2/2008 Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n jäsenlehti
Varsinais-Suomen Viro-keskus ry - Perustettu 1994 - Henkilö-, yhdistys-, kunta- sekä yritysjäseniä keväällä 2008 yli 250 - Edistämme Varsinais-Suomen ja Viron yhteistyötä, lisäämme Viro-tietoutta ja Viron kielen tuntemusta sekä tuemme jäsentemme keskinäistä yhteistyötä. Puheenjohtaja: Armas Lahoniitty Sihteeri: Reino Lemmetyinen Tiedotussihteeri: Aila Grönholm Toiminnanjohtaja: Päivi Rutanen Os. Vanha Suurtori 3 (Brinkkalan piharakennus, 2. krs.) P. +358 2 250 3359 www.viro-keskus.fi sähköposti: toimisto@viro-keskus.fi Kunniakonsulaatti Varsinais-Suomen Viro-keskus ry tekee yhteistyötä Turun Viron kunniakonsulaatin kanssa. Kunniakonsulin, Turun yliopiston rehtori Keijo Virtasen toimistossa luovutetaan Viron kansalaisille heidän Virosta tilaamansa passit. Kunniakonsuli toimii Turun yliopiston päärakennuksessa p. +358 2 333 6122 (sihteeri Eeva Salminen) p. +358 2 333 6101 (Kunniakonsuli Keijo Virtanen) e-mail: rehtori@utu.fi VIRK Toimitus: Reino Lemmetyinen Päivi Rutanen Julkaisija: Varsinais-Suomen Viro-keskus ry Ulkoasu ja toteutus: Repro-Seppo Tmi
Suomen ja Viron yhteistyön tulevaisuus Suomen ja Viron pääministerien asettamat selvitysmiehet, suurlähettiläs Jaakko Blomberg ja Pohjoismaisen investointipankin varapääjohtaja Gunnar Okk, jättivät ehdotuksensa kesäkuun lopulla. Mietinnössä on kehitysvision lisäksi 55 konkreettista ehdotusta toimenpiteistä, joilla yhteistyötä voidaan laajentaa ja syventää seuraavan 22 vuoden aikana. Mietintö koskee lähes kaikkia yhteiskuntaelämän alueita, mutta eniten se painottuu kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseen, tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin. Läpikulkevana linjana on voimavarojen yhdistäminen ja sitä kautta kehityksen vauhdittaminen. Koulutus ja tutkimus ovat tärkeällä sijalla. Myös energia-alalla ja merenkulussa löytyy paljon yhteisiä intressejä. Tietoyhteiskunnan vahvistaminen, kulttuurin taloudellisen pohjan parantaminen ja matkailun edistäminen ovat myös listalla. Voimia pitäisi yhdistää myös radio- ja televisioalalla. Välittömänä toimenpiteenä voisi olla se, että Suomessa olisi nähtävissä Eesti Televisioonin ohjelmia ilman maksutelevision väliintuloa. Se auttaisi suomalaisia kiinnostumaan viron kielestä ja maan kulttuurista. Raportti on hyvä ja lähes kattava. Kritiikkiä voi kuitenkin esittää siihen, että monet ehdotukset keskittyvät Helsinkiin ja Tallinnaan. Pääkaupunkikeskeisyys on silmiinpistävä, vaikka esimerkiksi yliopistojen yhteistyössä pitäisi hyödyntää koko maan resurssit. Samoin itämerellisessä keskustelussa Turku olisi yhtä luonteva paikka Itämeren liiketoiminnan ja politiikan foorumin pitopaikaksi kuin Helsinki ja Tallinna. Kun näitä ehdotuksia viedään eteenpäin, on maan johdon syytä muistaa, että Suomi ei ole vain Helsinki eikä yhteistyötä Viron kanssa tehdä vain Helsingissä. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi tarjoaa Turulle ja Varsinais-Suomella hyvän mahdollisuuden tämän yhteistyön tiivistämiseen. Samoin on syytä toivoa, että Centrum Balticum eli Turun Itämerikeskus ottaa roolinsa tässä työssä. Varsinais-Suomen Virokeskus ry aikoo tehdä ehdotuksensa esitetyn mietinnön hankkeiden soveltamisesta Varsinais-Suomeen ja erityisesti Turkuun. Hyvää syksyn jatkoa lukijoille toivottaen, Armas Lahoniitty puheenjohtaja
Rakkaat Viron ystävät Juhlavuottaan viettävä Viro on ollut kuluneen vuoden aikana monin tavoin esillä täällä Suomessa. Tapahtumasarjassa Viro tulee kylään olemme pyrkineet tarjoamaan heimoveljillemme parasta, mitä meillä on, ja yrittäneet kertoa asioista, joilla on tärkeää sanottavaa kansoillemme yhteisen Suomenlahden kummallakin rannalla. Olemme ehtineet vierailla jo useilla paikkakunnilla, ensimmäiseksi Turussa Tarton rauhan vuosipäivänä 2 helmikuuta. Olemme saaneet paljon uusia ystäviä, uusia Virosta kiinnostuneita suomalaisia. Erityisen tervetulleita mukaan Viro-toimintaan ovat suomalaiset nuoret, joista toivomme Viroa ja virolaista kulttuuria ansiokkaasti tunnetuksi tehneen vanhemman polven työn jatkajia. Siinä toiminnassa ystävät ovat korvaamattoman arvokkaita. Ystävyys ja vapaus ne eivät ole pelkkiä sanoja. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves totesi Viron itsenäisyyden palautta- mien vuosipäivänä 20. elokuuta Tallinnan laulukentällä, että vapaus, sekä ihmisten että valtioiden vapaus, kaipaa vaalimista ja suojelua päivittäin, joka hetki. Tallinna ja Turku ovat molemmat vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkeja, mikä tarjoaa meille taas kerran oivallisen mahdollisuuden osoittaa, mihin pystymme yhdessä. Käyttäkäämme tämä ainutlaatuinen tilaisuus eduksemme! Liisa Ojaveer Kulttuurineuvos Viron Suurlähetystö
