Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 Kokousaika 16:18-17:06 Kokouspaikka Viikinkaari 2a, kokoushuone Fastholma Läsnä Jäsenet Saukkonen, Lea Vierikko, Kati Alhojärvi, Lauri Kettunen, Anne Korpela, Timo Marttila, Irma Pyhälahti, Timo Salonen, Tapani puheenjohtaja poissa: 16 varapuheenjohtaja, toimi puheenjohtajana 16 jäsen jäsen saapui 16:24, poissa: 1-2 jäsen jäsen jäsen jäsen Muut Forss, Pertti Kansanen, Pekka Kippo-Edlund, Päivi Nurro, Jorma Kiviniemi, Triina Moberg, Pirjo ympäristöpäällikkö ympäristöjohtaja poistui 16:40, poissa 7-22 ympäristöpäällikkö hallintopäällikkö tiedottaja hallintosihteeri
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 Asia 1 Yj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 2 Yj/2 Ilmoitusasiat 3 Yj/3 Lausunto ympäristöministeriölle ehdotuksesta uudeksi ympäristönsuojelulaiksi 4 Yj/4 Hallinnolliset pakkokeinot Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa 2009 2011 5 Ypst/1 Lausunnon antaminen Kruunuvuorenrannan, Laajasalon (49.ko) asemakaavaehdotuksesta nro 12130, Haakoninlahti 2 6 Ypst/2 Lausunnon antaminen Vanhankaupungin (27.ko) asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12159, Villa Arabeski 7 Ypst/3 Lausunnon antaminen Vanhankaupungin (27.ko) asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12158, Forsbyn tilan renkitupa 8 Ypst/4 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Malmin, Pihlajamäen (38.ko) asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12135 9 Ypst/5 Lausunto Käpylän (25.ko) asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12121, Olympiakylä 10 Ypst/6 Ympäristölautakunnan lausunto hallintokeskukselle Anni Sinnemäen ym. valtuustoaloitteesta viherkattojen rakentamisesta 11 Ypst/7 Vieraslajien linjaukset Helsingissä 2012-2016 12 Ypv/1 Ilmoitusasiat 13 Ypv/2 Gigantti Oy Ab:n ympäristöluvan raukeaminen 14 Ypv/3 Selvityksen antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle erään asunnon terveyshaitan selvittämistä koskevasta kantelusta 15 Ypv/4 Lausunto MP-IT Computers Oy:n ympäristölupahakemuksesta 16 Ypv/5 Terveydensuojelulain 51 :n mukaisen määräyksen antaminen koskien ravintolan aiheuttamaa meluhaittaa 17 Ypv/6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökset Saukonlaiturin ja Saukonpaaden välisen satama-altaan madallustäytöstä ja jätemateriaalin hyödyntämisestä täytössä 18 Ypv/7 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös Pohjois-
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 19 Ytp/1 Ilmoitusasiat Pasilan entisen kaatopaikan osa-alueen pilaantuneen maaperän kunnostamisesta 20 Ytp/2 Caternet Finland Oy, elintarvikelain 14 pykälän mukainen hakemus, Kivikonlaita 25 21 Pj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 22 Yj/5 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (154) Yj/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Tapani Salonen (varalla Irma Marttila) ja Timo Pyhälahti (varalla Lauri Alhojärvi) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Tapani Salonen (varalla Irma Marttila) ja Timo Pyhälahti (varalla Lauri Alhojärvi) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 2 (154) Yj/2 2 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä tiedoksi kohdat 1-17. Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi kohdat 1-17. Tiivistelmä Kaupunginhallituksen kokous 19.11.2012 1. 1302 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginhallituksen kokous 3.12.2012 Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota ympäristölautakunnan 13.11.2012 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen. 2. 1345 V Pakilan erityis- ja vesialueiden sekä Tuomarinkylän korttelin nro 35075 ja puisto-, lähivirkistys- ym. alueiden (Tuomarinkylän kartanon alue) asemakaavan muuttaminen (nro 12072) Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 34. kaupunginosan (Pakila, Itä-Pakila) erityis- ja vesialueiden sekä 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Tuomarinkartano) korttelin nro 35075 ja puisto-, lähivirkistys-, erityis- ja vesialueiden, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden sekä maisemallisesti arvokkaan peltoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 15.11.2011 päivätyn, 16.4.2012 muutetun ja kaupunginhallituksen 26.11.2012 muutetun piirustuksen nro 12072 (luonnospiirros C, liite 7 ja B) mukaisena. 3. 1346 V Laajasalon tonttien 49018/1, 8-10 ja 12, korttelin 49028, tonttien 49029/1, 3 ja 4 sekä kortteleiden 49033 ja 49034 ym. alueiden (Laajasalon keskus) asemakaavan muuttaminen (nro 11743) Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan korttelin nro 49018 tonttien nro 1, 8 10 ja 12, korttelin nro 49028, korttelin nro 49029 tonttien nro 1, 3 ja 4, kortteleiden nro 49033 ja 49034, korttelin
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 3 (154) Yj/2 nro 49036 tontin nro 2 sekä puisto-, liikenne-, suojaviher- ja katualueiden asemakaavan muutoksen (muodostuu uusi kortteli nro 49039) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.12.2007 päivätyn ja 29.5.2008 muutetun piirustuksen nro 11743 mukaisena. 4. 1350 Kaupunginhallituksen kokoukset vuonna 2013 Kaupunginhallitus päätti kokoontua vuonna 2013 varsinaisiin kokouksiinsa 7.1.2013 alkaen maanantaisin klo 16 ja ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa. Kevätkauden viimeinen kokous pidetään 24.6.2013. Syyskauden ensimmäinen kokous pidetään 5.8.2013 ja viimeinen 16.12.2013. Viikolla 14 kokous pidetään pääsiäisen takia poikkeuksellisesti tiistaina 2.4.2013 klo 16. 5. 1360 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Kaupunginhallituksen kokous 10.12.2012 Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota ympäristölautakunnan 27.11.2012 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen. 6. 1392 Strategiaohjelman sekä vuoden 2014 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2014 2016 taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyjärjestys Kaupunginhallitus päätti merkitä strategiaohjelman 2013 2016 sekä vuoden 2014 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2014-2016 taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyjärjestyksen tiedoksi. Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu Johtajisto ke 23.1.2013 klo 10.00 Khs ma 28.1.2013 klo 16.00 Kvsto ke 13.2.2013 klo 18.00 Strategiaohjelma 2013-2016 Kvston strategiaseminaari to 31.1-1.2.2013 Khn 1. käsittely ma 11.2.2013 klo 16.00 Khn 2. käsittely ma 15.4.2013 klo 16.00 Kvsto ke 24.4.2013 klo 18.00 Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen laatimisohje + raami + kannanotot Johtajiston käsittely ke 6.3.2013 klo 10.00 Khn 1. käsittely ma 11.3.2013 klo 16.00 Khn 2. käsittely ma 18.3.2013 klo 16.00
