Arvokkaat luontokohteet

Samankaltaiset tiedostot
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Arvokkaat luontokohteet

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

NURMIJÄRVEN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN PIENVEDET

METSO KOHTEEN LIITTEET

ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Luontokohteiden tarkistus

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille

Liite 4. Luonnonsuojelu

Koivusaaren luontotiedot

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma

Selite. Vuoreksen Isokuusen luontoselvitys Liite 1 Puuston ikärakenne. Muut. Lehto. Lehtomainen kangas tais sitä vastaava suo

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö


Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi

Pirkkalan ympäristöyhdistys ry. c/o Pirkko Huovila Seppä-Malmintie PIRKKALA

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Lausunto Veräjämäen lehdon luonnonsuojelualueen perustamisesityksestä (HEL T )

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

MAISEMA- JA LUONTOTARKASTELU

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

SIGURDSIN POHJOISEN PÄHKINÄPENSASLEHDON HOITOSUUNNITELMA

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Kuviotiedot Kunta. Ms Kasvupaikka ja pääpuulaji. Ikä. Tukkipuuta, m³ Kuitupuuta, m³. Kuvio. Puusto. Kehitysluokka.

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1)

Kuule, Imatra kaupunki. Mis sie tarvisset oikei hyvvää suojeluesityst? Täs siul on sellane.

n.20,5 ha

Suojeluesitys Espoon kaupungin omistamille Keskuspuiston arvokkaille luontokohteille

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Tuusula, Zonation-aluetunnus 155

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Tooppikallio, Sastamala

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Planterra Group Oy, Markku Kemppainen Veininmäki 6 Asemakaavan muutos

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013

MUSTIKKAMAAN HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNITELMAN LUONONHOIDON OSIO MUSTIKKAMAAN HOITO-JAKEHITTÄMISSUUNNITELMAN LUONNONHOIDON OSIO

Toimitus nro (7) Dnro MMLm/16387/33/2012

Luontotiedot kuvioittain

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

PIETARILAN ALUEEN KORTTELIEN 1-3, 12-14, 16-21, 28 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kuohun liito-oravaselvitys

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

Transkriptio:

Arvokkaat luontokohteet 1 MÄTÄPURO 3 MÄTÄPURO 4 5 2 linnustollisesti arvokas kohde (3-5) arvokas kasvikohde (1, 2) lähde puro Tiedot Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmästä Pohjakartta Kaupunkimittausosasto, Helsinki 036 / 2008

Maunulan luontotiedot NUMRERO 1 KOHDERAPORTTI: SUURSUON LINNOITUSKALLIOT Arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet Tunnus 51/91 2.26 ha III kohtalaisen arvokas Arto Kurtto Linkki TAPAHTUMA Tapahtumatyyppi Päivitys Pvm 28.2.2006 Kohteen tietoja on päivitetty. Päivityskartoitus on tehty vuonna 2005. Henkilö Arto Kurtto Viranomainen Ei KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Kohde koostuu kahdesta jyrkkärajaisesta Helsingin maalinnoitukseen kuuluvasta kalliosta sekä niiden välin ja liepeiden rehevänpuoleisista metsiköistä. Kallio- ja ketokasvistoon kuuluvat mm. kissankäpälä, pölkkyruoho, lituruoho, ketokeltto, haurasloikko, karvaskallioinen, kevätkynsimö, ahomatara, mäkilemmikki, huopakeltano, litteänurmikka, saksanhanhikki, suppujäsenruoho, kevättädyke, mäkivirvilä ja ketoorvokki. : III (Helsingissä silmälläpidettävä laji kissankäpälä). Lisäarvoina Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit mäkilemmikki ja kevättädyke sekä historialliset arvot (maalinnoituksen asemat). ARVON YLLÄPITO: Ketokasvillisuuden ylläpitämiseksi ja jopa elvyttämiseksi kohdetta tulee hoitaa ainakin puuvartiskasvistoa raivaamalla, mieluusti myös niittykasvillisuutta ajoittain niittämällä tai muuten umpeenkasvua estämällä. Kaivantojen käyttämistä puutarhajätteen kaatopaikkoina ei enää tule sallia. NUMERO 2 KOHDERAPORTTI: MAUNULAN RINNE- JA PUROLEHDOT Arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet Tunnus 30/90 9.48 ha I hyvin arvokas Arto Kurtto Linkki TAPAHTUMA Tapahtumatyyppi Aineistosalaus Kohteen tietoja Internet-versiossa on rajattu. TAPAHTUMA

