Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa
SIJAINTI 50 km
SUUNNITTELUALUE
ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei välttämättä ole energiatehokkuuden kannalta hyvä tai huono, vaan sen merkitys on sidoksissa toteutustapaan ja kokonaisuuteen. Eri malleille luotiin alkuprofiilit, jotka eroavat huomattavasti toisistaan. Näitä profiileja käytettiin herkkyystarkastelun työkaluna. TEKIJÄ VAIHTELUVÄLI LIIKENNE Liikkumismuoto yksityisautoilu Liikkumistarve suuri pieni 0 + M3 M4 M1 M2 joukkoliikenne/ kevyt liikenne ENERGIA Tuotantotapa Energian lähde yksikkökohtainen tuotanto uusiutumaton kollektiivinen tuotanto uusiutuva RAKENNUKSET JA RAKENTEET perinteinen toteutus energiaa säästävä / tuottava toteutus
ENERGIAMALLIT: MAANKÄYTTÖ M1 M2 M3 M4
MALLI 1 Tiivis olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen tukeutuva malli. Matalaenergiatalot on liitetty kaukolämpöverkkoon. Tarkastelussa on mukana Tarmolan työpaikka-alue. Asuinalueille on luotu tehokkaat joukkoliikenneyhteydet ja alueen pohjoisosasta korkealuokkaiset kevyen liikenteen väylät Porvoon keskustaan. Kerrostalot, pienkerrostalot Pientalot, paritalot, muut yhtiömuotoiset Erillispientalot Lähipalvelut Tiivistyvä työpaikka- ja palvelualue Tiivistyvä asuinalue
MALLI 2 Tehokas pientalovaltainen malli, jossa kaikki rakentamisen pääpaino Tarkkisten alueen ympäristössä. Matalaenergiatalot, energianlähteenä 50 % kaukolämpö, 50% maalämpö. Liikenteestä aiheutuvat päästöt ja energiankulutus minimoitu tiiviillä kaupunkirakenteella ja tehokkailla joukkoliikenneyhteyksillä. Kerrostalot, pienkerrostalot Pientalot, paritalot, muut yhtiömuotoiset Erillispientalot Lähipalvelut
MALLI 3 Väljä maankäyttömalli, jossa talokohtainen sähkön ja lämmön tuotanto 100% uusiutuvilla energianlähteillä. Passiivitalot. Liikenne kuten mallissa 0+. Väljä pientaloalue Pientaloalue Tiivis pientaloalue
MALLI 4 Yhteisöllinen maankäyttömalli, jossa pääpaino on liikkumistarpeen pienentämisellä sekä työpaikkojen, etätyöpisteiden ja palveluiden sijoittamisella asuinalueille. Tarkastelussa mukana tehokas joukkoliikenne ja korkealuokkaiset kevyenliikenteen väylät alueen pohjoisosasta Porvoon keskustaan. Passiivitalot, lämpö tuotettu 100% aurinkokaukolämmöllä. Skaftkärrin alueella tuotetaan aurinkokaukolämpöä koko Porvoon käyttöön. Kerrostalot, pienkerrostalot Pientalot, paritalot, muut yhtiömuotoiset Erillispientalot Väljä pientaloalue Lähipalvelut Työpaikat
Johtopäätökset TULOKSET: M1 Valituilla liikenneratkaisuilla, Tarmolan kehittämisellä ja palveluiden sijoittamisella saavutetaan merkittävä säästö liikenteen energiankulutuksessa ja päästöissä Koska Porvoon kaukolämmön hiilijalanjälki on pieni, tulee tavoitteena olla tiivistäminen kaukolämmön kannattavuusalueen sisäpuolelle Tarmolan työpaikka-aluetta kannattaa edelleen kehittää. Kaupunkirakenteen tiivistäminen parantaa ennen kaikkea joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, mutta vaikuttaa myös suoraan alueen energiatehokkuuteen liikennesuoritteen vähentyessä.
Johtopäätökset TULOKSET: M2 Valituilla liikenneratkaisuilla ja palveluiden sijoittamisella saavutetaan merkittävä säästö liikenteen energiakulutuksessa ja päästöissä 50% kaukolämpö 50% maalämpö -jakauma on epäedullisempi kuin pelkkä kaukolämpö Kaupunkirakenteen tiivistäminen parantaa ennen kaikkea joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, mutta vaikuttaa myös suoraan alueen energia-tehokkuuteen liikennesuoritteen vähentyessä.
Johtopäätökset TULOKSET: M3 Energiatehokas ja vähäpäästöinen, mutta kokonaiskustannuksiltaan kallis asukkaille ja kunnalle. Valittu talotekniikka vielä erittäin kallista. Liikenteen osuus puolet päästöistä. Päästöt eivät vähene verrattuna 0+ vaihtoehtoon. Pelkästään talotekniikkaan perustuva malli ei johda hiilivapaaseen yhdyskuntarakenteeseen. Edellytykset toimivalle kevyen liikenteen verkostolle heikommat kuin muissa johtuen etäisyyksistä.