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 4 (154) Yj/2 Vuoden 2014 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus 2014 2016 Talousarviovalmistelun tilannekatsaus Khlle ma 19.8.2013 klo 16.00 Jako johtajistolle pe 13.9.2013 Johtajiston käsittely ke 18.9.2013 Jako Khlle ja ennakkojako Kvstolle to 10.10.2013 klo 14.00 Khn 1. käsittely ma 14.10.2013 klo 16.00 Khn 2. käsittely ma 28.10.2013 klo 16.00 Jako Kvstolle to 31.10.2013 klo 14.00 Kvston 1. käsittely ke 6.11.2013 klo 15.00 Kvston 2. käsittely sekä kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit ke 13.11.2013 klo 16.00 7. 1399 Jatkotoimenpiteet demokratiaselvitysten pohjalta Kaupunginhallitus päätti merkitä liitteinä olevat selvitykset tiedoksi ja hyväksyä demokratiahankkeen jatkotyöhön seuraavat tavoitteet ja toimenpiteet: 1. Laaditaan toimintamalli kansanäänestysten käyttöön ottamiseksi Laaditaan 31.5.2013 mennessä lainsäädäntöä täydentävät kaupungin periaatteet ja toimintamalli menettelytavoiksi kansanäänestysten järjestämiseksi. Varaudutaan järjestämään ensimmäinen neuvoa-antava kansanäänestys kevääseen 2014 mennessä. 2. Edistetään osallistuvan budjetoinnin käyttöönottoa Valmistellaan kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmään soveltuva osallistuvan budjetoinnin toimintamalli ja valmistellaan sitä koskevat toimintaohjeet 31.12.2013 mennessä. Laajennetaan osallistuvan budjetoinnin soveltamista kaupunginkirjaston keskustakirjastohankkeesta ja nuorten Ruutijärjestelmän pilottikokeilusta saatujen kokemusten perusteella siten, että uusia hankkeita voidaan käynnistää vuoden 2014 talousarvion yhteydessä. Toimintamallin valmistelussa hyödynnetään myös alueellisen osallistumisen kokeilun pilottihankkeista saatuja kokemuksia ja ideoita. 3. Vahvistetaan asukasosallistumisen edellytyksiä demokratiatilojen osalta Laaditaan selvitys 31.12.2013 mennessä nykyisistä kaupungin eri alueilla olevista asukkaiden ja muiden kansalaisyhteiskunnan eri
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 5 (154) Yj/2 toimijoiden käytössä olevista asukas- ja muista demokratiatiloista. Selvitykseen kootaan alueellisen osallistumisen kokeilun pilottihankkeiden seurannan avulla laaja-alaista tietopohjaa ja näkemyksiä. Luodaan demokratiatilojen toimintamalli ja madalletaan kynnystä olemassa olevien tilojen käyttöönottamiseksi. Kaupungin toimitilasuunnittelussa ja muussa uusien tilojen käytön suunnittelussa otetaan huomioon alueen asukkaiden ja kansalaisyhteiskunnan kokoontumistilatarpeet. 4. Kehitetään verkkopalveluja ja asukasosallistumista tukevia sähköisiä vuorovaikutuskanavia ja edistetään niiden käyttöönottoa Toteutetaan 31.12.2013 mennessä digitaalinen avoimuus kaupungin hallinnossa siten, että kaikki toimielinten ja viranhaltijoiden pöytäkirjat liitteineen ovat kaupungin verkkosivuilla kaupunkilaisten esteettömästi saavutettavissa, ottaen huomioon, mitä asioiden salassa pidosta on säädetty. Lisätään valmistelun avoimuutta ja asukkaiden kuulemista verkkoosallistumisen avulla merkittävimpien kaupungin toimielimissä päätettäväksi tulevien hankkeiden osalta. Hyväksytään kaikkia virastoja ja liikelaitoksia koskevat asukasosallistumista tukevat linjaukset sähköiseen vuorovaikutukseen osana kaupungin tietotekniikkaohjelman täytäntöönpanoa. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginjohtajaa huolehtimaan edellä selostettujen toimenpiteiden valmistelusta ja valmistelun organisoinnista. Edelleen kaupunginhallitus päätti todeta, että muilta osin toimenpiteistä demokratian kehittämiseksi ja asukkaiden osallistumisen lisäämiseksi päätetään erikseen seuraavan valtuustokauden strategiaohjelman ja sen täytäntöönpanon yhteydessä. http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/p t_ksenteko+ja+hallinto/p t_ksentek o/kaupunginhallitus/p t_sasiakirjat/asiakirja?ls=11&doc=halke_2012-12-10_khs_44_pk 8. 1406 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vesienhoidon työohjelmasta ja keskeisistä kysymyksistä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 2016-2021
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 6 (154) Yj/2 Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon vesienhoidon työohjelmasta ja keskeisistä kysymyksistä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 2016-2021: Vesiensuojelu on Helsingille tärkeää, sillä vesistöjen hyvä laatu lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja epäsuorasti kaupungin kilpailukykyä. Helsingin kaupungille tärkeimpiä ovat Helsingin merialueen ja Vantaanjoen osalta hajakuormituksen vähentämistä ja sen toimeenpanon turvaamista koskevat toimet. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.9.2012 Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan, jossa on asetettu tavoitteita mm. Itämeren suojelulle. Ympäristöpolitiikan kautta Helsingin kaupunki on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla saavutetaan Itämeren hyvä tila EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin ja meristrategiadirektiivin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Helsinki toimii myös aktiivisesti Vantaanjoen ja Helsingin vesiensuojeluyhdistyksessä Vantaanjoen mukanaan tuoman ravinnekuormituksen pienentämiseksi. Vesienhoidon suunnittelun työohjelmassa esille nostetut keskeiset kysymykset vaikuttavat valuma-aluetasolla hyvin valituilta. Yksittäisen toimijan mahdollisuudet vesien hyvää tilaa säilyttävissä ja parantavissa toimissa ovat harvoin riittäviä. Siksi vesienhoidon suunnittelun perusajatus valuma-aluekohtaisuudesta ja poikkihallinnollisuudesta on kannatettava. Maatalous ja metsätalous Helsingin kaupunki ei ole merkittävä maatalouden harjoittaja, mutta se pyrkii aktiivisesti Helsingin ja Turun kaupunkien Itämerihaastekampanjan myötä vähentämään harjoittamansa maatalouden ja omistamiensa peltojen osalta niiden aiheuttamia ravinnepäästöjä vesistöihin ja näin toimimaan hyvänä esimerkkinä muille toimijoille. Maatalouden vaikutus vesien tilaan on suurta etenkin Uudenmaan peltoviljelyyn keskittyneillä alueilla. Ravinteet kulkeutuvat Vantaanjoen tuomina Helsingin edustan merialueelle. Vantaanjoen valuma-alueelle kohdentuvia maatalouden ja metsätalouden parempaan hallinnointiin tähtääviä toimenpiteitä tarvitaan, jotta realistiset mahdollisuudet Helsingin edustan sekä Suomenlahden rannikkovesien paremman tilan saavuttamiselle ovat olemassa.