Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2007



Samankaltaiset tiedostot
Suorien sijoitusten pääoma

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE

Suomen maksutase Ennakkokatsaus 2007

Suomen maksutase. Vuosikatsaus /I II

Suomen maksutase. Vuosikatsaus /I II

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2008 ja 2009/1

Suomen maksutase. Vuosikatsaus /I II

Suorat sijoitukset Suomeen vuonna 2008

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2014

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Suomen maksutase. Ennakkokatsaus 2008

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kansantalouden tilinpito

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema 2013

Kääntyykö Venäjä itään?

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat

Maksutaseen tunnistamattomat ja virheelliset erät

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Ennuste vuosille

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Julkaistavissa , klo VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Ennuste vuosille

Talouskriisi ei näy osingoissa

Suomen maksutase. Vuosikatsaus /I II

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Ennuste vuosille

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Talouden näkymät

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Huipputeknologian ulkomaankauppa v.2002

Ennuste vuosille

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Bruttokansantuotteen kasvu

Ennuste vuosille

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TOUKOKUU 2016

Miten suorien sijoitusten analysointi on vaikeutunut globalisaation myötä?

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Talouden näkymät vuosina

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Transkriptio:

Suomen maksutase Vuosikatsaus 27 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Suorien sijoitusten kanta 1998 27 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Suomessa (vasen ast.) Ulkomailla (vasen ast.) Suomessa, BKT:stä (oikea ast.) Ulkomailla, BKT:stä (oikea ast.) Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö 15.9.28

Sisällys 1 Yleiskatsaus Suomen maksutaseeseen ja ulkomaiseen varallisuuteen 4 2 Vaihtotase 6 Kehikko 1. Matkailutaseessa näkyy vapaa-ajanmatkailun vilkastuminen 8 3 Suorat sijoitukset vuonna 27 9 3.1 Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen 9 3.2 Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille 1 3.3 Suorien sijoitusten tuotot 11 4 Arvopaperisijoitukset vuoden 28 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 13 4.1 Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille 13 4.2 Arvopaperisijoitukset ulkomailta Suomeen 14 Liite 1. Kuviot 16 Kuvioluettelo Kuvio 1. Vaihtotaseen tulot ja menot 2/1 28/1 4 Kuvio 2. Pääomanliikkeet sijoituslajeittain 25/1 28/1 4 Kuvio 3. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema (saamiset velat) 1985/1 28/1 5 Kuvio 4. Suomen vaihtotase 1998 27 6 Kuvio 5. Tavarakaupan arvon muutos edellisestä periodista 1998 28/1 6 Kuvio 6. Ulkomailta Suomeen suuntautuneen työ- ja vapaa-ajanmatkailun tulot 23 27 8 Kuvio 7. Suomesta ulkomaille suuntautuneen työ- ja vapaa-ajanmatkailun menot 23 27 8 Kuvio 8. Ulkomailta Suomeen suuntautuneen vapaa-ajanmatkailun tulot 23 27 8 Kuvio 9. Suomesta ulkomaille suuntautuneen vapaa-ajanmatkailun menot 23 27 8 Kuvio 1. Suorien sijoitusten nettopääomavirrat 1998 27 9 Kuvio 11. Suorien sijoitusten kanta 1998 27 9 Kuvio 12. Suorat sijoitukset Suomeen 1998 27: toimialojen osuus sijoituskannasta 1 Kuvio 13. Suorat sijoitukset Suomeen maittain 22 27 1 Kuvio 14. Suorat sijoitukset ulkomaille 1998 27: toimialojen osuus sijoituskannasta 11 Kuvio 15. Suorat sijoitukset ulkomaille maittain 22 27 11 Kuvio 16. Suorien sijoitusten tuotot 1998 27 12 Kuvio 17. Suorien sijoitusten tuotot suhteessa keskimääräiseen kantaan 1998 27 12 Kuvio 18. Arvopaperisijoitusten nettopääomavirrat 2/1 28/1 13 Kuvio 19. Arvopaperisijoitusten kanta 2/1 28/1 13 Kuvio 2. Arvopaperisijoitusten korot ja osingot 2/1 28/1 15 ISSN ISSN 1456-5846 Tiedustelut Veera Vuorinen 1 831 2412 maksutase@bof.fi Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin 1 8311 etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus 22248-1 11 HELSINKI Faksi (9) 174 872 www.suomenpankki.fi Kotipaikka Helsinki

