Rakenteiden kuntotutkimukset Sisäilmatutkimukset Korjaus- ja rakennesuunnittelu SISÄILMAMITTAUS JA MIKROBIKARTOITUS Rödskogs skola www.suunnittelutoimisto-alinikula.f info@suunnittelutoimisto-alinikula.f Puh:045 6506565
Sivu 2 / 19 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Kohteen yleistiedot... 3 1.2 Tilaaja... 3 1.3 Tutkimukset... 3 1.3.1 Tutkimuksen suorittaja...3 1.3.2 Tutkimuksen ajankohta, tavoite ja laajuus...3 1.3.3 Suoritetut tutkimukset...3 1.3.4 Tutkimuksessa käytetty kalusto...4 2 Rakenneselvitys... 5 3 Tutkimukset... 6 3.1 Silmämääräiset havainnot...6 3.2 Mittaukset... 21 3.2.1 Lämpökamerakuvaus...21 3.3 Laboratoriotulokset...23 3.3.1 Sisäilmatutkimukset...23 3.3.2 Materiaalinäytteet...25 4 Johtopäätökset... 28
1 Sivu 3 / 19 Yleistä 1.1 Kohteen yleistiedot Kohde: Osoite: Rödskogs skola Rakennustyyppi: Kerroksia: Valmistumisvuosi: puurakenteinen päiväkotirakennus 1 1956 1.2 Tilaaja Tilaaja: Pöyry Finland Oy Markku J. Salminen 1.3 1.3.1 Tutkimukset Tutkimuksen suorittaja TJ Tuomas Alinikula tuomas.alinikula@suunnittelutoimisto-alinikula.f GSM: 045 650 6565 1.3.2 Tutkimuksen ajankohta, tavoite ja laajuus Kenttätutkimus suoritettiin 11.-16.3.2014. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sisäilman laatua sisäilmamittauksin sekä rakenteiden mikrobivaurioitumista materiaalinäyttein. 1.3.3 Suoritetut tutkimukset Kohteessa suoritettiin sisäilmamittaus ja mikrobikartoitus. Tutkimukseen sisältyi:
rakenneselvitys asiakkaan toimittamien asiakirjojen pohjalta rakenteiden ja vaurioiden valokuvaaminen lämpökamerakuvaus rakennuksen sisäpuolelta mahdollisten kosteusvaurioiden ja lämmöneristyspuutteiden kartoittamiseksi ilmavirtausten arviointi merkkisavun avulla sisäilmamittaukset mikrobimittaus Andersen keräimellä, laimennusviljelymenetelmä, 3 näytettä sisäilmasta, 1 vertailunäyte ulkoilmasta rakenneavaukset poraamalla, avauskohdat paikattiin, ei pinnoitusta materiaalinäytteenotto rakenneavauskohdista 1.3.4 mikrobianalyysi, laimennusviljelymenetelmä, materiaalinäytteitä 15 kpl Tutkimuksessa käytetty kalusto Tutkimuksessa käytettiin seuraavaa kalustoa: Sivu 4 / 19 Anderssen keräin, näytteenottomaljat näytteenottopihdit, kirvesmiehen työkalut, näytepusseja poraus-ja sahauskalusto muistiinpanovälineet GANN Uni 1 kosteus ja lämpötila-antureiden lukulaite puun piikkikosteusanturi Gann M18 (raskas piikkikosteusanturi) kamera Nikon D3100, laajakulma ja normaalilinssit Dräger merkkisavuampullit, merkkisavupumppu lämpökamera Flir E300, laajakulmalinssi
2 Sivu 5 / 19 Rakenneselvitys Rakenteet on esitetty saatujen tietojen, käytettävissä olevien asiakirjojen sekä kohteessa tehtyjen havaintojen perusteella. Seinärakenne on seuraava: sisäverhous, maalattu lastulevy tai lasikuitutapetti puurunko/lämmöneriste, lämmöneristekerrokset sisältä päin sahanpuru+ureaformaldehydi+mineraalivilla yhteensä n. 100mm vinolaudoitus n. 22mm rakennuspaperi tuuletusrako n. 16mm ulkoverhous n. 15mm Vesikatteen ja yläpohjan rakenne on seuraava vesikate, konesaumattu pelti harvalaudoitus, ei aluskatetta kattokannattajat/ullakkotila puupalkisto/lämmöneristys, sahanpuru > 400mm laudoitus sisäverhouslevy Välipohjan rakenne on seuraava: lakattu lattialaudoitus n. 28mm tai muovimatto laudoituksen päällä palkisto/lämmöneristys, korkeus avauskohdissa 200mm, lämmöneristeenä sahanpuru ja ureaformaldehydi betonilaatta Alapohja on maanvastainen betonirakenne.
