajaiset, 65% Kunnan järjestöavustus 55% Osallistumis- ja harrastusmaksut 47% Lahjoitukset 27% Sponsorit 19% Vuokratulot 19% Maksullinen palvelutuotanto 18% Liiton tai aluejärjestön tuki 17% Muu kunnan rahoitus 17% Säätiöt ja rahastot 13% Leader-projektirahoitus 13% Muu 12% STEA-yleisavustus tai AK 9% Ministeriön rahoitus, minkä ministeriön 8% STEA-projektirahoitus (C) 6% Eu-rahoitus (ESR, EAKR, Maaseuturahasto, 4% Maakuntaliiton kehittämis- ja tulevaisuusraha 3% Aluehallintovirasto-projektirahoitus 2% Cimo-projektirahoitus 0% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%100%

Avustusten hakeminen kunnalta Avustusten hakeminen kunnalta vuonna 2018 (n=247) 35 % 2 % 63 % Kyllä, olemme hakeneet ja saaneet Kyllä olemme hakeneet, mutta emme saaneet Emme ole hakeneet

Kuntien myöntämät avustukset Yhdistyksille myönnetyt avustukset kunnalta vuonna 2018 (n=156) Yli 3000 19% 1001-3000 23% 500-1000 32% Alle 500 26% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35%

Toimitilat Toimitilat (n=247) 48 % 23 % 29 % Kyllä, vuokratut toimitilat Kyllä, omat toimitilat Yhdistyksellä ei ole vakituisia toimitiloja

Tyytyväisyys nykyisiin toimitiloihin Onko yhdistyksen nykyiset toimitilat sopivat ja riittävät yhdistyksenne toiminnan kannalta? (n=200) 23 % Kyllä Ei 77 %

Yhdistysten toiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi

Eri toimintamuotojen tai palveluiden laajuus yhdistyksessä (n=238) (1= ei koske yhdistystä, 2= pieni, 3= kohtalinen, 4= suuri) Harrastustoiminta 2,90 Virkistystoiminta 2,84 Säännölliset tapahtumat 2,84 Vapaaehtoistoiminta 2,66 Ohjaus ja neuvonta 2,40 Liikunta ja jumppa 2,28 Kerhot ja muut ryhmät 2,28 Muu kulttuuritoiminta 2,19 Oleskelu- ja ajanvietto (kylätalot, Kohtaamispaikat ja - 2,13 Vaikuttamistoiminta 2,08 Koulutustoiminta 2,06 Leiri- ja retkitoiminta 2,03 Musiikki,-laulu,- kuvataidetoiminta 1,99 Vertaistoiminta 1,90 Kokemusasiantuntijatoiminta 1,66 Ystävätoiminta 1,59 Työllistymistä tukeva toiminta 1,59 Muu ryhmämuotoinen tuki 1,54 Kilpailu- ja koetoiminta 1,50 Tukihenkilötoiminta 1,46 Tuetut lomat 1,26 Valmiusryhmätoiminta 1,25 Kuntoutus 1,24 Vaate- ja tavaralahjoitukset 1,20 Päivätoiminta 1,18 Kotiapu 1,16 Aamu- ja iltapäivätoiminta 1,15 Sopeutumisvalmennus 1,14 Hoitoapu kotiin 1,10 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50

Eri toimintojen kohderyhmät I KOHDERYHMÄT, JOILLE YHDISTYKSEN TOIMINTAMUODOT JA PALVELUT SUUNNATTU (N=236) 1/2 Kaikenikäiset Lapset Nuoret Aikuiset Ikäihmiset HARRAST UST OIMINTA VIRKIST YST OIMINT A SÄÄNNÖLLISET T APAHTUMAT VAPAAEHTOIST OIMINT A OHJAUS JA NEUVONTA LIIKUNTA JA JUMPPA KERHOT JA MUUT RYHMÄT MUU KULTTUURITOIMINTA OLESKELU- JA AJANVIETTO VAIKUTTAMIST OIMINT A KOULUTUST OIMINTA LEIRI- JA RETKITOIMINT A MUSIIKKI,-LAULU,- VERTAIST OIMINTA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA 35% 12% 12% 19% 38% 7% 9% 22% 42% 9% 11% 18% 36% 4% 9% 27% 35% 6% 12% 25% 26% 14% 14% 25% 23% 17% 14% 19% 43% 6% 8% 22% 47% 10% 8% 18% 41% 7% 9% 22% 26% 23% 36% 24% 29% 5% 16% 18% 16% 10% 7% 4% 9% 32% 6% 12% 34% 22% 20% 30% 22% 24% 20% 24% 21% 22% 26% 21% 17% 21% 19% 21% 27% 31% 22%