Kuvio 21. Vaihtotaseen rakenne 198 27: tulot 16 Kuvio 22. Vaihtotaseen rakenne 198 27: menot 16 Kuvio 23. Tavarakaupan osuus BKT:stä 1998 27 16 Kuvio 24. Suomen tavarakauppa 1998 27 16 Kuvio 25. Kymmenen tärkeimmän vientimaan prosenttiosuus Suomen koko tavaraviennin arvosta 2 ja 27 16 Kuvio 26. Palvelutase, palveluiden viennin ja tuonnin jakauma, 1998 27 16 Kuvio 27. Pääomanliikkeet sektoreittain 1998 27 17 Kuvio 28. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain 1998 27 17 Kuvio 29. Suorien sijoitusten kannan jakauma pääomatyypeittäin 1999, 23 ja 27 17 Kuvio 3. Suomeen tehtyjen suorien sijoitusten kannan jakauma sektoreittain 31.12.27 17 Kuvio 31. Ulkomaille tehtyjen suorien sijotusten kannan jakauma sektoreittain 31.12.27 17 Kuvio 32. Arvopaperisijoitukset, osakkeet ja osuudet, nettopääomavirrat 1998 27 17 Kuvio 33. Arvopaperisijoitukset, velkapaperit, nettopääomavirrat 1998 27 18 Kuvio 34. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille sektoreittain 1999 27 18 Kuvio 35. Arvopaperisijoitukset ulkomaille maittain: sijoituskanta vuoden 27 lopussa 18 Kuvio 36. Valtion velka: velkapapereiden kanta 1998 27 18 Kuvio 37. Ulkomainen velka sektoreittain: joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinapaperit 1998 27 18 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Ulkomaiset saamiset ja velat sijoituslajeittain vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla 5 Taulukko 2. Suomen vaihtotase 23 28/1 6 Taulukko 3. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen pääomatyypeittäin 27 12 Taulukko 4. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen sijoituslajeittain vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla 14

SUOMEN MAKSUTASE 15.9.28 1 Yleiskatsaus Suomen maksutaseeseen ja ulkomaiseen varallisuuteen Vaihtotaseen ylijäämä vuonna 27 oli tarkentuneen maksutasetilaston mukaan 7,3 mrd. euroa eli 4 BKT:stä. Vuoden 28 alkupuoliskolla vaihtotaseen kehitys jatkui ennallaan. Rahoitustaseen sijoitusvirrat Suomeen ja ulkomaille jäivät puolestaan normaalia pienemmiksi, ja pörssikurssien lasku vähensi arvopaperisijoitusten arvoja huomattavasti. Tarkentuneen maksutasetilaston mukaan vaihtotaseen ylijäämä vuonna 27 oli 7,3 mrd. euroa eli 4 BKT:stä. Vuonna 27 ylijäämäisiä olivat tavaroiden ja palveluiden taseet, mutta tuotannontekijäkorvausten tase muuttui jälleen alijäämäiseksi. Tulonsiirtojen tase on perinteisesti ollut alijäämäinen, sillä siihen sisältyvät Suomen ja EU:n instituutioiden väliset tulojen siirrot. Kuvio 1. Vaihtotaseen tulot ja menot 2/1 28/1 6 5 4 3 2 1 BKT:stä 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Netto Tulot Menot Vaihtotaseen ylijäämää kertyi vuoden 28 alkupuoliskolla 1,8 mrd. euroa, mikä on,5 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Alkuvuonna vaihtotaseen ylijäämä on aina loppuvuotista pienempi ulkomaille maksettavien pääomakorvausten (osinkojen) vuoksi. Kansainvälistyminen yleensä lisää suorien sijoitusten virtoja, mutta alkuvuonna 28 sekä suomalaiset että ulkomaiset sijoittajat ovat poikkeuksellisesti palauttaneet pääomaa sijoituskohteistaan. Kehityksen syynä ovat kuitenkin vain muutaman yksittäisen kansainvälisen konsernin sisäiset yritysjärjestelyt (taulukko 1). Suomalaiset sijoittajat ovat vuodesta 2 lähtien pääasiassa kasvattaneet ulkomaisia arvopaperisijoituksiaan. Vuoden 28 alkupuoli oli myös tässä suhteessa poikkeuksellinen, sillä pääomaa palautettiin Suomeen kolmena kuukautena. Myös ulkomaiset sijoittajat palauttivat pääomaa ulkomaille ja siten vähensivät suomalaisten arvopaperien omistuksiaan vuoden 28 alkupuoliskolla. Kuvio 2. Pääomanliikkeet sijoituslajeittain 25/1 28/1 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 (+ pääoman vienti, - pääoman tuonti) j j 25/1 25/2 26/1 26/2 27/1 27/2 28/1 Suorat sijoitukset Arvopaperisijoitukset Muut sijoitukset Valuuttavaranto Johdannaiset Vaihtotase, netto 4 Vuosikatsaus 27 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15.9.28 SUOMEN MAKSUTASE Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema (saamiset velat) oli vuoden 27 lopussa 48 mrd. euroa, Kuvio 3. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema (saamiset velat) 1985/1 28/1 eli suomalaisilla oli ulkomailta enemmän velkaa kuin saamista. Kesäkuun 28 lopussa vastaava luku oli 16 mrd. euroa. Suomalaisten ulkomaista velkakantaa on tänä vuonna pienentänyt suomalaisten pörssiyritysten markkina-arvojen lasku, joka on vähentänyt myös 5-5 -1-15 BKT:stä ulkomaalaisten omistamien osakkeiden arvoa. Alkuvuoden 28 pörssien kurssikehityksen vuoksi sekä saamisten että velkojen arvostuserien muutokset ovat olleet sijoituskantaa pienentäviä (taulukko 1). -2 1985 199 1995 2 25 Ulkomainen nettovarallisuus Ulkomainen nettovarallisuus ilman suorien sijoitusten omaa pääomaa ja arvopaperisijoitusten osakkeita ja osuuksia Viimeinen havainto 3.6.28 Kun ulkomaisesta nettovarallisuudesta poistetaan oman pääoman erät, suomalaisilla oli vuoden 27 lopussa 1 mrd. euroa enemmän ulkomaisia saamisia kuin velkoja. Kesäkuun 28 lopussa vastaava luku oli 1, mrd. euroa, eli ulkomaiset saamiset ja velat ilman oman pääoman eriä olivat miltei tasapainossa Taulukko 1. Ulkomaiset saamiset ja velat sijoituslajeittain vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla Milj. euroa Sijoituskanta 31.12.27. Nettopääomavirta, Kurssien ja muiden tammi-kesäkuu arvostuserien muutos, 28 tammi-kesäkuu 28 Sijoituskanta 3.6.28 Suorat sijoitukset 17 319 1 6 947 19 326 Ulkomaille 77 566-3 383 6 198 8 381 Suomeen 6 247-4 443 5 251 61 55 Arvopaperisijoitukset -83 566 3 27 34 311-45 984 Saamiset 174 17 1 663-15 319 16 362 Velat 257 583-1 67-49 63 26 346 Muut sijoitukset 11 237-7 418-427 3 393 Saamiset 84 426 17 865-1 52 1 772 Velat 73 189 25 283-1 93 97 379 Johdannaiset 1 561 2 82-1 922 1 722 Valuuttavaranto 5 695-3 -231 5 461 Nettopääomavirta = Saamiset velat. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 27 5