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 7 (154) Yj/2 Kaavoitus ja rakentamisen ohjaus Vesienhoidon parempi huomioonottaminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa on olennainen keino ohjata rakentamista tai ympäristölle haitallisten toimintojen sijoittamista. Rannikkoalueelle onkin tarpeen kehittää merialuesuunnittelua, jonka avulla päätöksenteko voidaan perustaa luotettavaan tietoon ja perusteelliseen merialueen tuntemukseen. Merialuesuunnittelun kautta voidaan yhteensovittaa hyvinkin erilaisia merialueelle kohdentuvia intressejä kuten luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja luonnonsuojelu. Valuma-aluetasolla ohjelmakaudelle 2016-2021 esitetyt, kaavoitusta koskevat kehittämislinjaukset vaikuttavat haasteellisilta. Tarkempaa Helsinkiä koskevaa arviointia on vaikea tehdä, sillä ehdotus tarkistetuksi vesienhoitosuunnitelmaksi valmistuu vasta vuonna 2014. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin ilmeistä, että tulevissa Helsinkiä ja sen kuntakaavoitusta koskevissa toimissa on otettava huomioon mm. jo pitkälle valmis ja yhä tiivistyvä kaupunkirakenne sekä kaupungin viime vuosien runsas panostus maankäytön suunnittelua, muuta suunnittelua ja rakentamista ohjaaviin vesialan ohjelmiin ja määräyksiin. Helsingin kaupunki on ottanut ilmastonmuutoksen huomioon kaavoituksessaan. Helsinki on laatinut hulevesistrategian, jonka tavoitteena on parantaa Helsingin kaupungissa hulevesien hallintaa ja poistaa niistä aiheutuvia haittoja. Muita ohjelmatasoisia asiakirjoja ovat mm. tulvastrategia, hulevesitulvien kartoitus, pohjavesien suojelusuunnitelma ja käynnissä oleva vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen. Espoon kaupungin kanssa on lisäksi käynnissä tulvariskilain merivesitulvia koskevien toimien toteutus. Myös Helsingin rakennusjärjestyksessä, sen perusteella annetuissa määräyksissä sekä valmisteilla olevassa ympäristönsuojelumääräysten päivityksessä on useita vesiensuojeluun tähtääviä kohtia. Helsingin kuntakaavoituksessa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden teollisuuslaitosten jätevesiä. Jätevedenpuhdistamo on toiminut viime vuosina pääsääntöisesti lupaehtojensa mukaisesti. Ongelmia ovat tuottaneet puhdistamolle tulevat sadevedet voimakkaitten sateiden aikana ja lumensulamisvedet keväisin. Helsingin kaupunki on pitänyt erityisen tärkeänä, että Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamon kapasiteettia lisätään riittävästi ohitusten poistamiseksi. Lähes jokavuotiset viemäriveden puhdistamon ohijuoksutukset eivät ole hyväksyttävissä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 8 (154) Yj/2 Riihimäen Vesi käynnisti vuoden 2011 lopulla yhteistyössä Vantaanjoen muiden vesilaitosten ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kanssa yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on vähentää jäteveden ylivuotoja Vantaanjoen valuma-alueella. Tavoitteena on, että verkostoista ja pumppaamoilta vesistöihin johdettavat jätevesipäästöt loppuvat kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Helsingin kaupunki on edistänyt hankkeen toteutusta Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kautta. Toimeenpanon turvaaminen Vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteutus riippuu hyvin monen eri tahon toimista. Suunnittelun työohjelman mukaan ensisijainen vastuu toimien toteuttamisesta on yksityisillä toimijoilla, mm. toiminnanharjoittajilla. Työohjelmassa todetaan myös, että kustannusten ja hyötyjen arviointiin tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Lisäksi työohjelmassa mainitaan, että vesienhoitosuunnitelman toteutusohjelmassa vuosille 2016 2021 tulisi ottaa huomioon kuntien niukat mahdollisuudet edistää vesiensuojelua. Kuten työohjelmassa mainitaan, kiristyvässä taloustilanteessa kunnat voivat edistää vesienhoitotoimenpiteiden toteutusta vain talousarvioidensa ja kehystensä puitteissa. Toiminnanharjoittajien osallistuttaminen tiedontuottamiseen voi osoittautua haasteelliseksi, mutta eri laitosten velvoitetarkkailujen tuottamaa tietoa voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin merialueen tilan seurannassa ja tilassa tapahtuneiden muutosten todentamisessa. Toimintaa voitaisiin tehostaa viemällä kaikki eri tarkkailuissa tuotettu tieto sähköisiin tietokantoihin, kuten Helsingin kaupungin paikkatietopalveluihin tai Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämään asiantuntijoille tarkoitettuun ympäristö- ja paikkatietopalveluun (OIVA). Uusien yhteistyömuotojen ja rahoituskanavien kehittämiseen tulee panostaa entistä enemmän ja keskeisiä toimenpiteitä tulee hankkeistaa ja hakea rahoitusta eri lähteistä. Työohjelmassa mainitun kustannustehokkuuden lisäksi on pidettävä mielessä myös eri toimialojen ja toiminnanharjoittajien tasapuolinen kohtelu. Työohjelmassa todetaan, että samanaikaisesti suunnittelun kanssa toteutetaan ensimmäisellä suunnittelukaudella vahvistettuja toimenpiteitä sekä seurataan toimenpiteiden toteutumista. Tämä on tärkeää myös kustannustehokkuuden kannalta. Uusista toimenpiteistä tulisi päättää vasta, kun tehdyistä tai tekeillä olevista toimenpiteistä on