Eri toimintojen kohderyhmät II KOHDERYHMÄT, JOILLE YHDISTYKSEN TOIMINTAMUODOT JA PALVELUT SUUNNATTU (N=236) 2/2 Kaikenikäiset Lapset Nuoret Aikuiset Ikäihmiset YSTÄVÄTOIMINTA 31% 1% 4% 17% 46% TYÖLLIST YMIST Ä T UKEVA T OIMINTA 9% 0% 33% 48% 10% MUU RYHMÄMUOTOINEN T UKI 28% 4% 9% 27% 31% KILPAILU- JA KOETOIMINTA 28% 13% 21% 22% 17% T UKIHENKILÖTOIMINTA 29% 3% 9% 25% 34% T UETUT LOMAT 23% 0% 8% 21% 49% VALMIUSRYHMÄTOIMINTA 35% 0% 6% 44% 15% KUNTOUTUS 25% 4% 0% 25% 46% VAATE- JA TAVARALAHJOITUKSET 64% 8% 0% 16% 12% PÄIVÄTOIMINT A 32% 5% 5% 27% 32% KOTIAPU 26% 0% 4% 17% 52% AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA 39% 39% 11% 0% 1% SOPEUTUMISVALMENNUS 40% 0% 10% 25% 25% HOITOAPU KOTIIN 33% 0% 17% 50%

Järjestöjen toiminta hyte-työssä Kohtaamisen paikkoja Yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kanssakäymistä Virkistystä ja vertaistukea Paikka harrastamiselle Tukea ja neuvontaa Osallisuuden vahvistamista ja vaikuttamista

Järjestöt ja yksinäisyyden vähentäminen Kokoaa ihmisiä ja saa liikkeelle Matala kynnys osallistua Ryhmä, johon kuulua Tukea ja apua

Järjestöt ja arjen turvallisuus Tiedon jakaminen Yhteisöllisyyttä ja sosiaalista tukea Paikka, johon ottaa yhteyttä Osallisuus lisääntyy, ihmiset aktivoituvat

Onnistunut tapahtuma tai yhteistyön muoto muiden yhdistysten tai kunnan kanssa Toisten yhdistysten kanssa: yleisimmin yhteistyötä tapahtumissa Kunnan kanssa: Avustukset, toimitilat, palveluiden tuottaminen kunnalle Yhdistykset sekä kunta yhteistyössä: tapahtumat

Keskeiset järjestökentän kehittämiskohteet Tarvitaan uusia toimijoita Toiminnan kehittämistä; erityisesti miten nuoret saadaan kiinnostumaan yhdistystoiminnasta Yhdistysten välisen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen Vuoropuhelun lisääminen kuntien ja järjestöjen välillä Rakenteet kunta-järjestöyhteistyölle Lisää taloudellisia resursseja ja tukea järjestöille

Mitä järjestöt tarvitsevat, kun toimintaympäristö muuttuu? Taloudellisia resursseja Edullisia toimitiloja Toimijoita Tukea ja neuvontaa Koulutusta Yhteistyötä ja yhteistä kehittämistä toimisten yhdistysten kanssa esim. viestintä Yleistä arvostusta

Yhteistyö ja viestintä

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta Jane Janen tunnettavuus (n=250) 31 % 6 % 8 % Tunnen hyvin ja olen ollut tai olen jäsen Tunnen hyvin Tunnen jonkin verran 55 % En tunne lainkaan