SUOMEN MAKSUTASE 15.9.28 2 Vaihtotase Vuonna 27 vaihtotaseen ylijäämä oli 7,3 mrd. euroa. Vaihtotaseen kehitystä tuki voimakkaasti kasvanut palveluiden vienti. Suurin osa ylijäämästä muodostuu kuitenkin tavarakaupasta. Vaihtotaseen ylijäämä oli vuonna 27 uusimpien Vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla tavaroiden viennin arvo kasvoi 4 ja tuonnin arvo 6 edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (kuvio 5). Kauppataseen ylijäämä jäi kuitenkin edellisvuotista pienemmäksi, kun tuonti kasvoi vientiä nopeammin. Kuvio 4. Suomen vaihtotase 1998 27 tietojen mukaan 7,3 mrd. euroa eli,2 mrd. euroa 15 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sekä tavaroiden viennin että tuonnin arvo kasvoi vuonna 27 edellisvuotiseen verrattuna ja maksutaseen mukainen kauppataseen ylijäämä oli 8,7 mrd. euroa. Tavaroita vietiin Suomesta ulkomaille 65,8 mrd. euron arvosta, ja ulkomailta Suomeen tuotiin tavaroita puolestaan 57, mrd. euron arvosta 1. Taulukko 2. Suomen vaihtotase 23 28/1 1 5-5 -1-15 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Tavarat Palvelut Tuotannontekijäkorvaukset Tulonsiirrot Vaihtotase, netto Tulot Netto Menot Milj. euroa 23 24 25 26 27 Tammi kesäkuu 28 Vaihtotase Netto 7 511 9 969 5 697 7 56 7 32 1 828 Tavarat Netto 11 393 1 245 7 698 9 133 8 746 4 332 Tulot 46 586 49 125 52 661 61 697 65 78 34 461 Menot 35 193 38 88 44 963 52 564 57 33 3 129 Palvelut Netto -598 49-583 -877 747 685 Tulot 1 149 12 212 13 666 13 945 16 829 8 631 Menot 1 747 11 722 14 249 14 822 16 82 7 946 Tuotannontekijä- Netto -2 35 142-245 577-89 -2 485 korvaukset Tulot 8 292 1 56 11 58 14 579 16 848 8 389 Menot 1 598 1 418 11 825 14 2 17 657 1 874 Tulonsiirrot Netto -978-98 -1 173-1 327-1 383-74 Tulot 1 691 1 598 1 69 1 558 1 614 739 Menot 2 669 2 56 2 781 2 884 2 997 1 443 Kuvio 5. Tavarakaupan arvon muutos edellisestä periodista 1998 28/1 3 25 2 15 1 5-5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Vienti Tuonti Tammi kesäkuu Lähteet: Suomen Pankki ja Tullihallitus. 1 Maksutasetilastoinnin tavarakaupan tiedot eroavat Tullihallituksen julkaisemasta ulkomaankauppatilastosta rahti- ja vakuutuskorjauksen vuoksi. Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston tavarantuonnin cif-arvosta vähennetään maksutasetilastossa ulkomaisten kuljettajien ja vakuuttajien osuus, joka siirretään kuljetus- ja vakuutusmenoihin. Vuonna 27 tavarantuonnista siirrettiin kuljetusmenoihin 4,9 ja vakuutusmenoihin,2. Vuonna 27 palvelutase oli,7 mrd. euroa ylijäämäinen. Palveluiden viennin arvo kasvoi edellisvuotisesta 21 ja tuonnin arvo 9. Kuljetus- ja matkailupalveluiden menot olivat tuloja suuremmat. Sen sijaan useat palveluerät olivat vahvasti ylijäämäisiä. 6 Vuosikatsaus 27 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15.9.28 SUOMEN MAKSUTASE Erilaisten liike-elämän palveluiden ylijäämä vuonna 27 oli 3, mrd. euroa. Tähän erään luetaan mm. välityskauppa, leasingpalvelut sekä kansainvälisten konsernien sisäiset palvelut. Tuotannontekijäkorvausten tase oli,8 mrd. euroa alijäämäinen vuonna 27. Tuotannontekijäkorvaukset sisältävät palkansaajille maksetut palkat sekä pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot. Suomalaisten ulkomaille tekemistä suorista sijoituksista saamat tuotot ovat olleet koko 2-luvun ajan suuremmat kuin ulkomaisten sijoittajien saamat tuotot Suomeen tehdyistä suorista sijoituksista. Vuonna 27 suorien sijoitusten nettotuotot olivat 1, mrd. euroa. Sen sijaan arvopaperisijoituksista ulkomaille ja Suomeen kirjattiin vaihtotaseeseen nettomenoa. Vuonna 27 suomalaisille arvopaperisijoittajille maksettiin ulkomailta osinkoja 1,7 mrd. euroa ja korkoja yhteensä 3,8 mrd. euroa. Vastaavasti Suomesta ulkomaille maksettiin osinkoina 3,7 mrd. euroa ja korkoina 4,2 mrd. euroa. (Ks. taulukkoliitteet 2.1 ja 2.2.) Tulonsiirtojen tase oli 1,4 mrd. euroa alijäämäinen vuonna 27. Huomattava osa tulonsiirroista muodostuu Suomen ja Euroopan unionin välisistä maksuista. Kokonaisuudessaan vuonna 27 Suomeen saatiin tulonsiirtoja 1,6 mrd. euroa ja Suomesta ulkomaille maksettiin 3, mrd. euroa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 27 7