TULOKSET: M4 Johtopäätökset Etätyöpaikat vähentävät työmatkaliikennettä. Tiivistäminen mahdollistaa lähipalveluiden toteuttamisen. Aurinkokaukolämpöpuiston vaikutus merkittävä energiansäästöön ja päästöihin, mutta toteutuskustannukset kasvattavat takaisinmaksuaikaa Porvoon Energialle. Aurinkokaukolämmöllä voidaan korvata Porvoon Energian kesäaikaista maakaasun käyttöä.
Mallien CO 2 -päästöjen vähentämisen kustannus, ero 0+ malliin Lämmitys Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 CO 2 -vähenemä 3 505 3 026 4 065 7 105 tco 2 /a CO 2 -kustannus -207-193 128-45 /tco 2 Sähkö CO 2 -vähenemä 0 0 3 116 3 116 tco 2 /a CO 2 -kustannus - - 443 49 /tco 2 Yhteensä -207-193 571 4 /tco 2 Porvoon Energian investoinnit* Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 Kaukolämpöverkko 5 400 000 2 700 000 0 5 400 000 Aurinkokeräimet** 0 0 0 7 100 000 Yhteensä 5 400 000 2 700 000 0 12 500 000 TULOKSET: ENERGIA- RATKAISUJEN KUSTANNUKSET Taulukossa on esitetty energiavaihtoehdon kustannus 0+ - vaihtoehtoon verrattuna. * Kustannukset siirtyvät kaikkien kuluttajien maksettavaksi kaukolämmön hinnassa ** Aurinkokeräimien investoinnin (sis. 40 % investointituen) pitäisi maksaa itsensä takaisin pienentyneinä polttoainekuluina
TULOKSET: INFRASTRUKTUURIN KUSTANNUKSET 0+ 38 milj. M1 18 milj. M2 15 milj. M3 38 milj. M4 20 milj. Laskennassa käytetty Infra.net ohjelmaa. Vertailutaso on 0+ suunnitelman kustannukset. Malli 3 on maankäytöltään yhtenevä ja myös infrastruktuurin kustannukset ovat samat. Muut mallit ovat edullisempia, koska maankäyttö on tiiviimpää ja katumetrejä, kunnallisteknisiä järjestelmiä ja puistoalueita on vähemmän. Laskennassa on otettu huomioon myös rakennettavuuden pohjaolosuhteet.
Keskeiset tulokset Skaftkärrin tarkasteluista Tiivis kaupunkirakenne vähentää liikennettä ja sen päästöjä n. 20% ja kun liikenteen osuus Porvoon tapauksessa on n. puolet kokonaispäästöistä, niin tämä 20%:n leikkaus tarkoitta 10% kokonaispäästöissä (taulukot 30 ja 31) Maankäytöllä oli vaikutusta kaukolämmön kustannuksiin (taulukko 35): asukkaan investointiin ei mitään ja energialaitoksen investointiin 2,3 milj. EUR (mallissa M1 1,4 milj. vs. M3 3,7 milj.). Kaikki mallit voidaan tehdä kaukolämmöllä, jolloin mallien väliset päästöerot johtuvat pelkästään liikenteestä Edellinen 2,3 milj. EUR on pieni luku verrattuna infran kustannuksiin, malli M1 18 milj. EUR vs. M3 38 milj., eli tiiviin kaupunkirakenteen säästö (taulukko 40) on 20 milj. EUR (yhteensä 3700 EUR per asukas) Kaukolämpö oli ylivoimainen tässä tarkastelussa, rakennusten energiatehokkuustasoksi sopii joko normitaso tai matalaenergiataso M40, (passiivitalot eivät olleet kannattavia ja niiden lisähyöty päästöjen vähentämisessä oli marginaalinen) Tulokset pätevät vain Porvoon reunaehdoilla eikä niitä voi yleistää, joten keskeinen tulos on hankkeessa kehitetty laskennan prosessimalli (Viittaukset Sitran selvityksiä 41 raporttiin)
Prosessimalli: Energiahuolto- ja päästötarkastelu ympäristövaikutusten arviointiin Valitaan vaihtoehtoiset maankäyttömallit (esim. 3 kpl) Lasketaan liikenteen vaikutus Valitaan vaihtoehtoiset energiantuottoratkaisut (esim. 3 kpl) Lasketaan energiantuottoratkaisut kaikille maankäyttömalleille rakennusten energiatehokkuustasoilla esim. A ja B Lisäämällä edellä laskettu liikenteen vaikutus, saadaan maankäyttömallienergiantuottoratkaisu rakennuksen energiatehokkuustaso yhdistelmät paremmuusjärjestykseen Tehdään tarvittaessa muutoksia maankäyttömalleihin, toistetaan tarkastelu ja valitaan tarkoituksenmukaisin vaihtoehto
Kaavoittajan näkökulma Kaavoituksella voidaan vaikuttaa merkittävästi energiatehokkuuteen Keskeiset tekijät ovat : - Liikkumisen energiakulutuksen ja päästöjen vähentäminen - Energiaratkaisut (energian tuotantotavat) - Rakennusten energiatehokkuus Energiatehokkuudella on hinta Hiilijalanjälkikin maksaa Jäljen pienentäminen voi laskea asumisen kustannuksia Kaavoitus maksaa mutta voi säästää toteutuksessa
Jatkohanke Kaavoituksen mallit: ohjeistusta energian ja päästöjen arviointiin kaavoitusprosessissa 2.12.2011