VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12
Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100 Leikkaus B-B 4003/12/3 1:1000/1:100 Leikkaus C-C 4003/12/4 1:1000/1:100 Leikkaus D-D 4003/12/5 1:1000/1:100
LAUSUNTO 4003 3(6) VIHDIN KUNTA Helminharju Otalampi 1. YLEISTÄ Toimeksiannosta olemme tehneet alueellisen pohjatutkimuksen Otalammella, Helmiharjun alueella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alueen maaperäolosuhteet. Maastotyöt on tehty viikolla 17 vuonna 2012. 2. TUTKIMUKSET Maakerrospaksuuksien ja maalajirajojen selvittämiseksi suoritettiin painokairauksia yhteensä kahdessatoista pisteessä. Kairauspisteiden paikat ovat esitetty pohjatutkimuskartassa nro 4003/12/1, ja tutkimustulokset kairausdiagrammien leikkauksissa A A D - D, piirustusnumerot 4003/12/2-5. Kairauspisteet on kartoitettu Vihdin kunnan toimesta. Maanäytteitä ei ole otettu, maalajimääritykset perustuvat kairausten aikana tehtyihin havaintoihin. 3. POHJASUHTEET JA PERUSTAMINEN 3.1 Kairauspisteet 1-3 Alue on pääosin entistä peltoa. Maanpinnan korkeudet kairauspisteissä vaihtelevat välillä + 74.4 - + 76.6 m. Maaperä koostuu alueella ylimmäisenä maalajina humuskerroksen alla olevista silttiä ja silttistä hiekkaa sisältävistä maakerroksista sekä niiden alla olevasta kivisemmästä hiekkakerroksesta. Kairaukset ovat päätetty tiiviiseen maakerrokseen. Kairausreikien syvyydet ovat välillä 4.7 5.0 m. Pohjavedenpinnan arvioidaan olevan alueella noin kahden metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueelle tulevat rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperustuksella. Alustavat geoteknisen kantavuuden arvot vaihtelevat välillä 80-100 kn/m 2.
LAUSUNTO 4003 4(6) 3.2 Kairauspisteet 4-6 Alue on peltoa. Maanpinnan korkeudet kairauspisteissä vaihtelevat välillä + 66.5 - + 69.0 m. Maaperä koostuu alueella ylimmäisenä maalajina humuskerroksen alla olevista silttiä ja silttistä hiekkaa sisältävistä maakerroksista sekä niiden alla olevasta kivisemmästä hiekkakerroksesta. Kairauspisteen kuusi kohdalla silttikerroksen alla on pehmeä savivälikerros ennen tiivistä hiekkakerrosta. Kairaukset ovat päätetty pisteissä neljä ja viisi tiiviiseen maakerrokseen. Pisteessä kuusi kairaus on päättynyt kiveen. Kairausreikien syvyydet ovat välillä 4.2 9.2 m. Pohjavedenpinnan arvioidaan olevan alueella noin kahden metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueelle tulevat rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperustuksella. Alustavat geoteknisen kantavuuden arvot vaihtelevat välillä 60-100 kn/m 2. 3.3 Kairauspisteet 7,8 ja 12 Alue on peltoa. Maanpinnan korkeudet kairauspisteissä vaihtelevat välillä + 65.2 - + 65.8 m. Maaperä alueella koostuu ylimmäisenä maalajina humuskerroksen alla olevasta silttikerroksesta sekä sen alla olevasta pehmeästä savivälikerroksesta. Alimmaisena maalajina on tiivis, kivisiä välikerroksia sisältävä hiekkakerros. Kairaukset ovat päättyneet pisteissä seitsemän ja kahdeksan kiveen tai kallioon. Pisteessä kaksitoista kairaus on päätetty tiiviiseen maakerrokseen. Kairausreikien syvyydet ovat välillä 6.1 10.8 m. Pohjavedenpinnan arvioidaan olevan alueen matalimmalla osalla yhden - kahden metrin syvyydellä maanpinnasta. Kairauspisteen kahdeksan ympäristössä voi pienellä alueella perustaa kevyitä rakennuksia maanvaraisesti. Alueen keskiosassa rakennukset perustetaan pääsääntöisesti tukipaalujen varaan. Kairauspisteen kaksitoista kohdalla rakennuksia voidaan perustaa maanvaraisesti. Alustavat geoteknisen kantavuuden arvot vaihtelevat välillä 50 80 kn/m 2.