SUOMEN MAKSUTASE 15.9.28 Kehikko 1. Matkailutaseessa näkyy vapaa-ajanmatkailun vilkastuminen Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun arvo on kasvanut viiden edellisen vuoden ajan. Vuonna 27 ulkomailta virtasi Suomeen rahaa matkailupalveluista peräti 2,1 mrd. euroa. Tästä huolimatta matkailupalveluiden tase jäi edelleen selvästi alijäämäiseksi. Suomesta ulkomaille suuntautuneen matkailun arvo oli 2,9 mrd. euroa. Eniten matkailupalvelutuloja Suomeen virtasi Venäjältä, Ruotsista ja Saksasta. Venäjän osuus koko palveluviennistä oli 26, Ruotsin osuus puolestaan 16 ja Saksan 8. Suomalaiset ostivat matkailupalveluita etenkin Virosta, Espanjasta ja Ruotsista. Viron osuus suomalaisten kokonaismatkailun arvosta oli 12, Espanjan 1 ja Ruotsin 9. Erityisesti Suomesta Thaimaahan suuntautuvan vapaa-ajanmatkailun arvo on selvästi kasvanut. Viiden vuoden ajanjaksona suomalaisten Thaimaan matkailupalveluihin käyttämä rahamäärä on yli viisinkertaistunut (kuvio 9). Thaimaahan suuntautuneen rahavirran osuus kaikista suomalaisten tekemistä vapaa-ajanmatkoista oli vuonna 27 peräti 8. Kuvio 6. Ulkomailta Suomeen suuntautuneen työja vapaa-ajanmatkailun tulot 23 27 Kuvio 7. Suomesta ulkomaille suuntautuneen työja vapaa-ajanmatkailun menot 23 27 6 Milj. euroa 4 Milj. euroa 5 4 35 3 25 3 2 2 1 15 1 5 Venäjä Ruotsi Saksa Britannia Viro Yhdysvallat 23 24 25 26 27 Viro Espanja Ruotsi Thaimaa Yhdysvallat Saksa 23 24 25 26 27 Kuvio 8. Ulkomailta Suomeen suuntautuneen vapaa-ajanmatkailun tulot 23 27 Kuvio 9. Suomesta ulkomaille suuntautuneen vapaa-ajanmatkailun menot 23 27 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Milj. euroa Venäjä Ruotsi Saksa Britannia Yhdysvallat Japani 23 24 25 26 27 Milj. euroa 3 25 2 15 1 5 Viro Espanja Ruotsi Thaimaa Italia Kreikka 23 24 25 26 27 8 Vuosikatsaus 27 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15.9.28 SUOMEN MAKSUTASE 3 Suorat sijoitukset vuonna 27 Suomen Pankin maksutasetilaston mukaan pääoman nettotuonti suorina sijoituksina oli 3,1 mrd. euroa vuonna 27. Suomesta sijoitettiin ulkomaille 5,2 mrd. euroa ja ulkomailta Suomeen 8,3 mrd. euroa. Vuoden 27 lopussa Suomesta ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten arvo oli 77,6 mrd. euroa ja ulkomailta Suomeen tehtyjen sijoitusten arvo 6,2 mrd. euroa. Suomalaisyritysten ulkomaisten sijoitusten tuotot olivat viime vuonna 8, mrd. euroa ja ulkomaisten yritysten sijoitustuotot Suomesta 7, mrd. euroa. 3.1 Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen Ulkomailla sijaitsevat yritykset sijoittivat vuonna 27 pääomaa Suomeen suorina sijoituksina nettomääräisesti 8,3 mrd. euroa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä edellisvuotiseen verrattuna (Kuvio 1). Omana pääomana sijoituksia tehtiin 6,8 mrd. euroa ja muuna pääomana 1,5 mrd. euroa (Taulukko 3). Sijoituksista suuntautui palveluyrityksiin 4,6 mrd. euroa ja teollisuusyrityksiin 4,1 mrd. euroa. Kuvio 1. Suorien sijoitusten nettopääomavirrat 1998 27 3 25 2 15 1 5-5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Suomeen Ulkomaille Ulkomaisten sijoittajien tekemien suorien sijoitusten arvo oli vuoden 27 lopussa 6,2 mrd. euroa 2 (Kuvio 11). Sijoituskannan arvo on kasvanut yli nelinkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Teollisuusyritysten osuus sijoituskannasta oli 18,9 mrd. euroa ja palvelualan yritysten 39,4 mrd. euroa, mistä rahoitustoimialan yritysten osuus oli 17,2 mrd. euroa ja muiden palveluiden yritysten 15,9 mrd. euroa. Kuvio 11. Suorien sijoitusten kanta 1998 27 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Suomessa (vasen ast.) Suomessa, BKT:stä (oikea ast.) Ulkomailla (vasen ast.) Ulkomailla, BKT:stä (oikea ast.) 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 Listattujen yritysten arvo on tilastoitu markkina-arvon ja muiden yritysten kirjanpitoarvon mukaan. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 27 9