Jelli Jelli-järjestötietopalvelun käyttö (n=249) Kyllä, yhdistyksemme tiedot löytyvät Jellistä 49% Kyllä, yhdistyksemme tiedottaa Jellin kautta (esim. tapahtumat, koulutukset, 11% Kyllä, etsin Jellistä tietoa omaan tai yhdistykseni käyttöön 23% Kyllä, muulla tavoin, miten 4% En käytä Jelliä, mutta tunnen sen 31% En käytä Jelliä enkä tunne sitä 17% 0% 20% 40% 60%

Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa (n=247) Tapahtumat Vapaaehtois-ja vertaistoiminta Tiedotus ja markkinointi Koulutukset Vaikuttaminen (edunvalvonta) Kehittämishankkeet Varainhankinta Tukipalvelut (kirjanpito ym) Työllistymistä tukeva toiminta Muu 1,2 1,4 1,6 1,5 2,1 2,1 2,0 1,9 1,8 2,8 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0

Yhteistyö kunnan kanssa Yhteistyö kunnan kanssa (n=248) Toiminta-avustukset Tilat Tapahtumat Koulu-ja oppilaitosyhteistyö Tiedotus ja markkinointi Vaikuttaminen Kumppanuussopimuksiin perustuva Koulutukset Kehitämishankkeet Työllistymistä tukeva toiminta Palvelutuotanto Vapaaehtois- ja vertaistoiminta Jokin muu Tukipalvelut 28% 25% 33% 20% 20% 37% 47% 35% 41% 62% 54% 60% 75% 65% 58% 87% 74% 29% 21% 32% 25% 40% 37% 17% 26% 20% 21% 15% 14% 18% 12% 8% 4% 7% 7% 30% 15% 0% 26% 11% 4% 12% 11% 3% 21% 8% 5% 30% 9% 4% 4% 4% 4% 17% 7% 1% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Ei lainkaan Vähän Kohtalaisesti Paljon

Kunnat joiden kanssa on tehty yhteistyötä Kunnat, joiden kanssa yhdistys tehnyt yhteistyötä 2018 (n=232) Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Heinävesi Muu 8 11 24 28 33 43 28 39 35 28 24 20 24 29 115 0 20 40 60 80 100 120 140

Järjestöyhteyshenkilöt Onko kunnassanne järjestöyhteyshenkilö? (n=245) 42 % 39 % Kyllä Ei En tiedä 19 %

Järjestö-kunta yhteistyön asiakirja Järjestö-kunta-yhteistyön asiakirja (n=238) Kunnassamme on laadittu järjestökunta -yhteistyön asiakirja/järjestöyhteistyön ohje 8% 5% 12% Kunnassamme on aloitettu järjestökunta-yhteistyön asiakirjan laatiminen 74% 1% Kunnassamme ei ole laadittu järjestökunta -yhteistyön asiakirjaa/järjestöyhteistyön ohjetta, mutta mielestäni sille olisi tarvetta Kunnassamme ei ole laadittu järjestökunta -yhteistyön asiakirjaa/järjestöyhteistyön ohjetta eikä sille mielestäni ole tarvetta En osaa sanoa

Paikallis-Jane Paikallis-Jane (n=232) 13% 6% 6% Kunnassamme on järjestöyhteistyön rakenne ja se toimii hyvin Kunnassamme on järjestöyhteistyön rakenne, mutta toiminta vaatisi kehittämistä, mitä Kuntaamme ollaan perustamassa järjestöyhteistyön rakennetta 63% 1% 11% Kunnassamme ei ole järjestöyhteistyön rakennetta, mutta mielestäni sille olisi tarvetta Kunnassamme ei ole järjestöyhteistyön rakennetta, eikä sille mielestäni ole tarvetta En osaa sanoa

Järjestökentän keskeiset kehittämiskohteet: kuntayhteistyö Yhdistykset kaipaavat aktiivista vuoropuhelua järjestökentän ja kuntien välillä. Tarvetta olisi myös järjestötyön koordinoinnille kunnissa auttamaan järjestöjä asukkaiden edunvalvonnassa, tapahtuen järjestämisessä, yhdistystoiminnan neuvonnassa. Myös kuntarajat ylittävä järjestöyhteistyö nostettiin esille. Aktiivinen vuoropuhelu järjestökentän ja kunnan kanssa Tarvitaan järjestöyhteistyötä koordinoivaa toimintaa kaupungin kanssa eli myös henkilöresurssia kaupungille kaupungissa toimivia yhdistyksiä auttamaan esim. asukkaiden edunvalvonnassa, tapahtumien järjestämisessä, yhdistystoiminnan neuvonnassa jne