3 3.1 Sivu 6 / 19 Tutkimukset Silmämääräiset havainnot Ulkoseinien ja ikkunoiden maalipinnoite irtoilee voimakkaasti. Käytetty maalipinnoite on lateksipohjainen (kuvat 3.1 ja 3.2). Yläpohjan sahanpurulämmöneriste on kärsinyt kosteusrasituksesta ja vaikuttaa silmämääräisesti ja koskettamalla kostealta (väri ja nihkeä tuntuma käsikosketuksessa). Säännöllisin välein esiintyy tippuvan veden jälkiä, jäljet viittaavat vuotokohtiin katteen saumoissa (kuva 3.3). Sisätiloissa on pintamateriaalina lakattu laudoitus, paikoin laudoitus on päällystetty muovimatolla, mm. osa wc-tiloista, keittiö, käytävä (kuva 3.4). Välipohjan avauskohdissa sahanpurueriste vaikuttaa kuivalta, mm. väri, kuivuus ja irtonainen tuntuma käsikosketuksessa (kuva 3.5). Osassa välipohjan avauskohtia sahanpurun seassa on ureaformaldehydieristettä (kuva 3.6). Ulkoverhouksen ja tuuletusraon jälkeen vinolaudoituksen pinnassa on rakennuspaperi (kuva 3.7). Vinolaudoitus ei ole kaikista kohdista tiivis ja on todennäköisesti tehty rakennusaikana ylijääneistä erikokoisista laudoista (kuva 3.8). L ä m m ö n e r i s t e t t ä o n ke rro k s i t t a i n, u l o i m p a n a m i n e r a a l i v i l l a, s i t t e n ureaformaldehydi, sisimpänä sahanpuru (kuva 3.9).
Sivu 7 / 19 Kuva 3.1: Ulkoseinien maalipinnoite irtoilee voimakkaasti. Käytetty maalipinnoite on lateksipohjainen. Kuva 3.2: Ulkoseinien maalipinnoite irtoilee voimakkaasti. Käytetty maalipinnoite on lateksipohjainen
Sivu 8 / 19 Kuva 3.3: Yläpohjan sahanpurulämmöneriste on kärsinyt kosteusrasituksesta ja vaikuttaa silmämääräisesti ja koskettamalla kostealta (väri ja nihkeä tuntuma käsikosketuksessa). Säännöllisin välein esiintyy tippuvan veden jälkiä, jäljet viittaavat vuotokohtiin katteen saumoissa. Kuva 3.4: Sisätiloissa on pintamateriaalina lakattu laudoitus, paikoin laudoitus on päällystetty muovimatolla (osa wc-tiloista, keittiö, käytävä)
Sivu 9 / 19 Kuva 3.5: Välipohjan avauskohdissa (M43) sahanpurueriste vaikuttaa kuivalta (väri, kuivuus ja irtonainen tuntuma käsikosketuksessa) Kuva 3.6: Osassa välipohjan avauskohtia (M44) sahanpurun seassa on ureaformaldehydieristettä.
Sivu 10 / 19 Kuva 3.7: Ulkoverhouksen ja tuuletusraon jälkeen vinolaudoituksen pinnassa on rakennuspaperi. Kuva 3.8: Vinolaudoitus ei ole kaikista kohdista tiivis ja on todennäköisesti tehty rakennusaikana ylijääneistä erikokoisista laudoista.