Sofi Oksasen Puhdistus Puhdistus kertoo kolmen sukupolven tarinan vuosina 1936 1992 pääasiassa kahden naisen kautta, Länsi-Virossa asuvan vanhan naisen ja nuoren Vladivostokista kotoisin olevan tytön. Yhdistävänä tekijänä näiden henkilöiden välillä on molempien taistelu elämästään sekä muuan mies. Tapahtumapaikat sijoittuvat suurimmaksi osaksi Saksan ja Neuvostoliiton mielenkiinnon alaiselle vyöhykkeelle Länsi-Viroon Tammen tilalle, mutta myös Vladivostokiin, Berliiniin ja Tallinnaan. Tarinassa rikotaan ihmisiä ja taloja, ja mikä on kerran mennyt rikki, ei palaa enää ennalleen. Tarina on alkujaan kirjoitettu näytelmäksi, ja se näkyy tekstissä. Teksti on kuvailevaa ja seikkaperäistä, paikoin jopa liian tyhjentävää. Raskaan aiheen lisäksi monologinen ja päiväkirjamainen kerrontatapa tekevät lukemisesta entistä raskaampaa. Raitista ilmaa saadaan vasta kirjan loppusivuilla. Kirjan aihepiirit ovat äärimmäisen tärkeitä, ja niiden esille nostaminen rohkeaa. Esille nostetaan muun muassa naisten ja lasten kuulusteleminen ja heihin kohdistettu väkivalta II Maailmansodan aikoihin, isänmaallisten muuttuminen fasisteiksi, oli kyseessä sitten lapset, naiset tai miehet, kyyditykset ja katoamiset, naisiin kohdistuva väkivalta, seksiorjuus ja kauppa, valintojen tekemisen pakko, ja niiden seuraukset. Vaikka aika muuttuukin, samat teot toistetaan ja samat tarinat vaietaan. Onko kyse siis yhteiskunnasta vai ihmisenä olemisesta yleensä? Naiset ovat tarinassa pääosassa, mutta myös miesten rooleja yhteiskunnassa sivutaan, miehet ovat sotilaita, fasisteja, vakoojia, karkureita, parittajia, aviomiehiä ja perheenisiä. Sukupolvien ja -puolten lisäksi kolmanneksi jännitteeksi muodostuu identiteetti: onko identiteetti kiinni mullassa vai kielessä, yksilössä vai yhteisössä? Mikä määrää elämäämme? Henkilökohtaisella tasolla minuun vaikutti yllä mainittuja seikkoja enemmän vanhan naisen pakkomielteinen rakkaus mieheen. Jos Pavlovin koira osaisi lukea, se jättäisi isäntänsä, sillä mikä ei syty, ei pala. Vaikka tarinassa puhuvat naiset, kirja kertoo naisista ja sen on kirjoittanut nainen, teos tuntuu maskuliiniselta: hikiseltä, puiselta, väkivaltaiselta, kovalta ja välinpitämättömältä. Tarina on myös raaka ja brutaali. Syyttömiä rangaistaan ja syyllisiä jätetään rankaisematta. Ehkä niin olikin ja onkin. Mietin, mitä itse olisin tehnyt samassa tilanteessa? Olisinko pelastanut itseni, perheeni, kotitaloni, en ketään? Millaista kuuluisteluissa oli? Olisinko selvinnyt? Millä hinnalla? Tarina on mieleenpainuva, monikerroksinen ja oivallinen, jotain selittämätöntä jäin silti kaipaamaan. Ehkä kirjan kieli ja tyyli jäivät vieraiksi, ehkä tunsin itseni ulkopuoliseksi, ehkä jätin itseni ulkopuoliseksi. Johanna Aaltonen FM
Sillanrakentajan ajatuksia Viro Tartto -yhteistyöstä Juhliessani 17.8.1999 Tartossa 60-vuotisjuhliani sain silloiselta Tarton kaupunginjohtaja Andrus Ansipilta Sillanrakentajan kunniakirjan, Tänukirja, työstä, jota olin siihen mennessä tehnyt silloisen Tartu Kultuuriülikoolin kanssa. Yhteistyöni alkoi kyseisen oppilaitoksen kanssa toukokuussa 1994, kun olin Työväen Sivistysliiton (TSL) valtuuskunnan kanssa Tartossa rakentamassa yhteistyötä Viron AHL:n kanssa, jolloin päätimme koulun rehtori Maire Breeden kanssa ryhtyä tekemään yhteistyötä Kultuuriülikoolin ja TSL:n Turun aluetoimiston välillä. Yhteistyö alkoi hyvin, aloitimme sen toistemme kieleen ja kulttuuriin tutustumisella sekä myöhemmin erilaisten opintomatkojen järjestämisellä. Esimerkiksi kesällä 1996 pidimme Tartossa viron kielen ja kulttuurin kurssin, jossa olin itsekin mukana, oppilaana. Mitä siellä opin, voidaan kyllä kysyä, mutta yksi hyvä ajatus siellä syntyi toisen oppilaan Mikko Sedigin kanssa: perustetaan Turkuun Turku Tartto -yhdistys, joka sitten syksyllä perustettiinkin. Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Turun Aikuiskoulutussäätiön hallitus teki 30.5.2001 päätöksen, että säätiö lähtee mukaan Tartu Rahvaülikoolin säätiön perustamiseen, jonka perustava kokous pidettiinkin jo seuraavana päivänä 1.6.2001. Tästä päätöksestä lähteä mukaan saan kiittää Aikuiskoulutus- säätiön hallitusta sekä silloista kaupunginjohtajaa, Armas Lahoniittyä. Ilman tätä päätöstä ei yhteistyö varmastikaan olisi sitä, mitä se tänä päivänä on. Olen saanut myös toimia kyseisen Tartu Rahvaülikoolin hallituksessa, kolme ensimmäistä vuotta sen jäsenenä, sitten kolme vuotta hallituksen puheenjohtajana. Tällä hetkellä koulumme, Tartu Rahvaülikool, on johtava kansalaisopisto Virossa ja siihen en ole ollut yksin vaikuttamassa minä vaan koulumme koko henkilökunta, niin johtoryhmä kuin myös opettajat. Myös se tuki, jota olen saanut näiden vuosien aikana täällä Turussa monilta ystäviltäni ja yhteistyökumppaneiltani, on ollut merkittävää, kuten myös Tarton kaupungin johdon tuki. Reino Lemmetyinen Sihteeri Varsinais-Suomen Viro-keskus ry
Turun kaupungin infopiste Tartossa Toukokuussa 2007 Tarton ydinkeskustassa, osoitteessa Ülikooli 1, avasi ovensa Turun kaupungin infopiste. Pisteen tarkoituksena on luoda ystävyys- ja yhteistyösuhteita Tarton ja Turun välille. Palvelut on suunnattu kaikille - niin yksityishenkilöille, kuin yrityksille ja yhteisöillekin. Turun kaupungin infopisteessä on mahdollista järjestää pienimuotoisia kokouksia, näyttelyitä tai esimerkiksi asiakastilaisuuksia. Turkulaiset ja varsinaissuomalaiset yrittäjät ja organisaatiot voivat myös halutessaan toimittaa omia mainoksiaan tai esitteitään infopisteeseen. Ennen kaikkea infopisteen tehtävänä on tuoda Turku ja Varsinais-Suomi lähemmäs tarttolaisia sekä auttaa erilaisten kontaktien luomisessa puolin ja toisin. Paikan päältä löytyy runsaasti materiaalia koskien mm. Turussa opiskelua ja työskentelyä sekä paikallista kulttuuri- ja elinkeinoelämää. Infopistettä pyöritetään Turun ja Tarton kaupunkien tuella ja tällä hetkellä asiakkaita palvelee virolainen toimistonhoitaja Jaava Masing. Infopisteessä palvellaan suomen, viron, ruotsin, englannin ja venäjän kielillä. Yhteyttä voi ottaa rohkeasti siis Suomesta tai Virosta päin. Infopisteessä järjestetään Turku-infopäiviä ja erilaisia näyttelyitä. Infopisteen aukioloajat, tapahtumat ja yhteystiedot löytyvät parhaiten internetistä, osoitteesta www.tartu.ee/turku Jerena Valtanen-Laine
Turun Tuomiokirkon nuorisokuoro matkalla Tartossa Teksti: Anni Suominen ja Tuuli Ahlstrand. Torstaiaamuna 15.5.2008 kello 5 Tuomiokirkon edestä bussiin kömpi uneliaita ihmisiä. Vaikka matkalaiset näyttivätkin ulospäin väsyneiltä, niin innostus kauan odotetusta matkasta väreili pinnan alla. Perillä Tartossa matkaseurueemme majoittui pieneen hotelliin keskelle vehreää kerrostaloaluetta. Päivällisen söimme maailman korkeimmassa pubissa, Ruutikellarissa. ja. Näytimme myös omaa osaamistamme; Amazing Grace -kappaleen solistimme sai yleisön liikuttumaan kyyneliin. Koululaisista tuli uusia ystäviämme, ja tahdoimme tukea eri tavoin suomalaisen koulun toimintaa. Keskustelimme muun muassa suomenkielisten kirjojen keräyksestä kuorolaisten keskuudessa ja niiden lähettämisestä Tarton koululle. Illan kirkkokonsertissa esiintyi kuoromme lisäksi Ellerin musiikkikoulun ammattiopiskelijoiden kuoro kuoronjohtajaopiskelijoiden johtamana. Kävi ilmi, että Ellerin kuorolaiset jännittivät omaa esiintymistään kuultuaan meidän laulavan harjoituksissa. Perjantaina 16.5. vietimme aamupäivän Tarton katolisen koulun yhteydessä toimivassa suomalaisessa koulussa. Kuoronjohtajamme Anu Åberg piti suomalaisen koulun oppilaille musiikkitunnin, jolla kuoromme toimi taustatiiminä ja rohkaisevana esimerkkinä. Harjoittelimme yhdessä lauluja, jotka sitten esitimme myöhemmin päivällä muulle koululle. Tarton koulun oppilaat olivat nopeita oppimaan uusia laulu- Me tunsimme aivan samoin. Tunnelma keveni, kun huomasimme jännityksen olevan yhteinen! Kumpikin kuoro esiintyi onnistuneesti.