Järjestökentän keskeiset kehittämiskohteet: kuntayhteistyö Yhdistykset näkivät, että järjestö-kuntayhteistyöhön sekä järjestömaakuntayhteistyöhön tarvitaan yhdessä sovitut pelisäännöt, jotka tulisi vahvistaa sopimuksella. Lisäksi nostettiin esille järjestöjen roolin tarkentaminen osana kunnallisia palvelurakenteita. Tarvitaan selkeät yhteistyömallit mm. kaupungin kanssa Järjestö-kuntayhteistyöhön sekä järjestö-maakunta yhteistyöhön (sisältää Siun soten) tarvitaan yhdessä sovitut pelisäännöt: avustuksista, tiloista, yhteistyörakenteista. Nämä on hyvä vahvistaa sopimuksin Järjestöjen roolin tarkentaminen osana kunnallisia palvelurakenteita. Alueella toimivien ja alueelle vaikuttavien järjestöjen palveluiden ja toiminnan kokonaiskuvan muodostaminen ja viestintä

Järjestökentän keskeiset kehittämiskohteet: kuntayhteistyö Yhdistysten toiminnalle kuntien tarjoamat edulliset tai maksuttomat tilat ovat myös tärkeitä. Yhdistystoimijat toivoivat, että kunta tarjoaisi tiloja edullisesti tai maksuttomasti yhdistysten käyttöön. Edulliset tai ilmaiset tilat yleishyödyllisille yhdistyksille ja järjestöille Joensuussa Kaupungin tarjoaminen toimitilojen säilyttäminen ja ylläpito niitä lajeja varten, joille ne on alun perin suunnattu. Käyttöaste on korkea ja paljon ulkopuolisia lajeja on tullut mukaan jakamaan tilankäyttöön tarkoitettuja aikoja Kaupungin järjestämiä toimitiloja

Järjestöt ja yksinäisyyden ehkäiseminen Olen huomannut että viikottainen kokoontuminen on monelle ollut tärkeä henkireikä muiden ikäihmisten pariin. Ihmisille on paikka jonne voi tulla kahvittelemaan, lukemaan päivän lehdet ja juttelemaan ihmisten kanssa. On kerran tai kaksi päivää viikossa jolloin on mukavaa tekemistä ja yhdessäoloa ystävien seurassa. Retkille, matkoille ja teatteriin pääsee yhteisillä kyydeillä, yksin ei ole mahdollisuutta mennä. Ystävätoiminta tuo juttu- ja yhdessäpuuhasteluseuraa Vertaistuki, jaettu arki huolet, ilot ja surut. Sosiaalinen vuorovaikutus kaikissa ryhmäkokoontumisissa niin liikunta- kuin virkistyspuolellakin. Lapsella tai nuorella on ryhmä johon kuulua, saada uusia ystäviä ja tuntea olevansa tärkeä osa jotakin. Aikuisten puulaakipelit toimivat tapaamispaikkoina liikunnan lomassa. Olemme "yhtäsuurtaperhettä" myös harjoitusten ja esiintymisten ulkopuolella. Yhteenkuuluvuus ja uudet ystävät, olemme tukena oli asia mikä tahansa, autamme kykyjemme mukaan ja ohjaamme tarvittaessa eteenpäin.

Järjestöjen toiminta hyte-työssä II Haetaan ikämiehiä kotoa ja tarjotaan heille yksilö- ja ryhmämuotoista tukea Omaisneuvonta antaa tietoa ja tukea, joiden avulla jaksaa paremmin kuormittavassa elämäntilanteessa. Sairastuneen läheisen tukena ei voi olla ilman riittävää tietopohjaa Järjestetyissä tilaisuuksissa ollut asiantuntijoita puhumassa terveyteen ja terveellisiin elämäntapoihin liittyvää. Vertaistuki antaa voimavaroja raskaisiin elämätilanteisiin ja jaksamiseen, ja voi löytää ystäviä, uusia tuttuja, voi jakaa kokemuksia ja käsitellä tunteita. Osallisuuteen kasvaminen ja kasvattaminen, onnistuneet osallisuuden kokemukset ja kyky vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin.