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 9 (154) Yj/2 saatu tarpeeksi kokemusta, ja varmistuttu niiden toimivuudesta ja tehokkuudesta. 9. 1407 Eron myöntäminen ympäristöterveyspäällikön virasta ja määräaikaisen viranhoitajan määrääminen Kaupunginhallitus päätti myöntää Antti Pönkälle eron ympäristökeskuksen ympäristöterveysyksikön päällikön virasta 1.1.2013 lukien. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa Helsingin kaupungin ympäristökeskusta julistamaan ympäristökeskuksen ympäristöterveysyksikön päällikön viran (vakanssi nro 019003) julkisesti haettavaksi kahden viikon hakuajoin Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosäännön sekä kaupungin kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin sekä 5916,44 euron kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin. Hakuilmoitus tulee julkaista kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä. Lisäksi kaupunginhallitus päätti määrätä kaupungineläinlääkäri Riikka Åbergin hoitamaan ympäristöterveyspäällikön virkaa 5916,44 euron kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin 1.1.2013 alkaen kunnes virka on täytetty kuitenkin enintään 31.8.2013 asti. 10. 1420 Virastopäälliköiden ja osastopäälliköiden kokonaispalkkajärjestelmä 1.1.2013 alkaen Kaupunginhallituksen kokous 17.12.2012 Kaupunginhallitus päätti hyväksyä virastopäälliköiden ja osastopäälliköiden kokonaispalkkajärjestelmän periaatteet ja vaativuusluokkakohtaiset palkkahaarukat 1.1.2013 lukien liitteiden 1 ja 2 mukaisesti. Samalla kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi virastopäälliköiden ja osastopäälliköiden kokonaispalkat 1.1.2013 lukien liitteen 3 mukaisesti. Vielä kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaupunginjohtajan tekemään johtajistokäsittelyssä vaativuusluokkamuutokset, palkkahaarukoiden ala- ja ylärajojen muutokset sekä johdon palkankorotuspäätökset palkkahaarukan puitteissa kokonaispalkkajärjestelmän periaatteiden edellyttämällä tavalla. http://www.hel.fi/static/public/hela/kaupunginhallitus/suomi/paatos/201 2/Halke_2012-12-10_Khs_44_Pk/CE47C203-843E-4B85-B15B- E72A6CCBD9C0/Virastopaallikoiden_ja_osastopaallikoiden_kokonais. pdf
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 10 (154) Yj/2 11. 1438 Vuoden 2013 talousarvion noudattamisohjeet Kaupunginvaltuuston kokous 28.11.2012 Kaupunginhallitus päätti antaa esityslistan liitteen mukaiset vuoden 2013 talousarvion noudattamisohjeet kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille. http://www.hel.fi/static/public/hela/kaupunginhallitus/suomi/paatos/201 2/Halke_2012-12-17_Khs_45_Pk/668524CD-2006-4112-BA6A- 00A0FD1ABAFE/Liite.pdf 12. 382 Talousarvioehdotus vuodelle 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2013 2015 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä ehdotuksen talousarvioksi vuodeksi 2013 ja taloussuunnitelmaehdotuksen ohjeellisena vuosille 2013-2015. http://www.hel.fi/static/public/hela/kaupunginvaltuusto/suomi/paatos/2 012/Halke_2012-11-28_Kvsto_20_Pk/5CF1B0A8-3E03-4B85-A64A- 82508DB113A6/Talousarvioehdotus_vuodelle_2013_ja_taloussuunnite.pdf 13. 384 Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävän neuvonnan antamista koskeva yhteistyösopimus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ja kuntayhtymän jäsenkaupunkien kanssa Kaupunginvaltuuston kokous 12.12.2012 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti - hyväksyä Espoon kaupungin, Kauniaisten kaupungin, Vantaan kaupungin ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa solmittavan yhteistyösopimuksen ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävän neuvonnan antamisesta. Samalla kaupunginvaltuusto päätti - todeta, että tämän päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän asianomaiset toimielimet tekevät osaltaan samansisältöiset päätökset yhteistyösopimuksen hyväksymisestä. 14. 434 Luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttaminen Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti, että luottamushenkilöiden palkkiosääntöä tarkistetaan
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 11 (154) Yj/2 seuraavasti: 2 :n 1, 2 ja 4 momentti Kaupungin toimielinten kokouksista maksetaan luottamushenkilöille seuraavat palkkiot: 1 kaupunginvaltuusto: puheenjohtaja 470 e varapuheenjohtajat ja jäsenet 355 e 2 kaupunginhallitus: puheenjohtaja 385 e varapuheenjohtajat ja jäsenet 295 e johtosääntöön perustuvan jaoston puheenjohtaja 200 e jäsen 145 e 3 kaupunkisuunnittelulautakunta, kiinteistölautakunta, opetuslautakunta sekä sosiaali- ja terveyslautakunta: puheenjohtaja 155 e jäsen 140 e 4 muut ratkaisuvaltaa käyttävät toimielimet: puheenjohtaja 145 e jäsen 125 e 4 :n 1 ja 5 momentti Tämän säännön 2 :ssä mainittujen kokouspalkkioiden lisäksi maksetaan alla mainituille luottamushenkilöille kokousten ulkopuolella suoritetusta työstä ja muista tehtävistä seuraavan suuruiset vuosipalkkiot: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 10450 e kaupunginhallituksen puheenjohtaja 10450 e kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajat 6970 e kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat ja jäsenet 6970 e tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 6970 e tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja ja jäsenet 3490 e kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, opetuslautakunnan, rakennuslautakunnan sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja 6970 e muiden lautakuntien sekä kaupunginvaltuuston valitseman johtokunnan ja lautakunnan jaoston puheenjohtaja 4370 e
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 12 (154) Yj/2 15. 438 Pakilan erityis- ja vesialueiden sekä Tuomarinkylän korttelin nro 35075 ja puisto-, lähivirkistys- ym. alueiden (Tuomarinkylän kartanon alue) asemakaavan muuttaminen (nro 12072) Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 34. kaupunginosan (Pakila, Itä-Pakila) erityis- ja vesialueiden sekä 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Tuomarinkartano) korttelin nro 35075 ja puisto-, lähivirkistys-, erityis- ja vesialueiden, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden sekä maisemallisesti arvokkaan peltoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 15.11.2011 päivätyn, 16.4.2012 muutetun ja kaupunginhallituksen 26.11.2012 muutetun piirustuksen nro 12072 (liite 1 ja 2) mukaisena. 16. 439 Laajasalon tonttien nro 49018/1, 8-10 ja 12, korttelin 49028, tonttien 49029/1, 3 ja 4 sekä kortteleiden 49033 ja 49034 ym. alueiden (Laajasalon keskus) asemakaavan muuttaminen (nro 11743) Kaupungin konsernijaoston kokous 17.12.2013 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 49. kaupunginosan korttelin nro 49018 tonttien nro 1, 8 10 ja 12, korttelin nro 49028, korttelin nro 49029 tonttien nro 1, 3 ja 4, kortteleiden nro 49033 ja 49034, korttelin nro 49036 tontin nro 2 sekä puisto-, liikenne-, suojaviher- ja katualueiden asemakaavan muutoksen (muodostuu uusi kortteli nro 49039) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.12.2007 päivätyn ja 29.5.2008 muutetun piirustuksen nro 11743 mukaisena. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: Hyväksyessään kaavan kaupunginvaltuusto katsoo, että tulisi selvittää mahdollisuudet kaava-alueen kehittämiseksi kaupunkikuvallisesti keskustamaisemmaksi ja kaupunkimaisemmaksi mm. tehostamalla maankäyttöä erityisesti liikennejärjestelyiden ja asumisen osalta. (Jarmo Nieminen) 17. 185 Kaupunginhallituksen konsernijaoston kokousajat ja aiheet keväällä 2013 Konsernijaosto päätti kokoontua 11.2., 25.2., 11.3., 25.3., 15.4., 29.4., 13.5., 27.5. ja 10.6.2013 kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen, kuitenkin aikaisintaan klo 17. KONSERNIJAOSTON KOKOUSSUUNNITELMA TAMMIKUU - KESÄKUU 2013 11.2. - Tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiö- ja vuosikokoukset ja hallitusten jäsenehdokkaiden nimeäminen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 13 (154) Yj/2 - Kuntalain muutosesitys (kunnat ja kilpailuneutraliteetti) - Helsingin Bussiliikenne Oy:n ajankohtaiskatsaus - Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n ajankohtaiskatsaus 25.2. - HSY:n ajankohtaiskatsaus sekä suuntaviivat TA 2013 raamin valmistelulle - HSL:n ajankohtaiskatsaus sekä suuntaviivat TA 2013 raamin valmistelulle - Tytäryhteisöjen hallitusten toiminnan arviointikyselyn tulokset 11.3. - HUS:n ajankohtaiskatsaus sekä suuntaviivat TA 2013 raamin valmistelulle - Jätkäsaaren ja Kalasataman jätteenputkikeräysyhtiöiden ajankohtaiskatsaus - Tietoja tytäryhteisöistä vuodelta 2012 25.3. - Tytäryhteisöraportti 4/2012 - Osakkuusyhteisöraportti 4/2012 - PKS-yhteisöraportti 4/2012 15.4. - Länsimetro Oy:n ajankohtaiskatsaus - Riskienhallinnan ajankohtaiskatsaus - Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n ajankohtaiskatsaus - Kaupunkikonsernin liikuntapalvelujen tuottajien välinen kustannusvertailu 29.4. - Konserniohjeen tarkistaminen - HSY:n ajankohtaiskatsaus ja talousarvion 2014 valmistelutilannetilanne - HSL:n ajankohtaiskatsaus ja talousarvion 2014 valmistelutilannetilanne 13.5 - Konserniyhteisöjen omistajapoliittiset linjaukset - Helsingin kaupunkikonsernin henkilöstöpolitiikka - Tytäryhteisöraportti 1/2013 - PKS-yhteisöraportti 1/2013 - Harmaan talouden seurannan tilannekatsaus 27.5 - Selvitys toimenpiteistä UMO:n talouden tasapainottamiseksi - Selvitys yhteistyöstä Töölön urheilukeskittymän alueella toimivien
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 14 (154) Yj/2 kaupungin omis-tamien yhteisöjen ja liikuntaviraston välillä - Helsinki Business and Science Park Oy Ltd:n ajankohtaiskatsaus 10.6 - Konsernijaoston kokoussuunnitelma elokuu joulukuu 2013 - Konsernijohtamisen toimivuuskyselyn tulokset Esittelijä ympäristöjohtaja Pekka Kansanen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 15 (154) Yj/3 3 Lausunto ympäristöministeriölle ehdotuksesta uudeksi ympäristönsuojelulaiksi HEL 2012-015613 T 03 00 00 Päätös Määritelmät 5 Asia tulisi käsitellä 8.1.2013 Helsingin kaupungin ympäristölautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Jätevedeksi määritellään esim. pilaantuneelta maa-alueelta pois johdettava vesi. Epäselväksi jää, mitä määritelmä edellyttää pilaantuneilta maa-alueilta peräisin olevien vesien käsittelyltä. Voitaisiinko niitä johtaa sadevesiviemäriin, jos niiden laatu todettaisiin esim. purkuvesistön laatua vastaavaksi, vai luettaisiinko ne puhtaudestaan huolimatta aina jätevedeksi, ja tulisi siten johtaa sadevesiviemärin sijaan jätevesiviemäriin. Vaatiiko niiden johtaminen vesistöön niiden laadusta riippumatta aina ympäristöluvan? Epäselväksi jää, luetaanko puhdistettu talousjätevesi, eli jätevesijärjestelmästä lähtevä vesi jätevedeksi, talousjätevedeksi, vai miksikä? Tämä olisi syytä määritellä esitettyä tarkemmin jätevesien ja talousjätevesien johtamisesta ja käsittelystä annettujen säännösten valitsemiseksi näihin liittyvissä hallinnollisissa menettelyissä. Maaperän määritelmässä (10) elävistä organismeista korvattaisiin sanalla eliöistä, joka on suomenkielinen termi. Kohta kuulusi tällöin maaperällä maankuoren ylintä kerrosta, joka sijaitsee kallioperän ja maanpinnan välissä ja muodostuu irtomaalajeista, orgaanisesta aineksesta, huokosvedestä, huokosilmasta ja eliöistä. Toiminnan sijoittaminen asemakaavan vastaisesti 8 ja 50 Pykälissä todetaan, että toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ainakin Helsingissä on usein tilanne, että esim. jakeluaseman sijaintipaikka on kaavoitettu muuhun käyttöön, mutta kaava ei ole toteutumassa lähiaikoina ja kaavoittajalla tai rakennusvalvonnalla ei ole mitään sitä vastaan, että toiminta sijoittuu toistaiseksi ko. paikalle. Lauseen voisi muotoilla esimerkiksi seuraavasti: toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti ilman kaavoituksesta vastaavan tahon suostumusta tai asiaa koskevaa poikkeamispäätöstä. Olennaista kai on, ettei toiminnan sijoittamisella
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 16 (154) Yj/3 vaikeuteta kaavan toteutumista. Sen pystyvät kaavoittaja ja rakennusvalvontaviranomainen arvioimaan. Toiminnan sijoituspaikan luonnonarvot 11 katsoo, että on tarpeetonta rajata luontoarvojen huomioonottaminen vain valtion lupaviranomaisen toimivaltaan kuuluviin toimintoihin, vaikka todennäköisyys sille, että luontoarvoja todella jouduttaisin arvioimaan myös kunnan lupaviranomaisen toimivaltaan kuuluvissa asioissa, on vähäinen. Esimerkkinä voisi olla kaavoittamattomalle alueelle perustettava moottoriurheilurata, jolla saattaisi olla merkitystä alueen luontoarvojen kannalta. Ennalta varautumisvelvollisuus 13 Ennalta varautumista voidaan pitää yleisenä velvoitteena perusteltuna. kuitenkin katsoo, että erillisen suunnitelman esittäminen olisi perusteltua lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä tai jos lupaa on muuten syytä tarkistaa. Toiminnan muutos voi tuoda laitoksen muun varautumissuunnittelun piiriin ja siinä yhteydessä kytkennät muuhun varautumissuunnitteluun olisivat helpommin hahmotettavissa. Maaperän pilaamiskielto 15 Kuten edellä 5 : organismeja taikka mikro-organismeja voitaisiin korvata suomenkielisellä sanalla eliöitä. Pykälä kuuluisi tällöin: Maahan ei saa jättää, päästää tai sijoittaa jätettä tai muuta ainetta taikka eliöitä siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Pohjaveden pilaamiskielto 16 Ehdotuksen 16 :n 2 momentissa jää epäselväksi, miksi pohjaveden pilaamiskielto koskee vain toisen alueella olevaa pohjavettä. Vastaava säännös on tosin voimassaolevassakin laissa. Omallakaan kiinteistöllä olevaa pohjavettä ei pitäisi voida pilata, koska pohjavesialueet ovat useimmiten isoja ja pohjavesi liikkuu alueelta toiselle. Merta koskevat erityiset kiellot katsoo, että pykälän 3 momentissa olevaa lumen kaatamista koskevaa kohtaa tulee täydentää vaatimuksella, että mereen kaadettava lumi ei saa sisältää merkittävässä määrin roskaa, jätettä tai muuta vesiympäristölle haitallista ainetta.