Illallisen söimme Suutelevat opiskelijat -nimisessä ravintolassa, joka on nimetty raatihuoneen edustalla olevan kuuluisan patsaan mukaan. Lauantai 17.5. oli varattu Etelä-Viroon tutustumiseen ja rentoutumiseen. Tarkastelimme Otepäätä sen korkeimmalta mahdolliselta paikalta: mäen päällä sijaitsevasta näkötornista. Tornin huipulta avautuivat mahtavat näköalat. Vierailimme myös upeassa Cantervillan kartanossa, jonka herttainen isäntä kertoili meille mielestään hyvälläkin suomen kielellä kartanon historiasta - harmi vain, ettei kukaan oikein ymmärtänyt hänen puhettaan. Hän kertoi lisäksi omasta ja rankastakin henkilöhistoriastaan, nyt hän oli onneksi kuitenkin päässyt mukavasti jaloilleen ja toimi kartanon isäntänä. Kartanon huoneita oli kunnostettu vieraiden yöpymistä varten, mutta kaikki huoneet eivät olleet vielä valmiita. Cantervillan idyllisten maisemien jälkeen matka jatkui Otepään Seiklusparkiin eli elämyspuistoon, jossa voi kiipeillä metsään rakennettuja ratoja pitkin. Kaikki eivät uskaltautuneet kiipeilemään, vaan jäivät seuraamaan kiipeilijöiden etenemistä maan tasalta. Monet ylittivät itsensä selviytymällä kaikista radoista, ja varsinkin kuoronjohtajamme loppuliuku oli yhtä riemujuhlaa! Käytyämme sunnuntaiaamulla 18.5. paikallisessa kauppakeskuksessa ja syötyämme lounaan Wilde Irish -raviontolassa oli jo kiire suomenkieliseen jumalanpalvelukseen Inkeri-majalle. Vaihdoimme vaatteet liikkuvassa bussissa, sillä emme olisi ehtineet tehdä sitä paikan päällä. Inkeri-maja oli jo täynnä yleisöä, herttaisia inkeriläisiä. Joukossa oli muutama tuttukin suomalaisesta koulusta. Pastori piti pitkän, mutta mielenkiintoisen ja antoisan saarnan. Hän kertoi esimerkiksi Viron vanhasta Taara-uskonnosta. Jumalanpalveluksen aikana esitimme useita hengellisiä lauluja,
jotka saivat lämpimän vastaanoton. Viimeiseksi lauloimme virolaisen kansanlaulun yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Se oli kaikkien mielestä liikuttava lopetus, ja yhteinen kotimme - sekä Suomessa että taivaassa - tuli liki. Saimme paljon kiitoksia ja kehuja. Monella kävi mielessä, että tänne voisimme tulla toistekin esiintymään. Jumalanpalveluksen jälkeen ohjelmassa oli Tarton kaupunkikierros opas Lea Asson johdolla. Kierroksella ilmeni, kuinka suuri rooli yliopistolla on Tartossa: lukuisat rakennukset ovat tai ovat olleet yliopiston käytössä. Teimme myös pysähdyksen Tarton suurella laululavalla, jossa lauloimme muutaman laulun omaksi iloksemme. Illanviettoon pääsimme Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Tammekanniin. Talo oli todella vaikuttava ja kalustettu täysin Aallon suunnittelemilla huonekaluilla. Talosta huokui suomalaisuus, ja se tuntui heti kodikkaalta: kuin pieneltä palalta Suomea keskellä Viroa. Villa Tammekannissa on vieraillut monia kuuluisia suomalaisia kuten Tarja Halonen, Jorma Uotinen, sekä iloksemme löysimme vieraskirjasta arkkipiispa Paarman ja Rauno Heikolan nimet. Nautimme salaatti-buffeesta, talon saunaosastosta ja käytimme myös hyväksemme mahdollisuuden musisoida talon pianolla. Maanantaiaamulla 19.5. lähdimme kotia kohti käyden matkalla Tarton keskustassa sijaitsevassa Turku-infopisteessä laulamassa terveisinä Turun tuomiokirkosta. Tallinnassa oli luvassa vielä viimehetken ostokset Ülemiste-kauppakeskuksessa ja Sadamarketissa. Paluumatkalla bussissa suunniteltiin jo tulevaa, ja Turussa olimme hämärän laskeutuessa. Kaikkien mielestä matka oli hyvin onnistunut: tutustuimme toisiimme enemmän ja meistä muodostui tiiviimpi ryhmä. Yhteishengen kohoaminen on lisännyt myös laulamisen iloa, ja kesä 2008 onkin sujunut yhteisten tapaamisten merkeissä, vaikka kuoro on virallisesti kesätauolla. Pidämme yhteyttä toisiimme säännöllisesti ja järjestämme omaksi iloksemme yhteisiä illanviettoja, saunailtoja ja lauluhetkiä. Syksyllä järjestäydymme taasen ja aloitamme A. Ramirezin Navidad Nuestra -harjoitukset. 10
Turun konservatorion ja Tarton Heino Eller -musiikkikoulun yhteistoiminta vilkasta Musiikkikoulutusta tarjoavat oppilaitokset, Turun konservatorio ja Tarton Heino Eller -musiikkikoulu, ovat tehneet usean vuoden ajan yhteistyötä. Molemmat oppilaitokset antavat niin lasten ja nuorten musiikkiopetusta kuin toisen asteen ammattikoulutusta. Sopivia ja antoisia yhteishankkeita suunnitellaan ja toteutetaan menestyksekkäästi. Turun konservatorio on kehittänyt viime vuosina kansainvälistä yhteistyötä voimakkaasti. Perinteisten orkesterivierailujen rinnalle on tuotu myös muita yhteistyön muotoja. Yhteistyötä tehdään Tarton lisäksi ruotsalaisen Falunin musiikkikonservatorion kanssa, ja erilaisia vierailuita on järjestetty yhteistyössä muun muassa Tukholman suomalaisen seurakunnan ja Tallinnassa sijaitsevan Viron teologisen instituutin kanssa. Vuonna 2007 konservatoriolla oli menestyksekäs pianopedagogiikkahanke yhdessä Tarton Heino Eller -musiikkikoulun kanssa. Hankkeen puitteissa järjestettyyn oppimisperiodiin Tartossa osallistui Turusta nuoria piano-oppilaita sekä pidemmälle ehtineitä soittajia ikähaitarin vaihdellessa 12 20 vuoden välillä. Lisäksi mukana oli opettajaryhmä, joka muun muassa tutustui paikalliseen pianonsoitonopetukseen ja esitteli suomalaisen pedagogiikan kehitystä. Opetushallituksen myöntämällä rahoituksella hedelmällistä yhteistyötä voidaan nyt jatkaa. Tänä lukuvuonna toteutettavan pianistien pedagogiikkahankkeen ytimessä on virolaisen professorin Anton Pettin kehittämä vapaan improvisaation metodi. Menetelmä on oppilaan kannalta helposti lähestyttävä ja hauska, ja se sisältää monia pedagogisia oivalluksia, esimerkiksi tapoja harjoittaa soittotekniikkaa improvisaation kautta. Pianoprojektin puitteissa neljä Tarton Heino Eller -musiikkikoulun pianonsoitonopettajaa vierailee lokakuun alussa Turussa. 11
LUENTOSARJAT: Improvisaatio-opetuksen lisäksi vierailun aikana järjestetään mestarikursseja, workshopeja ja konsertteja. Sigyn-salissa kuullaan vierailuun osallistuvan pianotaiteilijan ja -pedagogin, Tanel Joametsin, resitaali perjantaina 3.10. klo 19.00. Hanke jatkuu helmikuussa 2009, kun ryhmä Turun konservatorion oppilaita, opiskelijoita ja opettajia matkustaa Tarttoon. Tarttolaisten kanssa järjestetään marraskuussa myös orkesterikonsertti Turussa. Eller Sinfonietta ja oppilaitoksen nuorisokuoro konsertoi Viron 90-vuotisjuhlan kunniaksi Sigyn-salissa perjantaina 14.11. klo 19.00 virolaista musiikkia sisältävällä ohjelmalla. Kapellimestari Endel Nõgenin johtama konsertti tarjoaa monipuolisen näkökulman virolaiseen musiikiin sisältäen niin nykysäveltäjien teoksia kuin elokuvamusiikkia. Luvassa on varmasti mielenkiintoinen kokonaisuus. Konsertin järjestämisessä on vahvasti mukana myös Varsinais-Suomen Viro-keskus ry. * Turun työväenopisto sekä Viro-keskus esittävät: NAAPURIMAAMME VIRO Paikka: Opistotalo, Kaskenkatu 5, Turku Luentokortti 25 tai kertamaksu 5 maksetaan työväenopistolle. Luennot keskiviikkoisin klo 17:30 19 Opistotalon luentosalissa: 22.10. Mika Waltari ja Viro, Kulle Raig, toimittaja-tietokirjailija 5.11. Virolainen ruoka, Terhi Pääskylä, FM 26.11. Virolaisen taiteen kultakausi, Elina Aro, opas 3.12. Viron kolmet kasvot: Tallinna - Narva Tartto, Elina Aro, opas * Turun yliopiston Viro-seminaari järjestetään yhteistyössä Poliittisen historian laitoksen kanssa. Luennoille on vapaa pääsy. Lisätietoja saa Turun yliopiston poliittisen historian laitokselta. ke 12.11. klo 18-20 dos. Pertti Grönholm, aiheena kulttuuri- ja identiteettikysymykset (Tauno Nurmela -sali, TY:n päärakennus) ke 10.12. klo 18-20 suurlähettiläs Jaakko Blomberg, aiheena Viron uudelleen itsenäistyminen ja Suomi (Tauno Nurmela -sali, TY:n päärakennus). 12
Tapahtumakalenteri KULTTUURI: * Perinteinen Virolaisen ruoan ilta järjestetään 13.11.2008, Ravintola Alabamassa. Illallinen sisältää alkuruoan, illallisbuffetin sekä jälkiruoan virolaiseen tyyliin. Hinta 25 euroa, illalliskortteja myydään Viro-keskuksessa. * Eller Sinfonietta Sigyn-salissa 14.11.2008. Varsinais-Suomen Viro-keskus ry:n ja Turun konservatorion yhdessä järjestämässä Viro 90 vuotta -juhlakonsertissa esiintyy Eller Sinfonietta johtajanaan Endel Nõgen. Mukana ovat Heino Eller -musiikkikoulun orkesteri sekä nuorisokuoro Tartto. Konsertti alkaa klo 19. Liput maksavat ennakkoon 17 euroa ja ovelta 22 euroa. Lippuja myydään Viro-keskuksessa MATKAT: * Martin markkinat, 22. 23.11 Helsingissä. Teemana ovat tänä vuonna Pärnu ja Pärnumaa. Markkinoille on vapaa pääsy. Yhteiskuljetus markkinoille lauantaina 22. Vakka-Suomen Viro-seuran kanssa. Meno-paluu maksaa 25 euroa, lähtö Turun linja-autoasemalta klo 9:00. Ilmoittautumiset Riitta Kilkulle 1.11. mennessä puhelimitse (050 573 1330) tai mieluiten sähköpostitse (riitta.kilkku@uusikaupunki.fi). * Teatterimatka Tallinnaan 13.-14.12.2008 Näe iki-ihana Joutsenlampi-baletti Estonia-teatterissa ja koe vanhan Hansakaupungin joulumarkkinatunnelma. Matkan hinta 139, sis. matkat Turusta, majoitus Vana Wirussa 2 hengen huoneissa, aamiainen, kaupunki- ja ostoskierros Tallinnassa. Lisämaksusta yhden hengen huone 32 /vrk sekä balettilippu 25. Alennus 5 SVYL:n jäsenkortilla (henkilökohtainen). Ilmoittautumiset suoraan Matkatorille, Humalistonkatu 7 Turku, p. (02) 412 0300 VIRALLISET: * Sääntömääräinen syyskokous Aika: Tiistaina, 11. marraskuuta klo 18 Paikka: Turun Vanha Raatihuone, Harmaa Luokka (Vanha Suurtori 5, 20500 Turku) Kokouksen jälkeen klo 19 alkaa yleisötilaisuus, jossa on alustajana Viron suurlähetystön kulttuurineuvos Liisa Ojaveer. 13