Sivu 11 / 19 Kuva 3.9: Lämmöneristettä on kerroksittain, uloimpana mineraalivilla, sitten ureaformaldehydi, sisimpänä sahanpuru
3.2 3.2.1 Sivu 12 / 19 Mittaukset Lämpökamerakuvaus Kohteessa suoritettiin lämpökamerakuvaus. Yleensä lämpökuvaus suoritetaan aikaisin aamulla jolloin rakennuksen ulkovaippa on yön aikana jäähtynyt ja saavutetaan riittävä lämpötilaero ulko- ja sisätilojen välille. Tässä kohteessa tämä ei ollut mahdollista vaan tutkimukset suoritettiin iltapäivällä ja illalla. Lisäksi ulkoilman lämpötila oli lämpimämpi kuin lämpökuvauksen suosituksissa (suositus kylmempi kuin +5 ). Tästä johtuen lämpökuvauksessa on mahdollista havaita vain suuret puutteet. Rakenteissa ei lämpökuvauksessa havaittu puutteita. 3.3 Laboratoriotulokset Terveysperusteisia raja-arvoja sieni-itiöpitoisuuksille ei ole olemassa. Julkaisussa Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita: Asumisterveysohje on annettu tulkintaohjeita taajamissa sijaitsivien asuinrakennusten mikrobipitoisuuksille. Toimisto- ja koulurakennuksissa tulkintaohjeiden mukaan mikrobipitoisuudet ovat pienemmät kuin asuinrakennuksissa. 3.3.1 Sisäilmamittaukset Kohteesta otettiin sisäilmanäyteitä 3 kpl ja 1 vertailunäyte ulkoilmasta. Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan toimisto- ja koulurakennuksissa sovelletaan talvikaudella julkaisun Atmospheric Environment 2007, Salonen H. et. al. rajaarvoja. Toimisto- ja koulurakennuksen sisäilman ilmanäytteen sieni-itiöpitoisuudet yli 50 cfu/m3 j a b akteeri-itiöpitoisuudet yli 600cfu/m3 sekä aktinobakteeriitiöpitoisuudet (sädesienet) yli 5cfu/m3 viittaavat haitalliseen kasvustoon sisätiloissa. Lumettomana vuodenaikana sisäilmanäytteiden mikrospitoisuuksia verrataan ulkoilmanäytteiden mikrobipitoisuuksiin ja lajistoon. Tilanne tulkitaan tavanomaiseksi, mikäli sisäilman sieni-itiö ja aktinobakteeripitoisuudet ovat pienempiä kuin ulkoilman pitoisuudet ja lajisto on samankaltainen molemmissa näytteissä (Bioaerosols: Assessment And Control 1999). Seuraavassa taulukossa on esitetty ilmanäytteiden tutkimustulokset. Punaisella on merkitty raja-arvot ylittävät pitoisuudet ja paksunnettuna analyysiin vaikuttaneet lajikkeet.
Sivu 13 / 19 Taulukko 3.1: Ilmanäytteiden tulokset Taulukko 3.2: Ilmanäytteiden tulokset, vertailunäyte ulkoilmasta Sisäilmanäytteiden arvot viittaavat kosteusvaurioon näytteissä I7-I9, kosteusvaurioita indikoivien lajikkeiden, sädesienten ja raja-arvojen perusteella. Sädesienten raja-arvot ylittyvät kaikissa näytteissä, näytteissä I8 ja I9 lisäksi homesienien raja-arvot. 3.3.2 Materiaalinäytteet Seinärakenteiden ulkoverhouksen kosteuspitoisuutta on mitattu ulkopuolelta p ii kk iko s t e u s m it t a r il la t a rko i t u ks e n a ka rt o i tt a a se in ä r a ke n t e i d e n kosteusrasitustasoa ja käyttää tätä tietoa materiaalinäytteenottokohtien valinnassa. Materiaalinäytteitä on otettu kattavasti eri kosteusrasitustasoisista kohdista.
Sivu 14 / 19 Materiaalinäytteet on otettu rakenteiden sisäpinnasta tai riittävän syvältä ulkopinnasta, jotta näytekohdassa mahdollisesti olevat mikrobit voivat päästä sisätilojen hengitysilmaan. Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteen elinkykyisten sieni-itiöpitoisuudet ylittävät 10 000cfu/g, aktinobakteeripitoisuus ylittää 500cfu/g tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavaa lajikkeistoa. Näytteen bakteeripitoisuus yli 100 000cfu/g viittaa vaurioitumiseen ja bakteerikasvuun materiaalissa. Seuraavissa taulukoissa on esitetty materiaalinäytteiden tutkimustulokset. Punaisella on merkitty raja-arvot ylittävät pitoisuudet ja paksunnettuna analyysiin vaikuttaneet lajikkeet. Taulukko 3.2: Materiaalinäytteiden tulokset, ulkoseinät Ulkoseinien näytteissä M38 ja M39 vahva viite vauriosta, homesienien arvot ylittyvät 7-32 kertaisesti, lisäksi näytteessä M38 bakteerien raja-arvo ylittyy.