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 17 (154) Yj/3 Ympäristöluvan tarve 29 ja liitteet 2 ja 3 Toimivallan siirto 40 Lupahakemus 41 Luonnoksessa esitetään kahvipaahtimoiden poistamista lupaa edellyttävien laitosten luettelosta. Syynä on se, että paahtimoita on vähän. katsoo, että pelkästään se, että jonkin toimialan yrityksiä on vähän, ei voi olla peruste lupavelvollisuuden poistamiselle. Suuren kahvinpaahtimon ympäristövaikutukset voivat ulottua varsin laajalle ja koskea suurta joukkoa ihmisiä. Tällaisen laitoksen sijoittumisedellytyksiä tai toiminnan olennaiseen muuttamiseen liittyviä edellytyksiä pitää voida arvioida etukäteen. Esimerkkinä voisi olla laitoksen toiminnan muuttaminen ympärivuorokautiseksi. Ympäristölupamenettely tuo suojaa lähiympäristölle ja antaa myös toiminnan harjoittajalle tiedon siitä, onko muutos teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen ottaen huomioon haittojen lisääntyminen ja toimet pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jälkikäteen mahdollisten ongelmien korjaaminen yksittäisillä määräyksillä on hidasta. Luvitettavien kohteiden luettelosta voisi yli 100 m3:n polttonesteiden tai vaarallisen kemikaalin varastot (kohta 5e) siirtää rekisteröintimenettelyn piiriin. Koska tällaiset kohteet ovat hyvin standardoituja, lupamenettely on niiden suhteen aivan liian raskas eikä ainakaan Helsingissä ole todettu niiden tarkastuksissa merkittäviä puutteita tai ympäristön pilaantumisen riskiä. Pohjavesialueelle sijoittuvat kohteet voisivat edelleen säilyä luvituksen piirissä. Luvitettavien kohteiden luettelosta (liite 2) voisi selkeyden vuoksi poistaa myös rekisteröintimenettelyn piirissä pääsääntöisesti olevat kohteet eli jakeluasemat, pienet polttolaitokset ja asfalttiasemat. Ympäristölautakunnan mielestä vesistön pilaantuminen tulisi luvantarpeen arvioimiseksi määritellä tarkemmin. Pykälässä pitäisi myös säätää siitä, millä edellytyksillä siirto olisi mahdollista perua kesken kauden. Perumissyynä voisi olla esimerkiksi kunnan valvontaresursseissa tapahtuneet pysyvät heikennykset. Määräyksestä toimittaa hakemus aina kolmena kappaleena voitaisiin luopua luonnonvarojen säästämiseksi, koska samassa momentissa annetaan kuitenkin lupaviranomaiselle mahdollisuus pyytää lisäkappaleita asian kuuluttamisen ja lausuntojen vuoksi. Pienien lupakohteiden osalta yksi tai kaksi paperikappaletta yleensä riittää, varsinkin jos hakemus toimitetaan myös sähköisessä muodossa. Käyttäjäystävällisesti toteutettu ja hyvin hallinnon järjestelmien kanssa
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 18 (154) Yj/3 toimiva pelkästään sähköisesti tapahtuva asiakirjojen toimitus ja käsittely olisi usein kaikille osapuolille luotettavin, kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin vaihtoehto. Lupien samanaikainen käsittely 46 ja 47 Ympäristösuojelulaissa tulisi ottaa luvantarvetta määritettäessä huomioon myös tilanne, jossa samalla pienellä vaikutusalueella on samanlaisia toimintoja, jotka yksinään eivät ole ympäristöluvanvaraisia, mutta yhdessä yhtenä yksikkönä olisivat. Esimerkkinä tästä on hevostallirypäs. Helsingissä on tapaus, joilla samalla alueella on käytännössä samassa tallirakennuksessa eri yritysten talleja, joista yksikään ei ole yksinään eläinmäärän perusteella lupavelvollinen, mutta joiden ympäristövaikutukset kohdistuvat samalle alueelle. Toiminnan harjoittajia tulisi voida tällaisessa tapauksessa vaatia hakemaan yhteistä ympäristölupaa. Näin voitaisiin yleisimminkin myös estää tarkoituksellinen luparajoilla kikkailu. Luvan muuttaminen 92 Kunnissa ympäristönsuojeluviranomainen on sekä lupa- että valvontaviranomainen. Tämä sopii huonosti yhteen 92 :n sanamuodon kanssa, että lupaviranomainen voisi muuttaa lupaa valvontaviranomaisen hakemuksesta. Vaikka käytännössä asiaan ei ongelmia liittynekään, selvempää olisi lisätä pykälään myös sellainen vaihtoehto, että vastaavasti kuin 94 :ssä lupaviranomainen voisi myös omasta aloitteestaan muuttaa lupaa. Ilmoitusmenettelyt 101 ja 104 Ilmoitusmenettelyä koskevassa 104 :ssä ehdotetaan, että viranomaisen on tiedotettava vireillä olevista ilmoituksista verkkosivuillaan. toteaa, että vireillä olosta tiedottaminen on ollut mahdollista tähänkin asti, mutta Helsingissä, jossa käsitellään vuosittain noin 200 ilmoitusta koskien erityisen häiritsevää melua tai tärinää, ilmoitusten vireillä olosta ei pääsääntöisesti tiedoteta. Vireillä olosta tiedottamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena, koska Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset velvoittavat melutai tärinähaitan aiheuttajaa aina tiedottamaan etukäteen toiminnastaan naapureille. Lisäksi ympäristönsuojelumääräykset velvoittavat toiminnanharjoittajaa myös neuvottelemaan etukäteen riittävästä melun- ja tärinäntorjunnasta erityisen herkkien naapureiden kuten esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja kirkollisten laitosten kanssa. Näiden velvoitteiden sekä ilmoituspäätökseen mahdollisesti sisältyvien määräysten on Helsingissä katsottu suojaavan asianosaisten etua