Tapahtumatyyppi Päivitys Pvm 15.2.2006 Kohteen rajausta ja tietoja on päivitetty. Päivityskartoitus on tehty vuonna 2004. Henkilö Arto Kurtto Viranomainen Ei KUVAUS- JA LAJITIEDOT: Topografiansa ja viljavuutensa ansiosta kohde sisältää useita lehtotyyppejä, jotka karkeasti ottaen muodostavat vaihettumissarjan purolaakson osittain pohjavesivaikutteisista kosteista suurruoho- ja saniaislehdoista rinteen alaosan tuoreiden lehtojen kautta rinteen yläosan kuivahkoihin lehtoihin. Kosteita lehtoja ja rahkasammaleisia lehtokorpimaisia kuvioita on kuitenkin myös rinteillä ja etenkin kohteen itäosan laaksoissa juotteina ja kielekkeinä lisäämässä kasvillisuuden mosaiikkimaisuutta ja kasviston rikkautta. Kohteeseen on myös sisällytetty purolaakson aiempia pelto- tai niittymaita, joissa metsittyminen on edennyt niin pitkälle, että kasvillisuus jo lähenee laaksossa varmaankin alun perin vallinnutta lehtoa. - Kosteiden lehtojen puu- ja pensaskerrosta vallitsevat tuomi, haapa, kuusi, hieskoivu, terva- ja harmaaleppä sekä mustuva- ja kiiltopaju; kohteen pohjoisosassa mukaan liittyy saarni (ehkä kuitenkin alkuaan istutettuna). Rinteiden kuivemmissa lehdoissa puuvartiskerroksia vallitsevat kuusi (paikoin liikaakin!) ja komeat pähkinäpensaat. Paikoin seassa on metsälehmuksia, joista näyttävimmät kohoavat Koivikkotien mutkan lounaispuolen rinteessä, sekä lehtokuusamaa, koiranheittä ja metsäruusua. Kosteiden lehtojen ruohovartiskasvistoa edustavat kohteessa mm. korpinurmikka, lehtopähkämö, suokeltto, lehtotähtimö, kevätlinnunsilmä, käenkukka, kotkansiipi, pitkäpääsara, purolitukka ja luhtalitukka, kuivempien lehtojen ruohovartisia mm. sinivuokko, kevätlinnunherne ja tesma sekä kenties imikkä (ei enää löydetty 2004). : I (Helsingissä vaarantunut laji lehtopähkämö ja Helsingissä harvinainen ympäristötyyppi (länsiosassa kahdella alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi pähkinäpensaslehto) sekä huomattavat lisäarvot). Lisäarvoina Helsingissä silmälläpidettävät lajit suokeltto, korpinurmikka, pitkäpääsara ja kevätlinnunsilmä, Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit kevätlinnunherne, kotkansiipi, lehtokorte, lehtokuusama, lehtotähtimö, metsälehmus, metsäruusu, pähkinäpensas ja purolitukka sekä kohteen laajuus. RAJAUKSEN MUUTOS V. 2004: Alkuperäisen kohteen 30/90 rajausta on tarkistettu siten, että rinteen yläosan kaikki pähkinäpensaikot ja metsälehmusesiintymät tulevat mukaan, sekä niin, että purolaakson pohjoisosassa raja noudattaa ulkoilutietä, mutta eteläosassa metsänrajaa jättäen kohteesta pois vasta hiljattain metsittymään alkaneet niityt. Alkuperäisen rajauksen itäpäästä on poistettu kalliokon laitaa. - Aiempi kohde 31/90 on itsenäisenä "lopetettu" liittämällä sen merkittävimmät osat tähän kohteeseen siten, että alkuperäisten kohteiden 30/90 ja 31/90 välistä on tähän kohteeseen otettu mukaan ulkoilutien kummankin puolen kosteiden lehtojen ja rinnelehtojen vyöhykkeet. Samalla kohteen 31/90 alkuperäistä rajausta on supistettu etenkin sen kaakkoisosasta. RAJOITUKSET JA SUOSITUKSET: Tarpeetonta kulkemista kohteessa on syytä välttää herkästi haavoittuvien kosteikkopintojen takia. NUMERO 3 KOHDERAPORTTI: PAKILANTIE 10-20 Linnustollisesti arvokas kohde Tunnus 111/99 3.57 ha Kerrostalojen piha-alue, jossa vanhoja lehtipuita. III Matti Koivula Linkki AVAINTEKIJÄT: Vanha puusto. PESIMÄLINNUSTO: Maunulan naakkakolonian pesimäpaikka; lisäksi tervapääsky ja peruspihalinnustoa.