LAUSUNTO 4003 5(6) 3.4 Kairauspisteet 9-11 Alue on osittain metsittynyttä peltoa, osittain metsämaastoa. Maanpinnan korkeudet kairauspisteissä vaihtelevat välillä + 65.3 + 67.3 m. Maaperä kairauspisteiden 9 ja 10 alueella koostuu ylimmäisenä maalajina humuskerroksen alla olevasta pehmeästä savikerroksesta sekä sen alla olevista savi ja silttikerroksista. Alimmaisena maalajina on tiivis hiekkakerros. Kairauspisteen yksitoista alueella maaperä on humuskerroksen alla silttiä/silttistä hiekkaa. Kairaus on päättynyt pisteessä yhdeksän kiveen, pisteessä kymmenen kiveen tai kallioon. Pisteessä yksitoista kairaus on päätetty tiiviiseen maakerrokseen. Kairausreikien syvyydet ovat välillä 6.7 13.8 m. Pohjavedenpinnan arvioidaan olevan alueen matalimmalla osalla hyvin lähellä nykyistä maanpintaa. Kairauspisteen yksitoista ympäristössä rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperustuksella. Pisteiden yhdeksän ja kymmenen alueella rakennukset perustetaan tukipaalujen varaan. 3.5 Yhteistä Maaperän routivuutta eikä radonpitoisuutta ei ole tutkittu. Maaperän voidaan todeta olevan routivaa suurimmalla osalla aluetta. Alueen yläosissa hiekkaisimmilla alueilla maaperä voi olla routimatonta. Radonin esiintyminen tulee ottaa huomioon alapohjarakenteissa. Maavaraisesti perustettaviksi ehdotetuilla alueilla myös alapohjat voidaan rakentaa maanvaraisena. Alueiden reunoilla voivat kysymykseen tulla myös muut vaihtoehdot. Alapohjat rakennetaan kantavana kun perustukset paalutetaan. Paaluina kysymykseen tulevat joko teräsbetoniset paalut tai teräsputkipaalut. Paalutustyö tehdään luokassa II, noudattaen Lyöntipaalutusohje LPO- 2005 määräyksiä ja ohjeita. Paalujen oletetaan tunkeutuvan vähintään kairausten päättymissyvyyteen asti. Teräsbetonipaalujen 250 mm x 250 mm sallittuna kantavuutena voidaan käyttää arvoa 437 kn/paalu. Teräspaalujen mitoituksessa käytetään paalun valmistajan tai PPO-2007:n mukaisia kantavuusarvoja. Alustavana saven leikkauslujuutena teräspaalujen mitoituksessa voidaan käyttää arvoa 10 kn/m2
LAUSUNTO 4003 6(6) 5. SALAOJITUS JA ROUTASUOJAUS Rakennusten ympärille suositellaan tehtäväksi salaojitus julkaisun RIL 126 Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus mukaisesti. Roudalle alttiit rakenteet suojataan lämmöneristein, mikäli perustamissyvyys tulevasta maanpinnasta mitattuna on pienempi kuin 1,4 m lämpimillä rakenteilla ja 1,8 m kylmillä rakenteilla. Routasuojaus suunnitellaan esim. VTT:n Geotekniikan laboratorion laatiman julkaisun Talonrakennuksen routasuojausohjeet mukaisesti. 6. PUTKI- JA JOHTOLINJAT Putki- ja johtolinjat voidaan rakentaa aivan pehmeintä savikkoa lukuun ottamatta joko perusmaan varaan tasauskerroksen tai suodatinkankaan päälle tehdyn murskearinan välityksellä. Vihti 3.5.2012 RI Jukka Keränen