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 19 (154) Yj/3 riittävästi eikä tilapäisen melu- tai tärinähaitan siten ole voitu katsoa olennaisesti vaikuttavan yleisiin ja yksityisiin etuihin. Nykyinen, vireillä olosta tiedottamisen osalta riittävän joustava käytäntö mahdollistaa ilmoitusten ratkaisemisen kiireisimpäänkin aikaan pääsääntöisesti alle 30 vuokaudessa. Helsingissä on vuonna 2012 ratkaistu 80 % ilmoituksista 24 vuorokaudessa. Ehdotus tekisi ilmoitusmenettelystä nykyistä selvästi raskaamman ennakkovalvontamenettelyn, mikä ei olisi tarkoituksenmukaista. Ilmoitukset tulevat viranomaiselle tavallisesti puutteellisina ja joissain tapauksissa myös myöhässä. Tyypillisesti suurin osa käsittelyajasta kuluu ilmoituksen täydentämiseen. Jos tämän jälkeen ilmoituksen vireillä olosta ryhdytään tiedottamaan ja kuulemaan ilmoituksen tekijää mahdollisista muistutuksista, ilmoitusta ei todennäköisesti ehdittäisi ratkaista ennen toiminnan aloittamista. Tällä saattaa olla haitallisia vaikutuksia asianosaisten etujen turvaamisen kannalta. Esimerkiksi ulkoilmakonserttien osalta voisivat siis jäädä antamatta määräykset sallituista melutasoista ja päättymisajoista sekä tapahtuman aikaisista melumittauksista. Ilmoitusmenettelyä koskevassa 101 :ssä tulisi myös säätää, että 30 vrk:n ajanjakso alkaa siitä, kun ilmoitus on niin täydellinen, että se on valmis käsiteltäväksi. Pykälästä ei käy selvästi ilmi, miten aloituksen salliminen käytännössä hoidettaisiin. Onko tarkoitus, että aloittaminen ennen sallittua aikaa ratkaistaisiin ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä? Maaperän puhdistamista koskeva ilmoitus 135 toteaa, että puhdistamista ei ole laissa määritelty. Perusteluissa viitataan teollisuuspäästödirektiivin määritelmiin. On syytä harkita, pitäisikö puhdistaminen määritellä tarkemmin ympäristönsuojelulaissa. Ehdotuksesta ei käy selvästi ilmi voitaisiinko päätöksessä edellyttää tarkkailua (esim. pohjaveden, salaojavesien, sisäilman) puhdistamisen jälkeen. Ehdotuksesta ei käy selkeästi ilmi, voidaanko ja itse asiassa pitäisikö päätöksessä antaa myös melun- ja pölyntorjuntaa koskevia määräyksiä. Tämä liittyy osaltaan ympäristönsuojelumääräysten soveltamisalaa koskeviin rajoituksiin. Jos 135 :n mukaisessa päätöksessä ei voida antaa muuta kuin itse maaperän puhdistamista ja sen tavoitteita koskevia määräyksiä ja jos ympäristönsuojelumääräysten meluhaittojen ehkäisyä (häiritsevää
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 20 (154) Yj/3 melua aiheuttava työ yöaikaan) tai pölyntorjuntaa koskevat määräykset eivät voisi koskea maaperän ja pohjaveden puhdistamista, keinoksi puuttua em. haittoihin jäisi silloin 177 :n mukainen yksittäinen määräys. Kuitenkin puuttuminen ympäristönsuojelumääräysten nojalla olisi todennäköisesti tehokkaampaa. Ilmoituksen johdosta annettavan päätöksen ja ympäristönsuojelumääräysten suhde tulee selkeyttää. Kun päätös annetaan pykälän mukaan julkipanon jälkeen, se tarkoittanee sitä, että puhdistamiseen saa ryhtyä vasta kun päätös on lainvoimainen, mikä olisi muutos aiempaan. Kyseisessä pykälässä ei ole mainintaa, siitä milloin puhdistustyö voidaan aloittaa. Nykyisen YSA 25 :n mukaan ilmoitus tulee tehdä vähintään 30 päivää ennen oleellisten työvaiheiden aloittamista. Mikäli tämä tulee olemaan jatkossakin voimassa, ts. ympäristönsuojeluasetukseen tulee nykyistä vastaava viittaus pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevaan ilmoitukseen, tulisi lain- tai asetuksenkohtaa tarkentaa siten, että em. työvaiheisiin voidaan ryhtyä aikaisintaan 30 vrk:n kuluttua sitä, kun viranomaiselle on jätetty kaikki päätöksentekoon tarvittavat tiedot sisältävä ilmoitus. Nykyisin merkittävä osa ilmoituksen käsittelyä ovat sen täydentämistä koskevat pyynnöt ja täydennysten käsittely, joka voi viedä suuren osan 30 päivän määräajasta. Käytännössä kiireellisissä ja vähäisissä pilaantuneen maaperän puhdistamistapauksissa (esim. rakentamisen yhteydessä maaperässä havaitaan vähäinen määrä öljyä, öljytynnyri rikkoutuu, asuinkiinteistön vanhan öljysäiliön noston yhteydessä maaperässä todetaan vähäinen määrä öljyä yms.) voimassa olevan ympäristönsuojelulain ja ehdotuksen mukainen ilmoitusmenettely on liian hidas ja raskas. Tarvittaisiin virallistettu menettely em. tapauksiin, jollainen voisi olla esimerkiksi mahdollisuus hoitaa puhdistaminen ilman viranomaispäätöstä ohjeilla ja tarkastuskertomuksella. Yksi vaihtoehto voisi olla nostaa ilmoitusvelvollisuuden alarajaa lisäämällä pykälään momentti, että puhdistaminen voisi tapahtua ilman ilmoitusta silloin, kun on kyse vähäisestä pilaantumisesta. Ympäristön laatu, pintavedet 139 Pintavesien suojelua tulisi parantaa ja täsmentää ympäristönsuojelulailla esim. asettamalla tyypillisimmille haitta-aineille ja ominaisuuksille esim. öljyille, kiintoaineelle ja ph:lle ohjeellisia päästöraja-arvoja (pitoisuus, maksimikuorma), ja lisäämällä esimerkiksi yleisiin velvollisuuksiin tai muualle sopivan kohtaan pykälä, jolla kielletään pintavesien pilaaminen, esim. pohjaveden pilaamiskiellon tapaan.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 21 (154) Yj/3 139 :ssä ja siinä mainituissa valtioneuvoston asetuksessa käsitellään pintavesien laatua ja sen ylläpitämistä ja toimia, joilla laatutavoitteisiin päästään, mutta kyseinen pykälä ja siinä mainitut asetukset eivät anna apuja päästörajojen asettamiseen. Käytännön elämässä pitäisi nykyistä paremmin pystyä toiminnanharjoittajalle osoittamaan, millaista vettä saa vesistöihin johtaa ilman ympäristölupaa ja toisaalta millaisia päästöraja-arvoja luvissa voisi asettaa. Jäteveden johtaminen 156 Koskeeko tämä pykälä puhdistettua jätevettä, eli puhdistusjärjestelmästä lähtevää vettä. Tämä liittyy myös kysymykseen siitä, onko puhdistettu talousjätevesi edelleen talousjätevettä. Säännöllinen valvonta 166 4. momentin 3. kappale Siinä on ilmoitettava valvonnan perusteet ja kuvattava valvonnasta vastaavien viranomaisten keskinäinen työnjako. Tässä tarkoitettaneen ainoastaan ympäristönsuojeluviranomaisia? Ilmoitus toiminnan muutoksista ja (luvanhaltijan)toiminnanharjoittajan vaihtumisesta 168 esittää, että pykälän alku kuuluisi seuraavasti: Ympäristöluvan haltijan ja rekisteröintivelvollisen toiminnan harjoittajan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle etukäteen toiminnan aloittamisesta. Lisäys on tarpeen, koska ainakin asetuksesta (444/2010) on jäänyt pois määräys toiminnan muutoksista ilmoittamisesta. Tarkkailu toisen alueella 169 katsoo, että myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella tulisi vastaavasti olla valtuudet myöntää toiminnan harjoittajalle oikeus tarkkailuun toisen alueella. Tarkkailuoikeuden myöntämisen tulisi olla mahdollista myös 10 ja 14 luvuissa tarkoitetuista ilmoituksista annettavien päätösten yhteydessä. Tarkastusmenettely 172 Ympäristölautakunnan mielestä tarkastusoikeus kaipaisi selventämistä. Miten on tarkastusoikeus tapauksessa, jossa toimintaa ei ole vielä luvitettu, mutta se olisi valtion luvituksen piiriin kuuluvaa. Olisiko tällöin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella oikeus velvoittaa toiminnan harjoittajaa hakemaan lupaa, vai pitääkö asia siirtää sitä varten alueelliseen Ely -keskukseen?