Sivu 15 / 19 Taulukko 3.3: Materiaalinäytteiden tulokset, yläpohja ja välipohja Yläpohjan näytteissä M46-M49 on vahva viite vauriosta, homesienien arvot ylittyvät 3-609 kertaisesti ja bakteerien arvot ylittyvät 34-118 kertaisesti ja sädesienten (aktinobakteerit) arvot ylittyvät 26-130 kertaisesti. Lisäksi näytteen M47 sädesienien raja-arvo ylittyy 182-kertaisesti.
4 Sivu 16 / 19 Johtopäätökset Tutkimuksen kohteena oli puukenteinen 1956 rakennettu päiväkotirakennus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sisäilman laatua sisäilmamittauksin sekä rakenteiden mikrobivaurioitumista materiaalinäyttein. Yläpohjan lämmöneriste on kastunut ja vesikate vuotaa. Seinärakenteiden lämmöneriste vaihtelee sahanpurusta ureaformaldedyhydiin ja mineraalivillaan. Seinärakenteiden maalipinnoitteen irtoilu viittaa kosteusrasitukseen. Kohteessa suoritettiin lämpökamerakuvaus. Yleensä lämpökuvaus suoritetaan aikaisin aamulla jolloin rakennuksen ulkovaippa on yön aikana jäähtynyt ja saavutetaan riittävä lämpötilaero ulko- ja sisätilojen välille. Tässä kohteessa tämä ei ollut mahdollista vaan tutkimukset suoritettiin iltapäivällä ja illalla. Lisäksi ulkoilman lämpötila oli lämpimämpi kuin lämpökuvauksen suosituksissa (suositus kylmempi kuin +5 ). Tästä johtuen lämpökuvauksessa on mahdollista havaita vain suuret puutteet. Rakenteissa ei lämpökuvauksessa havaittu puutteita. Sisäilmanäytteiden arvot viittaavat kosteusvaurioon näytteissä I7-I9, kosteusvaurioita indikoivien lajikkeiden, sädesienten ja raja-arvojen perusteella. Sädesienten raja-arvot ylittyvät kaikissa näytteissä, näytteissä I8 ja I9 lisäksi homesienien raja-arvot. Seinärakenteiden ulkoverhouksen kosteuspitoisuutta on mitattu ulkopuolelta p ii kk iko s t e u s m it t a r il la t a rko i t u ks e n a ka rt o i tt a a se in ä r a ke n t e i d e n kosteusrasitustasoa ja käyttää tätä tietoa materiaalinäytteenottokohtien valinnassa. Materiaalinäytteitä on otettu kattavasti eri kosteusrasitustasoisista kohdista. Materiaalinäytteet on otettu rakenteiden sisäpinnasta tai riittävän syvältä ulkopinnasta, jotta näytekohdassa mahdollisesti olevat mikrobit voivat päästä sisätilojen hengitysilmaan. Ulkoseinärakenteiden näytteissä M38 ja M39 vahva viite vauriosta, homesienien arvot ylittyvät 7-32 kertaisesti, lisäksi näytteessä M38 bakteerien raja-arvo ylittyy. Yläpohjan näytteissä M46-M49 on vahva viite vauriosta, homesienien arvot ylittyvät 3-609 kertaisesti ja bakteerien arvot ylittyvät 34-118 kertaisesti ja sädesienten (aktinobakteerit) arvot ylittyvät 26-130 kertaisesti. Lisäksi näytteen M47 sädesienien raja-arvo ylittyy 182-kertaisesti. Rakennuksessa on tehtyjen sisäilmamittausten ja mikrobikartoituksen perusteella mittavia kosteus- ja mikrobivaurioita. Rakenteita korjaamallakaan ei voida sisäilmariskejä täydellä varmuudella poistaa. Ihmisten oleskelu tiloissa saattaa altistaa tilan käyttäjät rakenteissa esiintyville mikrobikasvustoille, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Vaurioiden kattavuuden ja monimuotoisuuden sekä korjaustöiden vaativuuden ja mittavuuden takia ei rakennusta arvioida olevan mielekästä korjata.
Helsingissä 15.4.2013 TJ Tuomas Alinikula tuomas.alinikula@suunnittelutoimisto-alinikula.f GSM:045-6506565 Helsingissä 15.4.2013 Sivu 17 / 19
Sivu 18 / 19 Näytteenottokohdat, punaisella vauriota indikoivat näytetulokset, kursiivilla hieman kohonneet arvot. 1. krs
Kellari Ullakko Sivu 19 / 19