Järjestöjen toiminta hyte-työssä I Yhdessäoloa ja sosiaalista kanssakäymistä, virkistys- ja harrastusmahdollisuuksia, tukea, ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea, osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia Tapahtumat ja retket antavat mahdollisuuden irrottautua arjesta vertaisten kanssa, voi ystävystyä ja rakentaa itselle verkostoja vapaamuotoisen yhdessäolon avulla. Teemme paljon talkootyötä yhdessä. Samoin meillä kokoontuu erilaisia pienryhmiä innostuksen ja mielenkiinnon mukaan. Toimintamme keskeinen ajatus on yhteisöllisyys. Lähiötyö vahvistaa vuokrataloasuinalueiden asumisdemokratiaa ja asumisviihtyvyyttä ja vähentää sosiaalista eriytymistä. Yhdistys tarjoaa harrastuspaikan välineineen. Tarjoaa mahdollisuuden lisätä ja ylläpitää kädentaitoja. Viikottain tuolijumppaa ja retkiä teatteriin ja luontoon. Liikutamme ihmisiä ja huomioimme toiminnassamme hyvinvoinnin ja terveyden näkökulman

Järjestöt ja arjen turvallisuus Tieto&koulutus, sosiaalinen tuki&apu, yhteisöllisyys&luottamus Toiminnassa paljon arjen turvallisuuteen ja elämään liittyviä infoja ja asiantuntijaluentoja. Perhekahvilasta vanhemmat saavat uusia ystäviä ja tuttavia, joista muodostuu usein pidempiä ihmissuhteita ja tukiverkkoa perheen ympärille. Kerrotaan esimerkiksi apuvälineiden käytöstä ja saatavuudesta. Kylillä asuu vielä hyväkuntoista porukkaa, jotka tarvittaessa huolehtivat naapureistaan ja antavat tarvittaessa apua. Yhteiset tapahtumat, toiminta ja vuoropuhelu lisää yhteisöllisyyttä ja luottamusta alueen asukkaiden kesken. Liikunta edistää fyysistä hyvinvointia (tasapaino, lihaskunto, koordinaatio) niin lapsilla kuin aikuisilla. Vaikuttamistyön kautta viedään eteenpäin kulloinkin esille nousseita turvallisuushaasteita, esim. lasten koulutien turvallisuus, turvalliset kulkureitit ratsastamiselle, puhtaat tilat päivähoitoon jne.

Järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö ja sen kehittäminen Kuntien järjestöillat Yleiset ja teemalliset Vastavuoroisia Edellyttää säännöllisyyttä Paikallis-Jane Foorumi järjestöasioiden käsittelyyn Kannanottoja, lausuntoja Edustukset Vastinpari Järjestö-kuntayhteistyön asiakirja Toimintamallien läpinäkyvyys Yhteistoimintojen esiin nostaminen Tehdään yhteistyössä Rahoitus Järjestöjen hyvinvointityön aito arvostaminen ja huomiointi Hakuprosessien selkeys ja tasapuolisuus Yhden luukun periaate

Tehty Järjestö-kuntayhteistyön asiakirja, tilanne kunnissa Heinävesi (2018) ja Liperi (2017) Päivitys Outokumpu ja Kontiolahti Aloitetaan Tohmajärvi ja Nurmes Keskustelussa Ilomantsi ja Polvijärvi

Järjestö-kuntayhteistyön asiakirja, sisältö Johdanto Kuntalain velvoitteet Kunta X kuntastrategia Foorumitoiminta ja yhteistyön muodot Kumppanuustoiminta Avustukset ja tuet Järjestöille tarjottavat toimitilat Järjestöjen osallistuminen kunnan hyvinvointityöhön Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittämistoimenpiteet Tiedottaminen Kunnan järjestöyhteyshenkilöt Yhteystiedot

Lisätietoja: Teija Sivonen p. 044 715 2060 anne.pyykkonen@pksotu.fi