NUMERO 4 KOHDERAPORTTI: TAKAMETSÄNPUISTO Tunnus 189/99 Linnustollisesti arvokas kohde 7.16 ha Monipuolinen, metsäinen ympäristö, sekametsää, pensaikkoja, pieniä niittyjä, rehevät ojanvarret. III Matti Koivula Linkki AVAINTEKIJÄT: Rehevyys, tiheiköt, monipuolinen puusto. PESIMÄLINNUSTO: Runsas lehti- ja sekametsän peruslinnusto, lisäksi peukaloinen, mustapääkerttu ja sirittäjä, mahdollisesti satakieli. NUMERO 5 KOHDERAPORTTI: MAUNULANPUISTON ITÄOSA (KESKUSPUISTO) Tunnus 109/99 Linnustollisesti arvokas kohde 21.69 ha Maunulanpuiston keskeisiä osia rehevämpi (mm.leveä puronvarsi), paikoin hyvin pensaikkoinen, rehevä aluskasvillisuus, lehtipuustoa, kohteen kaakkoiskulmapaikoin kallioinen ja mäntyvaltainen, monin paikoin avoimempaa, niittymäistä ympäristöä II Matti Koivula Linkki TAPAHTUMA Tapahtumatyyppi Aineistosalaus Kohteen tietoja Internet-versiossa on rajattu. AVAINTEKIJÄT: Ojanvarsialue on tärkein osakohde: tiheät pensaikot, lehtipuusto, lahopuut, niityt. PESIMÄLINNUSTO: Runsas peruslehtimetsälinnusto, lisäksi kultarinta, mustapääkerttu, satakieli, sirittäjä, töyhtötiainen, kuusitiainen, punavarpunen, punatulkku, puukiipijä, lisäksi mahdollisesti nokkavarpunen. HUOM! kohteessa luottamuksellisia pesimätietoja. LÄHDE KOHDERAPORTTI: MAUNULAN LÄHTEIKKÖALUE Todettuja ja mahdollisia lähteitä

Tunnus 2406 4.15 ha Lähteikkö- ja tihkupinta-alue rinteen alla. Huom Luonnonsuojeluarvoa. Digitoija JAL Digitointi pvm 23.4.2004 1 Suuri arvo Antti Salla Sijainti: Maunula, Keskuspuisto. Maunulan lounaispuolen puistometsä. Koko 50 m x 600 m. 17.9.2002 melko kuiva. PURO KOHDERAPORTTI: MÄTÄPURO Pienvesi: Purot ja ojat Tunnus 2 Digitoija SP Digitointi pvm 16.9.2002 Mätäpuron uoma virtaa ulkoilureitistön varrella ja sitä reunustavat mm. metsät, viljelypalstat sekä puistot. Puroon yhtyy kaksi sivuhaaraa: Suursuon haara ja Kivihaan haara tuoden asutusalueiden hulevesiä. Puro laskee Pikku Huopalahteen. Valuma-alueella sijaitsee useita arvokkaita luonto- ja lintukohteita (mm. Pakilanpuiston korpi, Suursuon linnoituskalliot, Kivihaan metsä), joista merkittävin on luonnonsuojelulain alainen merkittävä luontotyyppi Maunulan pähkinäpensaslehto. Lehto rajoittuu Mätäpuron Suursuon sivuhaaraan, ja sen olemassaolon turvaaminen asettaa raja-arvot puron kunnostamiselle. Puro on merkittävä myös siksi, että taimen nousee puroon kutemaan.

Metsien ikärakenne avoimet alueet pienet taimikot varttuneet taimikot ylispuustoiset taimikot suojuspuustoiset metsät nuoret metsät varttuneet metsät vanhat metsät

Metsien kasvupaikat ja luontoalueet luontotiedot, LTJ linnustollisesti arvokas kohde arvokas kasvikohde lähde puro kasvupaikat lehto lehtomainen kangas tuore kangasmetsä kuivahko kangsmetsä kuiva kangasmetsä kalliomaa tai hietikko

Metsien pääpuulajit mänty kuusi rauduskoivu hieskoivu haapa harmaaleppä tervaleppä muu lehtipuu lehtikuusi pihlaja raita vaahtera

Topografia ja pintavedet puro 10-15 metriä 15-20 metriä 20-25 metriä 25-30 metriä 30-35 metriä 35-40 metriä 40-45 metriä 45-50 metriä Pohjakartta Kaupunkimittausosasto, Helsinki 036 / 2008