SUOMEN MAKSUTASE 15.9.28 Teollisuusyrityksiin tehtyjen sijoitusten osuus sijoituskannan arvosta on supistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 2 prosenttiyksikköä ja vastaavasti palvelualan yritysten suurentunut noin 2 prosenttiyksikköä. Teollisuusyritysten sijoitusten arvo on laskenut koko tarkasteluajanjakson tasaisen loivasti ja palveluyritysten noussut niin, että vuoden 27 lopussa teollisuusyritysten osuus oli 31 ja palveluyritysten 65 koko sijoituskannasta. Ennen vuotta 1998 teollisuusyritysten sijoitusten arvo koko sijoituskannasta oli suurempi kuin palveluyritysten (Kuvio 12). Kuvio 12. Suorat sijoitukset Suomeen 1998 27: toimialojen osuus sijoituskannasta 8 7 6 5 4 3 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Teollisuus Palvelut Muut toimialat Kansainvälistymisen astetta voidaan kuvata suorien sijoitusten virtojen ja kantojen osuudella bruttokansantuotteesta. Sijoitusvirtojen osuus bruttokansantuotteesta on vaihdellut merkittävästi, mikä johtuu suurten yrityskauppojen ajoittumisesta ja konsernien sisäisistä rahoitusjärjestelyistä. Sijoituskantojen osuus bruttokansantuotteesta antaa kehityksestä tasaisemman kuvan. Näin mitattuna kansainvälistyminen oli vielä 199-luvun alussa aika vähäistä, mutta vuosituhannen vaihteessa kansainvälistymisen aste nousi jyrkästi. Ulkomaisten sijoitusten arvo Suomessa oli vuoden 27 lopussa noin 33 bruttokansantuotteesta (Kuvio 11). EU25-maiden osuus sijoituskannasta oli noin 9, mutta euromaiden vain noin neljännes. Merkittävimpänä sijoittajamaana oli edelleenkin Ruotsi. Sen osuus oli noin puolet kaikista sijoituksista. Muita merkittäviä sijoittajamaita olivat Alankomaat, Tanska ja Iso-Britannia (Kuvio 13). Kuvio 13. Suorat sijoitukset Suomeen maittain 22 27 7 6 5 4 3 2 1 22 23 24 25 26 27 Ruotsi Alankomaat Iso-Britannia Tanska Saksa Muut maat 3.2 Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille Suomalaiset yritykset sijoittivat ulkomaille pääomaa suorina sijoituksina vuonna 27 nettomääräisesti 5,2 mrd. euroa (Kuvio 1). Se on viimevuotiseen verrattuna kaksinkertainen määrä samaan tapaan kuin Suomeen tehdyissä sijoituksissa. Omana pääomana sijoitettiin 6,9 mrd. euroa, mutta muuna pääomana sijoituksia palautui 1,7 mrd. euroa (Taulukko 3). Suorien sijoitusten pääomavirtoihin vaikuttavat yksittäiset suuret yrityskaupat ja niihin liittyvät lainajärjestelyt. Myös kansainvälisten konsernien rahoituksen järjestely ulkomaisten ja suomalaisten yksiköiden välillä näkyy suorien sijoitusten muun pääoman luvuissa. Tiedot saattavat vaihdella huomattavasti vuoden sisällä ja vuodesta toiseen. Teollisuusyrityksistä metalliteollisuuden yritykset sijoittivat pääomaa nettomääräisesti 5,1 mrd. euroa, mutta muiden teollisuustoimialojen yritykset palauttivat pääomaa nettomääräisesti 2,2 mrd. euroa. Palvelu- 1 Vuosikatsaus 27 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15.9.28 SUOMEN MAKSUTASE alan yritysten sijoitukset olivat nettomääräisesti 1,3 mrd. euroa. Ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten arvo oli vuoden 27 lopussa 77,6 mrd. euroa eli 43 bruttokansantuotteesta 3 (Kuvio 11). Sijoituskanta on ollut koko 2-luvun yli 4 bruttokansantuotteesta. Teollisuusyritysten osuus on pysynyt yli 6 prosentissa sijoituskannasta. Eniten sijoituksia oli edelleen metalliteollisuusyrityksillä. Palvelualan yritysten osuus oli hieman yli viidenneksen koko sijoituskannasta kuten myös vuoden 26 lopussa. Teollisuusyritysten osuus sijoituskannasta on supistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana vajaasta 8 prosentista noin 6 prosenttiin. Vastaavasti palvelualan yritysten osuus on kasvanut noin 14 prosentista yli 2 prosenttiin. Myös muiden toimialojen osuus on hieman suurentunut (Kuvio 14). Toimialoittaiset muutokset eivät ole yhtä suuria kuin Suomeen tehdyissä sijoituksissa. Kuvio 14. Suorat sijoitukset ulkomaille 1998 27: toimialojen osuus sijoituskannasta 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Teollisuus Palvelut Muut toimialat Teollisuustoimialojen sisällä metalliteollisuuden osuus koko sijoituskannasta on pysynyt noin kolmannesosana. Metsäteollisuuden osuus on ollut noin neljänneksen koko sijoituskannasta, mutta vuoden 27 lopussa se putosi alle viidennesosaan. Kemianteollisuuden osuus sijoituskannasta on supistunut 1 prosentista 6 3 Ulkomaisten sijoitusten arvo on tilastoitu listattujen yritysten osalta markkina-arvon ja muiden yritysten kirjanpitoarvon mukaan. prosenttiin vastaavana aikana. Teollisuustoimialojen osuuden väheneminen koko sijoituskannasta on näkynyt kaikissa toimialoissa. Merkittävimmät suorien sijoitusten välittömät kohdemaat 4 vuoden 27 lopussa olivat Ruotsi, Alankomaat ja Belgia kuten viime vuonnakin (Kuvio 15). Sijoituskannasta oli EU-alueella noin 8, mikä on hieman enemmän kuin vuoden 26 lopussa. Euromaiden osuus oli vuoden 27 lopussa 51,7 eli yli 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Kuvio 15. Suorat sijoitukset ulkomaille maittain 22 27 9 8 7 6 5 4 3 2 1 22 23 24 25 26 27 Ruotsi Alankomaat Belgia Saksa Yhdysvallat Muut maat 3.3 Suorien sijoitusten tuotot Ulkomaisten omistajien saamat tuotot Suomeen tekemistään suorista sijoituksista olivat 7 mrd. euroa vuonna 27 (Kuvio 16). Yritysten voittoja tuotoista oli 6,6 mrd. euroa ja yritysten omistajilleen maksamia nettomääräisiä korkoja,4 mrd. euroa. Vuosituottojen suhde vuoden alun ja lopun keskimääräiseen sijoituskantaan on vaihdellut vuodesta 1998 lähtien välillä 9 16. Vuonna 27 tuotot olivat 12,5 sijoituskannasta (Kuvio 17). Ulkomaisista sijoituksista saadut tuotot olivat 8 mrd. euroa vuonna 27 (Kuvio 16). Tästä oli ulko- 4 Suomalaisen sijoittajan määräys- tai vaikutusvaltaketjussa ensimmäisen ulkomailla sijaitsevan institutionaalisen yksikön sijaintimaa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 27 11