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 22 (154) Yj/3 Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka 181 katsoo, että yksittäisen määräyksen (177 ) tehosteena tulisi voida suoraan käyttää pakkokeinoja. Menettelystä tulee muuten raskas. Määräystä annettaessa on jo yksilöity millä tavalla pilaantumisen vaaraa aiheutetaan. Ennen määräyksen antamista on hallintolain mukaan normaalisti kuultu toiminnan harjoittajaa, jolloin toiminnan harjoittaja on voinut valvoa omaa etuaan. Jo tätä ennen toiminnan harjoittajan kanssa on todennäköisesti muutenkin neuvoteltu asiasta. Tässä prosessissa on luotu ympäristönsuojelulain tavoitteita konkretisoiva velvoite toiminnan harjoittajalle. Ehdotuksen mukaan toiminnan harjoittajaa kuullaan uudelleen hallintopakon käytöstä mahdollisesta uhan täytäntöönpanosta. Tämä on omiaan venyttämään asian käsittelyä kohtuuttomasti. Ympäristönsuojelumääräykset 197 Käsittelymaksut 200 katsoo, että ympäristönsuojelumääräyksiä pitää voida soveltaa 135 :n 1 momentin tarkoittamaan toimintaan muilta osin kuin mitä itse maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskeva päätös voi koskea (135 2 mom). Ympäristönsuojelumääräyksiä pitäisi siis voida soveltaa pölyn ja melun torjuntaan. Pykälän toisessa momentissa sanotaan, että 2. momentissa mainitut viranomaiset voivat laskuttaa 17 luvussa tarkoitetun valtioneuvoston asetuksen noudattamiseksi suorittamastaan valvonnasta. Myös ympäristönsuojeluviranomainen voi tehdä vastaavaa valvontaa, mutta ilmeisesti siitä ei ole mahdollista periä maksua. Olisi outoa, jos toiminnan harjoittajat joutuisivat eriarvoiseen asemaan sen vuosi, vaikkei suurista summista olisikaan kyse. Tulisi harkita, voitaisiinko pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevasta päätöksestä perittävään taksaan sisällyttää valvontatarkastuksista syntyviä kustannuksia. Yleensä työmaiden valvonta edellyttää huomattavan määrä tarkastuksia, joista ei voida tällä hetkellä voi periä lainkaan maksua. Mittausten ja tutkimusten laadun varmistus 203 Myös lupahakemuksissa esitetyiltä mittauksilta, tutkimuksilta ja selvityksiltä tulisi vaatia kyseisen pykälän edellyttämää pätevyyttä, luotettavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Myös 101 :n mukaisen ilmoituksen ja maaperän ja pohjaveden
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 23 (154) Yj/3 Käsittely Muita näkökohtia Muita huomioita puhdistamista koskevan ilmoituksen laatijoilta tulisi ympäristölupahakemuksen laatijan ohella vaatia riittävää asiantuntemusta ja pätevyyttä. ehdottaa, että tutkittaisiin myös mahdollisuutta laiminlyöntimaksun käyttöön jätelain tapaan. Esimerkkinä laiminlyöntimaksun käyttömahdollisuudesta voisi olla lain 101 :n mukaisen ilmoituksen tekemättä jättäminen tai sen nojalla annetun määräyksen rikkominen. Laiminlyöntimaksu tai sen uhka olisi ympäristölautakunnan mielestä tehokas keino tilapäisen toiminnan määräystenmukaisuuden parantamiseksi. Ehdotuksen 89 :ssä viitataan virheellisesti 53 :ään 56 :n sijasta. Ehdotuksen 91 :ssä viitataan 82 :n 2 momenttiin, jota ei ole olemassa. 97 :ssä on viittaus maaperän ja pohjaveden pilaantumista koskevaan 13 lukuun. Oikea luku on kuitenkin 14. Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että kappaleen 11 loppuun lisätään "Käyttäjäystävällisesti toteutettu ja hyvin hallinnon järjestelmien kanssa toimiva pelkästään sähköisesti tapahtuva asiakirjojen toimitus ja käsittely olisi usein kaikille osapuolille luotettavin, kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin vaihtoehto." Vastaehdotus: Timo Pyhälahti: Lisäys ennen kappaletta 2 Puolustusvoimat ja ympäristö On hyvä että puolustusvoimilla on sille soveltuvat ympäristönsuojelumääräysten asettamistavat valtioneuvoston esillisiin asetuksiin pohjautuen. Näiden valmistelussa olisi syytä kuulla myös kunnallisia viranomaisia. Tällaisia määräyksiä erillisellä asetuksella olisi hyvä saada mm ampumaharjoitusten meluhaittoja koskien. Kannattajat: Lauri Alhojärvi 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan. EI-ehdotus: Lisäys ennen kappaletta 2 Puolustusvoimat ja ympäristö On hyvä että puolustusvoimilla on sille soveltuvat ympäristönsuojelumääräysten asettamistavat valtioneuvoston esillisiin
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 24 (154) Yj/3 asetuksiin pohjautuen. Näiden valmistelussa olisi syytä kuulla myös kunnallisia viranomaisia. Tällaisia määräyksiä erillisellä asetuksella olisi hyvä saada mm ampumaharjoitusten meluhaittoja koskien. Jaa-äänet: 4 Timo Korpela, Irma Marttila, Tapani Salonen, Lea Saukkonen Ei-äänet: 4 Lauri Alhojärvi, Anne Kettunen, Timo Pyhälahti, Kati Vierikko Tyhjä: 0 Poissa: 1 Cata Mansikka-aho Suoritetussa äänestyksessä JAA-ehdotus voitti eli asia hyväksyttiin esityksen mukaan. Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Hannu Arovaara, vs. johtava ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32014 hannu.arovaara(a)hel.fi Merja Kurki-Suonio, johtava ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32007 merja.kurki-suonio(a)hel.fi Liitteet 1 Ympäristöministeriön lausuntopyyntö 2 Hallituksen esityksen yleisperustelut, ympäristönsuojelulain uudistaminen 3 Ehdotus ympäristönsuojelulakia koskeviksi pykäliksi ja niiden yksityiskohtaisiksi perusteluiksi 4 Ympäristönsuojelulain liitteet 1 ja 2 5 Ympäristösuojelulain liitteet 3 ja 4 rekisteröitävät toiminnot 6 Perustelumuistio ehdotuksesta ympäristönsuojelulain liitteiksi 1 ja 2 7 Eriävät mielipiteet Otteet Ote Ympäristöministeriö Ympäristövalvontayksikkö Päätösehdotus Helsingin kaupungin ympäristölautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa:
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 25 (154) Yj/3 Määritelmät 5 Jätevedeksi määritellään esim. pilaantuneelta maa-alueelta pois johdettava vesi. Epäselväksi jää, mitä määritelmä edellyttää pilaantuneilta maa-alueilta peräisin olevien vesien käsittelyltä. Voitaisiinko niitä johtaa sadevesiviemäriin, jos niiden laatu todettaisiin esim. purkuvesistön laatua vastaavaksi, vai luettaisiinko ne puhtaudestaan huolimatta aina jätevedeksi, ja tulisi siten johtaa sadevesiviemärin sijaan jätevesiviemäriin. Vaatiiko niiden johtaminen vesistöön niiden laadusta riippumatta aina ympäristöluvan? Epäselväksi jää, luetaanko puhdistettu talousjätevesi, eli jätevesijärjestelmästä lähtevä vesi jätevedeksi, talousjätevedeksi, vai miksikä? Tämä olisi syytä määritellä esitettyä tarkemmin jätevesien ja talousjätevesien johtamisesta ja käsittelystä annettujen säännösten valitsemiseksi näihin liittyvissä hallinnollisissa menettelyissä. Maaperän määritelmässä (10) elävistä organismeista korvattaisiin sanalla eliöistä, joka on suomenkielinen termi. Kohta kuulusi tällöin maaperällä maankuoren ylintä kerrosta, joka sijaitsee kallioperän ja maanpinnan välissä ja muodostuu irtomaalajeista, orgaanisesta aineksesta, huokosvedestä, huokosilmasta ja eliöistä. Toiminnan sijoittaminen asemakaavan vastaisesti 8 ja 50 Pykälissä todetaan, että toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ainakin Helsingissä on usein tilanne, että esim. jakeluaseman sijaintipaikka on kaavoitettu muuhun käyttöön, mutta kaava ei ole toteutumassa lähiaikoina ja kaavoittajalla tai rakennusvalvonnalla ei ole mitään sitä vastaan, että toiminta sijoittuu toistaiseksi ko. paikalle. Lauseen voisi muotoilla esimerkiksi seuraavasti: toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti ilman kaavoituksesta vastaavan tahon suostumusta tai asiaa koskevaa poikkeamispäätöstä. Olennaista kai on, ettei toiminnan sijoittamisella vaikeuteta kaavan toteutumista. Sen pystyvät kaavoittaja ja rakennusvalvontaviranomainen arvioimaan. Toiminnan sijoituspaikan luonnonarvot 11 katsoo, että on tarpeetonta rajata luontoarvojen huomioonottaminen vain valtion lupaviranomaisen toimivaltaan kuuluviin toimintoihin, vaikka todennäköisyys sille, että luontoarvoja todella jouduttaisin arvioimaan myös kunnan lupaviranomaisen toimivaltaan kuuluvissa asioissa, on vähäinen. Esimerkkinä voisi olla kaavoittamattomalle alueelle perustettava moottoriurheilurata, jolla saattaisi olla merkitystä alueen luontoarvojen kannalta. Ennalta varautumisvelvollisuus 13