Vain harvat virolaiset potevat neuvostoajan traumaa Suomen suuntaan Yleisradion tv-uutisissa kerrottiin taannoin, että Virossa ollaan kuohuksissaan presidentti Halosen Baltian maiden mielentilaa koskevan lausunnon takia. Halonen sanoi tv-haastattelussa, että Baltian maissa podetaan jälkineuvostolaista stressiä. Mitään yleistä paheksuntaa Virossa ei kuitenkaan ollut. Oli ainoastaan presidentti Ilveksen Suomen tv-uutisille antama haastattelu, josta kävi ilmi hänen loukkaantumisensa Suomen presidentin sanoista. Presidentti Ilves vastasi, ettei Viro arvioi muiden EU-maiden psyykkistä mielentilaa. Asia on tärkeä sen takia, etteivät virolaiset todellakaan yleisesti ole loukkaantuneita Suomelle sen presidentin arviosta. Neuvostoajan traumaa arvioidaan Virossa omasta takaakin ahkerasti. Ei edes suhtautuminen Venäjään ole yhdenlaista, vaan monenlaista. Viime keväänä esimerkiksi näyttävä joukko virolaisia senioripoliitikkoja ehdotti karille ajautuneen Venäjän kanssa solmittavan rajasopimuksen esille ottoa uudelleen. Muun muassa entiset pääministerit Tiit Vähi, Edgar Savisaar, Siim Kallas ja parlamentin entinen puhemies Toomas Savi ehdottivat, että alkuun Viro luopuisi rajasopimukseen liittämästään ratifiointilausekkeesta, jossa viitataan Neuvostoliiton Viron miehitykseen. Ilveksen reaktiossa Halosen haastattelulausuntoon näkyy lähinnä se, että Suomi on presidentti Ilveksen henkilökohtainen ongelma. Neuvostoajan trauma kääntyy traumaksi Suomea kohtaan, ikävä kyllä. Alkuvuodes- 14 ta 2008 hän puhui Suomen Kuvalehdelle siitä, että maittemme suhteet normalisoituvat, kun virolaiset lakkaavat puhumasta suomea ja kääntävät katseen etelään. Uuden Suomen haastattelussa samoihin aikoihin hän syytti länsimaita yleisemminkin naiivisuudesta Venäjän suhteen ja suomalaisten psyykkistä mielentilaa isoveliasenteesta. Ilveksen asenne Suomea kohtaan on tyypillinen ulkovirolaisten neuvostoaikainen asenne. Ne, jotka pitivät yhteyttä neuvostoajan virolaisiin kuten Urho Kekkonen ja Tuglas-seura olivat pettureita ja kommunistien kätyreitä. Useimmat ovat päässeet irti tästä asenteesta. Suurimmalle osalle virolaisia Kekkonen on sankari, joka uskalsi Neuvostoliitosta huolimatta vierailla Virossa. Yksikin valtiopäämiesvierailu maassa, johon valtionpäämiehiä ei yleensä tuotu, oli paljon. Parhaiten muistiin on jäänyt Kekkosen vironkielinen puhe Tarton yliopiston juhlasalissa. Tilanteen hyväksikäytön mestarina Kekkonen yltyi myös moniin muihin tempauksiin, jotka ovat jääneet kansan muistiin. Mutta Kekkosen vierailua ei Toomas Hendrik Ilves eivätkä muutkaan ulkovirolaiset olleet todistamassa. Heihin jäi pysyvä trauma siitä, että Kekkonen määritti Viron suhteiden yhdeksi reunaehdoksi matalan profiilin suhteissa ulkovirolaisiin. Neuvostoajan trauma on sinänsä ymmärrettävä, eikä Halonenkaan arvostellut sen perustaa. Georgian tapahtuminen yhteydessä Venäjä itsekin on antanut riittävästi
aihetta kritiikkiin palatessaan voimapolitiikan tielle. Venäjä-vastaisuus on nyt yleinen myös Euroopan parlamentissa, mutta ei kylläkään suurissa jäsenmaissa tai komissiossa. Ilveksen ja Shaakasvilin tapaiset, Venäjästä irtaantuneiden maiden johtajat, jotka eivät olleet paikalla silloin 1990-luvun alussa, kun rohkeita tekoja tehtiin, painottavat ja markkinoivat nyt rohkeutta ja päättäväisyyttä Venäjää vastaan. Tilanne on kuitenkin toinen kuin 1990-luvun alussa. Nämä valtiot kuten Viro ovat vakiintuneita demokratioita, joiden johtajien hyve olisi pikemmin maltillinen harkinta, eivät niinkään sankariteot. Sen pahempi: ei Halonen arviossaan väärässä ollut, vaan oikeassa. Presidentti Ilveksen lausuntoon on tarttunut Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar, joka yhdessä Helsingin Jussi Pajusen kanssa suunnittelee junatunnelia kaupunkien välille. Hyvä niin, vaikka Savisaar on ristiriitainen persoona. Tässä asiassa hän edustaa kuitenkin virolaisten enemmistöä. Siitä todistaa lisääntyvä kanssakäyminen. Vaikka virolaiset olisivat lakanneet puhumasta suomea ja vaikka he katsoisivat etelään, jostakin syystä kaikkinainen liikenne maittemme välillä vain lisääntyy. Ihmiset, tavarat, työ ja yritykset liikkuvat pitkin Suomenlahtea entistä enemmän. Samalla lisääntyy niiden rohkeiden ihmisten arvostus, jotka historian saatossa ovat erilaisissa vaikeissa vaiheissa pitäneet yllä veljeskansojen yhteyttä. Suomen poikiakin juhlitaan vuosittain Tallinnassa Suomen valtion suojeluksessa ja Suomen poikain perinneyhdistyksen tuella. Jarmo Virmavirta 15