SUOMEN MAKSUTASE 15.9.28 maisten tytäryritysten voittoja 7,4 mrd. euroa ja näiden yritysten suomalaiselle omistajilleen maksamia nettomääräisiä korkoja,6 mrd. euroa. Suorien sijoitusten vuosituottojen suhde vuoden alun ja lopun keskimääräiseen sijoituskantaan oli 1,7 vuonna 27 (Kuvio 17). Tuottojen suhde keskimääräiseen sijoituskantaan on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana välillä 7 1. Ulkomaisten sijoittajien sijoituspääomalleen saamat tuotot ovat olleet arvoltaan vähäisempiä kuin tuotot, joita suomalaiset sijoittajat ovat saaneet ulkomaille sijoittamastaan pääomasta. Suhteessa keskimääräiseen sijoituskantaan ulkomaisten sijoittajien sijoituspääoma on tuottanut kuitenkin enemmän. Kuvio 16. Suorien sijoitusten tuotot 1998 27 1 8 6 4 Tulot 2 Netto -2 Menot -4-6 -8 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Ulkomaalaisten Suomeen tekemien sijoitusten tuotot Suomalaisten ulkomaille tekemien sijoitusten tuotot Suorien sijoitusten tuotot vaihtotaseessa, netto Kuvio 17. Suorien sijoitusten tuotot suhteessa keskimääräiseen kantaan 1998 27 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Ulkomaalaisten Suomeen tekemien sijoitusten tuotot Suomalaisten ulkomaille tekemien sijoitusten tuotot Taulukko 3. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen pääomatyypeittäin 27 Milj. euroa Sijoituskanta 31.12.26 Nettopääomavirta vuonna 27 Sijoitukset Suomesta ulkomaille Oma pääoma ja uudelleen sijoitetut voitot 55 912 Muu pääoma 16 815 Yhteensä 72 727 Sijoitukset ulkomailta Suomeen Oma pääoma ja uudelleen sijoitetut voitot 4 927 Muu pääoma 11 182 Yhteensä 52 19 Kurssien ja muiden arvostuserien muutos vuonna 27 Sijoituskanta 31.12.27 Korot ja osingot vuonna 27 6 897 145 62 954 7 42-1 723-48 14 612 589 5 174-335 77 566 8 9 6 78 35 48 12 6 69 1 511-458 12 235 413 8 291-153 6 247 7 22 12 Vuosikatsaus 27 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15.9.28 SUOMEN MAKSUTASE 4 Arvopaperisijoitukset vuoden 28 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomen Pankin maksutasetilaston mukaan pääoman nettovienti arvopaperisijoituksina oli 3,3 mrd. euroa vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla. Sijoitusvirta Suomesta ulkomaille heikkeni tuntuvasti vuoden 27 vastaavaan aikaan verrattuna. Nettosijoitusvirta ulkomailta Suomeen tyrehtyi kokonaan, ja pääomaa palautui ulkomaille. Suomalaissijoittajien ulkomaisista arvopaperisijoituksista saamat tuotot olivat 2,7 mrd. euroa ja ulkomaisten sijoittajien tuotot suomalaisista arvopapereista 6, mrd. euroa. 4.1 Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille Suomalaiset sijoittajat kasvattivat ulkomaisia arvopaperisalkkujaan vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla aiempaa pidättyvämmin. Suomesta ulkomaille sijoitettiin 1,7 mrd. euroa, mikä on vain 18 vuoden 27 kuuden ensimmäisen kuukauden sijoitusvirrasta (Kuvio 18). Ulkomaisiin sijoitusrahastoihin virtasi 1,7 mrd. euroa uutta pääomaa, mutta ulkomaisista osakkeista pääomaa palautettiin,7 mrd. euroa. Yhteensä niin ulkomaisiin osakkeisiin ja osuuksiin kuin velkapapereihinkin sijoitettiin tuntuvasti vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Kuvio 18. Arvopaperisijoitusten nettopääomavirrat 2/1 28/1 18 16 14 12 1 8 6 4 2-2 -4 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Suomeen Suomesta Ulkomaille sijoitetun arvopaperivarallisuuden arvo laski alkuvuoden aikana ja oli 16,4 mrd. euroa kesäkuun 28 lopussa. Ulkomaisen arvopaperivarallisuuden väheneminen johtui pörssikurssien maailmanlaajuisesta laskusta. Suomalaisten hallussaan pitämä ulkomainen arvopaperivarallisuus supistui ensimmäistä kertaa 199-luvun puolivälin jälkeen (Kuvio 19). Kuvio 19. Arvopaperisijoitusten kanta 2/1 28/1 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Suomessa Ulkomailla Ulkomaisista arvopaperisijoituksista saadut osinko- ja korkotuotot olivat 2,7 mrd. euroa vuoden 28 en- Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 27 13