16
Elämäsi kokoisia koteja Miksi asuisit ahtaasti, kun voit hankkia kodin, jossa on kasvunvaraa vuosiksi eteenpäin? Tule sovittamaan ja tee löytöjä. 17
Kulttuurijoki 2008 18
19
PYHÄNÄ KIRKKOON Jumalanpalvelus tuomiokirkossa joka sunnuntai klo 10 Muita mahdollisuuksia hiljentymiseen Vesper, rukoushetki joka arki-ilta (ma-pe) klo 18. Ehtoollinen keskiviikkoisin klo 8. Keskipäivän rukoushetki ja ehtoollinen Pormestarinkuorissa torstaisin klo 12. Ehtoollisiltakirkko lauantaisin klo 18. Insinööritoimisto TURUN RAKENNUSSUUNNITTELU OY rakennuttamistehtävät kustannusarviot Randell-Yhtiöt Oy suunnittelutyöt rak.luvat ja valvonta Metsäkyläntie 66 puh. (02) 246 2750 20320 Turku fax (02) 246 1007 esko.randell@randell-yhtiot.fi GSM 0400 525 998 20 Metsäkyläntie 66, 20320 TURKU puh. (02) 246 2900 www.randell.yhtiot.fi
Viron demokratiasta Viron tasavallan synty 1918-20 vapaussodan jälkeen oli mahdollinen, koska maahan oli kasvanut riittävän vahva kansalaisyhteiskunta. Länsimaiden tapaan järjestettyjä yhteiskunnallisia instituutioita alkoi syntyä Ruotsin vallan aikana 1600- luvulla. Perustettiin yliopisto, oikeuslaitos ja hallintokoneisto. Hyvin tärkeä vaikuttaja oli uskonpuhdistuksen maahan tuoma luterilaisuus ja ennen muuta 1700-luvulla laajalti kansan keskuuteen levinnyt saksalaisperäinen herrnhutilaisuus. Ne levittivät lukutaitoa ja virittivät kansanopetuksen, antoivat omanarvontuntoa ja nostivat esiin virolaisia valistuneita johtajia. Kansallinen herääminen 1800-luvun jälkipuoliskolla perustui ratkaisevasti näihin seikkoihin. Kansallinen herääminen loi myös puoluelaitoksen. Venäjän vallankumouksen pyörteissä Viro sai autonomian huhtikuussa 1917. Korkein elin oli yleisillä vaaleilla valittu maaneuvosto (maanõukogu). Siihen valittiin 9 sosiaalidemokraattia, 5 bolshevikkia, 8 sosialistivallankumouksellista, 11 työpuoluelaista, 11 demokraattisen puolueen, 13 talonpoikaisliiton edustajaa sekä 13 sitoutumatonta. Oikeisto (talonpoikaisliitto), liberaalit (demokraattinen puolue) ja keskustavoimat (työpuolue) muodostivat 62-paikkaisen maaneuvoston enemmistön. Kun Viron tasavalta julistettiin 24.2.1918, oli maa saksalaisten miehittämä. Saksa vetäytyi marraskuussa ja tunnusti Viron itsenäisyyden. Venäjän bolshevikkiarmeija aloitti kuitenkin hyökkäyksen. Se antoi virolaisille aateveljille mahdollisuuden muodostaa Pietarissa Viron väliaikaisen vallankumouskomitean. Se julisti venäläisten valtaamassa Narvassa Viron sosialistisen neuvostotasavallan (Eestimaa Töörahva Kommuun). Sen taru kesti pari kuukautta, sillä Viron hallituksen joukot valtasivat Narvan tammikuussa 1919 ja kommuunin neuvosto siirtyi Venäjälle, missä sen toiminta lopetettiin. Tämän välinäytöksen merkitystä paisuteltiin neuvostomiehityksen aikana ja sitä käytettiin perusteena, kun puhuttiin Viron vapaaehtoisesta liittymisestä Neuvostoliittoon. Vapaussodan vielä kestäessä järjestettiin perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaalit. Sosiaalidemokraatit voittivat saaden 41 paikkaa 120:sta. Vasemmistoa toisena puolueena edustaneet riippumattomat sosialistit saivat 7 paikkaa, keskustalaiset työpuolue 30 ja kansanpuolue 25 paikkaa. Oikeisto sai tyytyä talonpoikaisliiton 8:aan ja kristillisen kansanpuolueen 5:een paikkaan. Lisäksi saksalainen puolue sai 3 paikkaa ja venäläinen puolue yhden paikan. Eduskunnasta (riigikogu) tuli uudessa perustuslaissa keskeinen valtioelin. Poliittinen kriisi ja poikkeustila Maailmansotien välisenä aikana tapahtui siirtymä vasemmalta oikealle. Koko 21
1920-luvun 101-jäsenisessä eduskunnassa vasemmistolla oli n. 34, keskustalla 32 ja oikeistolla 29 paikkaa. Loput olivat kansallisilla vähemmistöillä. Hallitukset olivat lyhytikäisiä kuten monissa muissakin maissa. Poliittinen elämä kangerteli kokemuksen puutteesta johtuen. Kun yleismaailmallinen talouslama 1930- luvulle tultaessa ulottui Viroon, alkoi demokratiaa arvosteleva Vapaussoturien liitto (Eesti Vabadussõjalaste Liit) eli vapsit kovistella valtiollisen elämän heikkouksia, korruptiota, puoluediktatuuria ja poliittisia lehmänkauppoja. Vapsit olivat tiukasti kommunismia vastaan saaden innoitusta Saksan kansallissosialismista ja Italian fasismista. Kriisin ratkaisemiseksi pyrittiin uusimaan perustuslaki. Eduskunta teki kaksikin ehdotusta, mutta molemmat kaatuivat kansanäänestyksissä. Kolmannessa oli punnittavana vapsien ehdotus, joka sai taakseen 72,7 % äänestäjistä. Kun tätä seurasi vielä vuonna 1934 vapsien menestys kunnallisvaaleissa ja ihmisten asettuminen lähestyvissä valtiollisissa vaaleissa kannattamaan heidän valtionpäämiesehdokastaan, julisti väliaikaisen toimitusministeristön johtaja Konstantin Päts poikkeustilan viitaten valtion hätätilaan vapsien uhan takia. Riigikogu hyväksyi toimenpiteen ja alkoi ns. vaikenemisen aika (vaikiv ajastu), jolloin puolueet lakkautettiin, ja ainoaksi jäi hallituksen ohjastama Isänmaanliitto (Isamaaliit), jonka päämääränä oli sekä sisäisesti että ulkoisesti luja Viron valtio ja virolaisten isänmaa. Vapsien johtajat pidätettiin, mutta heidän saamansa tuomiot olivat lieviä vuoteen 1935, jolloin paljastui aseellinen vallankaappausyritys. Sen johtajat tuomittiin ankariin pakkotyörangaistuksiin. Demokratian paluu kilpistyy neuvostojoukkoihin Epäilemättä vapsien valtaannousu olisi johtanut vaarallisempaan diktatuuriin kuin Pätsin yksinvaltius. Vuonna 1936 järjestettiin kansanäänestys, jossa ylivoimainen enemmistö kannatti perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaalien järjestämistä. Niissä valittu kansalliskokous hyväksyi heinäkuussa 1937 uuden perustuslain, jossa ylintä toimeenpanovaltaa käytti presidentti. Parlamentti jakautui kahteen kamariin. Niistä vain alahuone eli edustajainhuone (riigivolikogu) valittiin yleisillä vaaleilla. Ylähuoneen eli valtioneuvoston (riiginõukogu) jäsenistä osan nimitti presidentti, osa oli jäseniä virkansa puolesta, ja osan valitsivat ammattijärjestöt ja julkiset laitokset. Ilo demokratiasta jäi lyhytaikaiseksi, sillä jo syksyllä 1939 vyöryivät maahan Neuvostoliiton sotavoimat, ensin sovittuihin tukikohtiin ja sitten kesällä 1940 koko maahan. Alkoi viidenkymmenen vuoden mittainen miehitysaika, jolloin miehittäjä pyrki kansallisten instituutioiden ja kansallisen ajattelun hävittämiseen. Tasavallan palauttaminen Neuvostoliiton hajoamiseen johtaneen kehityksen alkaessa 1980-luvulla nousi 22
Virossa näkyviin kansallinen ajattelu. Yksi syistä oli länteen toisen maailmansodan loppuvaiheissa siirtyneiden pakolaisten ja heidän jälkeläistensä toiminta tasavallan palauttamiseksi. Sen merkitystä lienee mahdotonta milloinkaan mitata samoin kuin jatkosodassamme Suomen armeijassa palvelleiden Suomen poikien salassa tapahtunutta vaikutusta. Lienee selvää, että isänmaalliset miehet ja naiset ankarista kokemuksista huolimatta toimivat miehittäjän pyrkimyksiä vastaan. Uuden poliittisen toiminnan alkuvaiheen henkilöitä on edelleen päivänpolitiikan eturivissä, mutta politiikkaan on myös astunut sukupolvi, jolle neuvostoaika on vain lapsuuden utuisia kuvia. Puolueita on maassa parisenkymmentä, vaikka niistä 5 %:n äänikynnyksen takia parlamentissa on vain kuusi: Keskustapuolue 28, Reformipuolue 31, Res Publica- Isänmaanliitto 19, sosiaalidemokraatit 10, Kansanliitto 6 ja Vihreät 6 edustajan voimin. Tarkkaan katsomalla toimivissa puolueissa erottaa vapaussodan jälkeen toimineiden puolueiden piirteitä, mutta on sanottava, että miehitysvuodet katkaisivat pahasti Viron poliittisen elämän perinteet. Harri Raitis Graafinen palvelutalo EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI EUROPAS KULTURHUVUDSTAD EUROPEAN CAPITAL OF CULTURE kutsut vihkot lehdet esitteet kortit käyntikortit ilmoitukset mainokset WWW.TURKU2011.FI - kaikki painotuotteet, suunnittelusta toteutukseen. Kiesikatu 10, 20780 Kaarina Puh (02) 469 0821 Fax (02) 469 0825 www.repro-seppo.fi kirjapaino@repro-seppo.fi 23
Takaisin Tallinnaan! Kun matkustat paljon, hanki Eckerö Linen sarjaliput Yhdensuuntainen henkilölippu tai henkilöauto 160 10 kpl Henkilöauton max. pituus 6 m ja max. korkeus 1,9 m. Yhdensuuntainen pakettiauto 400 10 kpl Pakettiauton max. pituus 7 m ja max. korkeus 2,4 m. Sarjaliput ovat voimassa 12 kuukautta ostopäivästä. Sarjaliput tulee tilata ja maksaa etukäteen (ei myynnissä lähtöselvityksessä). Hinnat voimassa 30.12. asti. MATKAMYYNTI www.eckeroline.fi tai puh. 06000 4300 (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm) Mukavampia matkoja