SUOMEN MAKSUTASE 15.9.28 simmäisellä puoliskolla. Valtaosa näistä tuloista oli peräisin joukkolainasijoituksista. Suomalaisten ulkomailta saamat osinko- ja korkotuotot ovat lisääntyneet suhteellisen tasaisesti 199-luvun puolivälistä lähtien, eli ne ovat seuranneet ulkomaisen sijoitusvarallisuuden kasvua (Kuvio 2). Suomalaisille sijoittajille tuli kuitenkin markkinahintojen ja valuuttakurssien muutoksista johtuvia laskennallisia tappioita 15,3 mrd. euroa eli noin 9 kokonaissijoituksista (Taulukko 4). Taulukko 4. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen sijoituslajeittain vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla Milj. euroa Sijoituskanta 31.12.27 Nettopääomavirta, tammi-kesäkuu 28 Kurssien ja muiden arvostuserien muutos, tammi-kesäkuu 28 Sijoituskanta 3.6.28 Korot ja osingot, tammikesäkuu 28 Sijoitukset Suomesta ulkomaille Osakkeet 41 435-692 -8 21 32 533 645 Rahasto-osuudet 41 765 1 693-3 976 39 483 186 Joukkolainat 85 333 2 144-3 234 84 243 1 768 Rahamarkkinapaperit 5 484-1 482 11 4 13 53 Yhteensä 174 17 1 663-15 319 16 362 2 652 Sijoitukset ulkomailta Suomeen Osakkeet ja rahasto-osuudet 155 873-82 -49 585 15 486 3 928 Joukkolainat 83 543 3 65-225 86 382 1 863 Rahamarkkinapaperit 18 167-3 87 18 14 477 24 Yhteensä 257 583-1 67-49 63 26 346 5 994 4.2 Arvopaperisijoitukset ulkomailta Suomeen Ulkomaalaiset myivät suomalaisia sijoituksiaan nettomääräisesti yhteensä 1,6 mrd. euroa vuoden 28 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana (Kuvio 18). Suomen osakemarkkinoilta ja rahasto-osuuksista takaisin ulkomaille suuntautunut nettopääomavirta oli tästä,8 mrd. euroa, kun edellisvuoden vastaavana ajanjaksona sijoitusvirta oli 2,1 mrd. euroa Suomeen päin. Ulkomaalaisten hallussaan pitämän arvopaperivarallisuuden arvo väheni 26,3 mrd. euroon, koska markkinahinnat laskivat edellisvuotisesta (Kuvio 19). Suomen Arvopaperikeskuksen tietojen mukaan ulkomainen omistus arvo-osuusjärjestelmässä olevista suomalaisista yhtiöistä on noin puolet. Vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla ulkomaiset sijoittajat saivat suomalaisilta yrityksiltä 3,9 mrd. euroa osinkotuloja ja sijoitusrahastojen maksamia tuottoja eli enemmän kuin koko vuonna 27, koska suomalaisten yhtiöiden osingonmaksuista valtaosa ajoittuu kevääseen. Joukkolainaveloista maksettiin ulkomaille 1,9 mrd. euron ja rahamarkkinapaperiveloista,2 mrd. euron korot. Suomalaisten ulkomaille maksamat osingot ja korot ovat viime vuosina selvästi kasvaneet samalla kun ulkomaalaisten hallussa olevan arvopaperivarallisuuden arvo on viime vuoteen asti 14 Vuosikatsaus 27 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15.9.28 SUOMEN MAKSUTASE noussut (Kuvio 2). Ulkomaisille sijoittajille tuli suomalaisesta osake- ja osuussijoitussalkustaan markkinahintojen muutoksista johtuvia laskennallisia tappioita lähes 2 sijoituskannasta ( Taulukko 4). Vuoden 28 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Nokian markkina-arvo väheni 44 ja OMX Helsinki -indeksi laski 26. Kuvio 2. Arvopaperisijoitusten korot ja osingot 2/1 28/1 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Sijoitukset Suomesta: osingot Sijoitukset Suomesta: korot Sijoitukset Suomeen: osingot Sijoitukset Suomeen: korot Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 27 15

SUOMEN MAKSUTASE 15.9.28 Liite 1. Kuviot Kuvio 21. Vaihtotaseen rakenne 198 27: tulot Kuvio 24. Suomen tavarakauppa 1998 27 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 Tulonsiirrot Suomeen Tuotannontekijäkorvaukset Suomeen Palveluiden vienti Tavaroiden vienti 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 7 6 5 4 3 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Vienti Tuonti Netto Lähteet: Suomen Pankki ja Tullihallitus. Kuvio 22. Vaihtotaseen rakenne 198 27: menot 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 Tavaroiden tuonti Palveluiden tuonti Tuotannontekijäkorvaukset Suomesta Tulonsiirrot Suomesta 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuvio 25. Kymmenen tärkeimmän vientimaan prosenttiosuus Suomen koko tavaraviennin arvosta 2 ja 27 14 12 1 8 6 4 2 2 27 Lähteet: Suomen Pankki ja Tullihallitus. Kuvio 23. Tavarakaupan osuus BKT:stä 1998 27 4 35 3 25 2 15 1 5-5 -1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Netto Vienti Tuonti Kuvio 26. Palvelutase, palveluiden viennin ja tuonnin jakauma, 1998 27 2 15 1 5-5 -1-15 -2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Muut Matkailu Kuljetus Palvelutase, netto Tulot Netto Menot 16 Vuosikatsaus 27 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15.9.28 SUOMEN MAKSUTASE Kuvio 27. Pääomanliikkeet sektoreittain 1998 27 Kuvio 3. Suomeen tehtyjen suorien sijoitusten kannan jakauma sektoreittain 31.12.27 2 15 1 5-5 -1-15 (+ pääoman vienti, pääomantuonti) 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Rahalaitokset (ml. Suomen Pankki) Yritykset ja kotitaloudet Valtio ja kunnat Työeläkelaitokset ja muut rahoituslaitokset (pl. Rahalaitokset) Vaihtotase Raha- ja rahoituslaitokset 29 6,2 mrd. euroa Yritykset 71 Kuvio 28. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain 1998 27 Kuvio 31. Ulkomaille tehtyjen suorien sijotusten kannan jakauma sektoreittain 31.12.27 15 1 5-5 -1-15 -2-25 -3 Kanta 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Työeläkelaitokset ja muut rahoituslaitokset Valtio ja kunnat Yritykset ja kotitaloudet Rahalaitokset ml. Suomen Pankki Kotitaloudet Raha- ja 1 rahoituslaitokset 3 Valtio 5 77,6 mrd. euroa Yritykset 91 Kuvio 29. Suorien sijoitusten kannan jakauma pääomatyypeittäin 1999, 23 ja 27 1 8 6 4 2 Kuvio 32. Arvopaperisijoitukset, osakkeet ja osuudet, nettopääomavirrat 1998 27 12 1 8 6 4 2 1999 23 27 1999 23 27 Sijoitukset Suomeen Sijoitukset ulkomaille Oma pääoma Muu pääoma -2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Suomeen Suomesta Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 27 17

SUOMEN MAKSUTASE 15.9.28 Kuvio 33. Arvopaperisijoitukset, velkapaperit, nettopääomavirrat 1998 27 Kuvio 36. Valtion velka: velkapapereiden kanta 1998 27 2 6 15 5 1 4 5 3 2 1-5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Suomeen Suomesta 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kotimainen velka Ulkomainen velka Kuvio 34. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille sektoreittain 1999 27 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Sijoitusrahastot Vakuutuslaitokset Muut sektorit * Työeläkelaitokset ja muut sos.turvarahastot Muut sektorit: valtio, kunnat, rahalaitokset, yritykset, kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Kuvio 37. Ulkomainen velka sektoreittain: joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinapaperit 1998 27 12 1 8 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Valtio Rahalaitokset Yritykset Muut sektorit Kuvio 35. Arvopaperisijoitukset ulkomaille maittain: sijoituskanta vuoden 27 lopussa Ruotsi Saksa Ranska Britannia Luxemburg Yhdysvallat Alankomaat Irlanti Espanja Italia 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 22 24 Osakkeet Rahasto-osuudet Joukkolainat Rahamarkkinapaperit 18 Vuosikatsaus 27 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank